Tour de Ski 18-19

[M1999]

Huoltoon en enää ota kantaa, mutta onhan tilanne kokonaisuudessaan surkea. Kyllähän tällaiseen kokonaispanokseen suurin vastuullinen on päävalmentaja. Näyttää että menetettiin loistava huoltopäällikkö ja saatiin korkeintaan keskinkertainen valmentaja. Eli todellinen tuplavahinko taisi käydä.

Jälleen sanon, että MM-kisoissa Kristan kannattaa hiihtää vain henkilökohtaiset matkat. Niissä paremmat mahdollisuudet mitaliin. Norja, Ruotsi ja Venäjä aivan mahdottomia voittaa, koska hiihtäjien meno tuntuu vain heikkenevän kisa kisalta.

Mielestäni hiihdossa on aikaa turhaa tuollainen liiallinen päävalmentajan kritisointi, jokaisella hiihtäjällä on kuitenkin ne omat henkikökohtaiset valmentajansa. Päävalmentajan oma rooli harjoittelussa on kuitenkin aika marginaalinen, enemmän se tehtävä on tuoda porukkaa yhteen ja luoda yhteishenkeä yms.
Haavistohan on kuitenkin Suomen ykköshiihtäjä, Pärmiksen henkilökohtainen valmentaja.

Ehkä näin, mutta vastuuhan pitää jonkun kantaa. Ei ole ilmeisesti seuranta harjoituskaudella ollut kunnossa, eikä tuo henkinenkään puoli ole kovin hyvin hoidettu. Vai onko sitten keskittynyt vain Pärmikseen. Aika harvinaista kuitenkin on, että käytännössä koko joukkue hiihtelee reippaasti heikommin kuin aikaisempina vuosina. Vain muutamat nuoret (Piippo, Mäki) menneet eteenpäin, mutta hekin oikeastaan vain sen luonnollisen kehittymisen mukaan, ei yhtään enempää.

[rulezman]

Magnar Dalen oli kyllä erinomainen valmentaja. Ei varsinaisesti valmentanut ketään, mutta hyvien suhteidensa ansiosta sai hommattua hyviä suksidiilejä, hyviä harjoituspaikkoja yms.

Tähän mennessä Pämis ja Iivo lukuunottamatta selvästi plussalle alkukauden kisoista on nostettava Roponen, Saapunki, Piippo, Hyvärinen, Mäki ja ehkä myös Vuorinen. Hakola ollut aikalailla tasollaan. Niskanen, Mononen, Matintalo ja Heikkinen tähän mennessä selviä pettymyksiä.
Etenkin Kertun osalta jaksan kuitenkin toivoa edelleen parempaa, joulutauko voi tehdä ihmeitä. Samoin Matintalolle mahdollinen onnistuminen Lahden MM-kisoissa voi tehdä ihmeitä loppukaudelle.
Monosen tilanne sensijaan vaikuttaa aika synkälle, samoin Matin.

Nuorten sarjoissa Arsi Ruuskanen ja Miska Poikkimäki ovat olleet kovassa iskussa kansallisissa kisoissa, taistelevat Lahdessa mitaleista alle 20-vuotiaiden sarjassa. Samoin Anita Korva on toipunut jo kohtuulliseen kuntoon.
Honkavuorella tänään vitosen vapaan kisassa alle 18-vuotiaiden sarjassa kisaava Hilla Niemelä oli alle 20-vuotiaiden ja yleinen sarja mukaan laskettuna päivän toiseksi nopein. Todella mielenkiintoinen hiihtäjä seurattavaksi.

[M1999]

Magnar Dalen oli kyllä erinomainen valmentaja. Ei varsinaisesti valmentanut ketään, mutta hyvien suhteidensa ansiosta sai hommattua hyviä suksidiilejä, hyviä harjoituspaikkoja yms.

