Sekalaisia aiheita

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 4

24.7.1952 OK Helsinki M 5000 m
Zatopek passailee harvinaisella värifilmillä vielä viimeisen kierroksen takasuoralla, mutta pyyhkäisee porukan ohi kavereiden olkapäitä kutitellen 150 metriä ennen maalia. Sama laji 20 vuotta myöhemmin Munchenin olympialaisissa ratkeaa samalla tavalla.
https://www.youtube.com/watch?v=EmiPIstRZj4

21.7.1963 Neuvostoliitto-USA-maaottelu Moskova M korkeus
60-luvun ylivoimaisin korkeushyppääjä (miesten sarjassa) Valeri Brumel kierähtää ME:n 228. Vuoden 1963 maailmantilastossa korkeushypyn seuraavaksi paras on kahdeksan senttiä alempana.
https://www.youtube.com/watch?v=LQy13IstWFU

24.8.1979 Maailmancup Montreal N 200 m
Naisten yleisurheilu alkaa nousta USA:ssa 70-luvun lopulla. Ulkorataa porhaltava Evelyn Ashford nitistää huippuajalla 21,83 Marita Kochin, joka tosin on Montrealin maailmancupissa arvottu tikkaamaan sisärataa pitkin.
https://youtu.be/bYhnXemYXtY?t=101

14.8.1983 MM-kisat Helsinki N 1500 m
Neuvostonaisten voimatrio on tekemässä muhennosta Mary Deckeristä (nyk. Slaney), joka nassauttaa loppusuoralla kirivaihteen pykälään viimeisellä mahdollisella hetkellä. Zamira Zaitseva lyö paniikissa maihin liian aikaisin nähdessään amerikattaren pelmahtavan silmäkulmaan.
https://www.youtube.com/watch?v=HXkyK7Qhiys

29.7.1996 OK Atlanta M pituus
Carl Lewis on siirtynyt ikämiessarjaan ennen Atlantan kisoja ja on realististen arvioiden mukaan enää korkeintaan 820:n pituushyppykunnossa. Hän keskittyy kuitenkin tuimasti loppukilpailuun, jossa potkaisee kolmannella kierroksella kerran vielä nuoruusvuosiensa malliin. 850 taululle ja neljäs peräkkäinen olympiakulta pituushypyssä.
https://www.youtube.com/watch?v=JuD1OdoXe9Q

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 5

7.2.1942 Millrose Games New York M seiväs
Sota-ajan ylivoimaisin seiväshyppääjä Cornelius Warmerdam sätkii Madison Square Gardenin hallissa maailmanennätyksen 458 vanhanajan kankealla bambulla. Metrijärjestelmää tunnustavat eivät pidä tulosta merkkipaaluna, kun taas englanninkielisissä maissa riehaannutaan sisäratakisojen ensimmäisestä 15 jalan ylityksestä.
https://www.youtube.com/watch?v=NRIuqRDzGsU

18.10.1964 OK Tokio N korkeus
Historian menestyksekkäin korkeushyppäjätär Jolanda Balas (kaksi olympiavoittoa, kaksi Euroopan mestaruutta, 154 tappiottoman kisan putki) selvittää saksityylillä 190. Hopeamitalisti jää 10 senttiä alemmaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=ULvYhuYNr-A

23.6.1976 Top Games Helsinki M 10 000 m
Stadionilla lähdetään vuorovedolla rikkomaan Montrealin kisojen tulosrajoja. Kovakaan vauhti ei riitä välivuosien höntsäilyjen jälkeen olympiakuntoa puhkuvalle Virenille, joka lähtee puskemaan soolojuoksua viimeisillä kilometreillä. Tuloksena maailman kärkiaika 27.42,95. Päivärinnalle oma ennätys 27.54,43. Uutistoimisto AP:n holveista ongitulla mykkäfilmillä heitetään myös keppiä (Hovinen) ja kirmaistaan 1500 metriä (Sir John Walker).
https://www.youtube.com/watch?v=PW41Ab9Ct3c

