Sekalaisia aiheita

[rulezman]

Oisko lisää dataa heittää, että Suomessa hukataan junnuja jotenkin kovemmalla prosentilla kuin muissa maissa?

Pitkämäki ja Ruuskanen vaikkapa eivät sitten ilmeisesti vertaudu viime vuosien meriiteillä Ståhlin ja kumppaneiden rinnalle? Ei sillä Ruotsillakaan tosiasiassa ole Ståhlin ja Perseuksen lisäksi tällä hetkellä juuri absoluuttisia maailmanhuippuja. Mondo on toki paperilla ruotsalainen, mutta täys Jenkki näin muuten.

Norjalla löytyy tällä hetkellä absoluuttiselle huipulle Warholm ja pari Ingeä. Aika yksittäistapauksia, kun puhutaan vain parista urheilijasta. Ei sitä montaa vuotta tarvitse mennä taaksepäin, kun Thorkildsen oli Norjan ainoa kansainvälisen luokan tähtiyleisurheilija.

Etelätalo... mäkelä ? Jepp jepp

Eivätkö MM-kisojen finalistit siis ole finaalitasoa vai mitä tässä ajetaan takaa?

[Geb Mo]

Oisko lisää dataa heittää, että Suomessa hukataan junnuja jotenkin kovemmalla prosentilla kuin muissa maissa?

EM-kisojen mitalitaulukot junioreissa ja aikuisissa?

[rulezman]

Oisko lisää dataa heittää, että Suomessa hukataan junnuja jotenkin kovemmalla prosentilla kuin muissa maissa?

EM-kisojen mitalitaulukot junioreissa ja aikuisissa?

Joskus ihan huvikseni näitä selaillut ruotsalaisten osalta ja aika paljon löytyy junnujen puolelta ruotsalaisnimiä mitaleilta, jotka ovat hiipuneet pois ennen läpimurtoaan aikuisten sarjoissa. Sen enempää en ole aiheeseen perehtynyt, että onko suomalaisten nuorten/aikuisten arvokisamitalisuhde jotenkin eriävä verrokkimaista.
Oman vaikeutensa tuo myös, että minkälaisella aikaikkunalla tuloksia vertaillaan. Kuinka paljon aikaa menestyä aikuisten tasolla annetaan vaikka 2015 junnujen arvokisamitalin voittaneelle urheilijalle?
Ja jos katsotaan vaikka vain vuosikymmenen aikaikkunalla, niin eikö sekin ole vähän hölmöä, kun huippu-urheilu-ura voi kestää parhaimmillaan kolmatta kymmenettä vuotta?

Sen sijaan jotain pystyttäisiin tekemään suomalaisten yleisurheilijoiden muita suuremmalle vammaherkkyydelle

Tästäkin olisi kiva saada jotain faktatietoa, että ovatko suomalaiset muka loukkaantumisherkempiä kuin naapurimaiden (samanlainen kesäilmasto) urheilijat? Vai tuntuuko se vain siltä, koska kotimainen kärki on kuitenkin varsin kapea ja luonnollisesti kotimaisia urheilijoita seurataan enemmän?

[finishbetter]

Ei oo heittää tilastoja, mutta pakkohan näin on oltava, kun kerran suomalaiset menestyvät vielä junnu kisoissa mutta harvemmin aikuisten arvokisoissa, missä muut maat korjaa potin. Silloin niitten entiset junnut ovat ajaneet suomalaisten ohitse tai pysynneet edellä. Simpeli ku Pippeli, Eli ovat pystyneet jalostamaan niitten junnut paremmin.

[rulezman]

Ei oo heittää tilastoja, mutta pakkohan näin on oltava, kun kerran suomalaiset menestyvät vielä junnu kisoissa mutta harvemmin aikuisten arvokisoissa, missä muut maat korjaa potin. Silloin niitten entiset junnut ovat ajaneet suomalaisten ohitse tai pysynneet edellä. Simpeli ku Pippeli, Eli ovat pystyneet jalostamaan niitten junnut paremmin.

