Ampumahiihtokausi 2022-2023

[rulezman]

Ai että mikä kisa taas Suomen miehiltä, vaikka Tero viimeiseen pystyyn floppasikin.

Kyllähän tämä Suomen miesten tuleminen lämmittää todenteolla tällaista, jo Urheilukanavan ajoista etenkin miesten ampumahiihtoa todella aktiivisesti seurannutta lajiniiloa. Ison osan ajasta on saanut jännittää, että yltääkö kukaan suomalainen kauden aikana pisteille ja päästäänkö viesteissä 20 sakkiin. Nyt viimeiset viisi vuotta tilanne on kirkastunut kausi kaudelta ja onhan näitä nyt kivempi seurata, kun suomalaisetkin pärjäävät.
On myös hieno asia, että vaikka ampumahiihdon taso laajenee maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta, niin silti Suomi kykenee ottamaan kärkeä kiinni.

[M1999]

Ai että mikä kisa taas Suomen miehiltä, vaikka Tero viimeiseen pystyyn floppasikin.

Kyllähän tämä Suomen miesten tuleminen lämmittää todenteolla tällaista, jo Urheilukanavan ajoista etenkin miesten ampumahiihtoa todella aktiivisesti seurannutta lajiniiloa. Ison osan ajasta on saanut jännittää, että yltääkö kukaan suomalainen kauden aikana pisteille ja päästäänkö viesteissä 20 sakkiin. Nyt viimeiset viisi vuotta tilanne on kirkastunut kausi kaudelta ja onhan näitä nyt kivempi seurata, kun suomalaisetkin pärjäävät.
On myös hieno asia, että vaikka ampumahiihdon taso laajenee maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta, niin silti Suomi kykenee ottamaan kärkeä kiinni.

Myönnetään, että taso on noussut etenkin miehissä, mutta ollaan vielä kaukana siitä mihin vaikka Ruotsi on pystynyt nousemaan. Joten tekemistä riittää. Kärkiurheilija/kärkiurheilijat tarvitaan kovammalle tasolle vielä. Seppälä on kuitenkin jo kokenut, samoin kuin Hiidensalo. Kyllä nuo 10-20 sijat on jo nähty. Nyt tarvitaan se askel top6 urheilijaksi. Ei tämä saa riittää, eikä tähän saa tyytyä

Hiihtovauhdin kanssa on otettu kyllä askeleita eteenpäin, mielestäni tämä on tärkeämpää jos pallisijoituksia mietitään. Mutta Suomen ampumahiihto tarvii huippuyksilön. Joka vuosi kun esim. Seppälä vetää tasaisesti n.10-20 sijoilta on menetetty vuosi ihan huippusijoilta. Ei niitä vuosia saa enää hukata. Seppälä on parhaassa iässään, nyt täytyy päästä jo huipulle

Sama koskee esim. Minkkistä - vuodet kuluu, on jo kiire päästä huippusijoille. Tämä kehitystahti on liian hidasta ja pian huomataan Minkkisen(kin) olevan liian vanha

[WebSlave]

Seppälä on kokenut, koska nousi maailmancupiin nuorena. Hänellä on hyvinkin 6+ vuotta vielä aikaa olla huipulla. Kyky hänellä jo on olla podiumilla, onnistumisesta se enää on kiinni.

Mitä Ruotsi-vertailuun tulee, resursseistahan se paljolti johtuu. Ruotsi panosti runsaskätisesti ampumahiihtoon, kun Östersundille myönnettiin MM-kisat. ja sen ansiosta Öbergit, Samuelsson ja muut ovat nyt eliittiä, ja maa yksi "neljästä isosta" niin miehissä kuin naisissa. SAhL taas on köyhä liitto. Näillä eväillä samanlaisia tuloksia on turha odottaa.

Siitä huolimatta Suomi on nyt miehissä viidenneksi paras maa (Nations Cup -pisteissä). Sitä ei Venäjän ja Valko-Venäjän puuttuminen yksin selitä. Jossain määrin toki eläköitymiset auttavat, vaikkapa Tsekin ja Italian osalta, mutta on eteenpäinkin selvästi menty.

-Edit- Minkkisestä en valitettavasti usko mitään top5-hiihtäjää koskaan tulevan, vaikka vauhti vähitellen onkin parantunut. Että sikäli en usko hänen nousevan "huipulle", koska siellä on monia todella kovia hiihtäjiä. Hänen aseensa on aina ollut ampuminen ja sillä hän pärjää, jos pärjää. Mutta kun ne vielä kovemmat hiihtäjätkin ampuvat hyvin, niin ei siinä paljon muuhun ole saumaa kuin yksittäisiin huippusijoituksiin. Teoriassa se onkin mahdollista jo nyt jossain neljän ammunnan kisassa.