29.9.1988 OK Seoul N kiekko
Limppu on kevyt, kun sen poimii kouraansa Martina Hellmann, joka nakkaa heti ensimmäisellään 71,84. Myöhemmin syntyy vielä 72,30, jolla varmistuu DDR:n viimeinen olympiakulta naisten yleisurheilussa.
https://www.youtube.com/watch?v=gkQ7CYAQdLo

25.9.2000 OK Sydney N 400 m
Sukeltaja-asuinen ennakkosuosikki Cathy Freeman ei lähde posottamaan ennätyksiä nurin vaan ottaa varman päälle ja ratkaisee pelin loppusuoralla. Tulisillä hiilillä sen sijaan on satatuhatpäinen kotiyleisö, joka hajottaa desibelimittarit heti paukusta alkavalla mylvinnällään.
https://www.youtube.com/watch?v=KOVhDUkmIvk

[Geb Mo]

Urheilumuseon sivulla on tuore juttu Antwerpenin olympialaisten yleisurheilun kenttälajeista, joissa suomalaiset laittoivat hulinaksi. Nelosvoitto keihäässä ja lisäksi kultaa kolmiloikassa, kuulassa, kiekossa ja 5-ottelussa.
https://www.urheilumuseo.fi/kenttalajien-kuningasmaa-yleisurheilun-hypyt-heitot-ja-moniottelut-antwerpenissa-1920/

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 6

2.9.1960 OK Rooma M 800 m
Harva on onnistunut voittamaan 800 metriä siten, että on itse vetänyt paukusta maaliin. Sveitsin Wäglillekin tulee Rooman kisoissa noutaja loppusuoran koittaessa. ME-mies Moens aikoo ratkaista pelin, mutta jättää tyhjäksi sisäradan, josta runttaa ensimmäiseen olympiavoittoonsa Sir Peter Snell.
https://www.youtube.com/watch?v=1H3waG11yH8

10.5.1975 El Paso M kuula
Pyörähdystyylin pioneeri ja ketjupolttaja Brian Oldfield jysäyttää rautapallon 22,86 metrin päähän lyhytikäisen ammattilaistallin kisoissa. Kilpaileva amatööriyleisurheiluliitto ei tietenkään hyväksynyt tulosta, joka ylitti yli metrillä amatöörien ME:n.
https://www.youtube.com/watch?v=oTF2L6nU2eg

30.8.1986 EM Stuttgart M moukari
Yleisurheiluhistorian kiivain moukaritaisto, jossa Sedyh ja Litvinov möyhentävät rallatellen nurmikkoa 86 metrin tienoilta. Sedyhin ME 86,74 on edelleen voimassa ja näillä näkymin pysyy.
https://www.youtube.com/watch?v=ufCmEbQWYd8

10.8.2002 EM Munchen N 3-loikka
Heli Koivula paukuttaa ensimmäisellään 14,83, joka riittää hopeaan. Hieman liian tuima puhuri selän takana (2.2 m/s) estää suhteellisen kovan SE:n kirjaamisen ennätysluetteloihin.
https://www.youtube.com/watch?v=wI5VNx8s3Gw

15.8.2016 OK Rio de Janeiro N 400 m
Shaunae Miller (nyk. Miller-Uibo) porhaltaa urku auki 300 metriin, koska tietää, että sisemmällä radalla väijyvän Allyson Felixin vauhti hidastuu vähiten loppusuoralla. Oikein ajoitettu pesäpallokenttien muikkusukellus maaliviivan yli varmistaa kullan Viron miniälle.
https://www.youtube.com/watch?v=cOK7DvZzo9g