Vai voisko toinen selitys olla, että muissa maissa on yksinkertaisesti isompi määrä niitä junnuja, joista sitten jalostaa niitä aikuismenestyjiä?
Suomellahan on tosiaan nyt viime vuosina ollut varsin hyvää menestystä junioreiden sarjassa. Osa näistä nuorten arvokisamitalisteista on vasta parikymppisiä. Jos nyt vielä jokunen vuosi annetaan tälle ikäluokalle aikaa... Eikös Harri Haatainenkin voittanut junnusarjoissa vaikka mitä 90-luvun puolivälissä ja nousi vielä aikuisten arvokisaedustajaksi 2010-luvulla?

Tottahan toki Suomessa on isoja ongelmia etenkin rahan suhteen. Nuoria lupauksia ei tueta rahallisesti ollenkaan tarpeeksi ja monen lupauksen huippu-ura katkeaa tähän. Sitä taas en ainakaan purematta niele, että Suomessa muka oltaisiin systemaattisesti muita maita jäljessä valmennuksen ja harjoittelun osalta.

Loppuun vielä tämänlainen huomio viiden vuoden takaisista aikuisten MM-kisoista:
Suomi saavutti Pekingissä viisi sijoitusta 10 parhaan joukkoon (Pitkämäki, Ruuskanen, Söderberg, Seppänen ja Nikkanen) ja yhden mitalin (Pitkämäki).
Ruotsi saavutti kisoista kolme sijoitusta 10 parhaan joukkoon (Sagnia, Bengtsson ja Ståhl) (+doping Aregawi oli kuudes) eikö yhtään mitalia.
Norja saavutti kisoista yhden sijoituksen 10 parhaan joukkoon (Pedersen) eikä yhtään mitalia.

Näin se maailma muuttuu. Joku voisi väittää, että Ruotsissa ja Norjassa elettiin näinä vuosina samanlaista aallonpohjaa kuin Suomessa on eletty vuosina 2017-2019. Kummasti Ruotsi ja Norja nostivat sieltä tasoaan selvästi ja kappas, oiskohan samanlainen uuden kukoistuksen kausi lähestymässä Suomessa? Tällä hetkellä ainakin näyttää siltä.

[rulezman]

Vielä vertailun vuoksi: Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on kaikilla melkein sama määrä MM- tai olympiamitalisteja 2010-luvulta. (jos vähän venytetään ja poistetaan Ruotsilta laskuista todistettu dopinghuijari Aregawi ja jenkki-Mondo )

Suomi: Pitkämäki & Ruuskanen
Ruotsi: Ståhl & Karlström
Norja: Thorkildsen, Warholm & F. Inge

Vain suomalaisilla on yleisurheilun olympiamitali viime vuosikymmeneltä. Mistä se kertoo? No eipä juuri mistään. Pohjoismaista vain Tanska pystyykin vastaamaan Suomen yleisurheilun olympiamenestykseen Petersenin hopeamitalilla Riosta. Toisaalta muita kansainvälisiä mitalisteja Tanskalta ei sitten löydykään.

[rulezman]

Vielä täysin tarpeettomana knoppitietona, Suomelta löytyy 00-10 luvuilta yllämainittujen nimien lisäksi kolme kansainvälistä arvokisamitalistia (Harju, Parviainen ja Evilä). (Joku voisi vielä väittää, että OP ansaitsisi Helsingistä sen mitalin, mutta näillä mennään)
Norjalta löytyy kaksi (Nymark & Plätzer).

2000-luvun kansainvälisten arvokisamitalistien määrässä Norja ja Suomi ovat siis tasoissa, kun molemmat kykenevät heittämään viisi nimeä pöytään. Ruotsi luonnollisesti karkaa kauas edelle kovan vuosituhannen alkunsa ansiosta.

Mitaleita näillä viidellä norjalaisella on yhteensä 11, kun taas Suomen viisikolta löytyy 9 mitalia.