Tähän mennessä Pämis ja Iivo lukuunottamatta selvästi plussalle alkukauden kisoista on nostettava Roponen, Saapunki, Piippo, Hyvärinen, Mäki ja ehkä myös Vuorinen. Hakola ollut aikalailla tasollaan. Niskanen, Mononen, Matintalo ja Heikkinen tähän mennessä selviä pettymyksiä.
Etenkin Kertun osalta jaksan kuitenkin toivoa edelleen parempaa, joulutauko voi tehdä ihmeitä. Samoin Matintalolle mahdollinen onnistuminen Lahden MM-kisoissa voi tehdä ihmeitä loppukaudelle.
Monosen tilanne sensijaan vaikuttaa aika synkälle, samoin Matin.

Nuorten sarjoissa Arsi Ruuskanen ja Miska Poikkimäki ovat olleet kovassa iskussa kansallisissa kisoissa, taistelevat Lahdessa mitaleista alle 20-vuotiaiden sarjassa. Samoin Anita Korva on toipunut jo kohtuulliseen kuntoon.
Honkavuorella tänään vitosen vapaan kisassa alle 18-vuotiaiden sarjassa kisaava Hilla Niemelä oli alle 20-vuotiaiden ja yleinen sarja mukaan laskettuna päivän toiseksi nopein. Todella mielenkiintoinen hiihtäjä seurattavaksi.

Nyt olisikin hyvä paikka loppukauden ja ensi kauden aikana tehdä kunnon sukupolvenvaihdos. Satsaus juuri näihin nuoriin mitä luettelit ja siirretään näitä vanhoja hiipuvia pois tieltä, myös rahallisesti ja resurssien myötä.

Itse mielestäni tällä kaudella ei ole onnistunut hyvin juuri kukaan, ehkä Mäki lähimpänä. Piippo joo kehittynyt, mutta ei mitenkään kovin paljoa. Ykköstykeistä Pärmis, Iivo ja Hakola hiihtävät kuitenkin huonommin kuin viime kaudella. Roponen hiihtänyt hyvin edellisiin kausiin verrattuna, mutta ei kuitenkaan ole enää huippuvuosien tasolla. Kyllä noita pettymyksiä löytyy: Heikkinen, Kerttu, Mononen, Matintalo, Lehtonen, Pentsinen, Vuorinen. Seuraavalta tasolta Lylynperä, Julin, Suhonen yms. kukaan ei ole pystynyt kehittymään kansainväliselle tasolle. Lisäksi Kyllönen myöskaukana entisestä iskusta.

[RobinHood]

Ykköstykeistä Pärmis, Iivo ja Hakola hiihtävät kuitenkin huonommin kuin viime kaudella. Roponen hiihtänyt hyvin edellisiin kausiin verrattuna, mutta ei kuitenkaan ole enää huippuvuosien tasolla

Pärmis ei hiihdä mitenkään huonommin kuin viime kaudella. Päinvastoin hiihtää paremmin. On 3. mc:n kokonaistilanteessa ja taistelee keltaisesta paidasta tourin jälkeen, kun viime vuonna ennen TDS:tä hän oli vasta 10. On ainoa urheilija, joka kykenee haastamaan Johaugin distannsimatkoilla ja tämä tapahtuu perinteisellä.

Iivon vapaa on mennyt eteenpäin, mutta perinteinen taantunut.

Hakolalla distanssimatkat ovat kehittyneet, sprinteissä ollut tänä vuonna kaiken näköistä pientä ongelmaa.

40-vuotias Roponen harjoittelee omillaan, eikä kaipaa minkään nousukas valmentajien neuvoja(Haavisto), hän ei etene millään Kläbö-juoksuilla. Hän tietää miten nousuja edetään.

[Volmari]

Matti Heikkisellä on ilmeisesti vain ikä tullut vastaan. Tuskin takana on erityisiä valmentautumisvirheitä. Nostan kuitenkin edelleen hänelle pipoa nimenä, joka palautti suomalaisen mieshiihdon tuplasti mitalikantaan henkilökohtaisilla normaalimatkoilla yllättävän piankin Lahden 2001 murhenäytelmän jälkeen.

[M1999]

Matti Heikkisellä on ilmeisesti vain ikä tullut vastaan. Tuskin takana on erityisiä valmentautumisvirheitä. Nostan kuitenkin edelleen hänelle pipoa nimenä, joka palautti suomalaisen mieshiihdon tuplasti mitalikantaan henkilökohtaisilla normaalimatkoilla yllättävän piankin Lahden 2001 murhenäytelmän jälkeen.