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 7

7.7.1924 OK Pariisi M 400 m aidat
Morgan Taylor pyyhkäisee Colombesin ylipitkällä radalla (500 m) voittoon tuloksella 52,6, jota ei ajan takaperoisten sääntöjen mukaan hyväksytä ME:ksi, koska aitaa kaatuu matkalla. Olympiaennatyksen 53,8 saa nimiinsä viidettä rataa pitkin hopealle puhtaasti aitova Stadin kundi Erkka Vilen (kakkosradalla sinnittelevä toinen yhdysvaltalainen hylätään).
https://www.youtube.com/watch?v=BHySVa3LWzk

2. & 5.9.1960 OK Rooma N 100 & 200 m
Pitkäsääri Wilma Rudolph sipsuttaa ylivoimaiseen voittoon kummallakin lyhyellä sileällä, vaikka lääkärit olivat sanoneet poliopotilaalle, että et juokse enää ikinä.
https://www.youtube.com/watch?v=RLmn7MsDhHU

14.8.1983 MM Helsinki M 1500 m
Urbaanin legendan mukaan Aouitan taktiikka olisi vuotanut Cramin tietoon ennen kisaa, joten britti tietää purjehtia asemiin juuri ennen kuin Marokon maaginen mies alkaa soittaa torven täydeltä. Ovett sen sijaan on pahasti säkitettynä, kun aletaan juosta: edessä sisärataa pitkin lappaa miestä kuin pipoa ja vieressä painaa Walker ja muita jehuja. Sisärata avautuu Ovettille vasta 300 metriä ennen maalia, mutta porukan nopein viimeinen kierros riittää vain neljänteen sijaan.
https://www.youtube.com/watch?v=zTwIPiUv0XI

23.-24.9.1988 OK Seoul N 7-ottelu
Parhaan naisyleisurheilijan tittelistä kisaileva Jackie Joyner-Kersee ottelee tauluun ME-lukemat 7291, johon edes myöhempien aikojen mestarit Carolina Kluft ja Jessica Ennis eivät yltäneet.
https://www.youtube.com/watch?v=glUzi8IhYOI
https://www.youtube.com/watch?v=_Z-QfDiV2XA

22.7.2005 Lontoo N seiväs
Jelena Isinbajeva unohtaa hetkeksi taloudellisen kokonaisedun ja käskee järjestäjien vinssata rima suoraan viiteen metriin sen jälkeen, kun edellinen ME 496 on taivutettu hetki sitten. Kun kerran tänne saakka on tultu ja hyppy kulkee kuin paholainen. Mauri Myllymäki selostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=7enXqc04Is0

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 8

6.8.1936 OK Berliini M 3-loikka
Japanin yleisurheilutaso nousi 30-luvulla vähän samaan tahtiin kuin maan sotilaallinen uhka Aasiassa. Kumiukko Tajima rikkoo ensimmäisenä 16 metrin rajan pomppimalla tasarahan 16,00. Rajasaarella ei ole onni myötä (11:s).
https://www.youtube.com/watch?v=O-YKLVm0ciI

29.11.1956 OK Melbourne M 400 m
Lähes puoli vuotta aikaisemmin ME:n 45,2 reuhtonut Jones lysähtää loppusuoralla, joten voiton vie USA:n maanmies Jenkins. Hellsten käy Ignatjevin kanssa kauhean tappelun pronssista, joka lopulta jaetaan kummallekin. Sinivalkoisin lasein maalikameran kuvaa tutkitaessa on kuitenkin todettu, että Ruotsin-tappaja on vähintään millin verran edellä. Pekka Tiilikainen selostaa tuulitunnelin läpi (lyhytaaltolähetys).
https://www.youtube.com/watch?v=2SZ-6TB6r7U
Amatöörifilmiä, josta tosin puuttuu puolet loppusuorasta: https://www.youtube.com/watch?v=5AhhzNvxDZ4