Tanska jää kuitenkin edelleen kauas taakse, kun sillä on heittää pöytään vain Kipketer ja Olsen 2000-luvun alkupuoliskon menestyjistä. Puhumattakaan sitten Islannista, jonka ainokainen mitali om Flosadottirin Sydneyn seiväspronssi.

Semmoiset tilastopläjäykset sieltä sitten. Kertokoon vaikka siitä, että yleisurheilu on ollut aikamoista aaltoliikettä Pohjoismaissakin viime vuosina. Itse ainakin uskon vakaasti, että Suomen pahin aallonpohja osui juurikin vuosille 2017-2019 ja suunta on tästä jyrkästi ylöspäin, kuten viime kesän ja etenkin tämän kesän tulokset ovat näyttäneet. Totta on myöskin, että kansainvälinen kilpailu kovenee vuosi vuodelta, kun uudet maat alkavat panostamaan lajeihin, joita ei käytännössä ennen ole harrastettu maassa juuri ollenkaan (Geb Mo:n keihäsesimerkki vaikkapa). Itse kuitenkin uskon, että lähivuosina Suomikin palaa mitalikantaan kansainvälisellä arvokisatasolla ja etenkin EM-tasolla.

[RobinHood]

Ei oo heittää tilastoja, mutta pakkohan näin on oltava, kun kerran suomalaiset menestyvät vielä junnu kisoissa mutta harvemmin aikuisten arvokisoissa, missä muut maat korjaa potin. Silloin niitten entiset junnut ovat ajaneet suomalaisten ohitse tai pysynneet edellä. Simpeli ku Pippeli, Eli ovat pystyneet jalostamaan niitten junnut paremmin.

Se on aika tilastollinen fakta, että Suomi pärjää junnujen mömmöm kisoissa paremmin kuin aikuisten vastaavissa oli laji melkein mikä tahansa. Yleisurheilussa junnujen EM-kisoissa tuli mitali, mutta ei aikuisten. Jääkiekossa olemme voittaneet junnujen MM-kultaa, mutta ei aikuisten oikeata MM-kultaa. Jalkapallossa olemme päässeet junnujen MM-kisoihin, mutta emme aikuisten tasolla. Suunnistuksessa meille tuli Ida Haapalan voimin yksi kulta. Aikuisten sarjassa yksi hopea ja pronssi. Joskus katsoin oliko vuosi 2016, jolloin Suomi sai nuorten MM-kisoissa peräti 6 mitalia, mutta aikuisten vastaavissa vain yksi pronssi.

Jos katsotaan vastaavasti esimerkiksi Ruotsin tilannetta.

-Yleisurheilussa edellisissä EM-kisoissa molemissa sekä nuorten että aikuisten sarjassa Ruotsille 4 mitalia, mutta nuoret saivat yhden kullan enemmän. - Nuoret voittivat niukasti, mutta katsottaessa kautta aikain taulukkoa, nuorten sarjassa(U20), Ruotsi on 14. siinä missä aikuisten sarjassa peräti 10.. -Aikuiset voittavat kokonaisuutena.

-Jääkiekko. Ruotsi on voittanut U20 maailmanmestaruuden kautta historian aikana kaksi kertaa (pelataan joka vuosi), mutta aikuisten sarjassa sen todellisen MM-kullan eli olympialaiset parhaat vs parhaat tai kanada cupin/world cupin tasan kerran eli silloin Torinossa 2006 lyöden legendaarisessa finaalissa Suomen. Toki Ruotsilta löytyy tukku myös niitä skoda cupin voittoja vino pino jo ajalta kirves ja apina. -Aikuiset voittavat Jääkiekon.