Tästä samaa mieltä. Suunta on ikävä kyllä jatkossakin alaspäin. Tämä sama koskee monia muitakin: Mononen, Kerttu, Kyllönen, Roponen, Lehtonen...... Eivät nämä enää tule parantamaan. Hiihto lajina muuttunut paljon viime vuosina: nopeusominaisuuksia tarvitaan yhä enemmän, perinteisellä tullut tasatyöntö hallitsevaksi, mäkiä pitäisi osata juosta yms. Valitettavasti nämä vanhemman polven hiihtäjät Suomessa ei tähän ole päässeet mukaan. Siksi jopa menesryksen kustannuksella satsaus uusiin nuoriin.

[RobinHood]

menesryksen kustannuksella satsaus uusiin nuoriin.

Mutta juuri näinhän Suomi on nyt tehnyt...ja itse asiassa on aina tehnyt. Matti Haavisto lanseerasi ensimmäiselle kaudelleen sukupolvenvaihdos teeman.

Näin Matti Haavisto luennoi teemojaan ennen kauden alkua.

Harjoitusmäärät ylös, nuoret maajoukkueeseen ja vapaa hiihtotapa paremmaksi
http://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/1 ... paremmaksi

Haavisto nosti maajoukkueeseen uusia nuoria Piippoa, Saapunkia, Ojansivua ja Mäkeä. Joku toinen valmentaja ei olisi näin tehnyt.

Näin Haavisto uhosi ennen kauden alkua

Suomesta Norjaa parempi hiihtomaa? Maajoukkueen päävalmentaja täsmentää aiempaa kovaa lausuntoaan

Miltä näyttää, onko norjalaisia mahdollista saavuttaa?

Odotan meiltä tason levenemistä, eli enemmän vastuunkantajia tuloksenteosta. Särkymävara on ollut aika pieni. Ei siihen lyhyellä aikavälillä mitään järisyttävää pysty tekemään, mutta sukupolvenvaihdos tulee, Haavisto vastaa.
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a ... fc6a79c6ce


Tämä on suomalaisille hyvin tyypillinen filosofia ja sillä on ihan oma nimi ja sitä kutsutaan nuorsuomalaisuudeksi. Sitä kannattaa hyvin voimakkaasti mm. Kokoomus. Kokoomuksen riveissä on vaikuttanut mm. sellainen henkilö kuin Risto E.J. Penttilä, joka vaikutti 90-luvulla sellaisessa puolueessa kuin nuorsuomalaiset. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä filosofia on sitä niin kuin juurikin sanoit, että satsataan nuoriin menestyksen kustannuksella ja toivotaan, että sitten joskus tulevaisuudessa menestytään.

Ruotsissa 18-vuotias seiväshyppääjä Armand Duplantis ei jaksanut jäädä mitään odottelemaan, että ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, vaan otti karkin itselleen ja voitti yleisurheilun EM-kisoissa seiväskullan jo 18-vuotiaana.

[rulezman]

Heikkisen osalta se kunto ja potentiaali hiihtää kovaa on kuitenkin siellä vielä olemassa, kuten on tämänkin kauden aikana nähty. Joku mystinen lukkohan tai isompi terveysongelmahan siellä on oltava taustalla. Ei kenenkään kunto romahda kesän aikana noin pahasti, varsinkaan kun harjoituskausi on sujunut erinomaisesti.
MM-kisoihin kuitenkin edelleen pari kuukautta aikaa, Matti jos kuka pystty vielä tilanteen kohtuulliseksi kääntämään.

Kokonaiskiertuetta ajatellen venäläiset putoavat naisten puolella melko varmasti pois Östbergin, Kristan ja Jessien peesistä. Sedova ei kestä sprinttejä ja pertsan kisoja, Belorukovan distanssiominaisuudet eivät aivan riitä, enkä jaksa Nepryaevaankaan uskoa, varmasti tulee joku heikompi kisa vielä.

[M1999]

menesryksen kustannuksella satsaus uusiin nuoriin.

