Yleisurheiluhistoriaa

Tilastonikkareiden ja historiaveijarien lempiosasto.

Valvoja: Tuomaristo

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 16.03.2022 17.17

VIISI VANHAA YLEISURHEUILUVIDEOTA, OSA 65

16.7.1938 Britannian avoimet mestaruudet Lontoo M 220y, M 100y, M 120y aidat
Berliinin 200 metrin kuutonen Van Beveren Alankomaista puksuttaa voittoon ratakieroksen puolikkaalla Britannian mestaruuskisoissa, jotka pidetään vuoden 1908 olympianäyttämöllä White Cityssä. -Toinen puukenkämaan edustaja eli Berliinin satasen pronssipoika Osendarp porhaltaa nopeiten suoranmitan. -Finlay nuolaisee Englannin ennätyksen 14,4 120 jaardin häkkijuoksussa (myöhemmin samana syksynä rekordista lohkeaa vielä yksi kymmenys radanposkeen Pariisin Colombesilla). Toisen maailmansodan aikana Finlay palveli maataan ilmavoimissa, kunnes hurmeleikkien tauottua oli taas kilpaurheilun aika. Mies kompastui aitaan 39-vuotiaana jermuna Lontoon olympiakisojen erissä. Se siitä sitten.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=wIhCzXLdlb8

11.-16.9.1968 USA:n olympiakarsinnat Echo Summit M 200m, M seiväs, M 400 m aidat, M pituus, M 5000 m
USA:n olympiakarsintojen yleisurheilut tahkotaan vuonna 1968 vuoristokorpeen raivatulla kertakäyttöurheilukentällä Kalifornian ja Nevadan rajaseuduilla. Urheilijoiden kun pitää kisailla olympiapaikoista täsmälleen samoissa olosuhteissa kuin Mexicossa kuukautta myöhemmin. Karsinnoista on säilynyt värifilmiä; joissakin holveissa voi olla TV-kuvaakin. Carlos kiitää nelosradalta 200 metrin voittoon ja kihauttaa maailman nopeimman ajan 19,7 (automaattisella ajanotolla 19,92). Sitä ei kuitenkaan hyväksytä ME:ksi, koska kaverin virsuissa on piikkejä normaalia enemmän. Ykkösbaanaa pyyhältävä korsto T. Smith joutuu ehkä yllättäen tutkimaan kilpakumppaninsa piikkarinpohjia takaapäin. Myöhemmin Mexicossa kaksikko esitti palkintojenjaossa olympiahistorian voimakkaimman poliittisen mielenosoituksen ihmisoikeuksien puolesta. -Tuleva olympiaykkönen Seagren taivuttaa ME:n 541 ja pokkaa seipään voittopytyn. -Hypittävällä ratakierroksella painetaan urku auki alusta loppuun. Vanderstock rykäisee ulkoradalta ME:n 48,94. Toki ohuesta ilmanalasta on hyötyä. -Beamonin yliarvostettu 890-potku on nähty useaan kertaan, mutta sällin muista lojautuksista ei juurikaan ole liikkuvaa kuvaa. Echo Summitin kisa menee lähes päin honkia, sillä vauhtiin sännätään puiden välistä. Beamonin loikka kantaa liiallisen myötäpuhurin tuuppaamana 839. Mies toki ansaitsi Mexicon voittonsa, sillä hän voitti jokaisen vuonna 1968 käymänsä pituuskisan. -Day repii kärkeen vitosen kiritaistelussa. Ohut ilmanala imee ravureista viimeisetkin mehut.
Video: https://youtu.be/se4rHIzOoHM?t=886
Tulokset ja raportit: http://www.legacy.usatf.org/usatf/files/69/695a8112-b7a0-4b9d-9dbb-8b4bca22677c.pdf
Eugene Register-Guard 12.9.1968: https://news.google.com/newspapers?id=GK1VAAAAIBAJ&sjid=BOEDAAAAIBAJ&pg=4865%2C2581960
Eugene Register-Guard 13.9.1968: https://news.google.com/newspapers?id=gqlVAAAAIBAJ&sjid=AuEDAAAAIBAJ&pg=6685%2C2879911
Eugene Register-Guard 14.9.1968: https://news.google.com/newspapers?id=Ga1VAAAAIBAJ&sjid=BOEDAAAAIBAJ&pg=6745%2C3012038
Chicago Tribune 3.7.2000: https://www.chicagotribune.com/news/ct-xpm-2000-07-03-0007030182-story.html
Sports Illustrated 15.11.2019: https://www.si.com/track-and-field/2019/11/15/puma-shoe-upended-1968-olympics

31.8.1972 OK Munchen N pituus
Nykyisin jo tyylikkäästi harmaantunut ja myös seiväshyppääjä Eckerin mutsina tunnettu Heide Rosendahl pöllyttää Munchenin leveää santakasaa heti ensimmäisellään 678 sentin päässä tammilankusta. Bulgarian Diana Jergova kylvettyy yhdellä sentillä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=o4VLAtUKJjg
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1972_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_long_jump, https://www.olympedia.org/results/61515
Deutsche Welle: https://www.dw.com/en/star-of-1972-olympics-ecker-rosendahl-glad-im-not-competing-today/a-19480818

23.2.1986 Halli-EM Madrid N 60 m
Alkavien halli-MM-kisojen kunniaksi muistellaan sisärataspesialisti Nelli Coomania, joka otti viisi halli-EM-kultaa ja kaksi halli-MM-voittoa. Vuoden 1986 halli-EM-kisoissa Cooman tikkaa 60 metriin kuin peto ja liiskaa hyvin ravitut DDR:läiset Marlies Göhrin ja Silke Gladishin ME-ajalla 7,00. Alankomaiden nopsajalan rypistys ei kestänyt 60 metriä pidemmälle, joten ulkoratakisoista käteen jäi vain EM-pronssi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-ZYZS96S6sw
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1986_European_Athletics_Indoor_Championships_%E2%80%93_Women%27s_60_metres

7.8.1992 OK Barcelona N 10 000 m
Edellisenä vuonna maailmanmestaruuden ylivoimaisesti voittanut Liz McColgan pitää alkuvauhtia. Puolenmatkan krouvin jälkeen hänelle tulee noutaja. Etelä-Afrikan Elana Meyer ottaa ohjat käsiinsä kymmenisen kierrosta ennen maalia ja hajottaa poppoon 72 sekunnin kierroksellaan. Etiopian Derartu Tulu iskee kantaan ja ratkaisee pelin 400 metriä ennen matkan täyttymistä (viimeinen rinki 66 sekuntiin). Kolminkertainen maastomaailmanmestari Lynn Jennings kruunaa uransa peittoamalla pronssitaistossa Kiinan Zhongin.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=JkP_qTyAiBY
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1992_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_10,000_metres, https://www.olympedia.org/results/64434
BBC 25.7.2020: https://www.bbc.com/sport/africa/53467530
WA 8.6.2021: https://worldathletics.org/heritage/news/tulu-meyer-1992-olympic-barcelona-10000m-victory-lap-unite-africa

Seuraava viiden vanhan yleisurheilurainan tälli tarjoillaan tällä foorumilla 30.3.2022. Pysykää kanavalla.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 30.03.2022 08.31