4.9.1974 EM Rooma M 800 m
Jugoslavian ja tarkemmin sanottuna Slovenian Susanj lähtee 200 metriä ennen maalia kuin hauki kaislikosta, jos tuore ilmaisu sallitaan. Loppusuoralla muu porukka alkaa olla kuitti, joten takaa valuvat muille mitaleille myöhempinä aikoina hieman niukemmalla hiuksistolla esiintyvä nuori mies Ovett ja todellinen yllättäjä Taskinen.
https://www.youtube.com/watch?v=9x-MCxScv8U

22.8.1998 EM Budapest N 4x100 m
Ranskan ankkuri Christine Arron saa hulluuskohtauksen, kun saa kapulan kännyynsä ja säntää takamatkalta muiden daamien perään. Olympia- ja MM-pronssimitalisti Irina Privalovakin jää kuin seisomaan.
https://www.youtube.com/watch?v=nnTcg2c9Gok

21.5.2016 Kempele N 10 000 m
Suomalaisen yleisurheilun pyrskähdyksiä 2010-luvulla. Johanna Peiponen raataa avaralla tyylillään tuulisessa säässä ja soolona 31.42,90, joka jää Annemari Sandellin (nyk. Kiekara) vuosikymmeniä kestäväksi arvioidusta SE:stä vain muutaman sekunnin.
https://www.youtube.com/watch?v=iM4MEjLwAKI

[finishbetter]

Yleisurheilu, harrastus vaiko "ammatti" ?

Tuli mieleen kun katselin Lahden gp kisoja, ja Marian upeita hyppyjä, että miten voi olla mahdollista että urheilija joka täytyy olla hyvä 7 lajissa = harjoitella 7 "eri" lajia. Pystyy olemaan suomen paras (top3) esim Pituus hypyssä, top 5 Aitajuoksussa top 10 Korkeudessa.

Kun spe-cial istit voivat keskittyä pelkästään yhteen lajiin, juu juu tiedän kyllä nää perus argumentit ja ymmärrän niitä.

Mut tulee vaan väkisin mieleen että nää spe-cial istit harjoittelevat väärin. Mutta mikä on se oikea tapa harjoitella ? Pitääkö olla montaa eri lajeja vielä yli 20v ikäisenä vai pitääkö satsata kaiken siihen yhteen lempilajiin ?

Ikuinen pulma näköjään.

[rulezman]

Eipä tuo tosin mikään vain suomalaisten naisottelijoiden erityispiirre ole. Thiam, Ennis, Klüft, Joyner Kersee...
Naisten otteluhan perustuu aika pitkälti nopeuteen, niin mielestäni tuo on vain luonnollista.

[Geb Mo]

Naisten sarjassa on ainakin takavuosina ollut yleistä, että 7-ottelijat keräävät menestystä myös muissa lajeissa.

Carolina Kluft osallistui huippuvuosinaan useaan lajiin Finnkampenissa ja niisti suomalaisten erikoisnaisten neniä mennen tullen. Hän myös pääsi arvokisoissa 12 parhaan joukkoon pituuden loppukilpailussa.

Kaikkien aikojen paras ottelija Jackie Joyner-Kersee voitti olympiakultaa myös pituudessa. Lisäksi hänet rankattiin kymmenen parhaan joukkoon lyhyissä aidoissa kolmena vuotena.

Heide Rosendahl (seiväshyppääjä Danny Eckerin mutsi) voitti Munchenin olympialaisissa pituuden ja lyhyen viestin. Leipälajissa 5-ottelussa tosin tuli tappio veteraani Mary Petersille.

2010-luvulla ottelijoiden potkimiset aisan yli ovat olleet harvinaisempia. Jessica Ennis-Hill pyssytti Lontoon kisoissa 2012 satasen aidat 12,54, jolla olisi tullut erikoiskilpailussa neljäs sija. Katarina Johnson-Thompson rankattiin viime vuonna pituushypyssä sijalle 8, joskaan pituuteen hän ei Dohassa osallistunut. Nafissatou Thiam kolkuttelee korkeudessa maailman kymmenen parhaan hyppääjän kerhoa.

