Yleisurheilukausi 2022

[rulezman]

Kova juoksu Viiviltä. Kyllä tuossa eväitä vielä 53 alkuiseksi on se puristaa.

[M1999]

Hyvää kehitystä Viiviltä, kaikki merkit näyttäisi että ei jää tähän. Eikös Lehikoinen ole käytännössä aina tehnyt arvokisoissa kauden selvästi parhaita suorituksia

Viestijoukkuetta ajatellen. Mikä on se keskimääräinen pudotus aikaan kun aituri juoksee saman matkan ilman aitoja. Onko n.2sekuntia vai meneekö lähemmäs 3sekuntia? Luulisi Viivin olevan reippaasti alle 53 sekunnin ajoissa sileällä

[Geb Mo]

Parissa sekunnissa se ehkä huitelee. Tosin nuo huiput vetävät aidat niin älyttömän kovaa, ettei paljon eroa tule sileän noteeraukseen. Esimerkiksi Dalilhah Muhammadilla ero on vain 0,98 sekuntia.

Tuija Helanderilla 1,63.

[Urheilunkuluttaja]

Voidaan odotella SE aikaa! Hieno juoksu tossijaan! Katoin jälkikäteen ku kiireet painaa.
Muistan hyvin Petra Söderstömin ja miten povattiin uudeksi SE naiseks, no ei ollut siihen mutta Viivistä on! Jo ois aikakin!

[Volmari]

Parissa sekunnissa se ehkä huitelee. Tosin nuo huiput vetävät aidat niin älyttömän kovaa, ettei paljon eroa tule sileän noteeraukseen. Esimerkiksi Dalilhah Muhammadilla ero on vain 0,98 sekuntia.
Tuija Helanderilla 1,63.

Usein on todettu, että naisten 400 metrien aitojen korkeus on turhan matala nykyajan kookkaille naisille. Heidän ei tarvitse juurikaan ponnistaa päästäkseen aidan yli. Siksi pieni aikaero verrattuna 400 metrin sileään matkaan. Miehillä aikaero on suurempi, koska miesten pituuskasvu ei ole edennyt samaa vauhtia kuin naisilla.

[M1999]

Itse ajattelisin että 400m aituri juoksee päämatkansa ennätyksen aina ollessaan aivan absoluuttisessa huippukunnossa esim. arvokisoissa tai keskellä kilpailukautta rahakkaissa kisoissa - juuri niissä kisoissa mihin on tähdännyt. Vertailuna esim. Alkukaudesta aidat voi mennä Lehikoisella noin 56sekuntiin, mutta arvokisoissa n. Jopa 54sekuntiin, kun on huippuiskussa. Siksi suora vertailu 400m sileän ennätysaikaan on huono. Yleensä aituri vetää näitä sileitä alkukaudesta tai loppukaudesta jolloin sitä huippuiskua ei ole. Ihan yhtä lailla voisi olla lähes kahden sekunnin ero ajassa jos pääsisi vetämään sileän huippuiskussa, niin ennätys 53,5 voisi kääntyä n.52,0 aikaan

Ei alkukaudesta juostu sileän ennätys ole se absoluuttinen taso sillä matkalla. Oliko Warholmin ennätys sileällä joku 44,2-44,3?. Jos olisi juossut Tokion kunnossaan 400m sileän, niin olisi vetänyt sekunnin kovempaa 43,3-43,4.

[varis]

Warholmin sileän ennätys on 44,87 vuodelta 2017. Halliennätys 45,05 on myös Euroopan ennätys. Kolme viikkoa Tokion jälkeen sileä nelkku kulki 45,51.
Benjaminin sileän ennätys on 44,31. Tokion prime-kunnossa molemmat olisivat todennäköisesti alittaneet 44 s.

[Geb Mo]

NEW YORK GP 12.6.

Kansainväliset ulkoratojen yleisurheilukisat palaavat lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen New Yorkiin. Randalls-saaren kentällä Manhattanin ja Brooklynin välissä pidetään Continental Tour Goldin kilpailut tänään klo 23 alken.

Vanha Randallsin kenttä tunnettiin nimellä Downing Stadium. Se avattiin juuri parahiksi ennen USA:n olympiakarsintoja vuonna 1936, jolloin Owens raivasi tiensä Berliinin kisoihin useassa lajissa.

USA:n mestaruuskisat pidettiin vanhalla Downingilla seitsemän kertaa vuosina 1942-1991.

Downing sai maistaa hullujussia vuonna 2003. Sen tilalle pystytettiin huomattavasti pienemmällä katsomolla varustettu moderni kenttä, joka tunnetaan nimellä Icahn Stadium. Nimi tulee liikemiehestä, joka lahjoitti 10 miljoonaa dollaria rakennusprojektin tarpeisiin.

