Urheilufoorumi

Kirjoittaja **Geb Mo** » 01.11.2024 16.47

Pohjoisen pallonpuoliskon ratakausi on vetäytynyt telakalle huilaamaan, joten on hyvää aikaa jatkaa yleisurheilun historiasarjaa.

Muutaman päivän kuluttua aletaan tällä sivulla tonkia vuotta 1929, jolloin yleisurheilukenttien ulkopuolellakin tapahtui monenlaisia asioita:

-New Yorkin pörssi romahti ja aiheutti maailmanlaajuisen laman 1930-luvun alkupuolella.
-Amerikanvenäläinen insinööri Vladimir Zworykin keksi ikonoskoopin eli television kuvaputken.
-Suomessa perustettiin kommunismin vastainen Lapuan liike.
-Suomen ensimmäinen oikea huoltoasema avattiin Tampereella linja-autoaseman yhteydessä.
-Marx-veljesten äänielokuva Kookospähkinöitä (The Cocoanuts) saapui Amerikassa elokuvateattereihin.

Historiasarjan aikaisemmat osat:
-Vuosi 1921 alkoi: viewtopic.php?f=9&t=3740&start=100#p57840
-Vuosi 1922 alkoi: viewtopic.php?f=9&t=3740&start=160#p58075
-Vuosi 1923 alkoi: viewtopic.php?f=9&t=3740&start=220#p58903
-Vuosi 1924 alkoi: viewtopic.php?f=9&t=5075#p66075
-Vuosi 1925 alkoi: viewtopic.php?f=9&t=5075&start=20#p66838
-Vuosi 1926 alkoi: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewt ... =80#p70849
-Vuosi 1927 alkoi: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewt ... 100#p71710
-Vuosi 1928 alkoi: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewt ... 120#p73231

Kirjoittaja **Geb Mo** » 04.11.2024 09.04

Lien Gisolf. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 1: LIEN GISOLF YLITTI HAAMURAJAN

Naistenkin yleisurheilussa vietettin välivuotta vuonna 1929. Ohjelmassa ei ollut edes naisten kansainvälisen urheiluliiton FSFI:n Maailmankisoja. Niinpä tärkeimmiksi kilpailuiksi kohosivat kansalliset mestaruuskisat Saksassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Maailmanennätys Maastrichtin maaottelussa – Gisolf 160,5

Välivuonna tulostaso luonnollisesti laski Amsterdamin olympiavuodesta. Esimerkiksi kiekossa maailmanennätyksen vuonna 1928 limputtanut Halina Konopacka sai tyytyä kaudella pari metriä lyhyempiin kaariin. Sen sijaan korkeuden olympiahopeamitalisti Carolina “Lien” Gisolf ylitti elokuussa Alankomaiden ja Belgian välisessä maaottelussa Maastrichtissa ensimmäisenä naisena 160 sentin korkeudella killuneen riman. Tarkat lukemat olivat 160,5 senttiä.

Monipuolinen Kinue Hitomi räväytti 200 metrillä suoran radan maailmanennätysnoteerauksen 24,7, joka vastaa kaarreradalla noin tulosta 25,2. 200 metriä ei ollut olympialaji vielä edes Los Angelesin kisoissa 1932.

Grete Heublein latasi kuulan maailmanennätyksen

Frankfurt am Main 20.-21.7.1929

Naisyleisurheilun pioneerimaassa Saksassa pidettiin mestaruuskilpailut heinäkuun jälkipuoliskolla Frankfurt am Mainissa. Lähes 100-vuotiaaksi elänyt baijerilainen Elisabeth “Lisa” Gelius napsi kolme mestaruutta: 100 ja 200 metriä sekä pikaviesti Münchenin joukkueessa.

Voimadaami Grete Heublein puolestaan tööttäsi kuulassa maailmanennätyksen 12,85. Ruth Becker (myöh. Engelhard) nuolaisi 80 metrin aidat maailmantilaston kakkoseksi ajalla 12,4.

Tulokset
https://de.wikipedia.org/wiki/Deutsche_ ... aften_1929

Betty Robinson edelleen vireessä

Soldier Field, Chicago, IL, 27.7.1929

USA:n mestaruuskisat pidettiin Chicagossa vanhalla tutulla Soldierin kentällä. Edellisenä kesänä 16-vuotiaana satasen olympiakultaa Amsterdamissa voittanut Elizabeth “Betty” Robinson kilautti 100 jaardilla kisaenätyksen 11,2, joka vastaa metrimatkalla sekunnin hitaampaa aikaa. Sillä sijoituttiin maailmantilastossa jaetulle kakkossijalle.

Tulokset
1-4 Track And Field Statistics http://trackfield.brinkster.net/USATour ... y=Y&Count=
1-4 Track And Field News https://trackandfieldnews.com/u-s-natio ... s-history/

Lehtileikkeitä
AP 28.7.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn ... -1/seq-71/

Myrtle Cook nopein Kanadassa

MAAA Grounds, Montreal, QC, 1.-2.7.1929

Kanadan mestaruudet ratkottiin Montrealissa. Amsterdamissa 4x100 metrin voittajajoukkueessa kapulaa kiikuttanut Myrtle Cook voitti satasen mutta jäi yllättäen toiseksi stadioninpuolikkaalla, jolla torontolainen Dallas Creamer pääsi yllättämään Kanadan naismaajoukkueen kapteenin.

Tulokset
Voittajat https://athleticsontario.ca/wp-content/ ... cliffe.pdf

Saksa kellisti Britannian

Düsseldorf, 17.8.1929

Naisten yleisurheilun eurooppalaiset huippumaat Saksa ja Britannia kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran maaottelussa Düsseldorfissa elokuun puolivälissä.

Ottelun lajit vedettiin läpi kaksinaisisin joukkuein. Ohjelma oli laadittu sikäli tasapuoliseksi, että mukana oli viisi juoksulajia, joiden odotettiin suosivan brittejä ja vastaavasti viisi kenttälajia, jotka budjetoitiin saksalaisille. Valikoimassa oli myös 800 metriä, jonka kansainvälisen olympiakomitean sedät olivat heivanneet pihalle viiden renkaan kisoista Amsterdamin jälkeen.

Ottelun parhaita tuloksia nakuteltiin juoksuradalla. Naisten kansainvälisten arvokisojen moninkertainen voittaja Hilda Hatt Britanniasta kipaisi 80 metrin aidoissa maailman kärkituloksen 12,3. Pikaviestissä saarelaiset liiskasivat emäntäjoukkueen maailman kärkikuusikkoon sijoittuvilla tuloksilla 48,7 ja 48,9. Tuleva keihään olympiavoittaja Ottilie “Tilly” Fleischer limputti maailman ykkösnoteerauksen 37,95.

Saksa vei maaottelun lukemin 53,5–45,5. Ehkä ratkaisevaa brittien tappion kannalta oli se, että kotijoukkue pystyi rikkomaan saarivaltakunnan rintaman kahdessa juoksulajissa. Saksan Detta Lorenz kirmaisi lajivoittoon 200 metrillä ja Marie Dollinger kahdella ratakierroksella.

Tulokset
https://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher ... 29_GER-ENG

Seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla 18.11. Silloin aletaan tonkia Amerikan merkittävimpiä kisoja miesoletettujen sarjassa. Paavo Nurmikin pääsee mukaan kuvioihin. Kannattaa pysyä kanavalla.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 17.11.2024 10.24

Maailmanennätysmies Eric Krenz. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 2: AMERIKAN KISOJA

Nurmi, Purje ja Wide kiertueella

13th Regiment Armory, New York, NY, 19.1.1929

Maailman parhaimpiin kuuluneet juoksijat Paavo Nurmi, Edvin Wide ja Eino Purje matkustivat talvella 1929 kilpailuturneelle Amerikkaan. Nykyajan tapaan he tosin eivät suostuneet samalle lähtöviivalle toistensa kanssa, jolloin jokainen pystyi esiintymään maailman parhaana. Etenkin Nurmi vältteli Wideä visusti.

Halliturneen lajit olivat nykyisen timanttiliigan tapaan lähinnä näytöskisoja. Ohjelmaan sijoitettiin mitä erikoisempia matkoja, joita ei arvokisoissa nähdä. Kiertueen alkajaisiksi ja ehkä myös palkkaneuvottelujen vauhdittamiseksi Nurmi kipaisi tammikuun puolivälin jälkeen maailman parhaan tuloksen 3000 jaardilla (2743,2 metriä). Taskunauriit pysähtyivät aikaan 7.43,4.

Lehtileikkeitä
AP 20.1.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-01-20/ed-1/seq-71/

Conger kylvetti Nurmen

Madison Square Garden, New York, NY, 9.2.1929

Nurmi osallistui myös Millrosen kilpailuihin, joka pidettiin helmikuun alussa Madison Square Gardenissa. 15 000-päinen yleisö mylvi ja kiehui sekä heitti hattuja ja ohjelmalehtisiä ilmaan, kun Amerikan oma poika Conger iski viimeisen ringin takasuoralla kirivaihteen pykälään ja liiskasi matkalla töitä tehneen juoksijain kuninkaan tässä yhdessä vanhimmista yleisurheilun kutsukilpailuista.

“Kai tässä rupeaa vanhenemaan sittenkin, eivät ole paikat niin norjia kuin ennen”, tilitti Nurmi kisan jälkeen nimimerkki Delegaatille, joka raportoi New Yorkista Suomen Urheilulehdelle.

Lehtileikkeitä
AP 8.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-08/ed-1/seq-34/
AP 10.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-10/ed-1/seq-75/
Evening Star 11.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-11/ed-1/seq-27/

Purjeen peliliike sieppasi Nurmea

Madison Square Garden, New York, NY, 23.2.1929

Joskus vastustajien välttely osui myös omaan nilkaan. Yhdysvaltain hallimestaruuskisat pidettiin 23. helmikuuta New Yorkissa. Wide ilmoittautui 2 mailille, jolloin Nurmi livahti 2 mailin vesiesteettömiin esteisiin. Purje oli turhautunut, koska Nurmi pakoili häntä jatkuvasti. Niinpä Purje teki peliliikkeen ja ilmoittautui estekisaan myöhään ja kuvitteli siten asettavansa Nurmen tapahtuneen tosiasian eteen. Turun mies suutahti moisesta ja jäi kisoista pois. Amerikan liitto läiskäisi Fantoomille lyhyen pelikiellon. Kähinöiden jälkeen Purje purjehti esteissä voittoon. Wide voitti 2 mailia.

“Tällaiset välttelyt ovat yleisiä ammattiaisten kisoissa, mutta niitä ei pidä sallia amatöörien kilpailuissa”, torui Amerikan urheiluliiton virkailija Daniel Ferris Nurmea.

Tulokset
Voittajat (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/1929_USA_Indoor_Track_and_Field_Championships

Lehtileikkeitä
AP 24.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-24/ed-1/seq-69/
AP 25.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-25/ed-1/seq-27/
AP 26.2.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-02-26/ed-1/seq-31/
Helsingin Sanomat 28.2.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533641?page=10

Välttely meni myttyyn

Madison Square Garden, New York, NY, 16.3.1929

Purjeelle ja Widelle sattui yksi työtapaturma eli osuivat kerran puolivahingossa samaan mailin kisaan maaliskuussa New Yorkin Madison Square Gardenissa. Purje kipaisi kolmanneksi, Wide neljänneksi. Yhdysvaltalaiset Ray Conger ja Leo Lermond jättivät pohjoismaalaiset viimeisellä kierroksella kuin seisomaan.

Lehtileikkeitä
Pittsburgh Press 17.3.1929 https://news.google.com/newspapers?id=8vgaAAAAIBAJ&sjid=GEsEAAAAIBAJ&pg=5593%2C6472767
Evening Star 17.3.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-03-17/ed-1/seq-77/

Krenz 49,90 – kiekon maailmanennätys atomeiksi

Stanford Stadium, Stanford/Palo Alto, CA, 9.3.1929

Varsinainen yleisurheilukausi polkaistiin vuonna 1929 käyntiin perinteisellä tavalla Amerikassa jo maaliskuussa. Kuun alussa limputti Kalifornian sälli Eric Krenz kotikentällään Stanfordin yliopiston areenalla kiekonheiton uuden maailmanennätyksen 49,90 ja jäi siis 50 metrin haamurajasta vain 10 senttiä. Amerikkalaisille imperiaalisten mittayksikköjen käyttäjille tosin 50 metriä ei sano mitään.

Krenz nakkasi rekordinsa mojovaan vastatuuleen Stanfordin yliopiston ja San Francisco Olympic Clubin välisessä ottelussa. Olympic Club oli tuttu seura myös suomalaisille, sillä sen riveissä heitti keppiä Amerikkaan velkojiaan paennut kaksinkertainen olympiavoittaja Jonni Myyrä.

Stanfordin yliopiston stadionin kiekkorinki oli nauttinut taikajuomaa. Kolminkertainen olympiavoittaja Bud Houserkin lennätti siitä kakun virallisiin maailmanennätyslukemiin 48,20 vuonna 1926.

Krenzin elämä jäi lyhyeksi. Hän hukkui vuonna 1931 Tahoe-järvellä.

Lehtileikkeitä
AP 10.3.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-03-10/ed-1/seq-75/
Helsingin Sanomat, 12.3.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533651?page=9
Uusi Suomi, 13.3.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707510?page=11

Bracey paalitti Simpsonin – pikajuoksukausi avattu

Memorial Stadium, Austin, TX, 29.3.1929

Pikajuoksukausi alkoi lupaavasti. Nelosrankattu olympiakävijä Claude Bracey kepitti heti kauden alkupäässä tulostasoaan nostaneen George Simpsonin. Braceylle napattiin Teksasin viestikisoissa (Texas Relays) aika 9,5 (jota ei hyväksytty maailmanrekordiksi myötätuulen vuoksi) ja Simpsonille kymmenys vähemmän.

Paavo Nurmi kävi lämpimikseen voittamassa kahden mailin kisan hänelle vaatimattomalla tuloksella 9.23,4. Seuraavana päivänä hän kipaisi yhdentekevän näytösjuoksun viestijoukkuetta vastaan.

Lehtileikkeitä
AP 31.3.1929 https://news.google.com/newspapers?id=q-VbAAAAIBAJ&sjid=_FINAAAAIBAJ&pg=1601%2C350105

Juniori DeMers nakkasi maailman kärkituloksen keihäässä

Los Angeles, CA, 13.4.1929

James DeMers tirvaisi huhtikuun puolivälissä keihäässä maailman kärkituloksen 67.16. Edes Matti Järvinen ei kyennyt sitä kesällä uhkaamaan. DeMersin tulos oli kuitenkin onnenkantamoinen, sillä kaveri onnistui vain yhden kerran tinttaamaan kepin päälle 64,50 metrin kauden aikana. Hän ei myöskään osallistunut USA:n mestaruuskilpailuihin.

DeMersillä oli huonoa onnea Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa. Hän yritti päästä niihin vuosina 1928, 1932 ja 1936, mutta ei onnistunut. Kahdella kerralla hän hajotti paikkansa juuri ennen kisaa ja kolmannella sai ruokamyrkytyksen.

Lehtileikkeitä
Spokane Daily Chronicle, 2.7.1974 https://news.google.com/newspapers?id=wJFYAAAAIBAJ&sjid=e_gDAAAAIBAJ&pg=6865%2C856299
Bonner County Daily Bee, 3.7.2009 https://bonnercountydailybee.com/news/2009/jul/03/throwing-the-javelin-is-a-demers-family-7/

Miles nopein Bostonin maileilla

Boston, MA, 19.4.1929

Perinteinen Bostonin maraton ravattiin huhtikuussa. Amsterdamin olympiakisoissa epäonnistunut (17:s) kanadalainen Johnny Miles toisti vuoden 1926 urotekonsa ja jolkotteli voittoon ajalla 2.33,08. Amerikansuomalainen Yrjö Korholin-Koski eli taiteilijanimeltään Karl Koski köpötteli kakkoseksi ja Ville Kyrönen kolmanneksi. Tänäkin vuonna reitti oli hieman yli kilometrin verran alimittainen, joten tuloksiin pitää lisätä 4-5 minuuttia.

Korholin-Koski jatkoi Bostonissa hyviä esityksiään, sillä hän oli ehtinyt niputtaa vastustajansa maaliskuussa 44 mailin mittaisessa juoksussa Providencesta Bostoniin.

Tulokset
1–10 (Wikipedia) https://de.wikipedia.org/wiki/Boston-Marathon_1929

Lehtileikkeitä
UP 19.5.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn82014519/1929-04-19/ed-1/seq-1/
Helsingin Sanomat 9.5.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533698?page=14

Churchill vahvin Kansasin kymmenottelussa

Memorial Stadium, Lawrence, KS, 20.4.1929

Kansasin viestikisoissa käytiin yksi kauden parhaista kymmenotteluista. Paavo Yrjölän kova kilpakumppani Tom Churchill raatoi kauden neljänneksi kovimmat lukemat 7415,195 (vuoden 1921 taulukko). Wilson Charles hävisi vain parisenkymmentä pistettä. Charles johti ensimmäisen päivän jälkeen selvästi, mutta Churchill jyräsi toisena päivänä etenkin jyhkeällä keihäskaarellaan vastustamattomasti voittoon.

Lehtileikkeitä
Lawrence Journal-World 20.4.1929 https://news.google.com/newspapers?id=BS5XAAAAIBAJ&sjid=xUMNAAAAIBAJ&pg=4471%2C4487952

Simpson hiljensi epäilijät – nyt 9,5 ja 20,6

Columbus, OH, 20.4.1929

Ohion valtionyliopiston George Simpson kipaisi lopullisesti itsensä pikajuoksun huipulle. Näyttämäksi oli valittu Columbuksessa pidetty Ohion ja Pittsburghin välinen yleisurheiluottelu. Simpson päästeli ensin 100 jaardia 9,5 ja heti perään 220 jaardia suoralla radalla maailman kärkitulokseen 20,6, joka vastaaa täyskaarteisella radalla kipaistua 200 metrin tulosta 21,0. Matkan virallista maailmanennätystä piti hallussaan hieman kyseenalaisesti Roland Locke, jonka 20,6 syntyi vuonna 1926.