-Jalkapallo. Nuorten MM-kisoissa Ruotsi ei ole koskaan saavuttanut mitaleja, mutta aikusten sarjassa on tullut hopeaa ja pronssia edellisen kerran USA:n kisoissa vuonna 1994. Aikuiset voittavat

-Suunnistus. Aikuisten sarjassa Ruotsilla 6 mitalia, joista 4 kultaa ja 2 hopeaa. Nuorten Sarjassa 5 mitalia, joista yksi kultaa, 3 hopeaa ja yksi pronssi. Aikuisten sarjassa Ruotsi on kautta aikain tilastoissa ykkönen. https://www.suunnistusliitto.fi/tilasto ... itaulukko/

En jaksa tuon enempää tilastoja kaivella.

Ruotsissa Aikuiset voittavat myös suunnistuksen.

Johtopäätös Ruotsi pärjää aikuisten sarjoissa keskimäärin paremmin kuin nuorten sarjoissa. Suomessa tilanne on täysin päinvastainen. Minulla on tästä ihan omakohtaisia kokemuksia. Me oltiin aikoinaan n. 14-vuotiaina jalkapalloturnauksesa, missä oli Ruotsin ikäluokan kovin joukkue. Silloin se joukkue oli ihan paperia, mutta eipä noista meidän jätkistä sitten mitään tullutkaan, vaikka aika kova joukkue se silloin oli.

Seuraava askel on selvittää mistä tämä johtuu? Minä sanon, että se johtuu siitä, että suomalaiset harjoittelevat nuorena paljon enemmän ja ammattimaisemmin kuin ruotsalaiset. Suomalaiset saavuttavat oman huipun paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset, yleensä se tapahtuu n. 18-vuoden ikäisenä. Mutta tämän iän jälkeen nähdään, että suomalaisten kehittyminen on hyvin hidasta. Esimerkkinä vaikka Samuel Purola. Ruotsalaiset sen sijaan kehittyvät vielä 20-ikävuoden jälkeenkin.

[rulezman]

-Yleisurheilussa edellisissä EM-kisoissa molemissa sekä nuorten että aikuisten sarjassa Ruotsille 4 mitalia, mutta nuoret saivat yhden kullan enemmän. - Nuoret voittivat niukasti, mutta katsottaessa kautta aikain taulukkoa, nuorten sarjassa(U20), Ruotsi on 14. siinä missä aikuisten sarjassa peräti 10.. -Aikuiset voittavat kokonaisuutena.

Kansainvälisiä kisojahan tässä piti katsella, eikä mitään EM-hassutteluja Kertooko myöskään samanvuoden juniorikisojen ja aikuisten kisojen vertaileminen lajin kehityskäyrästä mitään? Mielestäni aika hölmöä päätelmien vetämistä, mutta kukin tavallaan.

Luodaanpa katsaus 2010-lukujen U20 MM-kisoihin verrattuna yllä tilastoimiini 2010-luvun aikuisten arvokisamitaleihin.

Suomi: Aikuisten sarjoista 3 mitalia, U20 MM-kisoista 5 mitalia.
Ruotsi: Aikuisten sarjoista 4 mitalia (en suostu Aregawia laskemaan, mutta otetaan nyt Mondo mukaan), U20 MM-kisoista 11 mitalia.
Norja: Aikuisten sarjoista 4 mitalia, U20 MM-kisoista 7 mitalia.

Jos puhtaasti noita numeroita katsotaan, niin Suomihan on saanut jalostettua paljon paremmin aikuisiin mitalisteja kuin Ruotsi ja samalla suhteella kuin Norja.

Tosiasiassahan tällaisessa vertailussa ei ole mitään järkeä, vaan viime vuosikymmenen junnumitalisteja pitäisi vertailla tämän vuosikymmenen menestyjiin yms... Mitalistit eivät myöskään vuosikymmenistä ymmärrä, vaan se nyt on ihan tilastonikkarin luoma keinotekoinen raja.

Ennen kun joku kysyy, niin tässäpä vielä 2010-luvulla pidettyjen U18 MM-kisojen statsit:

Suomi: 0
Ruotsi: 10
Norja: 2

Suomen menestyksettömyyttä selittänee se, että joukkuetta ei ole muistaakseni noihin kekkereihin juuri tavattu lähettää.