Kuva

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 66

30.7.1948 OK Lontoo M 10 000 m
Zatopek ja Heino pitävät vauhtia kuuteen kilometrin saakka. Sitten tshekki nykäisee ja suomalaisten kauheaksi pettymykseksi Heino kipaisee vatsataudin riivaamana ripein askelin pukusuojan puolelle. Muutaman sekunnin viivyttely olisikin jysäyttänyt tavarat pöksyyn. Mitään erityistä suomalaisten riemujuhlaa ei kisa muutenkaan ole. Filminpätkällä ei tosin näy, mutta Heinström sekoaa helteessä ja tukistaa turpaan suomalaisten huoltomiestä, joka yrittää ottaa pää takakenossa hortoilevan juoksijan radalta pois.
Video: https://youtu.be/LKgNWJqsruU?t=393
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1948_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres, https://www.olympedia.org/results/58577
Hufvudstadsbladet 31.7.1948: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2284759?page=6
Men’s journal: https://www.mensjournal.com/sports/the-greatest-olympic-race-you-never-heard-about-w431265/

31.3.1962 Santa Barbara M seiväs
60-luvun alussa parani seipäällä hyppelyn maailmanennätys taajaan, kun urheilijat alkoivat hieroa tuttavuutta uuden lasikuituruo’on kanssa. Korpraali John Uelses kohotti Kalifornian keväässä melkein tasan 60 vuotta sitten ME:n lukemiin 489 (16 jalkaa, ¾ tuumaa). Jelena Isinbajeva vempautti saman korkeuden naisten sarjassa 42 vuotta myöhemmin. Uelses oli oikealta nimeltään Hans Joachim Feigenbaum. Hänet lähetettiin toisen maailmansodan jälkeen Saksasta sukulaistensa luokse Amerikkaan, jossa aikuiseksi vartuttuaan vaihtoi nimensä John Uelsesiksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=0iZnI027WW4
Gettysburg Times 2.4.1962: https://news.google.com/newspapers?id=hnYlAAAAIBAJ&sjid=4PIFAAAAIBAJ&pg=971%2C1962946
Santa Barbara Independent 7.3.2012: https://www.independent.com/2012/03/07/john-uelses/

29.7.1976 OK Montreal N 1500 m välierät
3000 metrin ensimmäinen Euroopan mestari Nina Holmen liiskaa loppupitkällä kovia kilpasiskojaan ja ottaa komeasti paikan loppukilpailussa, vaikka kipittää kierteissä ylimääräisiä metrejä epävirenmäisesti kaukana sisäradan sisäreunasta. Ykköserässä Norjan saparopäisen blondin Grete Waitzin kiri ei pure alkuunkaan tämän hänelle alimittaisen matkan loppusuoralla. Hän siirtyikin 80-luvulla maratonille, jossa voitti joutessaan lajin ensimmäisen maailmanmestaruuden.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=EJxkQjokazU&t=822s
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1976_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_1500_metres

6.6.1986 Neubrandenburg M kiekko
DDR:n Schult limputtaa edelleen voimassa olevan kiekon ME:n 74,08. Ihanteellisista olosuhteista kertoo ME-miehen lausunto vielä pidempiä kaaria kärttäneille: ”Älkää kuvitelkokaan, että pystyisin parantamaan tulostani.”
Video: https://www.youtube.com/watch?v=H1E74U6RFRc
Inside the Games 23.10.2013: https://www.insidethegames.biz/articles/1016626/mike-rowbottom-the-long-and-the-short-of-schult-s-world-record

15.7.2010 Eliittikisat Lappeenranta N korkeus
Kaikkien aikojen paras saintlucialainen yleisurheilija, olympiakutonen Levern Spencer kisailee Suomessa kesällä 2010. Lappeenrannassa menee keposeen 193 kuten myös Lapinlahdella kolme päivää myöhemmin. Daami lopetti lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen kansainvälisen uransa hyppäämällä viimeisessä kisassaan Tokion olympialaisten karsinnassa 186, jolla ei loppukilpailupaikka valitettavasti irronnut.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Pw5HAfKtnBw

Seuraava viiden iäkkään rainan satsi ilmestyy täällä 13.4.2022. Kannattaa pysyä kanavalla.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 05.04.2022 10.37

Suomen Kuvalehden arkistoa voi lukea tällä viikolla maksutta 10.4. saakka. Rekisteröityä tosin pitää.

950 kpl yleisurheilua sivuavia irtonumeroita ja kansikuvajuttuja vuodesta 1916 lähtien:
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/arkisto/?start=180&q=yleisurheilu
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 05.04.2022 14.55

Kyllähän tuolta jotain mielenkiintoista löytyy, mm. ennen näkemätön maaottelu Suomi-Ruotsi 1944.
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/ ... df/22-3437
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/ ... df/26-3368
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5739
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 05.04.2022 15.45

Kestävyysjuoksun alalla poispilatuille suomalaisille olivat Lontoon kisat 1948 täydellinen pettymys:
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/lue/33-1948-pdf/6-3187

Näin ei voi jatkua.

Seiväshypyn ME suomalaisten haarukassa:
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/lue/25-1962-pdf/8-2583

Mitalisadetta Roomassa:
https://suomenkuvalehti.fi/nakoislehti/lue/37-1974-pdf
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 13.04.2022 07.25

Kuva

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 67

2.8.1928 OK Amsterdam N 800 m
Naiset tulivat mukaan olympiakisojen yleisurheiluun Amsterdamissa 1928. Ruotsin Inga Getzel haluaa tehdä rudishat ja raapaisee kahden ratakierroksen ottelussa kärkeen jo 600 metriä ennen maalia. Kisa radkeaa toisella ringillä, jolloin Saksan Lina Radke kylvettää kilpasiskonsa. Urheilijattaret osoittivat jo tuolloin kykyä ottaa itsestään kaikki irti, joten maalissa nähdään kuittia daamia. Ainakin yksi kilpailijatar lakoaa ketoon suorilta jaloilta. Olympiakomitean sedät järkyttyvät kisaa kuvailevista liioittelevista sanomalehtiraporteista ja poistavat lajin ohjelmasta 32 vuodeksi.
Video: https://change-makers.blog-tom.com/en/lina-radke.p9.html
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_800_metres, https://www.olympedia.org/results/57891
Uusi Suomi 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707771?page=1
Helsingin Sanomat 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533446?page=11
WA 22.7.2021: https://www.worldathletics.org/heritage/plaque/list/lina-radke

30.8.1966 EM Budapest M 10 000
Väätäisen kova kilpakumppani Haase reuhtoo kovavauhtisella Budapestin kympillä eroon isäntämaan Mecseristä viimeisellä kierroksella. Kisoja popoitta kipitellyt vitosen EM-kullan puolustaja Tulloh hyytyy kuudenneksi. Ala-Leppilampi keskeyttää.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Euq6Qct_Osk
Filmi: https://youtu.be/lmcetAr1a2c?t=385
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1966_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres
Ylen radioselostus: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/15/budapestin-ensimmaisissa-em-kisoissa-hallitsi-sosialistinen-eurooppa

16.6.1973 Neuvostoliitto-Saksan liittotasavalta-maaottelu Leningrad M keihäs
Latvian keppivelho Lusis alkoi ikämiessarjaa koputellessaan kerätä päähänsä karvaa ja vyötärölleen silavaa. Maaottelussa läntistä Saksaa vastaan kepakko lentää vielä vanhaan malliin eli lukemiin 91,32. Olympiavoittaja Wolfermann jää seitsemisen metriä. Saksalainen kuitenkin tirvaisi ME:n keväällä 1973 ja paalitti Lusiksen Euroopan cupin finaalissa syksyllä, joten yhdysvaltalainen yleisurheilulehti rankkasi Wolfermannin kauden ykköseksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=h1euUE8aaNs