Toimitsijoiden mukaan liput nojasivat tankojen varteen, mutta Simpsonin kumpaakaan tulosta ei silti hyväksytty viralliseksi maailmanrekordiksi.

Lehtileikkeitä
Bismarck Tribune 22.4,1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn85042243/1929-04-22/ed-1/seq-8/

Nurmi voittoisana Franklin Fieldillä

Franklin Field, Philadelphia, PA, 26.–27.4.1929

Paavo Nurmi kävi kiertueensa loppupäässä kilpailemassa kuuluisissa Pennin viestikisoissa Philadelphiassa. Lentävä suomalainen voitti kaksi mailia ajalla 9.15,2 ja kolme mailia maailman kärkinoteerauksella 15.00,5. Kumpikin jäi kauas hänen parhaista ajoistaan.

Vuonna 1976 piipahti myös Lasse Viren kilpailemassa Franklin Fieldillä heti Montrealin olympiakisojen jälkeen.

Pennissä käytiin maililla hyvä kutsukilpailu. Maailman kakkoseksi vuonna 1929 rankattu Leo Lermond liiskasi Orval Martinin. Voittoaika valahti tosin 4.14,6:een.

Lehtileikkeitä
AP 27.4.1929 https://news.google.com/newspapers?id=TF5HAAAAIBAJ&sjid=yv4MAAAAIBAJ&pg=1919%2C6171765
Meriden Record 29.4.1929 https://news.google.com/newspapers?id=TV5HAAAAIBAJ&sjid=yv4MAAAAIBAJ&pg=5224%2C6331894
AP 28.4.1929 https://news.google.com/newspapers?id=Gp5aAAAAIBAJ&sjid=Ik4DAAAAIBAJ&pg=5981%2C1963382

Jarkin onnenkantamoinen Iowassa

Drake Stadium, Des Moines, IA, 26.-27.4.1929

Neljää senttiä vaille kaksimetrinen Carl Jark limputti maailmantilaston neljänneksi pisimmän kaaren Draken viestikisoissa Des Moinesissa. Tulos 48,22 jäi onnenkantamoiseksi, sillä muita pitkiä kaartoja ei tältä West Pointin kadetilta kauden aikana nähty, eikä häntä rankattu edes vuoden 1929 kymmenen parhaan kiekonheittäjän joukkoon.

Jarkin sinkautus olisi ollut maailmanennätys, ellei Eric Krentz olisi jo aikaisemmin keväällä laittanut kakun 49,90:een.

Kiekkomiehen ura loppui lyhyeen, sillä sotilastehtävät kutsuivat pian. Jark aikoi alun perin lentäjäksi mutta joutui siirtymään tykistöön sen jälkeen, kun hänelle ilmoitettiin, ettei noin iso korsto mahdu koneen ohjaamoon.

Lehtileikkeitä
AP 28.4.1929 https://news.google.com/newspapers?id=2YpFAAAAIBAJ&sjid=2LwMAAAAIBAJ&pg=1406%2C4851701

Brix kauden kuulakakkoseksi – 15,84

State College Stadium, Fresno, CA, 27.4.1929

Länsirannikon viestikisoissa (West Coast Relays) Cornelius Warmerdamin kotikonnuilla Fresnossa käytiin huhtikuussa hyvätasoinen kuulakisa. Maailman kakkoseksi kaudella 1929 rankattu saksalaisjuurinen Herman Brix latasi 15,84, joka oikeutti kakkossijaan myös maailmantilastossa heti aitosaksalaisen Emil Hirschfeldin jälkeen. Harlow Rother pökkäsi toiseksi tuloksella 15,44.

Olympiakävijät Frank Wykoff ja Charley Borah laskettelivat 100 jaardia aikaan 9,6, joka oli sama kuin virallinen maailmanrekordi. Kumpikin kipaisi tuloksen varmuuden vakuudeksi kahteen kertaan. Vauhtia riitti myös 4x440 jaardin viestissä, jossa Stanfordin yliopiston nelikkö puksutti maailmanlistan kakkosajan 3.18,2.

Lehtileikkeitä
AP 28.4.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-04-28/ed-1/seq-75/

Simpson vikkelänä – 9,5 jälleen, ei hyväksytä

Ohio Stadium, Columbus, OH, 3.–4.5.1929

Kauden tulokas ja ykkösrankattu George Simpson porhalsi Ohion viestikisoissa (Ohio Relays) 100 jaardia 1,4 metrin myötätuulessa aikaan 9,5. Sitäkään ei hyväksytty viralliseksi maailmanennätykseksi.

Kentälläkin irtosi. Kanadan kaksinkertainen olympiakävijä Victor Pickard selvitti seipäässä maailmanlistan viidennelle sijalle oikeuttaneen korkeuden 415. Seipään taso laski hieman Amsterdamin olympiavuoden jälkeen.

Tuleva Los Angelesin kisojen olympiavoittaja John Anderson nakkasi kiekon lukemiin 48,00, joilla lohkesi maailmantilastosta Pickardin tapaan viides sija. Sektorin ulkopuolelle läsähtänyt baakkelsi lensi melkein 50 metriä.

Lehtileikkeitä
UP 5.5.1929 https://news.google.com/newspapers?id=OicbAAAAIBAJ&sjid=BUsEAAAAIBAJ&pg=5277%2C2036396
Sunday Star 5.5.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-05-05/ed-1/seq-79/

Kelley kesytti Kezarin

Kezar Stadium, San Francisco, CA, 4.5.1929

Alueellisista Yhdysvaltain mestaruuksista Tyynenmeren lohkossa (Pacific Association) kisailtiin toukokuun alussa San Franciscossa. Näyttämöksi oli valittu Golden Gaten puiston nurkkaan pykätty Kezarin stadionin, jolla Paavo Nurmi ja Ville Ritola kisailivat vuonna 1925.

Kimball Dyer lojautti tammilankulta 755 senttiä kantaneen potkun. Sillä päästiin maailmantilaston kakkoseksi, joskin meriittirankingissa vasta maailman kahdeksanneksi. Tulokseen kohdistuu myös hienoisia epäilyksiä, sillä samana päivänä porhallettujen Kezarin 100 jaardin tulosten perään ovat tilastojehut raapustaneet w-kirjaimia vihkoissaan. Yhdysvaltain yleisissä ja yliopistojen mestaruuskilpailuissa ei kaveria enää nähty.

Pituussuuntaan välilaskujen kera pomppi Amsterdamin 20:s Bob Kelley 14,97, joka riitti maailmantilaston kolmoseksi. Japsien Mikio Oda ja Chuhei Nambu 15-metriset jäivät vielä napsimatta. Kelleyn kunto kesti läpi kauden, joten Yhdysvaltain mestaruuskisoissa lyötiin kouraan voittopytty.

Kiekon tuore maailmanennätysmies Eric Krenz lähetti Kreikan limpun tällä kerralla “vain” 46,43 metrin päähän.

New Yorkin mestaruuskilpailut 10 maililla – kaksoisvoitto Suomeen

New York, NY, 12.5.1929

Suomen Ove Andersen voitti New Yorkin eli Yhdysvaltain Metropolitan-alueen mestaruuden 10 mailin juoksussa. Amsterdamin esteiden pronssimies jatkoi siten useita mestaruuksia tällä matkalla voittaneen Ville Ritolan perinnettä. Ville Kyrönen kipitti toiseksi.

Kalifornian yliopistokisat – amerikkalaiset heittotuulella

Memorial Coliseum, Los Angeles, CA, 18.5.1929

Kalifornian yliopistokisat (California Intercollegiate Meet) käytiin Los Angelesissa. Memorial Coliseumilla ottivat yhteen maineikkaat yleisurheiluun panostaneet yliopistot Stanford, California (UCLA), South California (USC) ja Berkeleyn Cal.

John Morrison raatoi 440 jaardia aikaan 48,4 (vastaa metrimatkalla tulosta 48,1). Se oikeutti kauden tilastossa viidenteen sijaan. Kauden huipentumissa eli Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa ja yliopistojren mestaruuskilpailuissa ei miestä näkynyt.

Stanfordin Harlow Rothert tööttäsi rautapallon lukemiin 15,58. Sillä lohkesi kauden tilastossa Morrisonin tapaan viides sija.

Amerikkalaiset alkoivat vähitellen päästä jyvälle keihäänheiton jalosta taidosta. Berkeleyläisen California-yliopiston vanttera, rakenteeltaan hieman Jorma Kinnusta muistuttanut kapteeni Emery Curtice tirvaisi Memorial Coliseumilla maailmantilaston kahdeksanneksi tuloksella 63,95.

Jälkipolvillekin on jäänyt muistikuva 93-vuotiaaksi eläneestä Curticesta, sillä hänet nimettiin vuonna 1999 California-yliopiston kunniagalleriaan.

Lehtileikkeitä
AP 19.5.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-05-19/ed-1/seq-72/

Simpsonin ja Tolanin kaksi kaksinkamppailua

Dyche Stadium, Evanston, Chicago, IL, 24.-25.5.1929

Yhdysvaltain yliopistosarjan alueelliset mestaruuskisat eli konferenssit kisattiin toukokuussa. Läntisen konferenssin eli nykynimeltään Big 10:n paremmuudet ratkaistiin Chicagon lähiössä Evanstonissa Dychen stadionilla, joka sai maistaa hullujussia vuonna 2024.

Eddie Tolan kihautti 100 jaardin maailmanennätyksen 9,5. Myötätuulta oli 1,9 metriä sekunnissa. Myöhemmin lähtötelineillään hämmennystä aiheuttanut George Simpson otti ja hävisi 30 senttiä eli Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajanimimerkki Jamesin mukaan “silmäkarvan verran”.

220 jaardilla (joka kipaistiin suoralla radalla) osat vaihtuivat. Simpson väänsi selälleen Tolanin ja kihautti maailman kärkituloksen 20,6 (vastaa täyskaarteisella 200 metrin matkalla tulosta 21,0).

Maailman neljänneksi vuonna 1929 rankattu Richard Rockaway nuolaisi 120 jaardin aidat aikaan 14,8. Sama hemmo kaasutti maailmanennätyksen (22,8) myös 220 jaardin aidoissa eli lajissa, joka nykyisin on jo kadonnut kisakalentereista. Myöhemmin elokuussa Rockaway kisaili Yhdysvaltain joukkueen mukana Euroopassa, myös Helsingin Eläintarhassa.

Lehtileikkeitä
AP, May 26, 1929
https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-05-26/ed-1/seq-71/
Yleisesti toukokuun amerikkalaiskisoista:
Helsingin Sanomat, 16.6.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533752?page=16

Anderson 14,4 – lautamiehet nuuhkivat tuulia

Eugene, OR, 1.6.1929

Yhdysvaltain mestari ja Amsterdamin olympiahopeamitalisti Steve Anderson oli menopäällä Tyynenmeren konferenssin pohjoislohkon kisoissa (Pacific Coast Conference Northern Section) Eugenessa. Aikarauta näytti 120 jaardin aitakisan jälkeen maailmanennätyslukemia 14,4. Tulos sai kuitenkin maistaa punakynää liiallisen myötätuulen vuoksi.

Tuulta piisasi ilmeisesti myös kiekon heittosektorin tienoilla, sillä maailmankakkoseksi lajissa rankattu Ed Moeller limputti 46,90. Ylimääräisellä lensi tasan metrin pidemmälle.

Eugenessa vaalittiin keskipitkien ja pitkien matkojen perinnettä jo 1920-luvulla. Rufus Kiser kepitti maiilla Ralph Hillin, jota Lauri Lehtinen vähän kiilasi Los Angelesin kisojen vitosella kolme vuotta myöhemmin. Kiser taas rankattiin maailman viidenneksi parhaaksi maileriksi vuonna 1929.

Lehtileikkeitä
Spokane Daily Chronicle [url]3.6.1929 https://news.google.com/newspapers?id=m ... 2%2C336742[/url]

Polvivaivat keskeyttivät Nurmen Amerikan-turneen

New York, NY, 2.6.1929

Urheilullisesti Nurmen Amerikan-turnee ei ollut kummoinen. Vuoden 1925 tuloksista jäätiin selvästi. Tosin Amerikan hallikisoissa tarjolla olleet 1-2 mailin pituiset matkat alkoivat olla Nurmelle alimittaisia uran tässä vaiheessa. Fantoomi alkoi löytää kuntoaan vasta ulkoratakauden alettua. New Yorkissa meni kesäkuun alussa tasoitusjuoksussa 6 mailia aikaan 30.36,6. Se vastaa 10 000 metrillä aikaa 31.48,7, jolla sijoituttiin Suomen tilastossa viidenneksi vuonna 1929.

Pian kuuden mailin kisan jälkeen Nurmi palasi takaisin Suomeen. Amerikkalaisille lehdille hän sanoi lähteneensä hoitamaan kipeää polveaan, joka oli Fantoomin mukaan vioittunut jo tulomatkalla. Helsingin Sanomille Nurmi valitteli ylikuntoaan.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 17.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533745?page=4

Parhaat pikajuoksijat kohtasivat Kanadassa

Vancouver, BC, Canada, 12.–13.7.1929

Kauden 1929 pikajuoksukuninkuus selvitettiin Kanadan Vancouverissa, jonne Yhdysvalloista matkustivat niin Amerikan mestari Eddie Tolan kuin olympiakävijä Frank Wykoff. He kohtasivat perillä olympiavoittaja Percy Williamsin 100 jaardilla. Amsterdamin olympiasatasen tapaan kanukki äityi raisuun vetoon viimeisellä kymmenellä jaardilla, tuli takaa ja niputti Tolanin viidelllä sentillä. Taskunauriit näyttivät aikaa 9,5 (vastaa tulosta 10,4 metrimatkalla). Wykoff jäi selvästi.

Williams loukkasi koipeaan 100 jaardin raisussa ottelussa, joten hän ei enää lähtenyt 220 jaardin kisaan. Tolan pyyhkeili ylivoimaiseen voittoon ajalla 21,4 (vastaa metrimatkalla tulosta 21,3, jota paremmin Midnight Express kaasutti kauden aikana vain kaksi kertaa).

Maailman paras 400 metrin juoksija Reginald Bowen hilpaisi voittoon 440 jaardilla kelpo ajalla 48,4 (48,1), joka oli miehen parhaimpia kaudella 1929.

Tuore USA:n mestari Henry Lassallette lasautti korkeudessa 199,4. Tulos riitti maailman kärkeen vuonna 1929.

Lätkämaan etelärajan takaa ei ilmeisesti matkustettu Vancouveriin ilmaiseksi. Tolan joutui vuoden lopulla Amerikan yleisurheiluliiton kuulusteluihin. Häntä syytettiin pimeiden palkkioiden ottamisesta Vancouverin-retkellä. Rangaistukseksi tuli lyhyt kilpailukielto. Paavo Nurmi ja Ville Ritola ramppasivat tähtilipun urheilukonttorilla samoilla asioilla vuonna 1925.

Lehtileikkeitä
AP 13.7.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn82014519/1929-07-13/ed-1/seq-2/
The Morning Leader, July 15, 1929: https://news.google.com/newspapers?id=nixTAAAAIBAJ&sjid=FzgNAAAAIBAJ&pg=1669%2C1426052
AP 16.7.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-07-16/ed-1/seq-28/

Seuraavassa jaksossa, joka ilmestyy tällä sivulla parin viikon kuluttua, tongitaan Amerikan yliopistomestaruuskilpailuja. Pysy kanavalla!

Kirjoittaja **Geb Mo** » 01.12.2024 08.49

Ohio Staten Simpson paukuttelee 100 jaardia alle maailmanennätyksen NCAA:n kisoissa.

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 3: YHDYSVALTAIN YLIOPISTOMESTARUUDET

Edwards ja Hill maailman kärkeen

Franklin Field, Philadelphia, PA, 31.5.–1.6.1929

Yhdysvaltalainen yliopistourheilun järjestö IC4A (Intercollegiate Association of Amateur Athletes of America) piti mestaruuskilpailunsa Philadelphiassa Franklin Fieldillä touko-kesäkuun vaihteessa.

Kärkituloksia seipäässä

Kilpailujen kovin matsi käytiin seiväspaikalla, vaikka voitto lopulta jaettiin. Nuorena kuollut Ward Edmonds, Suomessa saman vuoden elokuussa kisaillut Frederic Sturdy ja Etelä-Kalifornian yliopiston batu Jack Williams vempauttivat kukin kauden toiseksi parhaan tuloksen 419. Tulos oli sen verran tuhti, että sillä lohkesi kaikkien aikojen tilastostakin jaettu kymmenes sija.

Kaksikymmentäkaksivuotias Jess Hill potkaisi elämänsä hypyn pituudessa. Santa pöllysi 764 sentin päässä tammilankusta. Se oli maailman kärkitulos vuonna 1929. Tähän hänen pituushyppyuransa loppuikin, sillä kaveri siirtyi pelaamaan rahasta baseballia. Sen jälkeen hän palveli vanhaa opinahjoaan eli Etelä-Kalifornian yliopistoa kolmen vuosikymmenen ajan toimimalla valmentajana ja urheilutoimen johtajana.