Foorumin väärinajattelijoille kysymys; Ruotsi on siis saavuttanut 2010 luvulla kansainvälisistä arvokisoista peräti 21 mitalia, mutta aikuisten sarjoista vain neljä. Miksi siellä hukataan junioreita noin hurjalla vauhdilla?

Suomalaiset saavuttavat oman huipun paljon aikaisemmin kuin ruotsalaiset, yleensä se tapahtuu n. 18-vuoden ikäisenä. Mutta tämän iän jälkeen nähdään, että suomalaisten kehittyminen on hyvin hidasta.

Ai vähän niinkuin vaikkapa Krista Tervo, Aaron Kangas, Maria Huntington, Ella Junnila, Annimari Korte, Reetta Hurske, Nooralotta Neziri, Aki Parviainen, Kristian Pulli, Kristiina Mäkelä, Arsi Harju, Miia Sillman, Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Taika Koilahti, Stefan Koivikko, Wilson Kirwa ja Seppo Räty?
Kuinka monta viime vuosien suomalaista kärkinimeä kykenet nimeämään, jonka huippu on ollut siellä 18, tai edes 19 ikävuoden kohdalla? Luonnollisesti toki kehitys hidastuu jokaisella jossain vaiheessa, muutenhan olisi aikamoista meininkiä.

[Volmari]

Ainakaan Ruotsin menestysvuosien (Kajsa Bergqvist, Emma Green, Stefan Holm, Carolina Klüft, Christian Olssonjne) aikoihin Suomessakin menestysreseptiksi kehuttu juniorivalmennuksen keskittämisohjelma ei ollut mikään ratkaisu, sillä Ruotsi ei jatkanut samalla radalla edes seuraavalla vuosikymmenellä. Olisivatko muka itse hylänneet ihmeitä ruokkineen konseptin? Tuskin, vaan kysymys oli vain tiettyyn ikäluokkaan sattuneesta tuurista.

[finishbetter]

Pitää toki muistaa myös että junnuissa kilpaillaan vaan omia ikäluokkia vastaan kun taas aikuisissa saattaa olla oman lajin Usain Bolt vastassa vuodesta toiseen joka vie 33.3% mitskuista.

Mutta se ei selitä sitä että omat ennätykset tuntuvat jäävän tietylle tasolle, nippa nappa Em kioihin. Varmemmin toki ölymppia vuosina ku parhaat jäävät pois.

Viimeisin Esimmerkki toistaiseksi "hävitystä" Junnu batleesta On Purola vs italian poika, en muista nimeä. Olivat täsäväkisiä junnu 100m. Nykypäivänä Purola kova 10.3x juoksia Italian poika juoksee 3 kymmennystä nopeammin.
Purolalla loukkaantumisia, tottakai.

Purola oli toki miehen mitoissa jo junnunna, kun taas Italian poika juoki kovaa poijan mitoissa, Mikä tasoitti tilannetta ehkä vielä silloin.

Mikael Ylöstalo näyttää olevan paras Pikamatkojen valmentaja suomessa. Toimi T. Hartosen valmentajana aikoinaan ku teki SE tulokset. ja nykyään Samulin valmetaja, ja taitaa tulla taas SE. Vink vink

[finishbetter]

Ois loistavaa jos joku jolla on pääsy tilastoihin ja aikaa. Tekisi diagrameja Esim 2000-2010 Junnu mm kisojen mitalisteista, miten niitten Ennätykset ovat kehittyneet .

Eli Kauden Paras tulos 22-32v

Tai 18-28...