[rulezman]

Vertailu Suomen ja Ruotsin välillä ampumahiihdossa nyt tosin on todella tyhmää ja suorastaan huokuu täyttä ymmärtämättömyytä koko lajista.
Ruotsi ei ole missään vaiheessa noussut takaisin huipulle modernissa ampumahiihdossa (sanotaan nyt sieltä 90-luvun taitteesta, kun laji alkoi oikeasti olemaan laajalti kilpailtua huippu-urheilua), koska ei se ole koskaan sieltä pudonnutkaan.
Totta on toki myös, että ampumahiihto on Ruotsissakin pitkään kulkenut maastohiihdon varjossa, mutta kuitenkin resurssit siellä tosiaan lyövät Suomen ihan 6-0.

2000-luvun alusta alkaen Björn Ferry ja Carl Johan Bergmann kuuluivat ihan ampumahiihtomaailman terävimpään kärkeen, molemmat moninkertaisia arvokisamitalisteja ja mc:ssä kestonimiä pallilla.
Mattias Nilsson ja David Ekholm säestit hyvin näiden ukkojen vanavedessä napsien itsekin muutaman henkilökohtaisen pallipaikan ja ollen tärkeitä lenkkejä Ruotsin viestijoukkueessa, joka sekin useampaan otteeseen nousi 00-luvulla palkintopallille ja voittiko jonain vuonna jopa viesticupinkin.

Välimallin jätkäksi on sitten vielä nostettava Fredrik Lindström, joka nousi joukkueeseen Ferryn ja CJ:n urien loppupuoliskolla ja toimi isona suunnannäyttäjänä nykyiselle uudelle menestyssukupolvelle, joka nousi parrasvaloihin muutaman vuoden päästä edellämainitun aiemman polven väistyttyä.
Lindströmkin napsi 2010-luvun alussa parikin henkilökohtaista MM-mitalia ja oli sittemmin mukana vielä vuoden 2018 olympiakultajoukkueessa, mistä tämä Ruotsin nykyinen lento sai alkunsa.

Viimeiset 20 vuotta Ruotsi onkin miesten maacupissa ollut aina kympin sakissa (pl. vuodet 14/15 ja 15/16 yllämainitusta sukupolvenvaihdoksesta johtuen), usein kärkkyen heti siellä ampumahiihdon mahtinelikon takana, ajoittain jopa edellä.

Ennen näitä 2000-luvun menestyjiä menestystä vuosituhannen vaihteessa niittivät mm. Fredrik Kuoppa, Henrik Forsberg, Tord Wiksted, jotka kaikki ovat pallimiehiä maailmancupista.

Sitä ennen 80-luvun lopussa ja 90-luvun alkupuoliskolla mm. Mikael Löfgren (maailmancupin voittaja) ja Ulf Johanssonin tasoisia arvokisamitalisteja.
Se on toki myönnettävä, että suunnilleen vuosina 1995-1999 oli Ruotsissa aikamoinen sukupolvenvaihdos käynnissä ja kärkisijat jäivät haaveeksi.

Mutta isossa kuvassa siis Ruotsi on jatkuvasti ollut vähintäänkin ihan siinä ampumahiihdon suurmaiden takana.

Naisissa toki Ruotsi sitten on pysynyt pitkään pinnalla ja ihan naisampumahiihdon eliitissä mm. Magdalena Forsbergin, Helena Jonsson, Anna Carin Olofssonin jne. voimin.

Suomea tulisi ennemminkin verrata oman viiteryhmänsä maihin, johon malliesimerkiksi käy vaikkapa Latvia, joka pitkään 2000-luvun alussa taisteli Suomen kanssa viesteissä samoista sijoituksista ja oli myös muutaman yksittäisen huippunimen varassa (Mahulins, Bricisc).
2000-luvun molemmin puolin molemmat maat taistelivat satunnaisista jämäpinnoista ja viesteissä top15-sijoituksista ja nyttemmin sitten tilanne on molemmissa maissa keinahtanut vauhdilla eteenpäin (Rastorgujevs, Piksons ja Seppälä, Hiidensalo etunenässä syinä tähän).
Rekisteröityneitä urheilijoita Latviasta löytyy parisensataa, mikä oli vielä kymmenisen vuotta sitten suhteellisen vertailukelpoinen luku Suomen kanssa.
Nyt toki ampumahiihdon selvästi nostettua suosiotaan Suomesta löytyy joku 800 lisenssiurheilijaa ja lajiin onkin saatu hyvä buumi päälle, mikä näkyykin jo tuloksissa ihan jo junnujen arvokisamenestyksen kautta.