14.8.1983 MM Helsinki N pituus
Kaikkien aikojen parhaan naisyleisurheilijan tittelistä kisaileva Heike Daute (nyk. Drechsler-Bryggare) lojauttaa lankulta 727 ja nitistää ME:tä hallussaan pitävän Anișoara Cușmirin. Nykyisin Amerikan televisiolle kisoja selostava Carlin sisko Carol Lewis korjaa pronssin.
Video: https://youtu.be/wUcv8O9hsWc?t=1314
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1983_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_long_jump

28.8.1990 EM Split N 100 m
Kilparatojen Grace Kelly -lempinimen saanut Katrin Krabbe kiidättää 182-senttisen ruotonsa ylivoimaiseen voittoon. DDR kihauttaa historiansa viimeisen kolmoisvoiton yleisurheilun arvokisoissa. Myöhemmin Privalova-sukunimeä käyttänyt Irina Sergejeva on vasta tulossa maailman huipulle ja ottaa kuudennen sijan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=sBAP-Qp2GuQ
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1990_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_100_metres
UPI 15.9.1990: https://www.upi.com/Archives/1990/09/15/Track-Krabbe-Star-On-Rise-For-Unified-Germany/4150653371200/
SI 22.10.1991: https://vault.si.com/vault/1991/10/21/katrin-the-great-world-sprint-champion-katrin-krabbe-and-many-other-athletes-from-what-was-east-germany-are-undergoing-culture-shock

Kauden viimeinen viiden videon satsi ilmestyy tällä foorumilla 23.4. Kannattaa pysyä kanavalla.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 17.04.2022 08.53

Oslossa heinäkuun lopulla 1949 USA:n rökitettyä maaottelussa Pohjolan yhteisjoukkueen levittäytyivät jenkit pitkin pohjoismaita ja jatkoivat kilpailuja vielä kuukauden päivät. Suomeenkin saapui parikymmenpäinen joukko, joka oli kahden viikon aikana tuleva kiertämään seuraavien olympiakisojen isäntämaata yli 40 paikkakunnalla. Tuon jenkkijoukon nimekkäin urheilija oli kiekonheiton tuore ME-mies Fortune Gordien.

Kiertue alkoi kaksipäiväisenä Stadionilla, jossa Gordien heti lennätti limpun pidemmälle kuin kukaan ennen Suomen maaperällä.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png

Tämän jälkeen Gordien heitteli mm. Jyväskylässä, Äänekoskella ja Vaasassa. Seinäjoella 10. elokuuta kiekko lensi jo yli 55 metrin, johon oli Gordienin lisäksi aiemmin pystynyt vain edellinen ME-mies Consolini, ja hänkin vain kerran. Kaksi päivää myöhemmin Pietarsaaressa mittanauha jatkui hivenen lisää, ja tuona samana päivänä belgialainen Gaston Reiff riisti Ruotsin Gunder Häggiltä tämän omalla maaperällään 3000 metrin maailmanennätyksen ja alitti ensimmäisenä 8 minuuttia.

Silloisen pistetaulukon mukaan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset olivat seuraavassa järjestyksessä:
Kuva

Gordien ei ollut kuitenkaan vielä sanonut viimeistä sanaansa eikä ollut heittänyt viimeistä kiekkoaan Suomen kamaraan, sillä 14. elokuuta Hämeenlinnan Kaurialan kentällä rävähti.
https://www.hameensanomat.fi/wp-content ... 9x1024.jpg

Maailmanennätysten ennätys
Kuva

Amerikkalaisille järjestettiin jäähyväiskisat 16.8. Helsingissä, jossa Gordien vielä kohenteli Stadionin ennätystä, jonka kilpaveljensä ja seuraava ME-mies Sim Iness otti viiden renkaan kisoissa nimiinsä kolme vuotta myöhemmin.

Jatkuu ensi vuonna...
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5739
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 19.04.2022 18.34

Tänään 100 vuotta sitten kipaisi New Yorkin reima työmies Ritola Bostonin maratonilla toiseksi. Reitti oli vain 37,2 km. Täysmatkalla Villen aika olisi ollut noin 2.43, jolla olisi lohjennut vuoden 1922 maailmantilastossa kelpo kuudes sija.

Kuva
Suomen Urheilulehti 15.5.1922.

Tulokset: https://de.wikipedia.org/wiki/Boston-Marathon_1922
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 23.04.2022 12.39

1950 kesäkuun 29. päivä laskeutui Malmin lentokentälle 15-miehinen amerikkalaisjoukkue, jonka oli määrä kierrellä Suomea ristiin rastiin kolmen viikon ajan.
Matkaan oli lähdetty käytännössä heti USA:n mestaruuskisojen päätyttyä, ja Suomeen saavuttua jenkkien kilpakiertue starttasi samana päivänä Helsingin Stadionilta. Alustava kisaohjelma oli laadittu koko reissun ajaksi.

Kuva

Joukkueeseen kuului mm. viimevuotisen kiertueen suosikkihahmo ja ME-mies Fortune Gordien, mutta tällä reissulla hänestä ei muodostunut kirkkainta tähteä.

Stadionin jenkkikisat, 1. päivä 2.päivä

Yksi tuoreista USA:n mestaruuskisojen voittajista oli Kaliforniassa asustava jamaikalainen George Rhoden, joka Lontoon olympiakisoissa oli jäänyt maanmiestensä Wintin ja McKenleyn varjoon, mutta tulisi korjaamaan asian Olympiastadionilla kaksi vuotta myöhemmin. Nyt Rhoden kellotti 46,9 jota kovempaa oli Suomessa juossut vain ME-mies McKenley 1948. USA:n mestaruuskisojen juhlituin sankari oli kuitenkin ollut "Dick" Attlesey, joka oli nuolaissut korkeat aidat ME-ajassa 13,6. Attleseyn aika kiertueen avauskisassa 13,9 joka oli ensimmäinen 14 sekunnin alitus Suomen maaperällä. Erkki Katajan takana Lontoon olympiakisoissa seiväspronssia ottanut jenkkipappi Bob Richards ylitti Stadionilla 442, korkeammalta kuin kukaan ennen Suomessa. Ruotsi-ottelun 1948 kuokkavieras Richmond Morcom oli ylittänyt riman sentin alempaa.

Tampereella kisailtiin myös peräkkäisinä päivinä.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png

Gordien viskasi limpun lukemiin 52,98 joka jäi hänen tämänvuotisen Suomi-reissunsa parhaaksi noteeraukseksi.
Don Laz, jonka kanssa Richards tulisi ratkomaan olympiakullan kohtalon kaksi vuotta myöhemmin, oli ylittänyt tammikuussa hallissa 457, mutta Richardsin Tampereella hyppäämä ennätyksensä 456 pysyi ulkoratojen parhaana tuloksensa vuoden 1950 loppuun saakka. Maailmantilaston kakkoseksi julistettiin Ruotsin Ragnar Lundberg, joka kohensi Euroopan ennätystään lukemiin 440. Richards ylitti 440 tai enemmän 13 ulkokilpailussa, joista 12 Suomen maaperällä.