Icahnin kentällä pidettiin kultaisen liigan ja timanttiliigan osakilpailuja aina vuoteen 2015 saakka. Kovimmat tulokset läväyttivät Bolt (100 m WR 9,72 2008) ja Rudisha (800 m paras USA:ssa juostu tulos 1.41,74 2012).

Tämänkertaisen kisan tähti on Sydney McLaughlin, joka tapojensa vastaisesti kipaisee roinattoman ratakierroksen. Rouvan ennätys lajissa on 50,07.

New Yorkissa nähdään miestennäköisten 110 metrin aidoissa Holloway. Toinen maailmanmestari N. Lyles juoksee ratakierroksen puolikkaan. Suurten diivojen kiintlön täyttää Sha’Carri Richardson. Myös Coleman nähdään radalla, mikäli muistaa tulla.

Tiedot:
https://www.usatf.org/events/2022/2022-usatf-nyc-grand-prix

Striimi (selainta pitää tohtoroida):
https://www.youtube.com/watch?v=BJ-XT8qtMrA

[Geb Mo]

Nykin kisa alkoi leppoisassa 23 asteen lämmössä. Kainalopallon pelaaja Allen liiskasi heti kättelyssä Hollowayn ja pamautti maailman kärkiajan 12,84 (myös PB). Hollowayn pitkä voittoputki katkesi, vaikka hänkin nuolaisi 13,05. Hän kuitenkin johtaa kaksinkamppailuja Allenia vastaan 7-4 (110 m aidat).

Ompelukoneen tavoin tikkaava Alaysha Johnson kiisi voittoon pika-aidoissa. 12,40 eli kauden kakkosaika maailmantilastossa, kisaennätys ja PB. Turussakin aikoinaan kisaillut Christina Clemons hyytyi 6:nneksi.

Aleia Hobbs kaasutti voittoon naisten satasella. Voittoaika 10,83 (PB) Randalls-saaren nopealla radalla. Muikkuverkkoon pukeutunut Sha'carri Richardson jäi kaksi sadasosaa.

[rulezman]

Huomenna huomio kohdistuu luonnollisesti Turkuun, mutta samaan aikaan Tsekissä kisattavassa pronssitason kisassa Kangas, Seppänen, Sipponen, Rouvali ja Baas hakevat tärkeitä rankingpisteitä ja hyviä tuloksia.

[varis]

Kladnossa kautensa avaa kuluvan kuun 30. päivä 41 vuotta täyttävä kaksinkertainen olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari Barbora Spotakova.
MM- ja EM-rajaa ei ole vielä rikottuna, mutta rankingin kautta paikka on käytännön varma.
Täten hänestä tulee yksi aniharvoista yu-konkareista, jotka ovat kolunneet EM-kisat Münchenistä Müncheniin.

Melina Robert-Michon FRA, kiekko (mukana jo EM-Budapestissa 1998, 20 maan mestaruutta 2000-21)
Ines Henriques POR, 35km kävely (hallitseva Euroopan mestari, MM-kultaa 2017)

Mahdollisia?
Berta Castells ESP, moukari (16 maan mestaruutta 2003-19)
Martina Hrasnova (Denisová) SVK, moukari (15 maan mestaruutta 2000-21).

[varis]

Kuubasta Espanjaan loikannut Jordan Díaz paranteli viikossa 67 cm uuden maansa loikkausennätystä. Pituushypyssä 9 metriä kolkutellut ja Tokiossa raajarikkona hopealle jäänyt Juan Miguel Echevarria on potkittu maajoukkueesta, niinpä kuubalainen pomppukone onkin aloittanut uuden uran musiikkialalla.

[rulezman]

Seppänen ja Kangas kaksoisvoittoon Kladnossa reiluilla 74 metrisillä. Poikien MM-paikat alkavat olemaan jo saletit.

[rulezman]

Wlodarczykki meni sitten paskomaan jalkansa autovarasta piestessä, veitsen alle joutuu ja luulisi ainakin Eugenen jäävän välistä. Tekee toki suomalaisittain hyvää, jos ykkössuosikki on EM-kisoista myös poissa.

En päässyt selville vamman laadusta, mutta ei se löytämieni juttujen perusteella pahalta vaikuttanut, kun tuntemukset tulivat vasta poliisin tultua paikalle ja pullisteli siinä heti autonsa vieressä. Leikkauskin on nykyaikana aika suhteellinen käsite. Tuskin nyt kuitenkaan heti seuraavaksi päiväksi Paavo Nurmi Gamesiin saapuu.

Vähän on varas lajia seurannut, jos kuvitteli, ettei moukarinheittäjä saa häntä juoksemalla kiinni.

Kausi ohi.