Edwardsin taktiikka puri

Toinen maailman kärkitulos ravattiin radalla. Edes hillitön helle ei hillinnyt menoa. Guyanassa syntynyt mutta Kanadaa edustanut Phil Edwards paahtoi 880 jaardia 1.52,2 (vastaa metrimatkalla aikaa 1.51,6). Séra Martinin nimissä ollut maailmanrekordi oli 1.50,6. Edwards lähti heti paukusta remeltämään ja päästeli puolimatkaan railakkaassa väliajassa 52,2. Vauhti hyytyi toisella kierroksella, mutta New Yorkin yliopiston sälli rimpuili sisulla eteenpäin ja jaksoi viimeisillä voimillaan katkaista pumpulilangan.

Edwards kävi kolmet olympiakisat (1928, 1932, 1936) ja keräsi niissä viisi pronssimitalia 800 ja 1500 metriltä sekä 4x400 metrin viestistä. Mies väitteli lääketieteen tohtoriksi 1936, ja siirtyi muutamaksi vuodeksi harjoittamaan ammattiaan Barbadokseen. Juoksutouhut jäivät pikkuhiljaa taakse.

Keppitekniikassa kehitettävää

Keihäässä neljä kossia repäisi kepin yli 60 metrin päähän. Leo Kibby tirvaisi 62,36 ja voitti. Harvardin yliopiston suomalaisvalmentaja Jaakko Mikkola analysoi katsomossa jenkkien tekniikkaa silmä kovana:

Kaikki heittäjät olivat hyviä, mutta taito puuttui. Ehkä parhain joukosta oli mustaihoinen Myers. Hän on tavattoman voimakkaan näköinen ja liikkeiltään joustava, mutta heittäessään keihästä hän suorittaa vasemmalla kädellään, jolla hän heittää ympyrän tapaisia liikkeitä ja sitten rajaviivalla melkein pysähtyy heittäessään. Ihmetellä täytyy, että hän kykenee ollenkaan heittämään tuloksia, jotka ovat kuudenkymmenen rajalla. Jos hän oppisi oikean heittotavan ja luopuisi esi-isiensä sotatanssia muistuttavasta heittotavasta, niin ennätysmies hänestä tulisi tuota pikaa.

440 jaardilla käytiin hyvä kisa. Kuusi loppukilpailijaa mahtuivat maaliviivalla kahden metrin sisään. Voittaja, yleisurheilun lisäksi rugbya ja uintia harrastanut Reginald Bowen puksutti voittoon kauden viidenneksi nopeimmalla ajalla 48,4 (vastaa metrimatkalla tulosta 48,1). Suomalaiset pääsivät tutkimaan vuoden parhaan ratakierroksen menijän menoa lähietäisyydeltä myöhemmin kesällä, jolloin Bowenilla ryyditetty Yhdysvaltain joukkue kilpaili Euroopassa, muun muassa Helsingin Eläintarhassa.

Joukkuekisan vei jo kolmannen kerran peräkkäin Dink Templetonin valmentama Stanfordin yliopisto. Antwerpenin kisoja vuonna 1920 nuuhkimassa käynyt Templeton on yksi harvoja, jotka ovat kilpailleet olympiakisoissa rugbyssa ja yleisurheilussa.

Tulokset
Voittajat (GBR Athletics) http://www.gbrathletics.com/nc/ic4a.htm
1-5 (Spalding’s Official NCAA Guide Book 1930): https://lynbrooksports.prepcaltrack.com/ATHLETICS/CTRN/1930%20NCAA%20Guide.pdf

Lehtileikkeitä
UP 1.6.1929 https://news.google.com/newspapers?id=CFQiAAAAIBAJ&sjid=IqcFAAAAIBAJ&pg=1549%2C5423646
AP 2.6.1929 https://news.google.com/newspapers?id=dO1gAAAAIBAJ&sjid=uWMNAAAAIBAJ&pg=1263%2C3887031
Jaakko Mikkolan kisaraportti Helsingin Sanomissa
19.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533739?page=12
20.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533736?page=14

Simpsonin voittoaika 9,4 alitti entisen maailmanennätyksen – ei hyväksytty

Stagg Field, Chicago, IL, 7.–8.6.1929

NCAA-järjestö (National Collegiate Athletic Association) piti mestaruuskisansa jo tutuksi käyneellä Staggin kentällä kesäkuun alussa.

Lähtötelineet ilmestyivät yleisurheilukentille

100 jaardilla kiiti voittoon George Simpson, joka peittosi Claude Braceyn sekä kauden tulokkaan ja tulevan olympiavoittajan Eddie Tolanin. Voittoaika 9,4 alitti jaardimatkan maailmanennätyksen 9,5. Kansainvälinen yleisurheiluliitto ei Simpsonin kihautusta kuitenkaan ratifioinut, koska mies käytti Kalifornian yliopiston valmentajan George Breshnahanin keksimiä starttikapuloita eli nykykielellä lähtötelineitä, jotka oli tuohon aikaan kielletty. Simpson siis hankki teknotossuihin verrattavaa epäreilua etua kilpailijoihinsa nähden. Roberto Quercetani tosin väittää Kilpakenttien kuninkaat -teoksessaan, että kaikki Chicagon finalistit käyttivät lähtötelineitä.

NCAA:n ennätykseksi Simpsonin tulos kuitenkin hyväksyttiin. Amerikan urheiluliitto AAU näytti noteeraukselle vihreää valoa vuonna 1944.

Simpson voitti myös 220 jaardia (suoralla radalla) ajalla 20,8, joka vastaa aikaa 21,2 200 metrin kaarreradalla. Tolan kukistui jälleen.

Pikajuoksijakollega Reginald Bowen analysoi Suomen-vierailunsa aikana 180-senttisen, solakan ja pitkällä askeleella eteenpäin pyyhkeilleen Simpsonin menestyksen salaisuutta:

Hänen juoksutyylilleen on tunnusmerkillistä vartalon runsas kallistus eteenpäin ja jalkojen nousu harvinaisen korkealle.

Walterin vahva varttimaili

Koripalloa suurena rakkautenaan pitänyt Charles “Rut” Walter vei 440 jaardin yliopistomestaruuden maailman kärkituloksella 47,9 (47,6). Hän keskittyi vain NCAA-kisaan, sillä IC4A:n tai Yhdysvaltain mestaruuskisojen loppukilpailuissa häntä ei nähty. Walter voitti kisan hieman samalla tyylillä kuin jolla Quincy Hall raatoi olympiakultaa 95 vuotta myöhemmin: loppupitkän alussa hän oli vasta viidentenä mutta iski apinan raivolla kaikki peliin ja alkoi nostaa kavereita edestään seinälle. Kalkkiviivoilla kukistui myös kisaa siihen saakka johtanut Riley Williamson, joka sai antautua sekunnin kymmenyksellä.

Kauppatieteiden opiskelija Richard Rockaway nuolaisi voittoon 120 jaardin aidoissa ajalla 14,7. Myöhemmin kesällä Rockaway kiersi Euroopassa amerikkalaisjoukkueen mukana ja otti selkäänsä Helsingissä Suomen Bengt Sjöstedtiltä.

Northwestern-yliopiston villikissoja (Northwestern Wildcats) edustanut Tom Warne ja Stanfordin yliopiston Ward Edmonds jakoivat voiton seipäässä. Kumpikin ylitti kisaennätyksen 419, joka myös sivusi kauden toiseksi parasta tulosta maailmassa.

Iowan yliopistossa opintojaan harjoittanut tuleva olympiavoittaja Ed Gordon, jota ei kannata sekoittaa vuonna 1921 maailmanennätyksen hypänneeseen Ed Gourdiniin, lojautti lankulta kauden kolmanneksi pisimmän potkun 753.

Hyvätasoisessa kiekkokilpailussa nähtiin yllätysvoittaja. Suomensukuiseksikin väitetty Peter Rasmus Ohion valtionyliopistosta paalitti kovaa porukkaa: antautua saivat muun muassa tuleva olympiavoittaja John Anderson ja tuleva maailmanennätysmies Paul Jessup. Keväällä maailmanennätyksen limputtanut Eric Krenz oli suorastaan paperia ja jäi kuudenneksi. Rasmus valtasi voittotuloksellaan 48,51 kauden maailmantilastosta kolmannen sijan.

Lyhyeksi jäi myös Rasmuksen ura. Hän valmistui opinahjostaan vuonna 1929 ja heitteli tämän jälkeen enää satunnaisesti.

NCAA:n joukkuemestaruuden vei Ohion valtionyliopisto eli jenkkien kesken Ohio State.

Tulokset
1-6 (Track And Field News) https://trackandfieldnews.com/history-of-the-ncaa-championships/
1-5 (Spalding’s Official NCAA Guide Book 1930) https://lynbrooksports.prepcaltrack.com/ATHLETICS/CTRN/1930%20NCAA%20Guide.pdf

Lehtileikkeitä
AP 8.6.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn85042243/1929-06-08/ed-1/seq-10/
AP 9.6.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-06-09/ed-1/seq-69/
AP 10.6.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-06-10/ed-1/seq-30/
New Britain Herald 12.6.1929 (kuvia) https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn82014519/1929-06-12/ed-1/seq-14/
Evening Star 12.6.1929 (kuvia) https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-06-12/ed-1/seq-28/

Seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla joulukuun puolivälin korvilla. Silloin haravoidaan Yhdysvaltain mestaruuskilpailuja, jotka pidettiin Denverissä. Sitä seuraavassa jaksossa puolestaan tongitaan Britannian, Saksan ja Ruotsin mestaruustaistoja. Talven edetessä päästään myös ottamaan härkää sarvista ja tutkimaan Suomen mestaruuskilpailuja eli Kalevan kisoja armon vuonna 1929. Pysy kanavalla!

Kirjoittaja **Geb Mo** » 08.12.2024 10.35

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 85

Haluatteko, että Viisi vanhaa yleisurheiluvideota -sarja jatkuu? Ei se mitään, jatketaan silti.

Tässä kertauksena aikaisemmat tuotantokaudet:

- Ensimmäinen tuotantokausi alkoi 26.5.2020: viewtopic.php?f=9&t=3740&start=40#p56718
- Toista satsia alettiin nakata kehiin 27.10.2021: viewtopic.php?f=9&t=5075#p66102
- Kolmas pläjäys potkaistiin liikkeelle 28.10.2022: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewt ... =80#p70858
- Neljäs kausi alkoi 10.11.2023: viewtopic.php?f=79&t=5075&start=120#p73291

7.7.1928 Suomen olympiakarsinnat Helsinki M 10 000 m
New Yorkin reiman karpenterin Ville Ritolan Suomessa juoksemista kisoista lienee olemassa vain yksi filminpätkä. Peräseinäjoen susi ratkaisee Suomen olympiakatsastuksissa pelin jo alkumatkasta ja rypistää 10 000 metrillä soolojuoksun jälkeen maailman kärkituloksen 30.49,9. Puoliskot 15.25 ja 15.25.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_601232 -> 6:36
Helsingin Sanomat 8.7.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533384?page=5
Uusi Suomi 8.7.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707732?page=1
Turun Sanomat 8.7.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591743?page=1
Aamulehti 8.7.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508840?page=5
Hufvudstadsbladet 8.7.1928 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535383?page=3

23.8.1946 EM Oslo N kiekko
Väkevät neuvostodaamit ilmestyvät kansainvälisiin (porvarillisiin) yleisurheilukisoihin Oslossa 1946. 178-senttinen Nina Dumbadze limputtaa selkeän voiton.
https://www.youtube.com/watch?v=7a3D52MTXPA
Hufvudstadsbladet 24.8.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2279641?page=6
Tulokset (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/1946_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_discus_throw

12.8.1961 Kalevan kisat Mikkeli 1. päivä N korkeus, N keihäs, M moukari, N 80 m aidat, M korkeus, M 800 m, M kuula, M pituus, M 5000 m, M 200 m, N 800 m
Kalevan kisat vuonna 1961 alkavat lupaavasti. Leena Kaarna kiepsauttaa heti kättelyssä naisten korkeuden SE:n 164. Miesten saman lajin voittaa Henrik Hellen kohtalaisella tuloksella 208. Raija Talvensaari Rovaniemeltä nakkaa naisten keppiä etäälle, ja EM-kisoissakin käynyt konstaapeli Kalevi Horppu veivaa vaijeripallon voittolukemiin. Suomen kansainvälisesti menestynein 60-luvun naispika-aituri Sirkka Norrlund nuolaisee 80 metrin häkkien voittoon. Olavi “Tankki” Salonen jyrää tapansa mukaisesti voittoon kahdella ratakierroksella. Alpo Nisula lataa voittolukemat kuulassa. Jorma Valkama potkaisee tammilankulta pisimmälle. Johanna Mannisen fatsi Juhani korjaa pronssin. Hiipuvaa kestävyysjuoksun mainetta pitää yllä Simo Saloranta, joka voittaa viimeisen ringin rypistyksellään 5000 metriä. Börje Strand taas vie 200 metrin voittopytyn. Saara Vilen on nopein naisten 800 metrillä. Reino Palmroth selostaa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166501
Tulokset
Täydelliset (Tilastopaja): https://www.tilastopaja.info/fi/db/kilpailutlist.php#kausi1961
Mitalistit (Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1961

20.8.1961 Lappeenranta N korkeus
Leena Kaarnan hyvä vire jatkui SM-kisojen jälkeen. Maalaistyttö ylittää viikon kuluttua kotikentällään jälleen uudet SE-lukemat 165.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127650 -> 1:08
https://sut.azurewebsites.net/kesa2009/kaarna.html

28.7.1989 Britannia-Kenia-maaottelu Lontoo M 800 m
Skotti Tom McKean ottaa ehkä uransa makeimman voiton liiskaamalla olympiavoittaja Paul Erengin Crystal Palacen kentällä. Alan Parry ja vuonna 2023 edesmennyt Peter Matthews selostavat brittien kaupalliselle televisiolle.
https://youtu.be/c0D9-f2Qvds?si=dsIQpmLjq92YxhDL&t=2670
Glasgow Herald 29.7.1989: https://news.google.com/newspapers?id=khI1AAAAIBAJ&sjid=w6ULAAAAIBAJ&pg=2325%2C3758139

Seuraava viiden rainan satsi ilmestyy tällä sivulla parin viikon kuluttua. Kannattaa pysyä kanavalla.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 14.12.2024 14.15

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 4: YHDYSVALTAIN MESTARUUSKILPAILUT

Sää rokotti tulostasoa

University of Denver Stadium, Denver, CO, 3.–5.7.1929

Yhdysvaltain mestaruuskisat pidettiin heinäkuun alussa Denverissä yliopiston kentällä. Mile High Cityn korkea ilmanala (1609 metriä merenpinnan yläpuolella) ja ankarat tuulenpuuskat rokottivat jonkin verran tulostasoa etenkin keskipitkillä ja pitkillä matkoilla. Esimerkiksi mailin voittaja Leo Lermond joutui heittäytymään 4x880 jaardin viestissä nurmelle pötkölleen osuutensa jälkeen. Mainelaisen autoliikkeen työntekijä vaikeroi, että sisuskalut ovat tulessa.

Simpson jäi pois sataselta – Tolan kiitti ja korjasi voiton

Reginald Bowen otti jo toisen arvokisavoittonsa 440 jaardilla. IC4A:n ykköspytty oli työnnetty syliin jo kuukautta aikaisemmin. Bowen johti lähdöstä maaliin ja kihautti kisojen parhaimpiin kuuluneen tuloksen 48,1, joka vastaa metrimatkalla noteerausta 47,8.

NCAA:n mestaruuskisoissa 100 jaardia 9,4 kipittäneen George Simpsonin ja olympiakävijä Frank Wykoffin yhteenotto kuivui kokoon. Simpson ilmoitti päivää ennen kisojen alkua jäävänsä pois vammojensa vuoksi. Wykoffillakaan ei kulkenut. Heikko lähtö ja juoksu oli pilalla. Hän jäi neljänneksi. Voittoon kaasutti Simpsonille NCAA:n kisoissa hävinnyt Eddie Tolan, jonka kiitoa ei pönäkkä vastatuuli eikä irtipoikki mennyt isovarpaan kynsi hidastanut. Michiganin taskuraketti vei voittopytyn myös 220 jaardilla.

Toinen IC4A:n voittaja, Kanadan Phil Edwards, voitti 880 jaardin taktiikkakisan näytöstyyliin. Lätkämaan puolimaileri juoksi vain voitosta, sillä loppuaika painui 1.55,5:een.

Maililla kipaisi voittoon Leo Lermond. Ohut ilmanala verotti tulosta, joka valahti 4.26:een (Nurmen nimissä olleesta maailmanrekordista jäätiin 16 sekuntia). Lermondkin lähti heinäkuussa turneelle Eurooppaan ja otti pari kertaa yhteen Ranskan Jules Ladoumeguen ja Suomen olympiavoittajan Harri Larvan kanssa.

Pariisin olympiakisoissa 1924 400 metrin aidat voittanut Morgan Taylor vietti välivuotta ja otti jaardimatkalla selkäänsä uudelta tekijältä Gordon Allottilta. Melkein kotikentällään kisaillut tuleva 1960-luvun senaattori Allott voitti päivää aikaisemmin myös nuorten aitakisan.

Krenzin viskontavire kohdallaan – mestaruus takataskuun

Yalen yliopiston Frederic Sturdy kiepsautti seipään avulla ruotonsa 419 sentin korkeudella killuneen riman yli ja voitti mestaruuden. Tulos sivusi miehen ennätystä. Hänkin lähti Eurooppaan ja antoi Suomessa kilpaillessaan hyppyvinkkejä Martti Kymäläiselle, joka kiitti ja otti niiden ansiosta Suomen mestaruuskilpailuissa hopeaa.