Rahaahan Suomessa ei myöskään ole käytännössä ikinä liikkunut, vaan hommat on hoidettu ikäänkuin isoveli maastohiihdon varjossa ja urheilijat ovat tulleet arvokisoihin ja MC-kisoihin, jos vain ovat vapaata tarpeeksi siviilitöistään (yleensä rajalta ja armeijalta) saaneet.

[M1999]

Suksilajissa mikä vaatii kestävyyttä ei voi Suomea verrata esim. Latviaan. Tämähän nyt vasta hölmö vertaus onkin. Ampumahiihto(kin) on laji, joka vaatii joka osa-alueelta homman kuntoon: talous, valmennus, juniorityö, urheilijat. Täytyy pistää hommat kasaan, kuitenkin talvilaji mitä harrastetaan vain maissa jossa lunta (ja käytännössä vain euroopassa). Kyllä Suomen täytyy joku Latvia nuijia 100 x sadasta. Ja mitä tulee meriitteihin, historiaan yms., niin kyllä Suomessa löytyy tätä: Suutarinen, Ikola, Eloranta, Räikkönen, Hietalahti, Puurunen, Mäkäräinen.... aivan eri tavalla kuin vaikka nyt Latvialla. Mielestäni tämä on taas osoitus siitä, että rima ja vaatimustaso pidetään niin matalalla, että se ylitetään naurettavan helposti. Jos nyt vaikka koitetaan saada edes yksi pallipaikka kauden aikana ja jätetään vertailut Latviaan välistä

[rulezman]

Aivan, Latviassahan ei perinteisesti harrasteta kestävyyttä, saatikka siellä ei lunta...
En tiedä onko arvon suuri ajattelija huomannut, mutta ampumahiihdon isoja maita ovat kautta historian olleet sellaiset entiset neuvostomaat kuin Bulgaria, Ukraina, Valko-Venäjä, Latvia ja osittain ehkäpä myös Liettua. Kovin lumivarmoja maita talvisin ja Suomeen verrattavissa olevia talvimaita vai kuis?
Kaikissa näissä maissa on abouttiarallaa viimeiset 30 vuotta ollut täysin erilainen lajikulttuuri kuin Suomessa. Ja kuten sanoin, edellämainitussa Latviassa harrastajamäärät olivat pitkään lähes verrattavissa Suomeen. Bulgarioissa ja V-Venäjissä sitten ihan eri tasolla.

Suomen pitäisi siis yksinkertaisesti olla lajissa hyvä, koska tämä on lumivarma maa ja koska lajin alkuvuosina oltiin huipulla täysin erilaisen kilpailutilanteen vallitessa? Hieno ajattelumalli, mikä nyt tosiaan ignooraa ne kaikki viimeisen 25 vuoden ongelmat, vaikkapa sen, että harrastajia on tosiaan ollut se kourallinen.
Jos lajiin ei panosteta käytännössä ollenkaan, niin miten voidaan saavuttaa edes auttavaa menestystä? Viime vuosina lajiin on alettu panostaa ja nuoria on saatu lajin pariin, tuloksena selkeä tasonnousu. Ei tää nyt hei niin vaikeaa oo!

Hitto, taas alennuin vastaamaan, vaikka keskustelun toinen osapuoli ei ymmärrä yksenkertaisimpiakaan konsepteja aiheeseen liittyen.

[M1999]

Kyllä olet aivan oikeassa, täytyy panostaa enemmän, kerätä rahaa,,houkutella junioreita lajin pariin, tehdä hyvää valmennustyötä, kerätä sponsoreita...yms. joten ampumahiihdon lajiväki hihat heilumaan ja kun Rullellekin ilmeisen rakas laji, niin osallistu vaikka talkoisiin.

Kuten sanoit ilmeisesti viimeisten vuosien aikana on junnuja saatu kovemmalle tasolle eli hommia tehty paremmin. Olet oikeassa "hei ei tämä nyt niin vaikeaa ole".