Attleseyn vauhti kiihtyy.

Heinola - 13,8
Kouvola - 13,7
Eläintarha - 13,5 ME

Eltsulla todistettiin myös Ilmari Taipaleen rikkovan Nurmen viimeisen SE:n juoksemalla mailin aikaan 4.09,4. Rhoden kipaisi ratakierroksen 46,5 sekunnissa ja otti nimiinsä Suomen maaperän ennätyksen.

Amerikkalaisten jäähyväiskilpailuissa Turussa nähtiin kaikkien aikojen tasokkain 3000 metrin juoksukilpa. ME-mies Reiff juoksi elokuussa kauden kärkiajan, mutta Turussa taottiin vuositilaston seitsemän seuraavaa aikaa Väinö Koskelan SE:n johdolla. Rhodenin kuntokäyrä oli kasvussa ja hän kellotti Suomen kiertueen parhaan aikansa 46,4 joka säilyi Turun Urheilupuiston ennätyksenä vuoteen 1967, jolloin Davidin isä Daniel Rudisha ravasi Paavo Nurmen 70-vuotisjuhlakisoissa 46,2.

Rhoden jatkoi kilpailuja Ruotsissa, jossa kävi armottomia kamppailuja maanmiehensä McKenleyn kanssa, ja jolta lopulta Eskilstunassa riistikin ME:n nimiinsä (45,8).
Attlesey oli seuraavanakin vuonna maailman nopein pika-aituri ja voitti mm. ensimmäisten Pan-Amerikan kisojen mestaruuden. Helsingin olympiavuonna loukkaantumiset alkoivat kuitenkin kiusata ja urheilu-ura oli taputeltu jo 24-vuotiaana. Attleseyn ME-aika pysyi Suomen maaperän nopeimpana vuoden 1973 Maailmankisoihin asti. Attleseyn ja Richardsin tulokset olivatkin harvoja parhaita Suomessa tehtyjä, jotka säilyivät hengissä 1952 olympiakisojen tulitukselta.

Vaikka Bob Richards oli vuoden 1950 ylivoimainen seiväshyppääjä, hänkin jäi 20 senttiä Warmerdamin ME-lukemista.
IAAF päätti suuressa viisaudessaan jälleen uudistaa pistetaulukkonsa.

Kuva
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5739
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 26.04.2022 15.33

Kuva

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 68

14.7.1956 Bukarest N korkeus
Kaksinkertainen olympiavoittaja ja oman aikansa ylivoimaisin korkeushyppymestari Iolanda Balas sätkii ensimmäisen ME:nsä 175 senttiä. Melbournen kisoissa melkein puoli vuotta myöhemmin menee vielä ehkä alakanttiin, jolloin tuloksena on viides tila.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=kUO3-Znozj8
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Iolanda_Bala%C8%99

27.-28.4.1963 Mt. SAC:in viestikisat Walnut M kymmenottelu
Amerikassa asuva ja UCLA:ssa opiskeleva Yang raataa kymmenottelun ME:n 9121 (vuoden 1964 taulukolla 8089). Näyttämönä toimii Kalifornian Walnutissa kukkuloiden ympäröimä Hilmer Lodgen kenttä, joka on käynyt tutuksi viime vuosina maanosaturneen kisoja tapittaneille. Kovista pisteistä saa Taiwanin sälli kiittää uutta lasikuituseivästä, joka paiskaa hänet 484 sentin korkeudella killuvan riman yli. Siitä ropisee laariin 1515 pistettä eli vuoden 1952 taulukon maksimi. Uusi hyppyväline vääristi yleisurheilun pistetaulukon, joka jouduttiin laskemaan uusiksi pian Yangin noteerauksen jälkeen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-S7J5d5M2gY
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Yang_Chuan-kwang
Eugene Register-Guard 28.4.1963: https://news.google.com/newspapers?id=5hhWAAAAIBAJ&sjid=CeMDAAAAIBAJ&pg=4046%2C5257855
Eugene Register-Guard 29.4.1963: https://news.google.com/newspapers?id=5xhWAAAAIBAJ&sjid=CeMDAAAAIBAJ&pg=4169%2C5642957
Taiwan Today 1.6.1963: https://taiwantoday.tw/news.php?unit=12,29,33,45&post=23431

29.7.1976 OK Montreal M 400 m
Newhouse Teksasista kihautti ennätyksensä 44,2 jo vuoden 1972 olympiakarsinnoissa, höntsäili välivuodet ja tuli taas rautaisessa tikissä Montrealin kisoihin. Hän toivoo nitistävänsä jo 800 metriä vieneen Juantorenan paahtamalla 300 metriin hullun kiilto katseessa. Sisemmällä radalla laukkaava sikarisaaren polle sinnittelee imussa ja ratkaisee pelin pääkatsomon edessä. Voittotulos 44,26 on tasankoratojen maailmanennätys automaattisella ajanotolla. Newhousekin rykäisee automaattisen ajanoton ennätyksensä 44,40 ja lopettaa uransa kauden jälkeen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=sKWh3HHbXJk
Filmi: https://youtu.be/8_zrPBYEbeI?t=792
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1976_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres, https://www.olympedia.org/results/61646
New York Times 29.7.1976: http://archive.nytimes.com/www.nytimes.com/packages/html/sports/year_in_sports/07.29.html?scp=4&sq=4%2520runner&st=cse
Eugene Register Guard 30.7.1976: https://news.google.com/newspapers?id=2qtVAAAAIBAJ&sjid=3uADAAAAIBAJ&pg=5912%2C7518109
Montreal Gazette 30.7.1976: https://news.google.com/newspapers?id=bzcjAAAAIBAJ&sjid=naEFAAAAIBAJ&pg=2701%2C4101540

9.7.1988 Neubrandenburg N kiekko
DDR:n Gabriele Reinsch limputtaa Neubrandenburgin taikakentällä ME:n 76,80, jota näillä näkymin ei ehkä rikota ikinä. Seoulin olympiakisoissa myöhemmin syksyllä lensi lähes 10 metriä vähemmän ja ME-daamin käteen jäi seitsemäs sija.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=MJRGH6rAf8k
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gabriele_Reinsch

28.8.2004 OK Ateena M 5000 m
Myöhempien aikojen maratonmestari Kipchogen 63 sekunnin sekunnin ringit kisan loppupuolella eivät vielä tapa ketään. Vasta toiseksi viimeisellä kierroksella (61 sekuntia) tipahtaa kärkipoppoon ainoa erittäin kalpealla naamalla varustettu eli Australian Mottram. Kaikkien aikojen kestävyysjuoksijoihin kuuluva Bekele lähtee polkemaan 200 metriä ennen maalia, mutta Hicham hyökkää kärppänä perään ja liiskaa loppupitkällä etiopialaisen, jota kukaan muu ei kyennyt kepittämään arvokisoissa (OK, MM) tämän huippukaudella 2003-2009. Mestarijuoksijoiden klassinen kolmiottelu.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=GUzhjuaayts
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2004_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_5000_metres, https://www.olympedia.org/results/66089
Eugene Register-Guard 29.8.2004: https://news.google.com/newspapers?id=71RWAAAAIBAJ&sjid=kOsDAAAAIBAJ&pg=3778%2C6742763
WA 29.8.2004: https://worldathletics.org/competitions/olympic-games/news/el-guerroujs-patience-pays-off
New York Times 29.8.2004: https://www.nytimes.com/2004/08/29/sports/summer-2004-games-track-field-men-s-5000-meters-guerrouj-gives-morocco-more.html