Mutta juuri näinhän Suomi on nyt tehnyt...ja itse asiassa on aina tehnyt. Matti Haavisto lanseerasi ensimmäiselle kaudelleen sukupolvenvaihdos teeman.

Näin Matti Haavisto luennoi teemojaan ennen kauden alkua.

Harjoitusmäärät ylös, nuoret maajoukkueeseen ja vapaa hiihtotapa paremmaksi
http://www.kestavyysurheilu.fi/hiihto/1 ... paremmaksi

Haavisto nosti maajoukkueeseen uusia nuoria Piippoa, Saapunkia, Ojansivua ja Mäkeä. Joku toinen valmentaja ei olisi näin tehnyt.

Näin Haavisto uhosi ennen kauden alkua

Suomesta Norjaa parempi hiihtomaa? Maajoukkueen päävalmentaja täsmentää aiempaa kovaa lausuntoaan

Miltä näyttää, onko norjalaisia mahdollista saavuttaa?

Odotan meiltä tason levenemistä, eli enemmän vastuunkantajia tuloksenteosta. Särkymävara on ollut aika pieni. Ei siihen lyhyellä aikavälillä mitään järisyttävää pysty tekemään, mutta sukupolvenvaihdos tulee, Haavisto vastaa.
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a ... fc6a79c6ce


Tämä on suomalaisille hyvin tyypillinen filosofia ja sillä on ihan oma nimi ja sitä kutsutaan nuorsuomalaisuudeksi. Sitä kannattaa hyvin voimakkaasti mm. Kokoomus. Kokoomuksen riveissä on vaikuttanut mm. sellainen henkilö kuin Risto E.J. Penttilä, joka vaikutti 90-luvulla sellaisessa puolueessa kuin nuorsuomalaiset. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä filosofia on sitä niin kuin juurikin sanoit, että satsataan nuoriin menestyksen kustannuksella ja toivotaan, että sitten joskus tulevaisuudessa menestytään.

Ruotsissa 18-vuotias seiväshyppääjä Armand Duplantis ei jaksanut jäädä mitään odottelemaan, että ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, vaan otti karkin itselleen ja voitti yleisurheilun EM-kisoissa seiväskullan jo 18-vuotiaana.

olen samaa mieltä monesta asiasta tästä kirjoituksesta. Hyvä esimerkki tämä 18-vuotiaan voittama EM-kulta. Sama on näkyvissä hiihdossa myös. Norjalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset tuovat 20-vuotiaita valmiita menestyjiä maailmancupiin vuosittain. Siellä on aivan luonnollista, että 20-24v-vuotiaat kantavat vastuuta menestymisestä. Suomessa vastaavan ikäiset ovat vasta tulevaisuuden lupauksia, jotka ehkä muutaman kerran kaudessa yltävät pisteille.

Tarkoitan tällä nuoriin panostamisella ennen kaikkea 12-18-vuotiaita. Heille parhaat valmentajat ja taloudelliset mahdollisuudet. Lisäksi harjoittelua pitäisi pyrkiä muuttamaan niin, että voidaan menestyä jo heti 20-vuotiaana, kun nopeusominaisuudet ovat parhaimmillaan. Päälle 30-kymppisenä,, kuten ollaan huomattu lähes kaikkien suomalaisten kohdalla, niin ominaisuudet nykyhiihtoon eivät ole enää parhaimmillaan. Tällä tarkoitan nyt huippusijoja, en pisteilke pääsemistä

[rulezman]

Suomessahan huippu-urheilussa ja myös urheilussa ruohonjuuritasolla isoin ongelma on resurssienpuute. Ihan huipputasollakin moni valmentaja ja huoltaja joutuu toimimaan käytännössä kokonaan ilman palkkaa, leipätyön ollessa jossain ihan muualla. Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon tämä isossa kuvassa vaikuttaa.
Jopa kansallisen tason huippuhiihtäjät joutuvat elämään melkeinpä minimituloa alemmilla rahoilla, vaikuttaako se motivaatioon? Varmasti. Taloudellisesti paljon fiksumpaa urheilu-uran ohella käydä koulut tai jopa töissä samalla. Esim. Sanni Utriainenhan oli muutama vuosi sitten vielä Mc'Donaldsissa töissä, jotta oli varaa urheilemiseen ja elämiseen.