Joten vaatimustasot kuntoon ja alkakaa tekemään vielä paremmin hommia lajiväki, niin noustaan vielä korkeammalle sijoituksissa. Huippu-urheilussa edelleen verrataan tuloksia ja niiden eteen pitää joka osa-alueella tehdä hommat paremmin. Jos siellä ei osata houkutella junnuja lajin pariin, niin paremmat tekijät tilalle - ehkä Rulle?

Pakko vielä kommentoida erikseen yhtä kohtaa. Ampumahiihdon suuria tekijöitä Bulgaria, Latvia, jopa Liettua. Pakko kysyä, kun en tiedä. Keitä kovia nimiä näistä maista on tullut tai onko näiden viestijoukkueet vuosien aikana pääseet jotenkin erityisen korkealle (ikinä). Ymmärrän toki ValkoVenäjän ja Ukrainan paremmin kovina ampumahiihtomaina, mutta että nuo kolme muuta samaan kastiin?

[WebSlave]

Ja mitä tulee meriitteihin, historiaan yms., niin kyllä Suomessa löytyy tätä: Suutarinen, Ikola, Eloranta, Räikkönen, Hietalahti, Puurunen, Mäkäräinen....

Jos nyt ei mennä Suutarisen ja Ikolan aikaan, koska maailmancup vasta otti silloin ensi askeleitaan, niin eihän Elorannalla, Puurusella ja Räikkösellä ole yhtään podiumsijoitusta maailmancupista. Vain Veskulla ja Kaisalla on sillä saralla meriittejä. Arvokisamitali on onnenkantamoisella tullut (Puuruselle jopa kahdesti), mutta muuten mainittu kolmikko oli tuloskeskiarvoltaan jossain 20. sijan huonommalla puolella.

[rulezman]

Ampumahiihdon suuria tekijöitä Bulgaria, Latvia, jopa Liettua. Pakko kysyä, kun en tiedä. Keitä kovia nimiä näistä maista on tullut tai onko näiden viestijoukkueet vuosien aikana pääseet jotenkin erityisen korkealle (ikinä).

Ah, onpa aina yhtä mukava sivistää lajista mitään ymmärtämättömiä tuulareita!

Jos nyt vaikka katsellaan 90-luvulta eteenpäin:

Bulgaria on saavuttanut tällä ajanjaksolla mm. olympiavoiton, olympiapronssin, kuusi MM-mitalia, podiumpaikkoja naisten viestissä sekä toistakymmentä henkilökohtaista podiumpaikkaa naisissa Viimeisin MM-mitali vuodelta 2019, miehissä. Lisäksi viesteissä Bulgaria on miesten puolella ollut jatkuvasti viime vuosiba top10-kamaa, selvästi Suomen edellä.

Latvialaisilta löytyy mm. pari MM-mitalia 2000-luvulta, lisäksi yhdeksän podiunsijoitusta kolmen urheilijan voimin, lukuisia top10-sijoituksia monen urheilijan voimin, sekä vaikkapa miesten arvokisaviesteissä kolme sijoitusta kuuden sakkiin. Edellisin viestien top10-sijoitus arvokisoissa tuli kolme vuotta sitten. Andreijs Rastorgujevs oli viime viikonloppuna sprintin viides. Naisten puolella Baiba Bendika on nähty viime vuosina useasti kympin sakissa.

Liettua ei ihan yllämainitulle kaksikolle pärjää, kuten viestissä totesinkin, mutta 2000-luvullakin ainakin Rasimoviciute, Strolia ja Kaukenas ovat yltäneey top10-sijoituksiin, lisäksi löytyy useita pistesijaurheilijoita, eli aikalailla viimeiset 15 Liettua mennyt samalla tasolla Suomen miesten kanssa.
Neuvostoliiton väreistä löytyy sitten mm. olympiamitalistia.

Mutta ei hätää, työpäivän lomassa luonnostelin jo katsausta Suomen ampunahiihtohistoriaan 30 vuoden aikajänteeltä, joten kohta voit sivistää itseäsi.

Ja kyllä, edellistä 30 vuoden ajanjaksoa katsellessa, Bulgariasta, Ukrainasta, V-Venäjältä ja jopa Latviasta on tullut enemmän huippuampumahiihtäjiä etenkin miesten puolella. Syynä tähän luonnollisesti se, että näissä maissa panostus lajiin on ollut huomattavasti kovempaa.
Miksi se sitten on ollut kovempaa? No, jokainen varmasti osa päätellä, että mitkä talvilajit Suomessa ovat valtaosan harrastajamassasta vieneet.
Suorastaan myös koomisen naiivi argumentti, että "noh, hommatkaa niitä junnuja nyt enemmän tekemällä laista houkuttelevampi!" Seuraavaksi voinetkin hiljaa mielessäsi miettiä, että miten muualla Euroopassa juurikin ampumahiihdosta on tehty näin houkutteleva laji ja onko tällaisen järjestelmän puute Suomen ampumahiihtoväen vika...