Viiden vanhan yleisurheiluvideon toinen tuotantokausi on päättynyt. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta. Kolmas kausi toivon mukaan alkaa pohjoisen pallonpuoliskon ratakauden päätyttyä ensi loka-marraskuussa.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 27.04.2022 00.21

Geb Mo kirjoitti:27.-28.4.1963 Mt. SAC:in viestikisat Walnut M kymmenottelu

Lasikuituseipään korkeuksien myötä myös alastulopaikat pehmenivät. Wikipedian mukaan kesäkuussa 1962 Helsingin olympiastadionilla käytyjen Marskin kisojen seiväskilpailussa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa alastulopaikalla Superlon-vaahtomuovipehmusteita.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5739
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 08.06.2022 10.15

Yksi kaikkien aikojen rajuimmista loppukiritaisteluista käytiin britti Derek Johnsonin ja USA:n Tom Courtneyn kesken Melbournen 800 metrillä 1956.
https://www.youtube.com/watch?v=oNNzW_mBpXc
Se oli aivan uudenlaista tuskaa minulle. Pääni oli räjähtämäisillään, vatsani repeämäisillään ja jopa sormenpäitäni särki. Ainoa asia jota pystyin ajattelemaan oli:
"Jos jään eloon, en enää koskaan juokse."

Kuitenkin jo viisi päivää myöhemmin Courtney ankkuroi pitkän viestin kultaa, ja seuraavana vuonna hän oli maailman nopein sekä 800 että 400 metrillä.
Oslossa 9.8.1957 hän alitti kolmantena miehenä 1.46 ja jäi ME:stä vain 0,1 sekuntia.

Lähellä 800 metrin ME:tä Courtney oli käynyt jo Suomen kiertueellaan 1955. Hän oli voittanut 880 jaardilla yliopistomestaruuden, mutta USA:n mestaruuskisoissa tummahipiäinen Sowell kypsytti raastavalla soolojuoksullaan koko porukan ja Courtney jäi hopealle. Heti tämän jälkeen alkoi matka kohti Pohjolaa ja Helsingin olympiastadionia. HKV:n järjestämissä amerikkalaiskisoissa 2. heinäkuuta Pentti Karvosen estejuoksun ME:n jälkeen oli vuorossa 800m. Courtney ampaisi heti paukusta sellaista haipakkaa, ettei jänis päässyt missään vaiheessa keulapaikalle. Courtneyn voittoaika 1.48,3 oli uusi Stadionin ennätys lyöden Mal Whitfieldin olympiavoittoajan liki sekunnilla. Toisena maaliviivan ylitti Salsola SE-ajalla 1.49,1 ja kolmantena Jorma Kakko uransa parhaaksi jääneellä ajalla 1.49,4.

Whitfield oli kuitenkin painellut kaksi vuotta aiemmin Turussa 880 jaardin ME:n ja saanut 800 m:n väliajaksi 1.47,9 joten nopein Suomessa juostu kasin aika ei vielä kilahtanut Courtneyn taskuun.

Matka jatkui Tampereelle, jossa sattuikin melkoinen kömmähdys. Courtney johti aivan loppumetreille asti, mutta lähtikin kaarteeseen sisäradan ja maalitolpan välistä tietämättä Pyynikin maaliviivan olevan loppusuoran jatkolla. Salsola voitti ajalla 1.52,2.

5. heinäkuuta kilpailtiin Turun Urheilupuistossa, jossa kyyrylähdön ottanut Courtney johti jälleen paukusta maaliin. Tampereen harhajuoksusta sisuuntunut jenkki veti ensimmäisen kierroksen 51,7 sekuntiin, joka pian kesytti torniolaisen olympiasoihdun sytyttäjän Tauno Kontion. Lopussa selvästi löysäten Courtneyn voittoajaksi ilmoitettiin 1.47,6 - nopein aika Suomen kamaralla ja Urheilupuiston rataennätys vuoteen 1973, jolloin Rick Wohlhuter kellotti Nurmen kisoissa 1.47,0.

Courtneyn Suomen ja koko Pohjolan kiertueen kohokohdaksi muodostui Kouvolan Urheilijain 55-vuotisjuhlakisat 17. heinäkuuta 1955. Samoissa karkeloissa seiväsässämme Landström kohensi Euroopan ennätystä sentillä lukemiin 447. Ensimmäinen kasin kierros liikahdettiin jäniksen tahdissa 51,5 sekuntiin. 50 metriä myöhemmin Courtney kiersi vauhdittajan ohi kaarteessa ja rallatteli maaliin ajassa 1.46,8 jääden vain 0,2 sekuntia Harbigin ennen sotia juoksemasta ME:stä.
Mikä olisikaan aika ollut ilman ylimääräistä mutkaa matkassa?

35 vuotta myöhemmin Kouvolan Urheilijain 90-vuotisjuhlakisoissa Kenian Joseph Sainah voitti ajalla 1.48,66.
Tulos lienee yhä vuonna 1978 avatun Kouvolan keskusurheilukentän kenttäennätysten taululla.

Harbigin 16 vuotta kestänyt 800 metrin ME rikottiin 3.8.1955. Juoksutuloksia tieteelliseltä kantilta puntaroinut Matti Mesterton ennusti oikean ravurin.
Seuraavan kerran ME rikkoontui 3.2.1962. Kolme päivää aiemmin Mesterton kirjoitti Hesariin "800 m ME särkyminen vain ajan kysymys".
Tosin hänkään ei osannut aavistaa, että Snell kykenisi niin huimaan aikaan.

Maailman parhaat juoksutulokset jo nyt perin vaikeat alittaa (1961)
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5739
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.07.2022 11.48

TÄNÄÄN 50 VUOTTA SITTEN: WOTTLE 1.44,3, HART 9,9, ROBINSON 9,9

Eugenessa pidettiin USA:n olympiakarsinnat ensimmäisen kerran vuonna 1972. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä eli tänään 50 vuotta sitten ravattiin kahdella ratakierroksella puolimatkaan suhteellisen kovassa väliajassa 52,0. Lätsäpäinen historian opiskelija Wottle jolkotteli vielä jonon hännillä (52,9). 880 jaardin ME:n haltija Ryun raapaisi pikajuoksukiriin 300 metriä ennen maalia, mutta ei jaksanut rypistää samaa vauhtia loppuun saakka. Loppupitkän alussa Wottle meni ohi ja kilautti Snellin ja Doubellin ME:tä sivuavan ajan 1.44,3. Myös Wohlhuter ja Swenson liiskasivat loppumetreillä Ryunin ja veivät kaksi muuta olympiapaikkaa.

Myöhemmin syksyllä Munchenin kisoissa Wottle voitti kultaa samalla takiikalla. USA:n olympiakarsinnoissa 1500 metriä suvereenisti vienyt Ryun valitettavasti lensi nurin Munchenin erissä, joten ikuiseksi arvoitukseksi jäi, miten hän olisi pärjännyt loppukilpailussa Vasalaa ja Keinoa vastaan.