Miesten puolella yksi viimeisiä sivulajissa menestyneitä ottelijoita oli Milt Campbell (olympiakultaa 10-ottelussa 1956), joka sijoittui 110 metrin aidoissa Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa viidenneksi vuonna 1952. Yleisurheilun lisäksi mies harrasti ainakin kainalopalloa, uintia ja judoa.

[finishbetter]

Eli jos et ole lahjakas niin et voi menestyä = turha harjoitella. Siis jos tavoite on esim suomen paras jossain yu lajissa. Raakaa peliä. Sit on taas kasvio vs sievinen toinen lahjakas ja "laiska" toinen ei niin lahjakas mut armoton treeni pikku skidistä aina roomaan 94 asti. eli voiko silti voittaa vaikka ei oo lahjakas mutta treenaa, asuu kentällä

[rulezman]

Tottakai puhtaasti fyysistä suorituskykyä mittaavissa lajeissa voi menestyä, ja menestytäänkin "pelkästään" kovalla työtä. Eri asia ovat sitten taitolajit tai vaikkapa tiettyä ruuminrakennetta "vaativat" lajit. Poikkeuksia toki näissäkin nähdään ja vaikkapa NBA:ssa pelaa lukuisia alle 180-senttisiä kaiffareita.

[finishbetter]

Eli pituushyppääjät eivät treenaa tarpeeksi, ottaen huomioon että kansallinen taso on noin metri kansainvälistä taso perässä. Puhumatta vaikkapa kuulantyönnöstä, missä ollaan metrikaupalla muita perässä. Aika noloa

[rulezman]

Eli pituushyppääjät eivät treenaa tarpeeksi, ottaen huomioon että kansallinen taso on noin metri kansainvälistä taso perässä. Puhumatta vaikkapa kuulantyönnöstä, missä ollaan metrikaupalla muita perässä. Aika noloa

Hienoa ajatuksenjuoksua Millä tasolla Suomen kansallisen tason siis pitäisi olla? Maailmanhuippujen tasolla vai? Suomen huippujen? Eikun hetkonen, silloinhan kyse ei enää ole kansallisesta tasosta.

Saksan miesten keihäänheiton kansallinen taso on noin 70 metrin paikkeilla. Ihme puuhastelua.

[finishbetter]

Onko suomen kokoisessa maassa kaikki hyvin kun vaan yksi pituushyppäjä on kv tasoa (parhaimmillaan) koilahti ? ja nais kuulantyöntäjiä ei ole ollut sitten asta ovaskan joka voi sanoa olleen/olevan kansainvälisellä tasolla. Sinä jonnena et taida edes muistaa astan.


Kyllä lajiin ku lajiin pitäisi saada vähintään yksi urheilija MM kisoihin. Jenkit ku saavat 3 joka lajiin.

Mutta näihän se menee, ei vaan Osata eikä oo rahaa.

[finishbetter]

Tai muotoillaan kysymys näin, pitäiskö olla huolissaan kun suomella ei ole YHTÄÄN mm/olympia finaalin tason yleisurheilijaa tällä hetkellä ? TEHDÄÄNKÖ asioita oikein ?

[RobinHood]

Onko suomen kokoisessa maassa kaikki hyvin kun vaan yksi pituushyppäjä on kv tasoa (parhaimmillaan) koilahti ?

Olin tässä juuri sanomassa, että Suomessa naisten pituushyppy ei ole kauhean korkealla tasolla, mutta onhan meillä yksi hyppääjä Koilahti, jonka ennätys on parempi kuin seitsenottelija Huntightonilla. Sitä paitsi hyppylajit ovat juuri Huntightonin vahvoja lajeja. Hän ei ole kauhean tasainen ottelija, vaan hänellä on selkeät vahvuuslajit ja sitten on ne heikkot lajit eli heittolajit.

