M1999 kirjoitti:Pakko nyt jatkaa tätä vielä.
Minkä takia n.40 vuotiasta Roposta sitten oli oikein roikottaa muiden edessä maajoukkueessa vuosia. Ei ikinä voittanut yhtään arvokisamiralya henk.kohtaisesti ha viimeisinä vuosina mitättömän vähän edes top10 sijoituksia, jos edes niitäkään.
Mutta sitten kuitenkin 31 vuotias paljon menestyneempi Pärmäkoski pitäs muka välittömästi pudottaa maajoukkueesta. Samoin 35-vuotias Kyllönen joka hiihtelee edelleen tasaisemmin parempia sijoja kuin Roponen viimeisinä vuosinaan.
Mikä logiikka tässä on että Roponen piti olla mukana, mutta Pärmäkoski ja Kyllönen ei?
Korjataan tässä nyt näitä virheväittämiä.
1. Sekä Pärmäkoskella että Kyllösellä on urallaan enemmän mc:n startteja kuin Roposella, vaikka ovat merkittävästi nuorempia. Roposta ei ikinä mitenkään roikotettu maajoukkueessa. Roponen tippui maajoukkueesta useita kertoja urallaan ainakin 4-5 kertaa. Esimerkiksi vuoden 2019 jälkeen hän tippui maajoukkueesta. Mitä sitten tämän jälkeen tapahtui? Tuli Suomen mestaruus kaikkien aikojen iäkkäämpänä 2021 ja sitä kautta väylä aukesi Obertsdorfin MM-kisoihin ja siellä oli henkilökohtaisella matkalla 10km vapaan kisassa Suomen paras ja paikka viestiin, jossa tuli viestipronssia. Sinun mielestäsi siis Roposta ei olisi tuolloin kuulunut valita? Jos näin olisi käynyt, mitali olisi jäänyt tulematta. Onneksi kuitenkin Ruotsi kosahti samaan virheeseen mitä Suomi yleensä tekee ja valitsi kokeneen Kallan, johon Ruotsin viesti tuolloin upposi.
2.Pärmäkoski ei ole mitenkään menestyneempi kuin Roponen. Toisin kuin Roposella, Pärmäkoskelta puuttuu kaikki kultamitalit ja Roposella on enemmän Suomen mestaruuksia, maraton cupin voitto, scandinavia cupin voittoja jne..
Mitä tulee Roposeen ja miksi hän kykeni hiihtämään niin pitkän uran. Ensinnäkin kysymyksessä oli huippulahjakas hiihtäjä, joka ei ns. huippuvuosinaan harjoitellut tarpeeksi ammattimaisesti. Hänen huippuvuosinaan harjoitusmäärät pyörivät n. 600 tunnin vuositahdissa, kun esim. Johaug harjoitteli melkein 1000 tuntia vuodessa. Roponen alkoi harjoitella ammattimaisesti niin kuin ammattihiihtäjän olisi kuulunut harjoitella oikeastaan vasta vuoden 2018 jälkeen. Eikä Roponen koskaan Tonin alaisuudessa ole harjoitellut niin laadukkaasti niin kuin jossain Norjassa harjoitellaan. Tämä ammattimainen harjoittelu kavensi sitä iän tuomaa hidastumista. Toisaalta Roposen uraa pidensi se, että hän oli erikoistunut tai oli niin lahjakas nimenomaan vapaan hiihtoon, mikä on ollut Suomen hiihdon krooninen ongelma. Kerrottakoon, että Roposen jalkakyykkytulokset ovat kovempia mitä Kyllösellä tai Pärmäkoskella, vaikka kysymyksessä oli merkittävästi kevyempi hiihtäjä.
3. Kuka täällä on Pärmäkoskea ulos maajoukkuesta heittämässä? Ei häntä koskaan missään vaiheessa ulos maajoukkuesta ole heitetty. Päinvastoin. Häntä on lellitty ja kestitetty koko hänen maju uransa aikana. Hän on aina saanut parhaita mahdollisia suksia ja huoltoa. Kysymyksessä on lähinnä näistä parisprinttivalinnoista. Ihmetyttää kuinka vanhoja hiihtäjiä Suomi on tähän kisa muotoon, joka on profiloitunut nuorten kisamuodoksi, viime vuosina valinnut. Tulos on ollut sen mukainen. Edellinen mitali tästä kisamuodosta on vuoden 2013 MM-kisojen MM-pronssi, jolloin nuorempi Lähteenmäki ja Saraoja-Lilja ottivat mitalin. Silloinkin mitali meinasi kosahtaa Lähteenmäen huonoon hiihtoon Sarasojan ollen se vahvempi osapuoli. Sanottakoon Roposesta, että hän osallistui urallaan kolme kertaa parisprinttiin, joista otti yhden kultamitalin, yhden hopean ja oli kerran yhdessä Sarasojan kanssa sijalla 8. Pärmäkoski on hiihtänyt urallaan kuusi kertaa parisprinttissä ja ottanut nuorena yhden hopean ja yhden pronssin.
Kyllä Pärmäkoski ja Kyllönen ovat saaneet hiihtää ja näyttää kyntensä ihan tarpeeksi ja kyllä se taso tiedetään mihin se riittää...ja parispintissä se taso ei riitä mitaliin.
Hieno performanssi menossa Robbari 
Tulevaisuutta ajatellen toivoisi nyt kuitenkin edes jotain realismia näihin trollailuihin, nämä byt ovat suorastaan ala-arvoisia!