Etenkin Norjassa, Venäjällä ja varmasti Ruotsissakin tilanne on ihan toisenlainen, resurssit ovat huomattavasti isommat.
Keski-Euroopan urheilijoista sitten valtaosa onkin töissä joko tullissa, armeijassa tai poliisilla, joten sitä myötä taloudellinen tilanne onkin turvattu käytännössä koko uran ajaksi. Japanin malli, jossa huippu-urheilijat ovat suoraan koko uransa töissä jossain yrityksessä, joka sitten urheilijaa sponsoroi, olisi varmaakin se kaikkein paras, mutta käytännössä mahdonhan tuollaista olisi Suomessa toteuttaa.

Summa summarum. Lisää rahaa tartteis.

[size](Duplantista käytetään kyllä ihan turhana esimerkkinä, kun puhutaan Ruotsin tasosta junnujen tuottajana yms. Mies on kuitenkin elänyt ikänsä jenkeissä ja on yliopisto-ohjelmien kasvatti. Liekö edes kuinka monta kertaa käynyt Ruotsissa)[size=85]

[M1999]

Kyllä resurssien puute on selkeä ongelma, mutta ei sen syyksi voi kaikkea laittaa. Juuri tästä puutteesta johtuen olisikin tärkeä jakaa ja kohdentaa varoja todella huolellisesti ja miettiä mikä pidemmän päälle olisi parasta. Satsatako yli 30-vuotiaisiin sijoilla 20-30 hiihtäviin vai 15 vuotiaaseen motivoituneeseen junnuun, jolla ominaisuudet kohdallaan? Ei ole helppo päätös, mutta nyt satsataan näihin Monosiin, Kyllösiin yms.

Olen puhunut myös ammattimaisuuden puutteesta, myös sponsorien etsiminen ja rahoituksen järjestäminen/keräys kuuluu tähän ammattiosaamiseen. Tuntuu, ettei tähän(kään) löydy taitoa / halua. Jännää, ettei näin menestyneessä lajissa ole henkilöitä, jotka hallitsisivat tätä puolta tämän paremmin. Jos rahaa on vähän, niin jonkun pitää tehdä hyvää työtä sen lisäämiseksi.

Hyvä, että edes täällä keskustellaan näistä asioista. Toivoisin että tällaista keskustelua käytäisiin myös mediassa, esim. YLE:n johdolla. Hekin voisivat tehdä osansa ja herätellä keskustelua.

[joe]

Kyllä resurssien puute on selkeä ongelma, mutta ei sen syyksi voi kaikkea laittaa. Juuri tästä puutteesta johtuen olisikin tärkeä jakaa ja kohdentaa varoja todella huolellisesti ja miettiä mikä pidemmän päälle olisi parasta. Satsatako yli 30-vuotiaisiin sijoilla 20-30 hiihtäviin vai 15 vuotiaaseen motivoituneeseen junnuun, jolla ominaisuudet kohdallaan? Ei ole helppo päätös, mutta nyt satsataan näihin Monosiin, Kyllösiin yms.

Olen puhunut myös ammattimaisuuden puutteesta, myös sponsorien etsiminen ja rahoituksen järjestäminen/keräys kuuluu tähän ammattiosaamiseen. Tuntuu, ettei tähän(kään) löydy taitoa / halua. Jännää, ettei näin menestyneessä lajissa ole henkilöitä, jotka hallitsisivat tätä puolta tämän paremmin. Jos rahaa on vähän, niin jonkun pitää tehdä hyvää työtä sen lisäämiseksi.

Hyvä, että edes täällä keskustellaan näistä asioista. Toivoisin että tällaista keskustelua käytäisiin myös mediassa, esim. YLE:n johdolla. Hekin voisivat tehdä osansa ja herätellä keskustelua.

MItäs nuo Monoset ja Kyllöset saa, mitä heiltä pitäisi ottaa pois ja kenelle se pitäisi antaa sen sijaan?