[RobinHood]

Ai vähän niinkuin vaikkapa Krista Tervo, Aaron Kangas, Maria Huntington, Ella Junnila, Annimari Korte, Reetta Hurske, Nooralotta Neziri, Aki Parviainen, Kristian Pulli, Kristiina Mäkelä, Arsi Harju, Miia Sillman, Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Taika Koilahti, Stefan Koivikko, Wilson Kirwa ja Seppo Räty?
Kuinka monta viime vuosien suomalaista kärkinimeä kykenet nimeämään, jonka huippu on ollut siellä 18, tai edes 19 ikävuoden kohdalla? Luonnollisesti toki kehitys hidastuu jokaisella jossain vaiheessa, muutenhan olisi aikamoista meininkiä.

Ei se tietenkään jokaista suomalaista koske.

Tuossa katsoin U20 EM-kisojen mitalisteja vuodesta 1990 lähtien. Ensimmäisenä pisti silmään se, että 1990-2010 Suomi sai paljon enemmän mitaleja U20 kisoista. Esimerkkinä Nyíregyháza Unkarissa käydyt kisat 1995, jossa Suomi sai 5 kultaa, 2 hopeaa ja yhden pronssin. Toisena pisti silmään se, että valtaosa mitalisteista on sellaisia, joita en tunne ollenkaan eli eivät koskaan saavuttaneet mitalia aikuisten sarjoissa. Ainoastaan löydän suomalaisista Aki Parviaisen, Arsi Harjun, Olli-Pekka Karjalaisen, Mikaela Ingbergin, Ari Mannion ja Antti Ruuskasen, jotka saavuttivat mitalin myös aikuisten sarjoissa vähintään EM-tasolla. Listalla löytyy mm. Alisa Vainiota, Samuel Purolaa, Kristiina Mäkelää, Nooralotta Neziriä ja Minna Nikkasta nykyajan urheilijoista.

Loppuun triviaalikysymys. Kuinka monta suomalaista ihan mikä laji tahansa tunnet, joka on voittanut sekä nuorten(U20) että aikuisten maailmanmestaruuden?

[varis]

Aki Parviainen

Henri Jokiharju (myös U18)
Kaapo Kakko (myös U18)
Juho Lammikko
Mikko Lehtonen
Niko Mikkola
Veini Vehviläinen

[rulezman]

Kun nyt vielä Ruotsiin tykätään verratta ja Suomessa mukamas hukataan juniorimitalisteja jotenkin kovemmalla prosentilla kuin muualla, niin otetaanpa katsaus vaikka vuosien 07-15 junioireiden arvokisoihin.

Kuinka tuttuja nimiä edes lajia aktiivisesti seuraaville ovat mm:
Peter Olsson (U20 EM-hopea 2009), Johan Rogestedt (U18 MM-kulta 2009 ja U20 EM-pronssi 2011), Elias Håkanson (U20 EM-pronssi 2011), Sofia Linde (U20 EM-hopea 2013), Sofi Flinck (U20 maailmanmestari ja hopeamitalisti, U20 Euroopan mestari, ei mainittavia saavutuksia aikuisten sarjoissa), Emil von Barth (U20- pronssimitalisti), Marcus Nilsson (U20 MM-pronssi 2010), Irene Ekelund (U18 maailmanmestari ja U20 MM-hopeamitalisti).

Otetaan nyt vielä U23 EM-kisat samalta ajanjaksolta: Jesper Fritz (U23 EM-pronssi 2007), Anna Wessman (EM-pronssi 2009), Elise Malmberg (U23 kultamitalistii 2015) ja vaikkapa Sarah Lahti vielä (2017 U23-kisoista hopeaa ja pronssia).

Toki Ruotsilta löytyy vastapainoksi tältä ajanjaksolta sitten heittää vaikkapa Angeliga Bengtssonia, Armand Duplantista ja Moa Hjelmeria , jotka ovat onnistuneet nousemaan huipputasolle myös aikuisten puolella juniorimenestyksen jälkeen.

Samanlaisella kaavalla kuvittelisin nimiä löytyvän, kun vertaillaan ihan mitä tahansa maata. Suomen osalta Ari Manniolta löytyy arvokisamitali kyseiseltä ajanjaksolta sekä aikuisten arvokisamitali myöhemmältä uralta. Ovatko kaikki muut mitalistit sitten hukattuja lupauksia? Tuskinpa sentään.