Tuleva Los Angelesin olympiavoittaja Ed Gordon potkaisi lankulta keskinkertaiset lukemat 742, jotka kuitenkin riittivät voittoon. Vaakasuuntaan lasauttelijat eivät tuloksista päätellen kyenneet ulosmittaamaan ohuen ilman tuomaa etua kuten yleensä. Keväällä sairastellut olympiavoittaja Ed Hamm pöllytti santakasaa vain 718 sentin päässä tammilankusta ja napsi pronssin kotiin.

Kuulassa Krenz korjasi hopeat pois kuleksimasta kokeneen Herman Brixin jälkeen. Olympiavoittaja John Kuck oli hukannut kuntonsa. Kansasin sälli, jonka työntötapaa Tahko Pihkala oli pilkannut Amsterdamissa maatiaistekniikaksi, putosi loppukilpailusta.

Maaliskuussa kiekon maailmanennätyksen limputtanut Eric Krenz alkoi löytää väliaikaisesti karkuteille livahtanutta viskontavireettään. Amerikan mestaruus tuli tuloksella 47,90. Samalla mies kylvetti Paul Jessupin ja John Andersonin, jotka olivat nitistäneet hänet NCAA:n mestaruuskilpailuissa. Aikaisemmin kaudella melkein maailmanennätyksen tällännyt Ed Moeller heitti toiseksi.

Tuuli ei paljon haitannut moukarinheittoa. Veteraani Jack Merchant veivasi kauden toiseksi parhaat lukemat 51,97 ja korjasi toisen Amerikan mestaruutensa. Norwood Wrightin rukkasista vaijeripallo lensi hopeaaan oikeuttaviin lukemiin 50,72.

Dohertylle USA:n ennätyspisteet yhden päivän ottelussa

Suomessakin myöhempinä vuosinaan valmennusoppejaan jakanut Kenneth Doherty Detroitista uusi vuoden 1928 kymmenottelumestaruuden ja takoi taululle Yhdysvaltain ennätyspisteet 7784,68. Tuloksen arvoa nostaa se, että ottelu käytiin yhden päivän aikana. Paavo Yrjölän maailmanrekordi olisi ehkä kuitenkin jäänyt rauhaan, vaikka levolle ja palautumiselle olisi varattu normaali määrä tunteja.

Tulokset
1-6 (Track And Field Statistics) http://trackfield.brinkster.net/USATournaments.asp?TourCode=N&Year=1929&Gender=M&TF=T&P=F&By=Y&Count=
1-6 (Track And Field News) https://trackandfieldnews.com/u-s-national-championships-history/
1-6 (Spalding’s Athletic Almanac) https://lynbrooksports.prepcaltrack.com/ATHLETICS/CTRN/1930%20Spalding%20Almanac.pdf (myös kuvia)

Lehtileikkeitä
UPI 4.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=UttbAAAAIBAJ&sjid=wlINAAAAIBAJ&pg=1937%2C1641105
UPI 5.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=U9tbAAAAIBAJ&sjid=wlINAAAAIBAJ&pg=1815%2C1700039
UPI 6.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=vkYpAAAAIBAJ&sjid=kGcFAAAAIBAJ&pg=2931%2C388273
UP 6.7.1929 https://cdnc.ucr.edu/?a=d&d=IVP19290706.2.45&srpos=19
Hufvudstadsbladet 12.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538351?page=11
Uusi Suomi 25.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747503?page=7

Seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla taas parin viikon kuluttua. Silloin haravoidaan Britannian, Saksan ja Ruotsin mestaruuskisoja. Talven edetessä päästään myös tonkimaan Suomen mestaruuskilpailuja eli Kalevan kisoja armon vuonna 1929. Kannattaa pysyä kanavalla!

Kirjoittaja **Geb Mo** » 26.12.2024 11.36

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 86

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota -sarjan jouluerikoisessa tapitetaan Suomi-Ruotsi-maaottelujen 1500 metrin juoksuja.

7.9.1940 Suomi-Ruotsi-Saksa Helsinki M 1500 m
Åke Jansson (Spångert) lähtee rypistämään ennen viimeisen kierroksen alkua, ohittaa pari edellä jolkottelevaa ja lopulta myös itse Arne Anderssonin. Kaksoisvoitto sinikeltaisille. Gunder Hägg tyytyy tällä kerralla juoksemaan vain vitosen.
https://players.icareus.com/elonet/embed/vod/256242136 -> 9:26
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1940
Hufvudstadsbladet 8.9.1940: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2242467?page=14

11.9.1948 Suomi-Ruotsi Helsinki M 1500 m
Toisesta maailmansodasta ulkona pysymään onnistuneet ruotsalaiset olivat hakoja yleisurheilussa hurmejuhlien päättymisen jälkeen. Olympiavoittaja Henry Eriksson ja Rune Persson ottavat kaksoisvoiton Lontoon olympiavuoden maaottelussa. Denis Johansson kiittää vetoavusta ja porhaltaa imussa Suomen ennätyksen 3.49,6. Kultivoituneesti artikuloiva Carl-Erik Creutz selostaa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_109305 -> 1:35
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1948
Hufvudstadsbladet 12.9.1948: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2284433?page=10

23.7.1951 Suomi-Ruotsi Helsinki M 1500 m
Olle Åberg ja A. Holmberg kaahaavat kaksoisvoittoon. Ingvar Ericsson porsastelee viimeisellä kierroksella ja tulppaa Ilmari Taipaleen, joka kuitenkin pystyy estämään sinikeltaisten kolmoisvoiton luikertelemalla sisäkautta Ericssonin ohi. Seuraavana vuonna itsensä hengiltä juonut Martti Jukola selostaa.
https://areena.yle.fi/1-3014211 -> 3.22
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1951

10.9.1955 Ruotsi-Suomi Tukholma M 1500 m
Suomalaiset hankkiutuvat kärkeen ja ennen viimeisen ringin alkua ja pitävät sen loppuun saakka. Olaveista Vuorisalo voittaa, Salsola sinnittelee toiseksi. “Kaikkien aikojen yllätysjuoksu”, riemuitsee selostaja.
https://areena.yle.fi/1-3014300 -> 2.49
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2% ... ttelu_1955

8.9.1956 Suomi-Ruotsi Helsinki M 1500 m
Dan Waern ja Olavi Salsola tappelevat täyteen ammutulla Helsingin olympiastadionilla rinta rinnan maaotteluvoitosta. Waern on loppupitkällä karvan verran parempi. Loppuajoilla olisi käyttöä nykyaikanakin: Waern 3.43,6, Salsola vain 0,2 sekuntia perässä.
https://areena.yle.fi/1-50242001 -> 2.03
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1956

Seuraava viiden rainan pläjäys ilmestyy tällä sivulla jälleen parin viikon kuluttua. sillöin käydään seuraamassa mm. Kalevan kisoja, Euroopan cupia ja maailman cupia. Kannattaa pysyä mukana.

Kirjoittaja **varis** » 26.12.2024 20.02

1951 pilkunviilausta...
Alf Holmberg
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ingvar_Ericsson
jäi sentään neljänneksi

Ericssonin juoksu hylättiin ylituomarin toimesta, mutta palkintotuomarineuvosto kumosi hylkäyksen.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 26.12.2024 22.07

Paha virhe, piti käydä oitis korjaamassa, etenkin kun Ingvar Ericssoninkin nimi oli kirjoitettu alkuperäisessä postauksessa päin seiniä.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 30.12.2024 17.22

"Onnittelut, olit parempi." David Burghley ja Luigi Facelli rutistavat toistensa sääriluita. Kuva: Wikimedia Commons/Public Domain.

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 4: BRITANNIAN, RUOTSIN JA SAKSAN MESTARUUSKILPAILUT

Facelli liiskasi olympiavoittaja lordi Burghleyn

Stamford Bridge, Lontoo, 5.–6.7.1929

Englannin avoimia yleisurheilumestaruuksia ryhdyttiin ratkomaan perinteiseen aikaan heinäkuun alussa perinteisellä näyttämöllä eli Lontoon Stamford Bridgellä. Yleisöä lappasi lehtereille noin 22 000 päätä toisena päivänä, jolloin valtaosa lajeista käytiin. Englantilaiseen tapaan sää vaihteli; välillä roiskittiin vettäkin niskaan. Urheilijoita oli mukana myös muista Euroopan maista kuten Italiasta, Alankomaista, Norjasta ja Unkarista. Saksalaisten poissaoloa tosin harmiteltiin.

Payne vahvin Lontoon kesämaratonilla

Kisojen kovin kaksinkamppailu käytiin 440 jaardin aidoissa. Italian nouseva tähti Luigi Facelli Milanosta kukisti olympiavoittaja lordi Burghleyn, joka oli samoissa kisoissa jo hoidellut pika-aitojen mestaruuden kotiin. Kellot pysähtyivät pitkissä aidoissa maailman kärkitulokseen 53,4, joka vastaa metrimatkalla aikaa 53,1. Burghley väänsi toiseksi ajalla 54,6 (54,3), jolla lipsahdettiin niukasi kuuden parhaan joukosta pois maailmantilastossa.

Keskellä kesähelteitä jolkoteltiin Lontoossa myös maraton. Parinkymmenen mailin jälkeen omille teilleen karannut Harry Payne ravasi kisojen alkajaisiksi voittoon ajalla 2.30.58, joka oikeutti maailmantilastossa kakkossijaan. Reitille lähdettiin Windsorista ja 42 kilometrin piina päättyi Stamford Bridgellä.

Szepesille Unkarin keppiennätys

Unkarin Béla Szepes oli matkustanut kotimaastaan Lontooseen todistaakseen, että suomensukuiset kansat osavat heittää keppiä. Amsterdamin olympiakisojen hopeamies tirvaisi tikun lukemiin 66,70, joilla Englannin mestaruuden lisäksi tipahti maailmantilastosta riemukas kolmas sija. Englannin-matka ei totisesti mennyt vihkoon. Tulos sen sijaan meni vihkoon, johon kirjattiin Unkarin ennätykset.

Kisojen kaksoisvoittajiksi nousivat John Hanlon, joka porhalsi mestaruuteen 220 ja 440 jaardilla (21,9, 49,1) sekä Cyril Ellis, joka päästeli voittoon puolella ja kokonaisella maililla, jolla voitto oli jo kolmas peräkkäinen. Ellis kellisti 880 jaardilla Italian Ettori Tavernarin, joka oli aikaisemmin keväällä niistänyt itsensä Jules Ladoumèguen.

Stamford Bridgen kentälle palkattu soittokunta räimi taukokohdissa jazzia. Jos nykyisin on pakko musisoida urheilukilpailuissa, niin soittaisivat edes jazzia.

Tulokset
1-3 (NUTS) https://www.nuts.org.uk/Champs/AAA/index.htm

Lehtileikkeitä
Glasgow Herald 6.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=iPBYAAAAIBAJ&sjid=g6UMAAAAIBAJ&pg=4123%2C937808
Helsingin Sanomat 7.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533744?page=12
Uusi Suomi 7.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747482?page=12

Strandh teki otteluvastustajistaan skånelaista vatkulia

Stadion, Tukholma, 17.–18.8.1929

Ruotsin mestaruuskilpailujen pääosa pidettiin elokuun puolivälissä jälleen kerran Tukholman olympiastadionilla. Maan yleisurheilutaso alkoi hieman laskea 1920-loppua kohden – tai sitten muut rupesivat pääsemaan leikistä jyvälle. Yhtäkään sellaista tulosta ei isketty pöytään, jolla olisi sijoituttu kauden maailmantilastossa kuuden parhaan joukkoon.

Suur-Tukholman alueelta kotoisin olevasta Gunnar Sköldistä tuli Ruotsin nopein mies. Hän voitti 100 ja 200 metriä, joskin ajat jäivät melko paljon kansainvälisestä tasosta. 20-vuotias sälli jäi tähdenlennoksi, sillä vuoden 1929 mestaruudet olivat kossin ensimmäiset ja viimeiset.

Skånesta ja tarkemmin ottaen Malmön liepeiltä kotoisin ollut Sven Strandh voitti sekä viisi- että kymmenottelun. Ne olivat kaverin ensimmäiset ja viimeiset Ruotsin mestaruudet. Mitaleita tosin tipahti vielä parina seuraavana vuotena.

Seurojenvälisen joukkuekilpailun vei ensimmäisen kerran IFK Borås Göteborgin läheltä. Boråsille rohmusi pisteitä muun muassa vitosen ja kympin kaksoisvoittaja Jean-Gunnar Lindgren. Lisää täppiä ropisi reppuun, kun Finnkampenissa suomalaisten kanssa rähissyt Bror Öhrn kilautti voittopisteet eurooppalaisella maililla.

Vain vähän yli tunnin mittainen selostus mestaruuskisoista alkoi Ruotsin radiossa lauantaina klo 18 Suomen aikaa. Sunnuntaina lähetys lähti sinkoamaan eetteriin klo 13 Suomen aikaa ja kesti kokonaista kolme ja puoli tuntia.

Tulokset
Voittajat (Wikipedia) https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_m%C3%A4sterskapen_i_friidrott

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 18.8.1929
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533765?page=10
Helsingin Sanomat 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533763?page=3
Hufvudstadsbladet 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539472?page=5

Saksan yleisurheilutaso alkaa nousta

Breslau, 20.–22.7.1929

Saksan mestaruuskilpailut vuonna 1929 pidettiin miesoletettujen sarjassa Breslaussa eli nykyisessä Puolan Wrocławissa heinäkuun jälkipuoliskolla. Kuuma sää saattoi verottaa tuloksia joissakin lajeissa.

Kisojen ainoaksi kaksoisvoittajaksi kohosi Amsterdamin olympiakisojen kuulassa ehkä hieman yllättäen hopealle jäänyt Emil Hirschfeld. Vääpeli voitti Breslaussa kuulan ja kiekon. Limpunviskonnassa liiskaantui niinkin kova tekijä kuin Hans Hoffmeister.

Büchnerin ratakierros 48,1 – maailmantilaston neloseksi

Maailmanluokan tuloksen raapaisi ratakierroksella Amsterdamin pronssimies Joachim Büchner. Hän iski tauluun voittoajan 48,1. Sillä päästiin kauden 1929 maailmantilastossa jaetulle neljännelle sijalle.

Stadioninpuolikkaalla käytiin tuima kisa. Tri Friedrich Wichmann (kultaa, 21,5) ja Eugen Eldracher (hopeaa, 21,5) hyökkäsivät tasatahtiin kohti pumpulilankaa. Amsterdamin finalisti Helmut Körnig ei jäänyt paljon (pronssia, 21,6).

Vähintään yhtä kova taisto käytiin 800 metrillä. Berliiniläinen Fredy Müller nitisti siinä rinnanmitalla kuuluisan Otto Peltzerin, joka rypisti kärjessä vielä viimeisessä kierteessä. Kummallekin näytti aikarauta tulosta 1.53,8. Myös pika-aidoissa alkoivat nuoret hyppiä konkreiden silmille: Willi Welscher kylvetti täpärästi Heinrich Trossbachin. Kummallekin napattiin ajaksi 15,0.

Saksan ennätyksiä kosahti atomeiksi kaksi. Düsseldorfin Albert Kilp kilautti vitosella tasarahan 15.00,0. Gustav Wegner taas jäi sentin neljän metrin haamurajasta seipäässä.

Saksan yleisurheilutaso alkoi selvästi nousta 1920-luvun loppupuolella. “Saksalaiset ovat nykyään pystyviä kilpailemaan vaikka Amerikankin kanssa menestyksellä”, kehaisi sanomalehti Uusi Suomi.

