Tässä oli sitä oikeaa asennetta. Ei tyytynyt johonkin vitun pronssiin, kuten ei nuorten ME naisen pidäkään. Tässä oli jotain Iivon tapaista asennetta ja kilpailijaa. Hienoa että kasvoi voittajaksi, muutama mitali jäi välissä ottamatta, mutta vielä ehtii.
Maailman tasolla Wilmalla nyt sama mahdollisuus. Vain tämä on ainoa oikea päämäärä myös Vanniselle, Kososelle. Toivottavasti nämä kaksi nousevat nopeammin huipulle, niin ehtivät keräämään enemmän vielä voittoja (tarkoitan voittoja, ei mitaleita). On hienoa että meillä on nyt heittää Ruotsin ja Norjan huippujen rinnalle edes yksi oikeasti kova urheilija - loistavaa Wilma!
Mitalia pidin varmana, kun Wilma kilpailijana kova, mutta voitto osoitti tosiaan luonnetta. MM-kulta olisi voinut riittää vuoden urheilija titteliin, ei EM kulta. Ei ole vielä Iivon tasolla urheilijana, pitää dominoida vielä enemmän ja koko ajan.
Sen sijaan vuoden valmentajan tittelin jakaisin Koivuselle. Onnittelut valmentajalle! Löytyihän meiltä ammattitaitoinen valmentaja joka vie nuorisohuipun kultaan. Tulos ratkaisee lopulta onko joku valmentaja kova. Seuraava askel huippuvalmentajaksi on viedä Wilma olympiavoittajaksi.