[varis]

Huomisen Oslon starttilistat, vaikka urlissa lukee 2020.
https://oslo.diamondleague.com/en/progr ... amme-2020/

Norjan SE on Rainer Steniuksen ensimmäisissä Eurooppa Cupin kisoissa Oslossa 1965 losauttama 799.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png

Yksikään Ingebrigtsen ei ole Oslossa voittanut Unelmamailia, joten tuskinpa Jakob riskeeraa sitä nyt ME-yrityksellä.

[varis]

Vuonomaahan myyräytymällä nähtävissä tunnin mittainen dokkari "100 år med Bislett stadion".
https://tv.nrk.no/serie/friidrett/20220 ... /avspiller
https://en.wikipedia.org/wiki/Bislett_Games

[Volmari]

Viime vuosituhannen puolella, kun Norjaa ei pidetty kovana yleisurheilumaana, tuli ihmeteltyä kateellisena suomalaisena, miten norjalaiset onnistuvat järjestämään Bislettillä vuodesta toiseen kovia rahakisoja maailmanennätyksineen. Helsingin olympiastadionilla oli toki arvokisoja, mutta vastaavaa tuloksellista draamaa siellä ei ole nähty. Toki Bislettin ME:t käytännössä juoksuissa eli onko osasyy jotenkin niille ihanteellisessa maapohjassa ihan sinne matalalle asti, sillä itse stadionhan on rakennettu tämän vuosituhannen puolella uusiksi.

Vai raha ja maineko vain houkuttelee Osloon tekemään kovia tuloksia? Yleisurheilun arvokisoja Bislettillä ei muistaakseni ole järjestetty. Osaavatko norjalaiset suomalaisia paremmin laskea, mihin taloudellisesti kannattaa panostaa?

[Geb Mo]

EM-kisat järjestettiin vuonna 1946.

Sen jälkeen ei arvokisoja tippunut, koska vanha Bislettiin kenttä ei täyttänyt yleisurheiluliiton vaatimuksia. Sillä oli vain kuusi juoksurataa.

Bislettin kisojen suosio selittyi ainakin osittain kilpailujen johtajan, maalaispoika Arne Haukvikin karismalla. Tämä entinen poliitikko mm. kutsui urheilijoita puutarhajuhliin mansikkatilalleen. Ajoittain ärsyttävänkin itseriittoinen mansikkakuningas kekkuloi aina Bislettin kentällä olkihatussaan ja megafoni käpälässä kunnes syöpä vei vuonna 2002.

[Urheilunkuluttaja]

Viime vuosituhannen puolella, kun Norjaa ei pidetty kovana yleisurheilumaana, tuli ihmeteltyä kateellisena suomalaisena, miten norjalaiset onnistuvat järjestämään Bislettillä vuodesta toiseen kovia rahakisoja maailmanennätyksineen. Helsingin olympiastadionilla oli toki arvokisoja, mutta vastaavaa tuloksellista draamaa siellä ei ole nähty. Toki Bislettin ME:t käytännössä juoksuissa eli onko osasyy jotenkin niille ihanteellisessa maapohjassa ihan sinne matalalle asti, sillä itse stadionhan on rakennettu tämän vuosituhannen puolella uusiksi.

Vai raha ja maineko vain houkuttelee Osloon tekemään kovia tuloksia? Yleisurheilun arvokisoja Bislettillä ei muistaakseni ole järjestetty. Osaavatko norjalaiset suomalaisia paremmin laskea, mihin taloudellisesti kannattaa panostaa?

Alkoihan se menestys jo 90 luvulla, Geir Moen sekä Trine Hattestadin johdolla, tais olla myös joku tummempi kaveri joka spurttasi, en vaan saa nimeä mieleen.
Mut se oli ns. ensimmäinen aalto, sit oli taas tyyntä jonkun aikaa.

Lisätään Steinar Hoen kultaa korkeudessa 1994

[Geb Mo]

tais olla myös joku tummempi kaveri joka spurttasi, en vaan saa nimeä mieleen.

Sen täytyy olla suoranmitan pinkoja Okeke, joka lorotteli kaksi kertaa kokkareita purnukkaan ja tienasi siten elinikäisen baakkelsin yleisurheiluliitolta. Huomattavasti kovempi karju oli gambialaissyntyinen Saidy Ndure, jonka huippuvuodet osuivat 2000-luvulle (mm. MM-nelonen 2011).

Toinen päivettyneempi kaveri oli Atle Douglas, joka kilautti Rietin ihmeradalla kaksi kierrosta 1.43,69 syksyllä 1995. Ei siis spurttaaja.

Missistäkin käynyt Ezinne Okparaebo taas reuhtoi 13 Norjan mestaruutta naisten satasella ja kaasutti maansa ennätyksen 11,10 Lontoon olympiakisoissa.

Eikä pidä unohtaa olympiavoittaja Rodalia, joka nykyisin kommentoi kisoja Norjan TV:n laskuun.