Hart ja Robinson sivusivat päivän päätteeksi satasella Hinesin, Greenen ja Smithin ME-tulosta 9,9. Australialainen yleisurheilukirjoittaja Clark tosin epäilee, että vuonna 1968 Night of Speedissa paukutellut ensimmäiset 10 sekunnin alitukset (käsiajanotolla) olisi juostu liialliseen myötätuuleen.

Amerikassa suhtauduttiin vielä 70-luvulla epäileväisesti automaattiseen ajanottoon. Niinpä USA:n olympaikarsinnoissa vuonna 1972 ajat mitattiin puoliautomaattisesti: maalikameran kuva saatiin mutta laite käynnistyi manuaalisesti. Hartin ja Robinsonin eroa oli kaksi sadasosaa, Kolmanneksi kaasuttaneen Taylorin viralliseksi noteeraukseksi saatiin 10,0, vaikka hän jäi Robinsonista vain kaksi sadasosaa.

Myöhemmin Munchenin kisoissa kumpikin tuore 9,9-sälli myöhästyi satasen toisista alkueristä. Vain Taylor ehti mukaan. Hän porhalsi loppukilpailussa hopealle. Hart otti vahingon takaisin viemällä USA:n voittoon pikaviestissä ja nitistämällä ankkuriosuudella 100 metrin voittajan Borzovin.

Olympiakarsinnat 1972: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2019/10/1972.pdf
Eugene Register-Guard 2.7.1972: https://news.google.com/newspapers?id=v6xVAAAAIBAJ&sjid=QOEDAAAAIBAJ&pg=4349%2C286125
New York Times 2.7.1972: https://nytimes.com/1972/07/02/archives/wottle-ties-record-in-800-ryun-is-4th-wottle-matches-world-record.html
SI 10.7. 1972: https://vault.si.com/vault/1972/07/10/just-a-guy-having-some-fun
Helsingin Sanomat 3.7.1972: https://nakoislehti.hs.fi/90f7f522-0012-43ea-86f0-a0c0fc502e76/18 (vaatii tilauksen)
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 15.07.2022 14.36

110 vuotta siihen meni, mutta nyt on Tukholman vuoden 1912 olympiakisojen kymmenottelun ja viisiottelun alkuperäiset tulosluettelot palautettu ja intiaani Jim Thorpe on kummankin lajin ylivoimainen ja ainoa olympiavoittaja:
https://www.espn.com/olympics/story/_/id/34245374/ioc-reinstates-jim-thorpe-sole-winner-1912-olympic-decathlon-pentathlon
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42


Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 27.07.2022 08.12

VIRENIN 7.43,2 ON KESTÄNYT MURTAMISYRITYKSET - SUOMEN ENNÄTYKSESTÄ TÄNÄÄN 50 VUOTTA

Tänään täyttää 50 vuotta toiseksi iäkkäin yleisurheilun Suomen ennätys. Lasse Virenin nimiin on merkitty 27. heinäkuuta 1972 Oulussa kilautettu 3000 metrin naurislukema 7.43,2.

Paunonen tosin sivusi noteerausta viisi vuotta myöhemmin automaattisella ajanotolla (7.43,20).

Virenin tulos kuuluisi tilastoissa väliotsikon "Ryhmätyöt" alle. Kun jänis ja seuratoveri Tuominen oli vetänyt kilometrin väliajaksi 2.34,7, siirtyi hän ulommille radoille huilaamaan ja odottamaan, että Myrskylän mies saavuttaa kierroksella. Sitten Tuominen ryhtyi taas vetohommiin lähes tuoreena miehenä.

Vaikka Virenin aika sijoittui silloisessa kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi, jäi häneltä Oulussa koko potentiaali käyttämättä. Mies ei ollut tyytyväinen Raatin kentän silloiseen kumiasfalttirataan, joka oli liian kova.

Pari viikkoa myöhemmin Viren kipaisi Tukholmassa kahden mailin ME:n 8.14,0. 3000 metrin kohdalla otettiin virallinen väliaika 7.43,6+. Oulun tulos olisi todennäköisesti kaatunut, jos Viren olisi revitellyt täyttä alusta lähtien kuten mieli teki. Valmentaja Haikkolan ohjeiden mukaan piti säästellä viimeiselle tuhannelle metrille, jolloin tulevilta Munchenin olympiakisojen vastustajilta leikattiin arvokkaat päänahat ja hankittiin henkinen yliote.

Viren juoksi 7.43,2 -tuloksensa heinä-elokuun vaihteessa 1972, jolloin kaksi päivää aikaisemmin oli syntynyt 5000 metrin SE 13.19,0. Elokuun alussa Myrskylän mies antoi näyttönsä Munchenin olympiakympille ravaamalla Oslossa soolojuoksuna SE:n 27.52,4.

Paunosen lisäksi ovat Virenin 3000 metrin tulosta kutitelleet vuosikymmenten saatossa Vainio (7.44,42) ja Ulmala (7.44,5). Vainion noteeraus tosin on kesältä 1984, jolloin kaikki hänet tuloksensa hylättiin.

27. heinäkuuta 1972 kuuluu päiviin, jolloin kaatui kaksi Suomen ennätystä. Tuore isä Raimo Vilen kaasutti Helsingin Vuosaaren kumiasfaltilla suoranmitan Euroopan ennätystä 10,0 sivunneen tuloksen.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 03.08.2022 09.07

TÄNÄÄN 50 VUOTTA SITTEN: VIREN 27.52,4, SE, PE JA NÄYTTÖ MÜNCHENIIN

Elokuun 3. päivänä 1972 antoi Lasse Viren, Myrskylän Myrsky, olympianäyttönsä Münchenin kisojen kympille. Oslon Bislett Gamesissa kilahti soolojuoksuna Suomen ennätys 27.52,4. Väätäisen nimissä ollut entinen ennätys kellahti nurin vajaalla puolella sekunnilla. Kaikkien aikojen maailmantilastossa tulos riitti kolmanteen sijaan. Edellä killuivat vain Australian erämaajuna Clarke ja suomalaisiin penseästi suhtautunut britti Bedford.

Olympiakomiteaa ei voinut 1970-luvun alussa kutsua avokätiseksi kisalippujen jakajaksi. Vaikka Viren oli porhaltanut heinäkuun lopussa 1972 SE:t vitosella (13.19,0) ja 3000 metrillä (7.43,2), riittivät näytöt nuiville valitsijoille vain Münchenin vitoselle, ei kympille.

Niinpä Virenille piti järjestää näyttökisa Osloon. Se onnistui pitkien käräjien jälkeen. Kilpailu lisättiin Bislett Gamesien toisen päivän alkuun ylimääräiseksi numeroksi.

Soolojuoksu

Kympin muut osallistujat raavittiin laarin pohjalta, joten mitään maailman huippumenijöitä ei saatu Vireniä kirittämään. Myrskylän mies veti kahta kierrosta lukuun ottamatta soolona puolimatkan krouviin täsmälleen aikataulun mukaisessa väliajassa 14.00. Kilometri ennen maalia oltiin edelleen 28 minuutin aikataulussa, mutta Lasse myrskysi viimeiset kaksi ja puoli kierrosta huippukuntoa puhkuen.

Oslon kilpailussa kipitti kaukana Virenin takana kolmanneksi USA:n Kardong, joka otti vahingon takaisin neljä vuotta myöhemmin kylvettämällä Myrskylän miehen Montrealin olympiakisojen maratonilla.