[M1999]

On...

Ottaisivat mallia hiihdosta ja tekisivät asiat paremmin? Aivan samoin kuin jalkapallossa pitäisi Suomessa miettiä, miksi jääkiekossa hommat tehdään paremmin. Minäkin yksi syyllinen tähän kun en pysty valmentamaan junnuja maailman huipulle futiksessa. Samaan aikaan samassa kaupungissa jääkiekon puolelta tulee NHL pelaajia

Eli Bulgarialla, Latvialla ollut menestystä viimeisen 20vuoden sisällä, ok. No onko se syy verrata Suomea niihin ja tyytyä siihen että nyt ollaan menty ohi. Kun ei nyt vaan edelleenkään riitä kärkisijoille. Jonkun/joidenkin täytyy ottaa stepit. Seppälällä(kin) menee nyt vähän liian kauan tähän.

[rulezman]

Voihan sitä toki KTP:tä verrata vaikka Barcelonaan, mitään käytännön iloa tästä ei toki yhtään kenellekään.
Nyt tuli kyllä valitettavana yllätyksenä, että tietyn asian vertaileminen omaan tasoiseensa viiteryhmään nähdään näin vaikeana asiana käsittää

[M1999]

Siis olenko verrannut KTP ja Barcelonaa.

Mielestäni vertasin hiihtoa ja ampumahiihtoa Suomessa. Tai jalkapalloa ja jääkiekkoa Suomessa. Jos muualla pystytään tekemään ampumahiihdosta suositumpaa kuin hiihdosta, niin kyllähän siellä silloin tekijät ovat parempia ampumahiihdon puolella. Suomessa tekijät ovat parempia hiihdon puolella. Totta helvetissä silloin voi ampumahiihtoväki (johtajat, seuratyöntekijät, junnuvalmentajat, maajoukkuevalmentajat, urheilijat) katsoa peiliin ja alkaa tekemään hommia paremmin. Mutta kuten sanoit pientä nousua on näkyvissä, joten hommia alettu tekemään nyt paremmin - yksinkertaista. Mutta tämä ei saa riittää ja rimaa ei saa jättää Latviaan tai Bulgariaan - eikä edes Itävaltaan tai Sveitsiin, vaan kohti top3 sijoja. Jonkun on ilmeisen vaikeaa käsittää huippu-urheilun perimmäistä olemusta

[rulezman]

No mutta, viestiesi perusteella sinulla todellakin on vaikeuksia ymmärtää, että miksi Suomea verrataan vaikkapa juuri Bulgariaan, Latviaan ja Viroon Saksan, Norjan ja Ranskan sijasta. En nyt enää tiedä, että miten asiaa voisin vielä selvemmäksi avata.

Ampumahiihdon isoin ongelmahan on koko 2000-luvun ollut luonnollisesti raha. Ilmeisesti et kuitenkaan pysähtynyt pohtimaan, että mikä on se isoin asia mitä muualla maailmassa tehdään eri tavalla. Perkele kun kaikki pitää kädestä pitäen avata ja selittää kuin lapselle.

Käytännössä koko Euroopassa, Pohjoismaita lukuunottamatta, kaikki ampumahiihdon harrastajat ovat töissä joko rajavartiostossa, tullissa, armeijalla tai poliisissa. Ja töillä siis tarkoitetaan sitä, että valtio maksaa kiinteää kuukausipalkkaa ja urheilija käy ehkä pari päivää vuodessa sotilaspuku päällä jossain kissanristiäisissä. Bonarina vielä se työpaikkaa odottelee siellä urheilu-uran loputtua.
Suomessa myös iso osa ampumahiihtäjistä on töissä valtiolla, perinteisesti raja on ollut se paikka. Ero eurooppalaisiin on vain se, että suomalaiset joutuvat oikeasti tekemään töitä sen palkkansa eteen.

Tämä luo näille maille jo niin ison kilpailuedun, höystettynä Suomen maastohiihdon valta-asemalla ja yleisellä harrastajien vähyydellä, että itse en ainakaan näillä spekseillä ole millään muotoa yllättynyt Suomen 2000-luvun tasosta kansainvälisillä pelikentillä.
Ampumahiihto ei myöskään todellakaan ole mikään halpa laji, niin moni hiihtourheilusta tykkäävä "tyytyy" herkästi keskittymään maastohiihtoon.