Tulokset
Mitalistit (Wikipedia) https://de.wikipedia.org/wiki/Deutsche_ ... aften_1929

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 22.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533795?page=3
Uusi Suomi 23.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 518?page=7

Ensi kerralla ajetaan Fordin pirssi Viipurin Papulaan ja aletaan seurata Kalevan kisoja vuonna 1929. Sen jälkeisissä jaksoissa tutkitaan vuoden 1929 maaotteluita, mm. eurooppalaisia huippumatseja Britannia-Saksa, Ranska-Britannia ja Saksa-Ranska. Yleiseurooppalaisista verileikeistä oli jo kulunut yli vuosikymmen, joten entiset vihollismaat saattoivat otella toisiaan vastaan, vaikka suoranaisiin rauhan ja rakkauden tunnelmiin ei vielä äidytty herkistymään.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 10.01.2025 21.56

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 87

26.6.1932 Olympiakarsinnat Viipuri M 40 200 m
Paavo Nurmi voittaa ylivoimaisesti maratonin olympiakatsastukset, mutta keskeyttää kisan 40 200 metrin kohdalla ajassa 2.22.04. Niin että voittiko oikeasti? Nurmen ajan on arvioitu vastaavan täysmittaisella maratonilla noteerausta 2.29.55. Juan Carlos Zabala voitti kuumassa Los Angelesissa ajalla 2.31.36, joten ehkä ero Zabalaan ei olisi Nurmen mukana ollessa revennyt ihan viiteen minuuttiin kuten äijä itse katkeruuksissan murahti. Kaiken lisäksi lentävän suomalaisen akillesjänne oli aika lailla tattis.
https://youtu.be/1qza_m72gxg?si=dhfQJwjGZ_1XvUfm&t=517
Helsingin Sanomat 27.6.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830092?page=8
Uusi Suomi 27.6.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805749?page=1
Karjala 27.6.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1855856?page=5

13.8.1961 Kalevan kisat Mikkeli M seiväs, M keihäs, M 3-loikka, N 100 m, N pituus, M 1500 m, N kuula, M 10000 m, M kiekko, N 400 m, M 3000 m esteet, M 400 m, M 100 m, M 110 m aidat
Vuoden 1961 Kalevan kisat jatkuvat seiväskisalla, jonka vie Risto Ankio. Uusi lasikuituinen työväline ei taida vielä olla käytössä, vaikka kokeiluja tehdään. Pauli Nevala tirvaisee tikun pisimmälle ja ottaa ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Yrjö Tamminen kolmiloikkaa pisimmälle. Voittomitalin lisäksi hän saa Maistelijan taljan, jonka jakaa kauppaneuvos Kalle Kuohari. Naisten 100 metrillä kirmaisee Rooman olympiakisoissakin piipahtanut Brita Johansson voittoon. Daamilla on vire päällä, sillä pituudessa hetkeä myöhemmin kihahtaa uusi Suomen ennätys 592. Äskettäin edesmennyt Olavi Vuorisalo pitää vauhtia eurooppalaisella maililla, mutta Olavi ”Tankki” Salonen jyrää loppupitkällä ohi ja ottaa ties kuinka monennen mestaruutensa. Naisten kuulaa pökköä kauimmaksi Inkeri Talvitie. Maratoonari Paavo Pystyseltä kysytään ennen kympin kisaa, pystyykö hän kenties voittamaan, johon vastaa, että pystynen. Carol Lindroos limputtaa voittolukemat matalasta kiekkohäkistä. Aulikki Jaakkola puksuttaa voittoon roinattomalla ratakierroksella, jonka loppupitkällä juoksijat pelkäävät, että eivät kuole. Esko Siren rykäisee voiton esteissä ja saa palkinnon Hannes Kolehmaiselta. Pitkien aitojen olympiafinalisti Jussi Rintamäki on paras 400 metrillä. Mies irvistelee maalissa, että kyllä tekee kipeää. Pentti Rekola voittaa satasen ja osoittaa olevansa Suomen nopein mies. Raimo Koivu taas vie häkeillä täytetyn suoranmitan.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166502
Tulokset
Täydelliset (Tilastopaja): https://www.tilastopaja.info/fi/db/tulokset.php?CID=27100
Mitalistit (Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1961

4.8.1979 Euroopan cup Torino M 800 m
Sebastian Coe raapaisee viimeisellä 150 metrillä murean kirin eikä muilla ole nokan koputtamista.
https://www.youtube.com/watch?v=Y3POxQG_K70
Tulokset (Olympic): https://www.sport-olympic.gr/sp/index.php/athletics/competitions/area-competitions/european-competitions-in-athletics/12-european-cup-in-athletics/32-1979-vii-european-cup-bruno-zauli
Vancouver Sun 7.8.1979: https://news.google.com/newspapers?id=N6FlAAAAIBAJ&sjid=BowNAAAAIBAJ&pg=3261%2C2416172

9.9.1989 Maailmancup Barcelona N korkeus
Rotunainen Silvia Costa ylittää Kuuban ennätyksen 204, joka jää myös Costan uran parhaaksi. Kaikkien aikojen maailmantilastosta raivaa hän itselleen neljännen tilan.
https://www.youtube.com/watch?v=OSk1J9j0Jpw
Tulokset (Track And Field Statistics) http://trackfield.brinkster.net/Tournaments.asp?TourCode=C&Year=1989&Gender=W&TF=F&P=F

28.9.2000 OK Sydney M pituus
Iván Pedroso ottaa olympiakullan, joskin sen eteen saa tehdä täyden päivätyön. Australian Jai Taurima lataa lankulta 120 000-päisen kotiyleisön mylviessä maansa ennätyksen 849 viidennellään. Pedroso ei siitä hämäänny vaan lojauttaa viimeisellään voittolukemat 855. David Culbert selostaa kengurumaan televisiolle.
https://www.youtube.com/watch?v=DkvEFSlyjCs
Tulokset
Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_long_jump
Olympedia https://www.olympedia.org/results/65508
IOC 28.9.2000 https://olympics.com/en/news/extrovert-taurima-leaps-to-long-jump-silver
Guardian 29.9.2000 https://www.theguardian.com/sydney/story/0,,374980,00.html
IOC 17.10.2018 https://medium.com/@IOCreporters/cuba-wins-latest-chapter-of-long-jump-rivalry-with-australia-f4369917f1f4

Seuraava viiden rainan satsi ilmestyy totuttuun tapaan tällä sivulla parin viikon kuluttua. Ei kannata lähteä hortoilemaan minnekään vaan pysyä kanavalla.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 16.01.2025 18.12

Loukola vetää raisua vitosen kisaa Papulassa. Kuva: Urheilija 9/1929.

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 5: KALEVAN KISAT

Matti Järvinen koputteli maailmantilaston kärkeä

Urheilu-Miesten kenttä (Leirikenttä) ja ympäristö, Lappeenranta, 12.5.1929
Eläintarha, Helsinki, 20.–21.7.1929
Papulan urheilukenttä, Viipuri, 17.–18.8.1929

Sipilä jälleen kestävin maastossa

Suomen mestaruuksia alettiin jahdata toukokuussa murtomaajuoksun eli nykykielellä maastojuoksun SM-kisoilla, jotka pidettiin Snellmanin päivänä Lappeenrannassa. Sää oli mitä kaunein, joskin reittiä riivasi paikka paikoin lumi- ja hyhmäpeite. Yleisöäkin lappasi paikalle lähes kolmetuhatta päätä.

Voittoon ravasi neljännen ja viimeisen kerran urallaan Väinö Sipilä Pälkäneeltä. Tiukassa loppuremellyksessä saivat vastakihlautuneen kilometrinnielijän piikkarinpohjien kuviointeja tarkata takaapäin Elias Suoknuuti, Toivo Loukola ja Niilo Raukola muutaman sekunnin päässä.

Loukola voitti esteet – Iso-Hollo debytoi

Mestaruuskilpailut jatkuivat heinäkuun puolivälin jälkeen Helsingin Eläintarhassa, jolloin kisailtiin viesteissä, 25 000 metrin juoksussa, esteissä ja 10-ottelussa.

Maratonin olympiakolmonen Martti Marttelin jolkotteli ylivoimaiseen voittoon 25 000 kilometrillä. Hän irrottautui muista peninkulman jälkeen, ja peli oli selvä.

Esteissä käytiin historiallinen kisa. Olympiavoittaja Toivo Loukola askelsi voittoon. Se oli rutiinia. Sen sijaan toiseksi kipitti uransa ensimmäisessä estekisassa lajin tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo, joka oli siirtynyt edellisenä vuotena TUL:sta SVUL:n puolelle. Sitten polskuttajaisissa pidettiin kolmen vuoden tauko. Estekisansa numero 2 Iso-Hollo juoksi vasta Los Angelesin olympiakisoissa 1932. Lähes sata vuotta myöhemmin hieman samantyyppistä urapolkua kulki Ilona Mononen.

Amsterdamin olympiakisojen kymmenottelun kärkikaksikon välistä uusintaottelua ei nähty. Paavo Yrjölä voitti Eläintarhassa, vaikka näytti urheilutoimittaja Sulo Kolkan havaintojen mukaan “laiskalta ja haluttomalta”. Akilles Järvinen taas ei olympiakisojen jälkeisenä vuonna otellut lainkaan. Yrjölällä oli kova voittoputki päällä, sillä mestaruus oli Hämeenkyrön reimalle maajussille viides peräkkäinen kymmenen lajin rehkinnässä.

Mestaruuskilpailujen pääkisat pidettiin Viipurissa jo tutuksi käyneellä Papulan kentällä, pari kilometriä rautatieasemalta koilliseen. Sää oli ensimmäisenä päivänä aurinkoinen. Toisena päivänä satoi. Katsojia raahautui kentän reunoille kahtena päivänä yhteensä nelisentuhatta.

Paavo Nurmi poti jalkavaivojaan ja Ville Ritola oli lopettanut. Niinpä Suomen kestävyysjuoksijoiden kuninkaaksi nousi Toivo Loukola. Hän otti esteiden mestaruuspytyn jatkoksi voitot myös vitosella ja kympillä maailmanluokan tuloksilla.

“Maailman komein juoksu”

Vitosella käytiin uljas kisa. Viikko-Sanomien kolumnisti ei ehkä turhaan kuvaillut sitä “maailman komeimmaksi juoksuksi”. Kisa ratkesi vasta loppupitkällä, jolloin Loukola rykäisi mellevän kirin ja voitti kansainvälisen tason tuloksella 14.48,7. Esteiden olympiavoittajan paahtama viimeinen kilometri 2.45,7 oli ilmeisesti maailman nopein, mitä oli siihen mennessä juostu. Kalle Matilainen Iisalmesta sai antautua kolmella sekunnilla. Loukolan tietä ykköspallille saattoi tasoittaa se, että pahin vastustaja Lauri Virtanen kilpaili vielä muutaman viikon ajan liittorajan toisella puolella.

Suomalaisen kestävyysjuoksun tasosta kertoo se, että vitosen seitsemäs mies, jyväskyläläinen Lauri Leppänen, valtasi tuloksellaan 15.08,0 kauden maailmantilastosta 19. sijan.

Viipurin yleisradioaseman hoitaja Armas Wahlstedt hoiteli omalaatuisen lajiyhdistelmänsä (korkeus, kuula) kullat kotiin. Kuulassa mies tööttäsi kolmannellaan Suomen ennätyksen 15.40. Pari viikkoa aikaisemmin piirikunnallisissa syntynyttä 15,66-noteerausta ei hyväksytty viralliseksi kansalliseksi ennätykseksi. Piirin ennätykseksi se toki solahti sukkana. Amerikansuomalaisten lahjoittama kultakello jäi valitettavasti saamatta, sillä siihen olisi vaadittu vähintään 15,50 metrin päähän kantanut laaki.

Viipurin kisoista alkoi pari merkittävää mitaliputkea. Monia lajeja hallinnut mikkeliläinen historianopiskelija Martti Topelius (myöh. Tolamo) otti ensimmäiset suomenmestaruuskultansa. Ne tulivat pituudesta ja viisiottelusta. Kymppiottelusta oli lyöty kouraan pronssi aikaisemmin heinäkuussa.

Järvinen repäisi huippulukemat

Kaikkien aikojen parhaisiin keihäänheittäjiin kuuluva Matti Järvinen avasi mitaliputkensa kansallisissa arvokisoissa. Hän siirtyi maailmantilastossa kärjen tuntumaan tirvaisemalla kauden neljänneksi pisimmän kaaren 66,16. Entinen maailmanennätysmies Eino Penttilä sai antautua yli metrillä. Mikään junioritähti Järvinen ei ollut, sillä alle 18-vuotiaiden Suomen mestaruuskilpailuissa vuonna 1926 oli käteen jäänyt neljäs tila. Siksi Uusi Suomikin kuvaili Järvisen tulosta “yllättäväksi”.

Karjala-lehti puolestaan pystyi vain nipin napin peittelemään innostustaan:

Nuori, pitkänhuiskea, rillisilmäinen Matti-poika, joka tänä kesänä jo aikaisemmin on ylittänyt 60 m., heitti nyt suorastaan suuremmoisesti. Tosin hänen kuudesta heitostaan vain kolme kantoi yli 60 m. kalkkiviivan, niistä yksi yliastuttu, mutta sitten loppukilpailun toinen heitto, lennokas 66 m. kaari, tuli äkkiä korvaten kaiken.

Suomenmestaruusmitaleita matkalaukullisen voittanut Erik Wilén jätti Kalevan ottelut väliin. Viipurissa käytiin ensimmäiset kisat 14 vuoteen, jolloin Helsingin IFK:n sälli ei voittanut yhtäkään henkilökohtaista mitalia. Wilén palasi vielä muutamaksi vuodeksi mitalikantaan 1930-luvulla, joten miehen ura ei suinkaan vielä ollut pulkassa.

Suoranmitalla päästeltiin kovaa. Erkki Koponen kilautti voittoajan 10,8, jota ei tosin hyväksytty Suomen ennätykseksi, koska kellot käynnistettiin paukusta eikä pistoolin savusta. Taidemaalari otti vahingon takaisin kipaisemalla syksyllä samat lukemat uudestaan.

Otteluista vuonna 1929 luopunut Akilles Järvinen liiskasi stadioninpuolikkaalla pikajuoksujen erikoismiehen Kalervo Pitkäsen. Voittoaika 22,5 ei kylläkään luvannut kummoisia voitontoiveita Ruotsi-otteluun.

Sjöstedt pika-aidat 15,3 – hyväksyttiin viimeinkin viralliseksi SE:ksi

110 metrin aitoihin osallistui vain kaksi ukkoa: jo Amsterdamin olympiakisoissal lupaavia otteita esittänyt Bengt Sjöstedt ja 200 metrin voittopytyn pokannut Akilles Järvinen, joka pystyi ahdistelemaan Sjöstedtiä kolmannelle aidalle saakka. Sen jälkeen Kruunuhaan IF:n kaveri meni menojaan ja kihautti ajan 15,3, joka hyväksyttiin viimein myös viralliseksi Suomen ennätykseksi.

1500 metriltä olivat poissa 800 metrille keskittynyt olympiavoittaja Harri Larva, Amerikassa oleskellut olympiapronssimitalisti Eino Purje, Paavo Nurmi ja Armas Kinnunen, joten HKV:n Leo Helgakselle tarjoutui mojova tilaisuus kahmaista uran ensimmäinen Suomen mestaruus. Sen hän hoitikin räväkällä 250 metrin kirillään.

Tuleva hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura hyppäsi vaakasuuntaan kahdella välilaskulla maailman mitassa kauden kymmenenneksi parhaan kolmiloikkaustuloksen 14,66, joten uran ainoa Kalevan kisojen voittopytty tuli kouraan. Kolminkertainen olympiamitalisti Vilho Tuulos loikki kaudella 1929 vain yhden kisan (Ruotsi-ottelu), joten Tulikouran tie mestaruuteen helpottui ehkä piirun verran. Mestaruudet jaetaan kuitenkin paikalle saapuneiden kesken.

Kalevan maljan kiikutti konttoriinsa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen Helsingin Kisa-Veikot, joka katkaisi Tampereen Pyrinnön kaksi kautta (1927, 1928) kestäneen dynastianpoikasen.

Tulokset
Täydelliset (Tilastopaja) https://www.tilastopaja.info/fi/db/kilpailutlist.php#kausi1929
Mitalistit (Wikipedia) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1929

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.5.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533714?page=4
Etelä-Saimaa 14.5.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1522384?page=3

Helsingin Sanomat 21.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533798?page=12
Uusi Suomi 21.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747476?page=8
Turun Sanomat 21.7.1929
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765883?page=5
Helsingin Sanomat 22.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533795?page=3
Uusi Suomi 22.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747472?page=4
Turun Sanomat 22.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765881?page=1
Urheilija 8/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864000?page=16 (kuvia)

Karjala 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1546025?page=8
Helsingin Sanomat 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533765?page=6
Uusi Suomi 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747516?page=11
Turun Sanomat 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765895?page=4
Hufvudstadsbladet 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538415?page=7
Karjala 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1546021?page=2
Helsingin Sanomat 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533763?page=1
Uusi Suomi 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747512?page=1
Turun Sanomat 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765892?page=1
Hufvudstadsbladet 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539473?page=3
Helsingin Sanomat 20.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533760?page=8
Uusi Suomi 20.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747505?page=8
Viikko-Sanomat 24.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735483?page=5
Urheilija 9/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863999?page=16 (kuvia)

Seuraavassa osassa tongitaan vuoden 1929 maaotteluja, etenkin suurten maiden Britannia, Saksa ja Ranska keskinäisiä vääntöjä. Suomikin kohtasi Ruotsin ja Ranskan. Maaottelujen jälken sarja jatkuu muun muassa eurooppalaisten kutsukilpailujen käsittelyllä. Kannattaa pysyä mukana.

Kirjoittaja **varis** » 19.01.2025 09.51

Nuori pojankloppi Väinö Myllyrinne vielä raakasti keskenkasvuisena korkeuspaikalla.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 25.01.2025 22.26

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 88

Elokuu 1948 Liitto-ottelu SVUL-TUL Kotka N 80 m aidat
Kansainvälistä tasoa kolkutellut Mirja Jämes (universiadivoittaja 1947) kepittää pika-aidoissa Kyllikki Naukkarisen. Dallapé-orkesterin solistinakin toiminut samettiääninen Yrjö Haapanen selostaa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_162963

9.3.1975 Halli-EM Katowice M 3000 m
Pekka Päivärinta iskee kärkeen viimeisen ringin alkaessa. Britannian Ian Stewart säntää perään ja liiskaa Lätsän niin sanotuilla kalkkiviivoilla.
https://youtu.be/klQ99yEaxdQ?si=1eAIurkjVTDmsacg&t=527
Tulokset (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/1975_European_Athletics_Indoor_Championships_%E2%80%93_Men%27s_3000_metres

4.6.1983 NCAA Houston N 400 m
Yhdysvaltain yliopistosarjan pistekilpailut ovat julmia. Valmentajat juoksuttavat surutta tähtiurheilijoitaan useissa lajeissa iltapäivän aikana. Nebraskan Merlene Ottey ja UCLA:n Florence Griffith kamppailevat voitosta NCAA:n mestaruuskilpailuissa vuonna 1983 sivulajeissaan 400 metrillä.
https://youtu.be/rvwEi9E8Mqc?si=3-5T8neA7hRPwW6k&t=3769
Tulokset (Track And Field News) https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/04/1983w.pdf
AP 5.6.1983 https://news.google.com/newspapers?id=J58_AAAAIBAJ&sjid=BVYMAAAAIBAJ&pg=3779%2C5499963

25.6.1995 Euroopan cup Villeneuve d’Ascq M 3-loikka
Jonathan Edwards pomppii Euroopan cupissa hilpeät lukemat 18,43, mutta tulosta ei hyväksytä maailmanennätykseksi liiallisen myötätuulen vuoksi.
https://www.youtube.com/watch?v=nmUJ2GfVkKY
Athletics Weekly 1.12.2020 https://athleticsweekly.com/athletics-news/jonathan-edwards-great-strides-1039937864/
EAA 11.6.2020 https://www.european-athletics.com/news/golden-moments-edwards-giant-leap-the-1995-european-cup

30.9.2000 OK Sydney N keihäs
Trine Hattestad lataa ensimmäisellään kipinät singoten 68,91 ja ottaa kauan jahtaamansa olympiakullan uransa toiseksi viimeisessä kisassa. Pidempikin raina oli hetken aikaa tuubissa, mutta se nykäistiin sieltä pois kuten olympiapätkille usein tahtoo käydä.
https://youtu.be/sev_yI83rYk?si=fnVr-oPaFzy9sTEK&t=70
Tulokset
Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw
Olympedia https://www.olympedia.org/results/65946
News 24 30.9.2000 https://www.news24.com/news24/hattestad-finally-wins-javelin-gold-20000930

Siinä olivat tämänkertaiset liikkuvat kuvat ja samalla koko tuotantokausi. Palataan asiaan taas uudestaan ulkoratakauden 2025 päätyttyä ensi syksynä. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta tähän saakka.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 31.01.2025 15.15

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 6: MAAOTTELUJA JA MAAOTTELUN KALTAISIA KISOJA

Iso-Hollon länsidebyytti

Stadion, Tukholma, 12.7.1929

Mestarijuoksija Volmari Iso-Hollon kansainvälinen ura länsimaissa alkoi Tukholman olympiastadionilla paikallisen Hellaksen ja Helsingin IFK:n välisessä seuraottelussa. Iso-Hollo päästeli vitosella kolmanneksi ajalla 15.26,2. Armas Toivonen ja Jalmari Kaila kiilasivat vielä Keravan miehen edelle.