1970-luvun kutsukilpailuihin oli yleensä TV-yhtiöillä porttikielto. Oslon Bislett Games oli poikkeus, sillä ne televisioitiin Amerikkaan. Virenin juoksusta on välähdys yhdysvaltalaisessa Historic Films -arkistossa. Valitettavasti se on maksumuurin takana.

Muutkin suomalaiset menestyivät Oslon kisoissa. Vasala kepitti Prefontainen eurooppalaisella maililla (3.38,3). Kantanen (8.25,8), Päivärinta (8.28,2) ja Ala-Leppilampi (8.29.0) taas repivät kolmoisvoiton esteissä. Ala-Leppilampi rojahti ME-vauhdissa päistikkaa viimeiseen vesihautaan, joten ennätys kuivui kokoon.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 04.08.2022 09.33

Kuva

KEIHÄÄN KOLMIVOITOSTA 90 VUOTTA

Tänään 90 vuotta sitten nappasivat Tampereen Matti Järvinen, Kotkan Matti Sippala ja Lappeenrannan Eino Penttilä kolmoisvoiton Los Angelesin vuoden 1932 olympiakisojen keihäänheitossa.

Yllätys valintakisoissa

Nykyajan tapaan käytiin keihään edustuspaikoista kova ottelu. Valintakilpailujen ensimmäinen osa pidettiin Helsingissä Eläintarhan kentällä 19. kesäkuuta. Kaikkien yllätykseksi ME:n 72,93 vuonna 1930 sivaltanut Järvinen joutui antautumaan, sillä Sippala latasi viimeisellään ennätyksensä 70,02. Penttilällä kulki vielä tahmeasti; hän jäi viidenneksi 62-metrisellään. Kisan jälkeen valittiin Sippala ja Järvinen olympiamatkalle.

Helsingin Sanomat 20.6.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 072?page=1

Olympiajoukkueen kolmas kepinviskoja selvitettiin viikkoa myöhemmin toisissa valintakilpailuissa Viipurin Papulan kentällä. Penttilä varmisti kisamatkansa pamauttamalla viimeisellään 66,72. Järvinen ei enää toisiin valintakilpailuihin osallistunut vaan kihautti Turun urheilupuistossa pari päivää myöhemmin uudet ME-lukemat 74,02

Helsingin Sanomat 26.6.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 094?page=7
Turun Sanomat 28.6.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 999?page=1

Suomalais-amerikkalaista herjanheittoa

Matkustaminen Los Angelesiin kesti laiva-juna-yhdistelmällä Ruotsin ja Yhdysvaltain halki useita viikkoja. Jo pelkkä laivalla puksuttaminen Göteborgista New Yorkin S/S Drottningholmilla kesti yhdeksän päivää. Kuumassa junavaunussa pelkissä urheilushortseissakin kekkulointi oli ylipukeutumista Amerikan mantereen halki matkustettaessa.

Härmän tikkutrio säilytti rempseän itseluottamuksensa pitkän kisamatkan aikana. Harvardin yliopiston suomalainen valmentaja Mikkola varoitti New Yorkissa isäntämään kovista heittäjistä, mihin Järvinen totesi tyynesti, että ”eiköhän panna ne nipussa menemään”.

Keihään loppukilpailu alkoi Los Angelesin kuumalla Memorial Coliseumilla iltapäivällä 4. elokuuta. Heti alkajaisiksi kiinnittyi huomio havumetsien miesten kostyymeihin: kolmikko nimittäin nakkeli keppejä verryttelyhousut jalassa. Alkoi kuulua supsuttelua ylimielisyydestä. Suomalaiset taas pyörittivät päätään joutuessaan todistamaan USA:n heittäjien kehnoa tekniikkaa.

Ylivoimainen Järvinen

Voittajasta ei jäänyt epäselvyyttä. Järvinen tirvaisi kolmannellaan voittoon riittäneet lukemat 72,71. Ilta-Sanomien toimittaja Kolkka tiivisti Järvisen ylivoiman: ”Ensin on Matti, sitten on tyhjää, sitten ei mitään ja sitten vasta muut.”

Sippalan ja Penttilän mitaleja sen sijaan saatiin jännittää loppukierroksille saakka, sillä Saksan väkivahva karju Weimann oli pamauttanut ensimmäisellään häijysti 68,18. Sippala ei piitannut selkävammastaan vaan tinttasi viimeisellään sakemannin ohi niin, että kipinät sinkoilivat (69,80). Penttilä puolestaan oli kengittänyt Weimannin jo viidennellään (68,70).

”Saksalainen sanomalehtimies vieressäni iski kirjoituskoneen maahan, ja minä koetin olla hyvin hiljaa ja vain sisäisen onnen heijastuessa kasvoiltani”, maalailee Memorial Coliseumin lehdistökatsomossa kolmivoittoa todistanut tri Jukola keihäskisan lopputunnelmia Huippu-urheilun historiassaan.

Maailman-Matti maailmalla

Penttilä kilautti vielä ennätyksensä 70,64 olympiakisojen jälkeen Chicagossa. Järvinen ja Sippala taas lähtivät Urheiluliiton johtaja Kekkosen vastustuksesta piittaamatta pitkälle kilpailukiertueelle, joka ulottui muun muassa Japaniin. Keihäänheiton lisäksi matkaohjelmaan kuului ruoka- ja juomatankkausta sekä hula-hula-tyttöjen tarkkailua. Kotiin Maailman-Matti pääsi vasta marraskuussa 1932.

Kolme suomalaista keihäänheittäjää sijoittui viiden parhaan joukkoon myös Berliinin kisoissa 1936. Seuraavan kerran keihään kolmoisvoitto oli melko lähellä Pekingin olympiakisoissa 2008, jolloin Pitkämäki, Järvenpää ja Wirkkala miehittivät sijat 3-4-5. K. Kinnunen ja Räty ottivat kaksoisvoiton Tokion MM-kisoissa 1991. Korjus ja Räty korjasivat kullan ja pronssin kotiin Seoulin olympiakisoista 1988.

Video: Järvisen heitoista Los Angelesissa on tiettävästi olemassa vain yksi 8 sekunnin filminpätkä:
https://www.youtube.com/watch?v=Ud5lowOSYJU

Audio: Keihäskolmikko muistelee kisamatkaa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/21/los-angelesin-keihaskolmikko-1932

Lehdet:
Helsingin Sanomat 5.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830100?page=5
Ilta-Sanomat 5.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1840047?page=1
Uusi Suomi 5.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805734?page=1
Turun Sanomat 5.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1930226?page=1
Aamulehti 5.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721052?page=9
Hufvudstadsbladet 6.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1835075?page=1
Urheilun historiaa 16.3.2014: http://urheilunhistoria.blogspot.com/2014/03/matti-jarvinen-maailman-matti.html
Viipurin Urheilijat 2.8.2018: https://www.viipurinurheilijat.fi/uutiset/matti-jarvinen-vu-n-ensimmainen-me/
Seura 8.8.2021: https://seura.fi/ilmiot/historia/kiekonheittaja-verner-jarvinen-toi-voiton-ateenan-valiolympialaisista-vuonna-1906/
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 06.08.2022 08.50

TÄNÄÄN 30 VUOTTA SITTEN: YOUNG MURSKASI MOSESIN ME:N BARCELONASSA

Kevin Young voitti roinalla täytetyn ratakierroksen Barcelonan olympiakisoissa tänään 30 vuotta sitten. Voittoajaksi kilahti uusi ME 46,78. Mosesin lyömättömänä pidetty entinen ME heilahti muistojen joukkoon.