Ei tällaisten asioiden muuttaminen ole, tai edes voi olla lajikentän vastuulla, vaan linjauksia pitäisi tehdä ihan valtiotasolla. Sitten onkin ihan eri debatin paikka, että onko joku ampumahiihto, tai huippu-urheilu niin ylikorostuneessa arvossa, että tällaisiin linjauksiin ja "suojatyöpaikkoihin" on tarvetta.
Toki, on myös ehdottoman totta, että lajikenttäkään ei ole mitenkään kiitettävästi 2000-luvulla suorittanut, mutta kyllä ne isoimmat syyttävät sormet voidaan osoittaa muualle.

[WebSlave]

Ihan vertailun vuoksi, maastohiihdon valtiontuki on tänä vuonna 500 000 euroa, ampumahiihdon 155 000. Henkilökohtaista tukea nauttivat (mitaliodotukseen perustuen) maastohiihtäjistä Niskaset, Pärmäkoski ja Hyvärinen, ampumahiihtäjistä vain Seppälä (Mari kieltäytyi kaikista tuista tälle kaudelle, koska ei ollut varma jatkaako).

En äkkiseltään löytänyt Ruotsin tai Norjan lukuja, mutta voisin veikata niiden olevan ampumahiihdon osalta hyvinkin kymmenkertaisia Suomen tukeen verrattuna.

-Edit- Ja vaikkei valtion tuki ihan noin iso olisikaan, niin lisäksi sponsoripuolella ero on valtava, onhan urheilijoiden näkyvyys ihan toista luokkaa kuin Suomessa.

[WebSlave]

Erika Jänkä palaa kotiin tervehtymään. Ainakaan vielä ei korvaajaa ole ilmoitettu.

[rulezman]

En äkkiseltään löytänyt Ruotsin tai Norjan lukuja, mutta voisin veikata niiden olevan ampumahiihdon osalta hyvinkin kymmenkertaisia Suomen tukeen verrattuna.

Löysin haastattelunpätkän, missä jenkkien budjetin todetaan olevan 2,6 miljoonaa, mikä sekin "on vain murusia" verrattuna kilpakumppaneihin.

E: Norjalta löytyi vuoden 2018 tilinpäätöksestä summa 7,2 miljoonaa, eli tänä päivänä Norjan vuosibudjetti voi hyvinkin pyöriä siellä 10 miljoonan korvilla.

Suomen vuosibudjetti on pyörinyt siellä 1,3 - 1,6 miljoonan paikkeilla. Panostukseen nähden siis Suomella on loppujenlopuksi sujunut viime vuosina aikas hyvin.

[rulezman]

Terskalta tänään jo erinomainen kisa, hiihdon osalta siis. Taisi olla lopulta 12. nopein. Sitten vielä se ammunta viime kauden mallille. Harmi, että sunnuntainen yhteislähtö jää väliin, ellei lauantaina teebmeganousua.
Ollilta sensijaan taas kaikinpuolin hyvä kisa. Yhteislähtöpaikkakin on aika saletti. Tumppi on selvästi päässyt eroon viime vuotisista vaikeuksiin ja hyvä kausi on tulossa.

16-vuotias Inka Hämäläinen teki tänään debyyttinsä IBU-cupissa. Pari sakkoa ja 43. sija. Kelpo debyytti kaikinpuolin, hiihtovauhdinkin osalta oli siellä keskikastissa, suomalaisists toki selvästi kovin. Oikealla tiellä Inka on.

[rulezman]

Aika tykkisuksi kyllä Magnussonilla ja Perssonilla alla

Mari <3 Aina oon uskonu!

[Zoe]

Ai että, kun Marin onnistuminen ilahduttaa sieluani! Ihan mahtavaa, että hiihtovauhti kestää taas yhden sakkokierroksenkin.

[Volmari]

Lauantaina jännittävä takaa-ajopäivä etenkin Marin suhteen. Ehkä sunnuntaina yhteislähdössäkin, sillä kolme peräkkäistä kisapäivää voisi suosia hyvässä hiihtokunnossa olevia. Eikö tuollainen ole muuten harvinaista, että kisataan henkilökohtaisilla matkoilla kolmesti ilman välipäiviä? Vai onko ollut aiemminkin joulua edeltävänä viikonloppuna?