Tulokset olivat kelvollisia, vaikka suomalaisille sattui paha haksahdus. Härmäläiset laativat kierrosaikataulukon sillä oletuksella, että yksi rinki oli Tukholman olympiastadionilla 400 metriä. He eivät muistaneet, että se oli 14 metriä lyhyempi.

Sinänsä suomalaiskolmikko oli tyytyväinen Tukholman olympiastadionin rataan, jota pitkin oli helppo juosta. Ei ihme, että Paavo Nurmikin matkusti aina länsinaapuriin, kun oli ennätyksentekotuulella.

Hellas voitti seuraottelun täpärästi 54–53.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533797?page=8
Hufvudstadsbladet 13.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538383?page=2

Hampson väläytti 880 jaardilla

Harvard Stadium, Cambridge, MA, USA, 13.7.1929

Oxfordin ja Cambridgen yliopiston yhdistetty joukkue kilpaili Pohjois-Amerikassa heinäkuun puolivälissä. Joukkue otti alkuhiet mittelemällä Hamiltonin yliopiston kanssa Kanadassa. Sen jälkeen vuoroon tuli pääottelu Harvardin–Yalen poppoota vastaan Harvardin yliopiston kentällä Suur-Bostonin alueella Cambridgessä. Sää oli kuuma.

Väläyksiä tulevasta

Pari tulevaa olympiavoittajaa antoi ottelussa ensimmäisiä väläyksiään. Los Angelesissa 800 metrin olympiakullan liiveihinsä sullonut Oxfordin Tommy Hampson vei 880 jaardin kisan. Irlannin vapaavaltion ja Cambridgen yliopiston Bob Tisdall nuolaisi puolestaan toiseksi nykyisin jo kansallisistakin arvokisoista kenkää saaneissa 220 jaardin aidoissa. Kolmen vuoden kuluttua Tisdall yllätti kaikki ja kipaisi olympiakultaa 400 metrin aidoissa Los Angelesin kisoissa.

Yhdeksäs yliatlantinen yliopisto-ottelu ottelu päättyi jenkkien voittoon pistein 8,5–3,5. Pisteitä sai vain lajivoitoista. Finnkampeniin tottunut saattoi pitää pistejärjestelmää omituisena.

Otteluiden maratonvoittotilastossa Harvard–Yale siirtyi johtoon voitoin 5–4.

Lehtileikkeitä
Glasgow Herald 15.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=j_BYAAAAIBAJ&sjid=g6UMAAAAIBAJ&pg=4886%2C2282916
Uusi Suomi, 18.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747501?term=Oxford&term=Oxfordin&page=6
Helsingin Sanomat 5.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533767?page=4

Nouseva Italia nitisti Ranskan

Bologna, Italia, 14.7.1929

Italiankin yleisurheilutaso alkoi nousta 1930-luvun lähestyessä. Ranska oli aikaisemmin voittanut kaikki kolmimaaottelunsa Italiaa ja Sveitsiä vastaan. Vuonna 1929 onni kääntyi ja Italia rymisteli voittoon.

Saapasmaan Ettori Tavernari peittosi kahdella ratakierroksella maailmanennätysmies Séra Martinin. Italian parhaaksi yleisurheilijaksi kaudella kohonnut Luigi Facelli tyytyi vain ottamaan maaottelupisteet 400 metrin aidoissa, joskin himmaillenkin syntyi maailmantilaston kahdeksanneksi paras aika 53,6 kesällä 1929. Ranskan Marcel Molines reuhtoi 400 metrillä voittoon hyvällä eurooppalaisajalla 48,8.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 17.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533766?page=9

Ellis kellisti Ladoumèguen

Stade de Colombes, Pariisi, 28.7.1929

Pariisissa käytiin heinäkuun lopulla yksi kauden kovimpia maaotteluja, kun Ranska kohtasi Britannian. Lajiohjelma oli suunniteltu melko normaaliksi, joskin tietyt lajit kuten 10 000 metriä, kolmiloikka ja moukari oli lempattu tienposkeen. Viestin osuudet koostuivat 800, 200, 200 ja 400 metristä. Kapularalliin maaottelu myös ratkesi; Ranska puristi viestissä muutaman sentin edelle.

Thomas kepitti Kellerin 800 metrillä

Colombesilla nähtiin ehkä kauden kovin yhteenotto 800 metrillä. Britannian ja tarkkaan ottaen Walesin Reginald Thomas liiskasi kirissä Amsterdamin olympiafinalistin Jean Kellerin isäntämaasta. Ajoiksi naksautettiin 1.53,6 ja 1.53,8. Kumpikin sijoittui kauden tilastossa 10 nopeimman joukkoon. Myöhemmässä elämässä Thomasille kävi karusti, sillä hän sai toisen maailmansodan jälkeen surmansa Lancaster-pommikoneen onnettomuudessa.

Englantia puhuvien voitot jatkuivat 1500 metrillä, jolla Britannian mestari, kirjastonhoitaja Cyril Ellis kylvetti taktiikkajuoksussa Ranskan maailmankuulun Jules Ladoumèguen. Lehtereillä päivystäneet 18 000 katsojaa huokaisivat pettymyksestä.

Ranska kuului 1920-luvulla niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa juostiin esteitä tosimielellä. Amsterdamin vitonen Henri Dartigues voitti maaottelun polskuttajaiset maailman kärkituloksella 9.27,0. Viisi vuotta aikaisemmin Ville Ritola oli vienyt samassa lajissa ja samalla radalla olympiakultaa kuutisen sekuntia hitaammalla ajalla.

Ranska otti kiekossa selkeän kolmoisvoiton Jules Noëlin ja Paul Winterin johdolla. Euroopan huippuihin kuulunut Noël limputti 46,19, jolla pääsi kauden maailmantilastossa melkein kymmenen parhaan joukkoon. Ranskan tehokaksikko aiheutti vilunväristyksiä myös suomalaisissa; sen verran usein saivat havumetsien limputtajat selkäänsä ranskanleivän purijoilta.

1920-luvun lopussa tasoaan kohottanut Ranska kepitti Britannian niukasti pistein 62–58.

Tulokset
Voittajat (Spalding’s Athletic Almanac) https://lynbrooksports.prepcaltrack.com/ATHLETICS/CTRN/1930%20Spalding%20Almanac.pdf

Lehtileikkeitä
Glasgow Herald 29.7.1929 https://news.google.com/newspapers?id=m_BYAAAAIBAJ&sjid=g6UMAAAAIBAJ&pg=6281%2C4382716
Hufvudstadsbladet 29.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538451?page=5

Saksa peittosi varamiehisen Englannin

Stamford Bridge, Lontoo, 24.8.1929

Englanti ja Saksa kävivät ensimmäisen yleisurheilumaaottelunsa Lontoossa. Kohtaamista saatiin odottaa melko kauan. 1920-luvun alussa se ei olisi onnistunut, koska maat olivat otelleet toisiaan vastaan ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa,

Yleisurheilukamppailussa olivat mukana myös naiset. Vielä tosin oli matkaa siihen, että sukupuolet olisivat hyökänneet samalle kentälle samaan aikaan. Naiset kävivät oman maaottelunsa viikkoa aikaisemmin Düsseldorfissa.

Täysin tasaväkinen ei miesten kisa ollut. Englantilaisilta puuttui monta maajoukkuetason yleisurheilijaa, jotka kiersivät samaan aikaan Etelä-Afrikassa kilpailuturneella.

Eksoottiset säännöt

Miesten kamppailun säännöt olivat melko eksoottiset. Ohjelmassa oli erilaisia viestejä, kuten 4x100 jaardia ja niin sanottu olympiaviesti, jossa osuudet olivat 880, 220, 220 ja 440 jaardia. Viestejä täydennettiin kenttälajeilla, joita olivat korkeus, seiväs ja pituus sekä kuula ja kiekko. Kunkin lajin voitosta sai joukkue yhden pisteen.

Parhaan tuloksen kilautti nelinkertainen Saksan mestari Rudolf Dobermann, joka läväytti lankulta 743.

Saksa voitti maaottelun lukemin 8–4 kahdenkymmenenviidentuhannen katsojan todistaessa. Ratkaisevia vieraiden voiton kannalta olivat kenttälajit, jotka menivät kaikki saksalaisille.

Tulokset
https://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Leichtathletik-L%C3%A4nderkampf_der_M%C3%A4nner_1929_GBR-GER

Lehtileikkeitä
Uusi Suomi, August 26, 1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747465?page=5

Yllätys korkeissa aidoissa – Wennström nuolaisi maailmanennätyksen 14,4

Stadion, Tukholma, 24.–25.8.1929

Ruotsi temmelsi maaotteluruuhkassa elokuun lopulla. Ensin sinikeltaiset ottelivat Norjaa vastaan, sen jälkeen alle viikon kuluttua Suomea.

Sinikeltaista epäröintiä

Ruotsin junioritähti Eric Wennström yllätti nuolaisemalla 110 metrin aidat maailmanennätysaikaan 14,4. Etelä-Afrikan George Weightman-Smithin Amsterdamin olympiakisoissa kilauttama edellinen ennätys parani 0,2 sekunnilla. Ruotsin liiton virkailijat empivät lähettää tulosta kansainvälisen liiton hyväkyttäväksi. Tuskin ratifioidaan, kun noin roima parannus, synkisteltiin konttorissa. Lähettivät kuitenkin ja vastaus tuli lähes paluupostissa: ei ongelmia.

Wennström osoitti oivaa syyskuntoa myös seuraavissa kilpailuissaan, joissa pieksi Suomen Bengt Sjöstedtin kaksi kertaa. Ensin Finnkampenissa ja sen jälkeen Tampereella.

Wennström jäi kuitenkin vain yhden kauden tähdenlennoksi, joka ei myöhemmin päässyt enää samoihin tuloksiin. “Hän lihoi ja kangistui”, kuittasi Martti Jukola Huippu-urheilun historiassaan kaverin myöhemmät vaiheet.

Ruotsalaiset ovat osanneet olla valitsematta yleisurheilun maailmanennätysmiehiä vuoden urheilijaksi jo ennen Armand Duplantista. Dagens Nyheter -lehti valitsi parhaaksi hiihtäjän ja taitoluistelijan. Wennström jäi nuolemaan näppejään.

Johannessen liiskasi Kraftin - 800 metrin Norjan ennätys kosahti

Muitakin hyviä tuloksia maaottelussa tehtiin. Norjan Hjalmar Johannessen raatoi kahdella ratakierroksella maansa ennätyksen 1.53,6 ja kukisti ehkä maaottelun kovimmassa kaksinkamppailussa Ruotsin Birger Kraftin.

Isäntämaan Olof Hallberg pöllytti santakasaa 751 sentin päässä. Pohjoismaiden ennätyksellä sijoituttiin maailmantilastossa neljänneksi seitsemän yhdysvaltalaisen keskelle. Moukarissa Ossian Skiöld veivasi maailman viidenneksi pisimmän kaaren 51,30.

Ruotsi vei maaottelun, joskin Norja rypisti lupaavasti ensimmäisenä päivänä. Toisena loppuivat turskanpurijoilta voimat.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat, August 26, 1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533775?page=6
Uusi Suomi, August 26, 1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747465?page=5
Hufvudstadsbladet 26.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539454?page=3

Ladoumègue paukutteli maailman kärkituloksen

Stade de Colombes, Pariisi, 1.9.1929

Ensimmäisen maailmansodan vihollismaat Ranska ja Saksa olivat aloittaneet maaottelut vuonna 1926, jolloin Gallian pojat olivat tulleet kuokkimaan Baseliin perinteiseen Sveitsin ja Saksan väliseen taistoon.

Vuonna 1929 oteltiin Pariisin Colombesin stadionilla. Yksipäiväistä mittelöä saapui lehtereille todistamaan 25 000 silmäparia. Ohjelma oli maaotteluksi melko normaali. Siitä puuttuivat vain 10 000 metriä, kolmiloikka ja moukari.

800 metrille hyökkäsi kovia nimiä. Englanti-ottelussa kuukausi aikaisemmin Reginald Thomasilta selkäänsä ottanut Jean Keller listi tällä kerralla kiritaistelussa entisen maailmanennätysmiehen Otto Peltzerin. Vuonna 1929 maailmanrekordia hallussaan pitänyt Séra Martin hyytähti kolmanneksi.

Jules Ladoumègue vahvisti asemiaan kauden ykkösmailerina. Hän remelsi ykköseksi 1500 metrillä maailman kärkituloksella 3.55,4. Amsterdamin olympialaisessa loppukilpailussa keskeyttänyt Saksan Herbert Böcher jäi yli kaksi sekuntia.

200 metrillä käytiin hyvä kisa. Friedrich Wichmann kihautti tauluun voittoajan 21,4 ja niisti maanmiehensä Eugen Eldracherin, joka kaatui toisessa maailmansodassa niin hämärissä oloissa, ettei edes kuolinvuotta tiedetä.

Eurooppalaista laatulimputusta

Tukku Euroopan parhaita kiekonheittäjä kohtasi toisensa ringissä. Ranskan luotettava voimakaksikko Jules Noël ja Paul Winter kellisti Amsterdamissa tilastotuloksiinsa nähden alakanttiin limputtaneet saksalaiset virkaveljensä Ernst Paulusin ja Hans Hoffmeisterin,

Amsterdamin olympiakisat väliin jättänyt Heinrich Trossbach palasi radoille ja voitti 110 metrin häkit. Aika 15,0 tosin jäi puoli sekuntia miehen neljän vuoden takaisesta ennätyksestä, jota ei koskaan hyväksytty viralliseksi maailmanrekordiksi.

Saksa voitti maaottelun selkein luvuin 79–66. Saksa, Ranska ja Britannia kohtasivat kaudella 1929 toisensa kukin kerran. Saksa voitti otteluista kaksi, Ranska yhden ja Britannia ei yhtäkään. Tulokset heijastelevat melko luotettavasti Euroopan väkirikkaimpien yleisurheilumaiden keskinäisiä voimasuhteita armon vuonna 1929.

Tulokset
Mitalistit (Wikipedia) https://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Leichtathletik-L%C3%A4nderkampf_der_M%C3%A4nner_1929_FRA-GER

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 3.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533831?page=12

Nahkashortsit rassasivat käkikelloja

Zürich, 1.9.1929

Perinteisessä Sveitsin ja Saksan välisessä yleisurheilumaaottelussa jäi tulostaso hieman vaatimattomaksi. Kuulamarkkinoita kaudella 1929 hallinnut Emil Hirschfeld tosin osoitti mainiota, jo keväästä asti kestänyttä virettään lataamalla messinkipallon 14 sentin päähän omissa nimissään olleesta maailmanennätyksestä. Tulostaululle laitettiin lukemat 15,90.

Sveitsin Schneider voitti pika-aidat tuloksella 15,5, joka oli käkikellomaan ennätys.

Saksa vei maaottelun jälleen lukemin 83–54.

Tulokset
Täydelliset (Wikipedia) https://de.wikipedia.org/wiki/Leichtathletik-L%C3%A4nderkampf_der_M%C3%A4nner_1929_Schweiz_%E2%80%93_Deutschland

Seuraavassa jaksossa tongitaan kolmatta Suomi–Ruotsi-maaottelua, joka käytiin Helsingissä. Sen jälkeen syynätään vielä syksyn 1929 päätteeksi käyty Ranska-ottelu. Maaottelukatsauksen jälkeen aletaan vähitellen tutkia vuoden 1929 kutsukilpailuja, jotka alkoivat yleistyä 1920-luvun lopulla. Piipahtihan muun muassa yhdysvaltalaisten iskujoukko vanhalla mantereella kisailemassa. Ei kannata lähteä mihinkään pöllöilemään vaan pysyä kanavalla!