Young tuli hieman puskista Barcelonaan. Tilillä oli aikaisemmin "vain" neljänsiä sijoja globaaleista arvoikisoista. Ne oli tienattu Tokion MM-kisoista edellisenä vuonna ja Seoulin olympiakisoista 1988. Kotikonnuillaan Los Angelesin UCLA:ssa opiskellessaan mies oli kahmaissut pitkistä aidoista kaksi voittopyttyä USA:n yliopistojen mestaruuskisoissa 80-luvun lopulla.

13-12-13

UCLA:n valmentajan John Smithin opit alkoivat purra Barcelonan olympiakisojen lähestyessä. Kaksikko teki huolellisia mittauksia oikean askelrytmin löytämiseksi. Valmentaja ja juoksija keksivät, että Youngin kannattaa 193-senttisenä roikaleena vetää aitojen välit 13 askeleella lukuun ottamatta neljättä ja viidettä häkkyrää, jolloin vauhdin ollessa kovimmillaan sopii tahti nostaa hetkeksi 12 harppaukseen. Tällä rytmillä pystyy rypistämään täyttä karkua maaliin saakka ilman hyytymistä.

Resepti toimi täydellisesti Barcelonassa 6. elokuuta 1992. ”Kisan loppupuolisko tuntui siltä kuin olisi painanut alamäkeen”, muisteli voittaja myöhemmin.

Huipulta alas

Youngin ura mailman huipulla kesti vain kaksi vuotta. Barcelonan olympiakulta ja Mosesin ME:n hiutaloiminen olivat sen verran kovia näyttöjä, että yhdysvaltalaisen yleisurheilulehden arvostelijaraati valitsi hänet maailman parhaaksi yleisurheilijaksi vuonna 1992 miestennäköisten sarjassa. Seuraavana vuonna tuli vielä helposti maailmanmestaruus. Sitten ei enää kulkenut. Vuoden 1994 jälkeen mies pääsi enää vain pari kertaa niukasti alle 49 sekunnin. USA:n olympiakarsinnoissa vuonna 1996 tie nousi pystyyn välierissä. Uransa mies lopetti kauden 1999 jälkeen. Syitä taantumiseen oli monia: loukkaantumiset, valmentajanvaihdos ja keskittyminen yhteiskunnallisiin aktiviteetteihin kuten hyväntekeväisyyteen.

Youngin ME kesti 29 vuotta. Sen rikkoi vasta Warholm heinäkuussa 2021. Silloin elettiin jo toista aikaa muun muassa kenkäteknologian vuoksi. Youngin ja Warholmin tulokset eivät ole aivan suoraan verrannollisia keskenään.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=hArPs51tWPg

Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1992_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres_hurdles, https://www.olympedia.org/results/64069

New York Times 7.8.1992: https://news.google.com/newspapers?id=SUVWAAAAIBAJ&sjid=h-oDAAAAIBAJ&pg=6413%2C1433174
Los Angeles Times 7.8.1992: https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1992-08-07-mn-4845-story.html
Hurdles First 2007: https://hurdlesfirstbeta.com/free-articles/profiles/kevin-young-always-trenches/
WA 29.9.2019: https://news.google.com/newspapers?id=SUVWAAAAIBAJ&sjid=h-oDAAAAIBAJ&pg=6413%2C1433174
Sports Gazette 14.2.2020: https://sportsgazette.co.uk/like-winning-olympic-gold-world-record-holder-kevin-young-life-400m-hurdles/
Helsingin Sanomat 7.8.1992: https://www.hs.fi/aikakone/ (vaatii tilauksen)
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1252
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Yleisurheiluhistoriaa

ViestiKirjoittaja rulezman » 08.08.2022 11.29

Tuli pitkästä aikaa taas fiilisteltyä omia lapsuusaikojen klassikkokisoja.
Omassa lapsuudessa tuli suorastaan kulutettua puhki Tokion ja Stuttgartin sekä Soulin olympiakisojen videonauhoja, joita vaari oli ansiokkaasti nauhoittanut. Omat ensimmäiset arvokisat, joista löytyy enemmänkin tarkempia muistikuvia olivat sitten Edmontonin MM-kisat. Voisin tosin vannoa, että ensimmäinen muisto yleisurheilun arvokisoosta tulee mieleen, on Arsi Harjun olympiakulta urheiluruudun kautta katsottuna.

Parhaiten muistijäljen näistä ylläolevista kisoista on ehdottomasti jättänyt Stuttgartin miesten kymppi. Legendaarisessa kisassahan Haile ja Moses Tanui kamppailivat voitosta. Hailella oli kuitenkin paha tapa astua Tanuin kantapäille ja kellon soittaessa viimeiselle kierrokselle Tanui sai tästä tarpeekseen, potkaisi toisen huonosti menneen kenkänsä jalasta ja lähti juoksemaan kuin "sutta pakoo" kuten Antero Viherkenttä (näin ainakin muistelen) legendaarisessa selostuksessaan totesi. Tanui saikin vedettyä mukavan tuntuisen keulan, mutta niin vain suurjuoksija Etiopiasta painoi hyytyvän Moseksen ohi loppusuoralla.

https://youtu.be/iYqBhDaH_e4

Toinen todella hyvin mieleen jäänyt kisa on myös Stuttgartista, miesten tonnivitonen. Algerian ihmemies Nourredine Morceli juoksi tuttuun tyyliinsä kisassa helppoon mestaruuteen aivan valtaisalla 500 metrin pitkällä kirillä. Viimeisen kierroksen yksi kaikkien aikojen parhaista juoksijoista laskettele alle 51 sekunnin.

https://youtu.be/tT6pQ-Md2ss

Saksan kisojen päätösmatka oli myös hurja. USA vei odotetusti pitkän viesten MM-kultaa ME-ajalla hirmuisella joukkueella, ankkuri MJ juoksi viimeisen osuuden 42,9 sekuntiin.
Junnuna tuli kuitenkin tuuletettua Kenian yllätyshopeaa ja kisaisäntien kisat huipentanutta pronssimitalia.

https://youtu.be/VL4vPXqMe0k

Soulista parhaiten on jäänyt mieleen miesten hurja kuulafinaali, jossa 80-luvun hirmut, Timmerman, Barnes ja Günthör parantelivat olympiaennätystä vuoron perään, yhteensä kuusi kertaa. Barnes nousi viimeisellään vielä saksalaisen ohitse, mutta niin vaan Ulfilla löytyi vielä eväitä vastata.

https://youtu.be/6c9r8JrJxg8

Edmontonista toki keihäsfinaali on ollut kovimmalla kulutuksella, mutta miesten 400 metrin aidat teki itsestäni viimeistään Felix Sanchez-fanin.
https://youtu.be/i1RqgzE1h08
When Rulezman does a pushup, he isn't lifting himself up, he's pushing the Earth down
Avatar
rulezman
Oliver Kahn
 
Viestit: 17416
Liittynyt: 02.07.2007 13.10
Paikkakunta: Kouvostoliitto

EdellinenSeuraava

Paluu Tilastohöpinöitä, historiaa yms.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 1 vierailijaa

cron