Tai sitten urheilijan polku voi olla ihan toisenlainen, eikä juniorimenestystä tule ollenkaan, mutta aikuisena ollaan sitten maailman eliittiä. Tästä esimerkkinä vaikkapa Daniel Ståhl, jonka junioriarvokisat päättyvät usein karsiutumiseen finaalista.
Suomen 2000-luvun arvokisamitalisteista O-P:lta, Ruuskaselta, Ingbergiltä, Koivulalta ja ainakin Manniolta löytyy juniorisarjoista mitaleita.

[varis]

Vähät Ingebrigtseneistä ja Warholmeista. Tässä tulee kaikkien aikojen Pohjolan Viikinki!

[rulezman]

Ois loistavaa jos joku jolla on pääsy tilastoihin ja aikaa. Tekisi diagrameja Esim 2000-2010 Junnu mm kisojen mitalisteista, miten niitten Ennätykset ovat kehittyneet .

Eli Kauden Paras tulos 22-32v

Tai 18-28...

Tartutaanpa tähän joidenkin urheilijoiden osalta: (2010-luvun molemmin puolisista arvokisoista, ihan viimeisimpiä arvokisoja ei mielestäni ole ehkä mielekästä katsella.)

Ari Mannio (2006 junnujen MM-hopea, 2009 U23 EM-kulta)

Koodi: Valitse kaikki

2016   81.38
2015   86.82   
2014   83.70   
2013   84.65   
2012   84.62   
2011   85.12   
2010   85.12   
2009   85.70   
2008   81.54
2007   80.31
2006   79.68


22-vuotiaana saavuttu tilastojen valossa huipputasonsa, ennätys 28-vuotiaana ja aikuisten arvokisamitali 25-vuotiaana.

Sanni Utriainen (2010 U20 MM-kulta)

Koodi: Valitse kaikki

2017   56.12
2016   59.41   
2015   63.03   
2014   52.40   
2013   59.35   
2012   59.31   
2011   58.24   
2010   57.26   
2009   53.61   
2008   51.89

Vuosittaisia ennätysparannuksia 22-vuotiaaksi saakka, ennätys 24-vuotiaana. Huippu-ura jäi valitettavan torsoksi.

Arno Laitinen (2007 U20 EM-kultaa moukarissa)

Koodi: Valitse kaikki

2016   65.99
2015   70.11   
2014   72.11   
2013   71.95   
2012   68.72   
2011   72.37   
2010   70.43   
2009   67.78   
2008   66.45   
2007   62.89   
2006   59.74   
2005   56.91

Kehitys jatkui tasaisena vielä 23-vuotiaaksi saakka, sitten syystä tai toisesta ura alkoi hiipumaan. Ennätys 23-vuotiaana.

Minna Nikkanen (2007 U20 EM-kulta, 2009 U23 EM-hopea)

Koodi: Valitse kaikki

2018   4.35   
2017   4.45
2016   4.55   
2015   4.60   
2014   4.52   
2013   4.50   
2012   4.40   
2011   4.30   
2010   4.40   
2009   4.46   
2008   4.30   
2007   4.35
2006   4.17
2005   4.12   
2004   4.01

Loukkaantumisista Minna kärsi harmittavan paljon, joka osaltaan selittää heittelyä tulostasossa. Ennätys tehty 27-vuotiaana.

Nooralotta Neziri (2011 U20 EM-kulta ja 2013 U23 EM-pronssi)

Koodi: Valitse kaikki

2020   12.84
2019   12.89
2018   12.86
2017   13.41
2016   12.81
2015   13.01
2014   12.98
2013   13.04
2012   13.10
2011   13.30
2010   13.46
2009   13.48

Ennätystehtailu tasaista aina 22-vuotiaaksi saakka, kunnes loukkaantumiset alkoivat Häiritsemään. Nostanut kuitenkin uudelleen tasoaan ja tulevaisuus on valoisa. Ennätys tehty 24-vuotiaana.