Kirjoittaja **Geb Mo** » 13.03.2025 18.31

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 9: KILPAILUJA EUROOPASSA JA AASIASSA

Tavernari nitisti Ladoumèguen

Pariisi, 20.5.1929

Pariisissa käytiin toukokuun puolivälin jälkeen kauden kovin kisa kahdella ratakierroksella. Nousevan yleisurheilumaan Italian Ettori Tavernari pesi isäntämaan ylpeyden Jules Ladoumèguen ajalla 1.52,2, jolla sijoituttiin kauden maailmantilastossa kakkoseksi. Bolognan läheltä kilparadoille ponnistaneelle Tavernarille kello näytti lukemia 1.53,0, jolla vastaavasti vallattiin tilastosta kolmas sija. Myöhemmin rata osoittautui puoli metriä alimittaiseksi, joten joissakin tilastoissa aikoihin on lisätty kymmenys. Italian ennätykseksi ei aikaa hyväksytty.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 22.5.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533693?page=10

Saksanmaan salamasatanen

Mannheim, Saksa, 30.6.1929

Saksassa kipaistiin kesäkuun lopussa kova eurooppalainen satanen. Eugen Eldracher kepitti Friedrich Wichmannin ja Hans Salzin maailmantilaston kakkosaikaa sivunneella ajalla 10,4. Wichmann ja Salz eivät jääneet paljon: 10,5 kilahti kummallekin.

Eldracher näytti muille kantapäitään myös stadioninpuolikkaalla. Voittotuloksella 21,1 hän jakoi satasen tapaan maailmantilaston kakkossijan itsensä Eddie Tolanin kanssa. Wichmann hävisi 0,2 sekuntia. Mannheimin 200 metrin tuloksissa oli kuitenkin hieman ilmaa, sillä ne oli vetäisty 500 metrin mittaisella loivakaarteisella radalla.

Saksa hallitsi selvästi Euroopan pikajuoksua 1920-luvun lopulla. Asiantuntijapiireissä epäiltiin, että keskieurooppalaisten ajanottajien refleksit olisivat hieman heikossa hapessa. Georg Lammersin ja Helmut Körnigin pronssimitalit Amsterdamin kisojen pikajuoksuista katkoivat kuitenkin siivet moisilta vihjailuilta.

Eugen Eldracher katosi toisessa maailmansodassa ja julistettiin virallisesti kuolleeksi vuonna 1960.

Jenkkipoppoo Eurooppaan, Tolan lannisti Lammersin

Köln, Saksa, 31.7.1929

Yhdysvaltain yleisurheilijat alkoivat entistä tiiviimmin vierailla Euroopassa 1920-luvun lopulla. Vuonna 1929 Amerikasta lähetettiin seitsemänmiehinen joukkue vanhalle mantereelle kilpailemaan yli kuukauden ajaksi. Turnee alkoi Saksan Kölnissä heinäkuun viimeisenä päivänä. Joukkueeseen kuului kuusi valkoihoista ja yksi afroamerikkalainen eli pikajuoksija Eddie Tolan.

Suomalaisiin lehtiin painettiin karuja yksityiskohtia matkan järjestelyistä. Tolan oli määrätty matkustamaan muusta joukkueesta erillään. Häntä ei myöskään kuljetettu stadioneille samassa autossa muun joukkueen kanssa, eikä hän saanut syödä samassa pöydässä. Keihäänheittäjä Eino Penttilän todistuksen mukaan joukkueen valkoihoiset sydämistyivät Tolanin Tukholmassa saamista suosionosoituksista niin paljon, että uhkasivat lähteä kotiin.

Tolan tarkisti saksalaisen pikajuoksun tolan

Koko kauden oli arvuuteltu, mten kovia tilastoaikoja nakutelleet saksalaiset nopsajalat pärjäisivät valtamerentakaisia vieraita vastaan silloin, kun riisutaan tilastot ja aletaan otella mies miestä vastaan. Kölnissä Eddie Tolan kukisti Saksan Georg Lammersin satasella. Kummallekin näytti aikarauta 10,4:ää.

Ranskan Jules Ladoumègue paalitti Kölnin 1500 metrillä USA:n Leo Lermondin. Voittoaika valahti 3.57:een 10 000 katsojan todistaessa. Amerikan mestari Reginald Bowen puksutti 400 metrin voittoon maailmantilaston kakkosajalla 47,6. Erik Åström Suomesta hölkötteli viidenneksi.

Edellisenä vuonna liittoa vaihtanut Volmari Iso-Hollo kilpaili jälleen ulkomailla ja porhalsi vitosella toiseksi isäntämään Hermann Helberin vanavedessä.

Amsterdamissa epäonnistunut kuulan maailmanennätysmies Emil Hirschfeld mylvitytti kotiyleisöä tööttäämällä messinkipallon 15,90 metrin päähän eli lähes kauden parhaansa. Massachusettsin poika ja tuleva olympiavoittaja Leo Sexton hävisi selvästi. Hirschfeldin edellisenä vuonna pukkaama maailmanennätys 16,04 natisi koko kauden ajan liitoksissaan, mutta säilyi kuitenkin ehjänä.

Lehtileikkeitä
Hufvudstadsbladet 1.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538418?page=8
Helsingin Sanomat 2.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533784?page=7

Hirschfeld jäi vain kuusi senttiä maailmanrekordista

Düsseldorf, Saksa, 1.8.1929

Vanhalle mantereelle lähetetyt yhdysvaltalaiset jatkoivat Kölnin jälkeen heti Düsseldorfiin, jonka rata tosin oli sateen jäljiltä raskas. Eddie Tolan ei siitä piitannut vaan voitti satasen.

5000 metrin tuore Saksan ennätysmies Albert Kilp pesi leipälajissaan Suomen Volmari Iso-Hollon, joka tosin himmaili matkalla. Suomalainen säästeli, koska oletti pääsevansä muutaman päivän kuluttua kovavauhtiselle 3000 metrille, jota sitten ei koskaan järjestetty.

Emil Hirschfeld oli jo pyyhkinyt mielestään olympiatappionsa John Kuckille. Saksalainen latasi kauden kärkituloksen 15,98.

Suomessa julkaistujen lehtitietojen mukaan Eino Kenttä olisi lähettänyt Düsseldorfissa baakkelsin 47,74 metrin päähän ja niistänyt kovan saksalaiskaksikon Hans Hoffmeister ja Ernst Paulus. Tilastokirjoihin ei Kentän noteerausta ole merkitty. Virallisesti Kentän kauden parhaaksi jäi Pälkäneen kentällä 24. kesäkuuta limputettu 45,90.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 2.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533784?page=7
Uusi Suomi 3.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747500?page=12

Larva kukisti Ladoumèguen

Deutsches Stadion (Grunewald-Stadion), Berliini, 4.8.1929

Suomalaisia Amsterdamin sankareita revittiin kiivaasti Euroopan kutsukilpailuihin. Harri Larva kohtasi 1500 metrillä olympiakakkosen Jules Ladoumèguen Berliinissä 4. elokuuta. Ranskalainen piti vauhtia, kunnes 300 metriä ennen maalia Larva räjäytti kirinsä, joka oli tehnyt täystuhoa jo edellisenä kesänä Amsterdamin olympiakisoissa. Latomäki iski kantaan. Ykköspaikasta kamppailtiin koko loppupitkä. Viimein Larva puristi itsensä voittoon kahden metrin erolla. Ajaksi rävähti 3.56,6. Patonkia pureva maailman ykkösmaileri jäi pari metriä.

Samanlainen kirikamppailu käytiin kahdella ratakierroksella. Amsterdamin pettymysten jälkeen paluuta huipputasolle tehnyt Otto Peltzer liiskasi lajin maailmanennätysmiehen Séra Martinin.

Olympiapronssimitalisti Helmut Körnig voitti 200 metriä kauden 16:nneksi nopeimmalla ajalla 21,4.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 5.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533767?page=4
Helsingin Sanomat 6.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533802?page=8

Sipilä ravasi kympin kärkituloksen

Stettin, Saksa, 6.8.1929

Pälkäneen kestävin mies Väinö Sipilä ravasi Stettinissä eli nykyisessä Puolan Szczecinissä kympillä maailman kärkituloksen 31.20,2. Tulos syntyi tasoituskisassa. Myöhemmin syksyllä Sipilä menetti kärkituloksen Toivo Loukolalle ja Armas Toivoselle, jotka jolkotteleivat Ruotsi-ottelussa maailmantilaston sijoille 1 ja 2.

Einö Kenttä jatkoi Euroopan-turnettaan nakkaamalla Kreikan limpun lukemiin 43,91. Paavo Yrjölä voitti kuulan alle 14 metrin tuloksella. Saksalaisten huippukaksikkoa Hoffmeister–Paulus ei kiekkoringissä valitettavasti näkynyt.

Lehtileikkeitä
Uusi Suomi 7.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747471?page=10

Kova 1500-metrinen Tukholmassa – Lermond yllätti Larvan

Stadion, Tukholma, 7.–8.8.1929

"Vuoden komein ja tiukin kilpailu"

Kauden kovin 1500 metriä juostiin 8. elokuuta Götan kisoissa Tukholmassa. Olympiavoittaja Harri Larvan tarkoitus oli vetää kovaa. Hän ei kuitenkaan kuullut väliaikoja, joten vauhti pääsi ilmeisesti hidastumaan liikaa, jolloin USA:n mestari Leo Lermond yllätti loppupitkällä. Larvalle kirjattiin kuitenkin kauden paras noteeraus 3.56,2 eli sama kuin Lermondin voittoaika, jolla herrat jakoivat kauden maailmantilaston kolmannen sijan. Reidar Jørgensen puksutti kolmanneksi Norjan ennätyksellä 3.56,6. “Vuoden komein ja tiukin kilpailu”, revitteli Urheilulehden toimittaja.

Lermondin Tukholman-keikka meni kaikin puolin putkeen. 1500 metriä seuranneena päivänä hän kävi voittamassa myös 3000 metriä. Volmari Iso-Hollo pötki neljänneksi.

Larva voitti kauden aikana Ladoumèguen, mutta hävisi Lermondille, joka taas otti selkäänsä ranskalaiselta. Tilastoaikojen valossa Ladoumègue oli kuitenkin kauden ykkönen, sillä hän kiiruhti viisi kertaa alle 3.57,0:n.

Tolanin vauhti jatkui

Eddie Tolan pyyhkäisi ykköspalkinnolle satasella. Voittoaika sivusi maailmantilaston kakkosaikaa 10,4. Tolanille 10,4 oli jo kauden neljäs.

Ehkä piirun verran railakkaammin rallateltiin stadioninpuolikkaalla. Tolan porskutti maailmantilaston jaetulle ykköstilalle oikeuttaneen voittoajan 21,1. Tosin George Simpsonin suoralla radalla keväällä vetäisemä 20,6 oli suhteessa noin kymmenyksen parempi noteeraus. Erwin Gillmeister hilpaisi imussa kakkoseksi ajalla 21,3. Reginald Bowen päästeli kolmanneksi (21,4) sen jälkeen, kun oli edellisenä päivänä kepittänyt muut ratakierroksella kauden 14. nopeimmalla ajalla 48,2. Yleisö oli Tolanin esityksistä myyty, joten se huusi amerikkalaisen kunniakierrokselle.

Richard Rockawayn kiertue Pohjoismaissa ei mennyt erityisen hyvin. Aitoja kolhinut jenkki hävisi Tukholmassa korkeissa häkeissä Eric Wennströmille ja muutama päivä myöhemmin Helsingissä Bengt Sjöstedtille. Wennströmillä oli kunto tapissa, sillä parin viikon kuluttua hän sivusi 110 metrin aitojen maailmanrekordia 14,4.

Reginald Bowen voitti 400 metriä ajalla 48,2, joka oli miehen seitsemänneksi paras ratakierroksen sutaisu kaudella.

Norjan Harald Stenerud pehmitti kiekossa niin Eino Kentän kuin Paavo Yrjölän. Turskanpurija ilmoitti halunneensa “herättää suomalaisissa pelkoa ja kauhua”, ja ainakin tulosten perusteella näytti siinä onnistuneen.

Eino Penttilä (62,14) nujersi keihäässä Unkarin Bela Szepesin (62,01), joka oli kuukautta aikaisemmin vienyt Britannian avoimen mestaruuden 66-metrisellään.

Lehtileikkeitä
AP 9.8.1929 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1929-08-09/ed-1/seq-12/
Helsingin Sanomat 9.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533786?page=5
Uusi Suomi 9.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747487?page=9
Hufvudstadsbladet 9.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538448?page=2
Helsingin Sanomat 10.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533780?page=9
Uusi Suomi 10.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747474?page=12
Hufvudstadsbladet 10.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1538433?page=7

Facelli takoi aidoissa ennätyksiä

SCC-Stadium (Charlottenburg), Berliini, Saksa, 18.8.1929

Eddie Tolan voitti Berliinin Charlottenburgin kisoissa 100 ja 200 metriä ajoin 10,4 ja 21,3. Kummallakin matkalla sai Eugen Eldracher tarkata jenkin piikkareiden pohjakuviointeja takaapäin. Tolan niputti 200 metrillä myös olympiapronssimitalisti Helmut Körnigin, joka otti kolmostilan Berliinin ylipitkällä radalla.

Kauden tulokas Luigi Facelli Italiasta pomppi roinallisen ratakierroksen ajassa 52,6. Se oli Euroopan ennätys. Mies äityi urakoimaan huolella, joten pika-aidoissakin syntyi saapasmaan ennätys 15,1,

Tolan alkoi olla sippi

Bochum, Saksa, 7.9.1929

Syyskuun saadessa alkoi amerikkalaisurheilijoiden raskas Euroopan-kiertue tuntua kintereissä. Eddie Tolankin alkoi olla kuitti. Hän hävisi Bochumin nopealla radalla Saksan Georg Lammersille. Kummallekin näytti aikarauta tulosta 10,4. Isäntien Arthur Jonath kihautti vanavedessä kauden parhaansa 10,5.

200 metrillä Eldracher kesytti Tolanin. Kummallekin naksautettiin nauriista 21,8.

Lehtileikkeitä
Hufvudstadsbladet 11.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539475?page=11

Nurmi–Petkewicz 1–1

Varsova, 7.–8.9.1929

Paavo Nurmi avasi eurooppalaisen kautensa syyskuun alussa matkustamalla kilpailumatkalle Baltian maihin ja Puolaan. Kunto ei ollut vielä tikissä, sillä hän hävisi Varsovassa sikäläiselle nousevalle suuruudelle Stanislaw Petkewiczille 3000 metrin kisassa. Nurmi piti vauhtia matkalla, mutta polski riisti kokoelmiinsa harvinaisen päänahan loppukirissä. Seuraavana päivänä Nurmi otti vahingon takaisin kellistämällä Puolan miehen neljällä maililla. Urotekojensa ansiosta Petkewicz valittiin kotimaassaan Vuoden urheilijaksi vuonna 1929.

Petkewicz edusti Puolaa 5000 metrin loppukilpailussa Amsterdamin olympiakisoissa. Vuonna 1929 hän muutti Latviaan ja muutti nimensä muotoon Staņislavs Petkēvičs. Hän siirtyi vähitellen valmennusportaaseen ja muutti vuonna 1939 Etelä-Amerikkaan pakoon Euroopan verileikkejä.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 8.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533810?page=8

Facelli kepitti Pettersonin

Stade Jean Bouin, Pariisi, 15.9.1929

Kauden paras 400 metrin aituri Luigi Facelli väänsi lempilajissaan Sten Petterssonin sarvista ketoon Pariisin kutsukilpailuissa, jotka käytiin tällä kerralla olympiastadionia pienemmällä Jean Bouin -kentällä. Kaunis sää helli kilpailuja. Facelli iski taskunauriisiin ajan 52,6, joka kesti maaiman kärkituloksena lokakuuhun saakka, jolloin Milanon mies loksautti 52,4. Pettersson aitoi kauden maailmantilaston kolmoseksi ajalla 53,0. Laatua kisassa piisasi, sillä isäntämaan Andre Adelheim ja Puolan Stefan Kostrzewski raatoivat kärkikaksikon perässä 54,4 ja 54,6. Pariisin roinalla täytetyn ratakierroksen kisa veti tasonsa puolesta vertoja esimerkiksi Yhdysvaltain mestaruuskilpailujen pitkille aidoille.

Lehtileikkeitä
Hufvudstadsbladet 21.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539489?page=10

Saksa kävi punnitsemassa nousevan Japanin tason

Seoul, Japani (Korea), 17.10.1929

Saksalaiset yleisurheilijat piipahtivat syysturneella tulevan aseveljensä Japanin vieraana. Eugen Eldracher voitti Japanin miehittämässä Korean Seoulissa 100 metriä tuloksella 10,3. Takana hönki kuitenkin sen verran myötätuulta, ettei tulosta virallistettu.

Japanin Kazuo Kimura selvitti korkeudessa 194, joka riitti kauden maailmantilastossa varsin mainiolle yhdeksännelle sijalle. Shuhei Nishida puolestaan vempautti seivästä 410, joka oli kauden paras noteeraus Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Erich Köchermann teilasi pituudessa kolmiloikan tulevan olympiavoittajan Chuhei Nambun. Kumpikin pöllytti santakasaa 745 sentin päässä tammilankusta. Tulos oli maailmantilaston 14:nneksi paras kaudella 1929.

Emil Hirschfieldin jämerät otteet jatkuivat koko kauden. Mieshän kävi jo kesäkuussa Suomessa tööttäämässä kauden toiseksi pisimmän laakinsa 15,97. Seoulissa lensi messinkimötikkä vain sentin vähemmän. Saksalaiset heittäjät viihtyivät eksoottisessa Kaukoidässä, joten Herbert-Otto Molles sivalsi keihäässä kauden kymmenenneksi pisimmän kaaren 64,70.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 18.10.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533853?page=10
Helsingin Sanomat 20.10.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533841?page=13

Seuraavassa jaksossa käännetään ja kaulitaan Suomessa kaudella 1929 pidetyt merkittävimmät kutsukilpailut. Kevään edetessä aletaan sarjaa vähitelleen taputella pakettiin valitsemalla kesän parhaat yleisurheilijat maailmalla ja Suomessa. Kannattaa pysyä kanavalla eikä mennä hortoilemaan minnekään muualle!