Kuriositeettiina mainittakoon, että Koilahti on erittäin nopea pituushyppääjä. 100m ennätys on 11.60s ja se on yli sekunnin nopeampi kuin Huntightonilla. Sanotaanko nyt niin, että harjoitteleeko Huntighton jotenkin väärin kun suomalainen pituushyppääjä voittaa hänet 100m:llä? Vitsi, vitsi.

Minusta tuo seitsenottelun lajivalikoima on vähän tyhmä. Esimerkiksi tuo 200m on ihan turha laji, sen voisi korvata vaikka jollakin heittolajilla, vaikka moukarinheitolla.

[rulezman]

Onko suomen kokoisessa maassa kaikki hyvin kun vaan yksi pituushyppäjä on kv tasoa (parhaimmillaan) koilahti ? ja nais kuulantyöntäjiä ei ole ollut sitten asta ovaskan joka voi sanoa olleen/olevan kansainvälisellä tasolla. Sinä jonnena et taida edes muistaa astan.


Kyllä lajiin ku lajiin pitäisi saada vähintään yksi urheilija MM kisoihin. Jenkit ku saavat 3 joka lajiin.

Mutta näihän se menee, ei vaan Osata eikä oo rahaa.

Ja monessa Suomen kokoisessa maassa ei ole yhtään MM-tason urheilijaa.
Onko se ihmekkään, että MM-tasolla olevia urheilijoita ei ole kaikissa lajeissa, kun läheskään kaikissa lajeissa ei ole kuin pahimmillaan yksi tai kaksi edes puolitosissaan lajia harrastavia (miesten kiekko, kestävyysmatkat, kuula yms)?

Tai muotoillaan kysymys näin, pitäiskö olla huolissaan kun suomella ei ole YHTÄÄN mm/olympia finaalin tason yleisurheilijaa tällä hetkellä ? TEHDÄÄNKÖ asioita oikein ?

Kröhöm, Etelätalo ja Mäkelä ihan Dohankin perusteella.

[Geb Mo]

ja nais kuulantyöntäjiä ei ole ollut sitten asta ovaskan joka voi sanoa olleen/olevan kansainvälisellä tasolla.

Karolina Lundahl kuulassa yhdeksästoista Atlantan olympialaisissa 1996.

[finishbetter]

Etelätalo... mäkelä ? Jepp jepp
On helppo mennä ton ikivanhan "suomi on pieni maa" taakse. Norja on muistaakseni vielä pienempi.

Lundahl, joo-o Mut ihan oikeasti ois ihan kiva jos meilläkin ois kovia urheilijoita, joku duplantis tai sthål. Hienoa että Topi harjoitteli velikultien kanssa, tais vaan jättää jotain topille kertomatta.

Junnuja löytyy, mut niistä ei suomessa osata jalostaa. Yhtä kovalla % kuin muualla. Ai niin suomi on pieni maa, niinhän se oli.

[Geb Mo]

"Suomi on pieni maa" on ehkä kulunut selitys.

Fakta sen sijaan on se, että yleisurheilua harrastetaan huipputasolla useammassa maassa kuin vaikkapa 70-luvulla. Esimerkiksi keihäänheitossa tulee olympiavoittajia ja maailmanmestareita Trinidadista, Grenadasta ja Keniasta. Intian Chopra nakkasi lämpimikseen 87,86 juuri ennen kuin korona katkaisi kilpailukauden. Se taiwanilainenkin tinttaa 90 metriä heti, kun tuulet sattuvat kohdalleen.

Kestävyysjuoksumenestystä on turha haikailla. Eivät siellä muutkaan valkonaamat juhli norjalaisia veljeksiä lukuun ottamatta.

Juniorimenestyksen siirymättä jääminen aikuisten sarjaan on ongelma. Dopingia ei kannata edes yrittää, sillä puuhastelevat amatöörit jäävät nykyisillä antidopingmenetelmillä kiinni varmasti.

Sen sijaan jotain pystyttäisiin tekemään suomalaisten yleisurheilijoiden muita suuremmalle vammaherkkyydelle.