Kristiina Mäkelä (2011 U20 EM-hopea)

Koodi: Valitse kaikki

2020   14.15
2019   14.26
2018   14.31
2017   13.92
2016   14.24
2015   14.06
2014   13.70
2012   13.52
2011   13.67
2010   13.26
2009   13.14

Kehityskäyrä varsin vakaasti ylöspäin 24-vuotiaaksi saakka ja onnistunut vakiinnuttamaan tasonsa maailmanluokan loikkaajana. Ennätys 26-vuotiaana.

Visa Hongisto (U23 EM-kultaa kakkosella 2007)

Koodi: Valitse kaikki

2012   21.11
2011   21.71
2010   21.73
2009   21.17
2008   20.62
2007   20.56
2006   20.99
2005   21.05
2004   21.23
2003   22.05

Kehitys stoppasi 21-vuotiaana. Ennätys parikymppisenä.

Katsotaan jos jaksan jossain välissä kahlaamaan muutkin mitalistit läpi.

[varis]

Katsotaan jos jaksan jossain välissä kahlaamaan muutkin mitalistit läpi.

Katsothan ihan varmasti vain täältä progression
https://www.worldathletics.org/athletes ... o-14181925

[rulezman]

Katsotaan jos jaksan jossain välissä kahlaamaan muutkin mitalistit läpi.

Katsothan ihan varmasti vain täältä progression
https://www.worldathletics.org/athletes ... o-14181925

Näin ainakin olis juu tarkotus, jos silmät ei liikaa harita ja käsi vapise.

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 9

4.8.1948 OK Lontoo M keihäs
Rautavaara tökkii keihäänkärjellä heittopaikan perunapeltoa ennen kisaa ja löytää siitä pitävän kohdan. Täytyy siis rykäistä heti ensimmäisellä niin, että kipinät sinkoilevat ja toivoa, että vasen tassu nassahtaa oikeaan kohtaan.
https://www.youtube.com/watch?v=wwdhqMjKZ5g

10.5.1980 Potsdam N kuula
Dopingista jo kerran poltettu Ilona Slupianek tuuppaa rautapallon ME-lukemiin 22,45. Nykyisten valmennusmenetelmien aikana tällaisista tuloksista voidaan nähdä vain unta, jos edes sitä.
https://www.youtube.com/watch?v=Zb1PjsHoHGA

25.9.1988 OK Seoul M 400 m aidat
Moses on vuosina 1976-1987 voittanut pitkissä aidoissa kaikki arvokisalähdöt, joihin on päässyt osallistumaan. Ainoa häviö olympia- tai MM-kisoissa tulee uran viimeisessä kisassa. Suoranaisesti varpaita heilutellen ei vanhaa mestaria saada kellistettyä, sillä edelle aitovat Phillips ja Dia Ba joutuvat rutistamaan huippuajat 47,19 ja 47,23. Mosesille pronssi kouraan.
https://www.youtube.com/watch?v=G7hbYjKvTXg

21.-22.8.1998 EM Budapest N pituus
Tammilankku singauttaa Johanna Halkoahon karsinnassa kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen suomalaistulokseen 679. Loppukilpailussa nallit riittävät kymmenenteen sijaan. Suomen nykyinen miniä näyttää parin välivuoden jälkeen taas kisakuntoa.
https://www.youtube.com/watch?v=VmlkR0GXCIw
https://www.youtube.com/watch?v=wfEp735V_pQ

10.7.2016 EM Amsterdam N 4x100 m
Alankomaat on sijoittanut pitkälle kakkososuudelle Euroopan vikkelimmän naisen Dafne Schippersin, joka kirmaisee kilpasiskoiltaan jalat alta. Kotiyleisö pääsee juhlimaan, kun kapula on maalissa.
https://www.youtube.com/watch?v=l1taTeHozAo