Sarjan seitsemännessä jaksossa tongittiin vuoden 1929 Suomi-Ruotsi-maaottelua (https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=3753&start=40#p66909) ja kahdeksannessa kauden päätteeksi käytyä Ranska-Suomi-maakilpailua (https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=3753&start=60#p76469).

Kirjoittaja **Geb Mo** » 01.04.2025 14.51

Tolan näytti valkonaamoille piikkarinpohjia Eläintarhan 200 metrillä. Kuva: Urheilija 9/1929

YLEISURHEILUA VUONNA 1929, OSA 10: KILPAILUJA SUOMESSA

Hirschfeld 15,97 – oma maailmanrekordi jäi vain 7 sentin päähän

Eläintarha, Helsinki, 12.–13.6.1929

Saksan joukkue vieraili Helsingin Eläintarhassa kesäkuun puolivälissä. Poppoon nimekkäin karju, kuulan olympiahopeamitalisti Emil Hirschfeld latasi messinkipallon vain seitsemän sentin päähän omasta maailmanennätyksestään. Mittanauhaa suollettiin kotelosta ulos 15,97 metriä. “Läheltä piti”, huokaisi Helsingin Sanomien reportteri ja pyyhkäisi otsaansa.

Urheilulehden toimittaja Harry Ekqvist puolestaan ehti analysoida kessu huulessa vapaa-aikanaan viihtyneen Hirschfeldin tekniikkaa:

Hän alkaa vauhdin miltei kyykkyasennosta, samoin lopputyönnön, joten kuula kädessä saa hyvin pitkän vauhdin

Olympiavoittaja Harri Larva veti 1500 metrillä. Saksan roteva Herbert Böcher seurasi kuin hai laivaa. Taskunauris kädessään ravannut Larva iski kirivaihteen pykälään viimeisessä käänteessä, ja mallasmaan rakennusmestari nakkasi pyyhkeen kehään.

Parhaisiin pikajuoksijoihin kuulunut ja Chaplin-viiksensä pois ajanut Helmut Körnig nähtiin satasen lähtöviivalla. Hän otti selkeän vilppilähdön, mutta sitä ei ammuttu takaisin. Körnigille kirjattiin lentävällä lähdöllä voittotulos 10,6,

Edellisvuotena TUL:stä SVUL:n puolelle siirtynyt Volmari Iso-Hollo voitti 5000 metriä ennätyksellään 15.04,6.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533746?page=9
Helsingin Sanomat 14.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533740?page=13
Urheilija 7/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864001?page=16

Larva vauhdissa Turun 700-vuotiskisoissa

Urheilupuisto, Turku, 18.–19.6.1929

Turun 700-vuotisjuhlien kunniaksi pidettiin juhannusviikolla yleisurheilukilpailut mitä aurinkoisimman sään suosiessa. Harri Larva juoksi 880 jaardilla Suomen ennätyksen 1.56,7. Hän johti paukusta maaliin. 400 metrin väliajaksi naksahti suhteellisen kova 56,1.

Amsterdamissa epäonnistunut Eino Penttilä tirvaisi maailmantilaston 11:nneksi pisimmän keihäskaaren 64,64.

Lehtileikkeitä
Turun Sanomat 19.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592082?page=6
Turun Sanomat 20.6.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592059?page=6

Lindroth 385 – Suomen ennätys seipäässä

Uusi urheilukenttä, Porvoo, 31.7.1929

Porvoon Akilleksen John “Joppe” Lindroth vempautti ruhonsa toisellaan 385 sentin korkeudella killuneen riman yli. Se tiesi uutta Suomen ennätystä. Sen jälkeen rima laitettiin ronskisti neljään metriin. Tällä kerralla rima tuli alas, mutta katsotaan tilannetta uudestaan syksymmällä.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 1.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533787?page=9

Eläintarhan amerikkalaiskisat Tolanin näytöstä

Eläintarha, Helsinki, 12.–13.8.1929

Helsingin Eläintarhan kentällä pidettiin niin sanotut amerikkalaiskilpailut elokuun puolivälissä. Jenkkien Eurooppaa kiertanyt joukkue kun saatiin Suomeenkin. Sää oli mainio ja ratakin laitettu hyvään kuntoon. Yleisöä lappoi kentän laidalle 5000-6000 henkeä eli täysi tupa. Tasavallan presidentti Relander kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

Tuleva olympiavoittaja Eddie Tolan kaasutti suoranmitalla helppoon voittoon ajalla 10,7 ja kentänpuolikkaalla 21,8. Tolanille siunaantui Suomessa pientä fanipohjaakin, sillä hotellinsa ulkopuolelle kerääntyi sankka joukko nimikirjoituksen metsästäjiä. Tolan puolestaan sai nimikirjoituksen itseltään Paavo Nurmelta. Tai sitten päinvastoin.

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Sulo Kolkka kuvaili Tolanin näytöstä:

Pieni kulmikas neekeri Tolan tepasteli ympäri kuin paraskin näyttelijä, irvisti kansalle ja näytteli loistavia hampaitaan ja saavutti kaikkien suosion. Mutta kyllä Tolan osasikin juosta. Pienimpänä kaikista 100 metrin juoksijoista hän paineli leikiten paljon ennen toisia ja juoksun jälkeen hän taas oli valmis vastaamaan yleisön hyvähuutoihin aito amerikkalaisella tavalla, käsiä koholla pitäen.

Maililla nähtiin jälleen Tukholmassa Harri Larvan paalittanut Leo Lermond. Jenkki kiri lennokkaalla askeleellaan voittoon ja kukisti esteiden olympiavoittajan Toivo Loukolan.

Pika-aidoissa Bengt Sjöstedt lähti menemään seitsemännen aidan jälkeen ja otti yleisön mylviessä kovan päänahan USA:n yliopistomestarista Richard Rockawaysta. Aikarauta näytti Sjöstedtille lukemia 14,8, joka olisi ollut uusi Suomen ennätys, ellei kaksi aitaa olisi lentänyt nurin. Rockaway jäi kauden parhaastaan 0,4 sekuntia ajalla 15,1.

Frederic Sturdy voitti seipään rutiinituloksella 390. Hyppelyn lomassa jenkkivieras antoi tekniikkavinkkejä Martti Kymäläiselle, joka kiitti ja pamautti Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmannelle sijalle oikeuttaneet lukemat 380.

Armas Wahlstedt latasi kovan pallon lukemiin 15,27. Upporikkaan teollisuuspohatan poika ja tuleva olympiavoittaja Leo Sexton sai antautua lähes metrillä. Helsingin Kaivohuoneella vietetty ilta, josta lehdet vihjailivat, saattoi verottaa Amerikan sällin voimia.

Keihäässä Eino Penttilä tirvaisi 65,66 ja voitti kisan. Jyväskylän kaveri Heikki Palonenkin nakkasi 63,56, jolla sijoituttiin kauden suomalaistilastossa kolmanneksi.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533764?page=5
Uusi Suomi 13.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747458?term=Tolan&page=8
Turun Sanomat 13.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765916?page=4
Helsingin Sanomat 14.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533799?page=4
Uusi Suomi 14.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747452?page=10
Turun Sanomat 14.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765913?page=4
Urheilija 9/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863999?page=12 (kuvia)
Urheilija 11-12/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863995?page=95

Virtanen kansainvälisellä tasolla

Eläintarha, Helsinki, 17.–18.8.1929

Työväen urheiluliiton mestaruuskisojen pääkilpailut pidettiin Helsingin Eläintarhan kentällä elokuun puolivälin jälkeen samana viikonloppuna kuin SVUL:n urheilijat kisailivat Kalevan maljasta Viipurissa.

Suomen parhaimpiin kestävyysjuoksijoihin kuulunut Lauri Virtanen vei vitosen kansainvälisen tason tuloksella 14.51,3. Se oli hänen viimeinen työläismestaruutensa, sillä samana vuoden syyskuussa hän siirtyi SVUL:n riveihin.

Talvisodassa kaatunut Kustaa Vall kipaisi nopeiten 400 metrin aidat. Tuloksella 56,8 sijoituttiin Suomen kausitilastoissa kuuden parhaan joukkoon. Pitkien aitojen lisäksi Helsingin Kullervon mies voitti korkeat aidat ja 10-ottelun, joka pidettiin jo heinäkuussa.

Kalle Flinck pamautti seipäässä TUL:n ennätyksen 363. Myöhemmin Flinck käytti sukunimeä Kaihari, hankki itselleen kauppaneuvoksen tittelin ja tuli tunnetuksi muun muassa urheilijoille jakamastaan Taistelijan maljasta.

Kaikkia juoksulajeja 800 metristä ylöspäin ohjelmassaan pitänyt Valto Salmi napsi pronssimitalin 800 metrin juoksusta. Kotona isää odotti kisamatkalta puolitoistavuotias poika.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533765?page=10
Suomen Sosialidemokraatti 18.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1313986?page=1
Helsingin Sanomat 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533763?page=4
Suomen Sosialidemokraatti 19.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1313987?page=1

Pitkiä suomalaiskaaria heittolajeissa

Papulan urheilukenttä, Viipuri, 3.8.1929
Eläintarha, Helsinki, 21.8.1929
Sankarniemen kenttä, Iisalmi, 15.9.1939

Viipurin yleisradioaseman hoitaja Armas Wahlstedt latasi kotikentällään messinkimötikän lukemiin 15,66. Sillä päästiin vuoden maailmantilastossa kolmannelle askelmalle heti Saksan Emil Hirschfeldin ja Amerikan poika Herman Brixin jälkeen. Maailman kaikkien aikojen tilastossa pökkäys sijoittui neljänneksi. Katsomossa sata pääsylipun lunastanutta todisti Viipurin pamausta.

Paikallinen Karjala-lehti kuvaili ennätystuuttausta:

Sitten toiseen työntöönsä valmistautui Wahlstedt huolellisesti erikoisemmin itseeään pingottamatta. Ja harvinaisen vaivattomalla vauhdilla sekä puhtaalla työnnöllä lensi kuula tarpeellisen korkeassa kaaressa reilusti yli 15 metrin rajan yllättäen nähtävästi sekä itse työntäjän että myöskin yleisön, joka ihastuneena puhkesi voimakkaisiin suosionosoituksiin heti työnnön jälkeen.

Aikalaisten lehtikirjoitusten mukaan tuosta ei olisi hyväksytty viralliseksi Suomen ennätykseksi, mutta myöhempien aikojen tilastoissa laaki esiintyy ennätysten luettelossa.

Mojova heittohuumori jatkui elokuun lopulla. Kokenut Erik Eriksson veivasi moukarin Suomen ennätyslukemiin 48,93 Helsingissä ruotsinkielisen urheiluliiton Helsingin piirin mestaruuskisoissa.

Leka lensi kiivaasti myös Suomen syyskuussa, sillä kuulan olympiavoittaja Ville Pörhölä veivasi Iisalmessa rautapallon 48,70 metrin päähän. Tuloksella sijoituttiin Erikssonin jälkeen Suomen kaikkien aikojen tilastossa toiseksi.

Lehtileikkeitä
Karjala 4.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1546040?page=7
Helsingin Sanomat 5.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533767?page=4
Uusi Suomi 5.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747485?page=1
Urheilija 8/1929: Wahlsted kertoo kuulantyönnöstä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864000?page=19
Helsingin Sanomat 22.8.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533800?page=6
Iisalmen Sanomat 17.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1540611?page=2

Akilles Järvinen 49,4

Urheilupuisto, Turku, 31.8–1.9.1929

Kymmenottelun hopeamitalisti Akilles Järvinen takoi ratakierroksella lukemat 49,4. Aarno Niinikin puristi ennätyksensä 50,0, jolla sijoituttiin kauden kotimaisessa tilastossa kolmanneksi.

Lehtileikkeitä
Turun Sanomat 1.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765997?page=6
Turun Sanomat 2.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765993?page=1
Hufvudstadsbladet 2.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539445?page=3

Koponen 10,8 – ei ennätystä

Eläintarha, Helsinki, 1.9.1929

Tuleva taidemaalari Erkki Koponen päästeli Eläintarhan kisoissa suoranmitan aikaan 10,8. Tätäkään tulosta ei hyväksytty viralliseksi Suomen ennätykseksi.

Lehtileikkeitä
Hufvudstadsbladet 2.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539445?page=3

Jälkimaaottelu Tampereella – Wennströmin vire jatkui

Pyynikin urheilukenttä, Tampere, 10.–11.9.1929

Tuore pika-aitojen maailmanennätysmies Eric Wennström osoitti, ettei 14,4 ollut onnenkantamoinen. Hän kisaili Finnkampenin jälkeen Tampereella, jossa kukisti jälleen Suomen Bengt Sjöstedtin ja sutaisi voittoajan 14,6.

Matti Järvinen varmisteli asemaansa kauden parhaana keihäänheittäjänä nakkaamalla kepin lukemiin 64,06. Paavo Liettukin latasi kotikentällä 63,30 ja kuittasi hopeapytyn.

Satasen Suomen mestari Erkki Koponen peittosi jälleen Ruotsin Gunnar Sköldin, joka oli aikaisemmin kesällä vienyt maansa mestaruudet sekä 100 että 200 metrillä. Ensimmäisen kerran Koponen oli tehnyt selvää ruotsalaisesta jo Suomi–Ruotsi-maaottelussa muutama päivä aikaisemmin.

Tampereen Pyrintö piti ulkomaisista urheilijoista hyvää huolta. Heille järjestettiin kiertokäynti Finlaysonin tehtaalla, jossa tarjottiin myös virvokkeita. Lisäksi joka sorkalle lyötiin kouraan “Suomi kuvissa” -kirja sekä Tampereen Pyrinnön ansiomerkki.

Lehtileikkeitä
Aamulehti 11.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1510130?page=6
Uusi Suomi 11.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747449?page=10

Joppe vempautti seipäässä kansainväliset lukemat – 4 metriä ylittyi viimein

Eläintarha, Helsinki, 21.-22.9.1929

Suomessa päästiin seiväshypyssä viimeinkin kansainvälisen tason lukemiin, kun John “Joppe” Lindroth vempautti ruotonsa toisellaan 401 sentin korkeudella killuneen riman yli. Historiallista Suomen parasta ja Euroopan kolmanneksi korkeinta hyppyä todistettiin HKV:n kilpailuissa 22. syyskuuta Helsingin Eläintarhan kentällä.

Joppe Lindroth paransi seipään Suomen ennätystä useaan otteeseen. Hän aloitti 381:stä ja päätyi 403:een. Porvoon sälli kruunasi uransa tuomalla kotiin seipään pronssin ensimmäisistä Euroopan mestaruuskilpailuista vuonna 1934.

200 metrillä myllättiin Suomen kausitilasto uusiksi. HKV:n Kalervo Pitkänen iski tauluun kärkituloksen 22,4. Martti Topelius (Tolamo) hilpaisi imussa 22,5.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 22.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533809?page=16
Uusi Suomi 22.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747410?page=15
Hufvudstadsbladet 22.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539479?page=2
Helsingin Sanomat 23.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533808?page=1
Uusi Suomi 23.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747402?page=1
Hufvudstadsbladet 23.9.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539527?page=7
Urheilija 10/1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863991?page=1

Marttelin kestävin Kaivopuiston kaksivitosella

Töölön tulli–Kaivopuisto, Helsinki, 6.10.1929

Kauden päättäjäisiksi juostiin kova 25 kilometrin maantiekisa Helsingin Kaivopuistossa. Olympiapronssimitalisti Martti Marttelin pisteli 1.22.18,3, Väinö Sipilä 1.23.10 ja Elias Suoknuuti 1.23.38. Kolmikon tulokset alittivat entisen “maailmanennätyksen”, joskaan virallisiksi niitä ei hyväksytty. Reitti kun oli 220 metriä alimittainen.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 7.10.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533878?page=1

Vuoden 1929 yleisurheilua tonkinut sarja alkaa vähitellen kaartua loppupitkälle, jolloin lukijatkin pääsevät vähitelleen suuntamaan lähikapakkaan loppupitkälle. Vielä on jäljellä kolme osaa, joissa valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1929, maailman parhaat miesoletetut rata- ja kenttäurheilijat 1929 sekä maailman parhaat naisyleisurheilijat armon vuonna 1929. Kannattaa pysyä kanavalla!

Kirjoittaja **varis** » 02.04.2025 11.22

Hirschfeldin pökkäys lienee ollut Suomen kamaran ennätys vuoden 1935 Saksa-maaotteluun asti, jolloin Woellke paranteli maansa ennätystä lukemiin 16,15. Seuraavan vuoden Suomen olympiakarsinnoissa Bärlundin sarja kehittyi: 15,80 - 15,88 - 15,97 - 16,23. Mikäli Kalle Järvisen 15,92 (Turku 25.9.1932) ei ole SE-kelpoinen? niin Suomen ennätys kohentui neljä kertaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:M ... en_kehitys

Kirjoittaja **Geb Mo** » 02.04.2025 11.30

Kuuma-Kallen 15,92-laakia ei ole kirjattu ainakaan tänne:
https://www.tilastopaja.eu/fi/db/sekehitys.php

Kirjoittaja **varis** » 02.04.2025 12.56

Pajan SE-luettelosta puuttuu paljon muutakin, mm. Nikulan ME.

"Toinen työntö 15,88 puuttui vain 4 sm. maamme ennätyksestä." https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 085?page=8

Urheilufoorumi

Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Re: Yleisurheiluhistoriaa

Paikallaolijat