Noista suomalaisten ongelmista, meillä on kuitenkin urheilijoita joilla homma onnistuu kuten Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski ja lisäksi Matti Heikkisellä on onnistunut monena vuotena, jostakin syystä nyt ei toimi ja ainakaan sen asian syy ei liene ammattimaisuuden puuttumisessa tai rahoituksen vähäisyydessä. Ilmeisesti maailmassa ei ole yhtään ihmistä joka tietäisi miksi Heikkisen tai Kerttu Niskasen vauhti ei nyt ole kansainvälisellä tasolla ja mitä pitäisi tehdä että tilanne muuttuisi toivotun laiseksi.

Kun puhutaan rahoituksen vähäisyydestä, voidaan kysyä miksi asiat eivät aikoinaan olleet ongelmana vaikka Lasse Virenille? Jos en ihan väärässä ole, harjoittelujen ja kilpailemisen ohella Virenillä ei ollut vaikeuksia hoitaa siviiliasioitaan kuntoon samalla ja hänen elintasonsa ei tainnut pahemmin edes kohota vaikka oli aikansa paras kestävyysjuoksija maailmassa.

[Volmari]

Kun puhutaan rahoituksen vähäisyydestä, voidaan kysyä miksi asiat eivät aikoinaan olleet ongelmana vaikka Lasse Virenille? Jos en ihan väärässä ole, harjoittelujen ja kilpailemisen ohella Virenillä ei ollut vaikeuksia hoitaa siviiliasioitaan kuntoon samalla ja hänen elintasonsa ei tainnut pahemmin edes kohota vaikka oli aikansa paras kestävyysjuoksija maailmassa.

Perinteiset amatööriurheilusäännöt vuosituhannen alusta olivat Virenin uran aikana ehdottomasti voimassa periaatteessa ja pitkälle käytännössäkin. Saatiinhan esimerkiksi jännittää, tulkitaanko mainokseksi, kun Viren riisui Montrealin olympialaisissa piikkarinsa jaloistaan ja nosti ne käteensä. Starttirahojen suuruutta ei kuitenkaan enää taidettu valvoa ja tavaratalokeikat olivat sallittuja, mutta ei niillä rikastunut. Vasta 1980-luvulla käytäntö höltyi, kun Juan Antonio Samaranchista tuli KOK:n puheenjohtaja.

[M1999]

Tuohon kysymykseen mihin rahoja/resursseja Monosen, Kyllösen yms. Sijasta käytetään, niin mielestäni laitoin, että 15-18 vuotiaisiin. Heidän valmennukseen, leirityksiin, kilpailumatkoihin, välineisiin yms.

ja niinkuin laitoin, niin itse en pidä rahaa suurimpana syynä tämän hetken ongelmiin, vaan sitä että suomalaisten hiihtäjien valmennus ja ominaisuudet eivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vastaa nykyhiihdon vaatimuksia.

[rulezman]

Itse ainakin näen niin, että A-maajoukkueen tarkoitus on, että siellä kilpailevat parhaat saatavilla olevat urheilijat, iästä riippumatta. Kaikki tällä hetkellä A-maajoukkueessa olevay urheilijat täyttävät nämä kriteerit (paitsi ehkä Kyllönen)

[joe]

Kun puhutaan rahoituksen vähäisyydestä, voidaan kysyä miksi asiat eivät aikoinaan olleet ongelmana vaikka Lasse Virenille? Jos en ihan väärässä ole, harjoittelujen ja kilpailemisen ohella Virenillä ei ollut vaikeuksia hoitaa siviiliasioitaan kuntoon samalla ja hänen elintasonsa ei tainnut pahemmin edes kohota vaikka oli aikansa paras kestävyysjuoksija maailmassa.

Perinteiset amatööriurheilusäännöt vuosituhannen alusta olivat Virenin uran aikana ehdottomasti voimassa periaatteessa ja pitkälle käytännössäkin. Saatiinhan esimerkiksi jännittää, tulkitaanko mainokseksi, kun Viren riisui Montrealin olympialaisissa piikkarinsa jaloistaan ja nosti ne käteensä. Starttirahojen suuruutta ei kuitenkaan enää taidettu valvoa ja tavaratalokeikat olivat sallittuja, mutta ei niillä rikastunut. Vasta 1980-luvulla käytäntö höltyi, kun Juan Antonio Samaranchista tuli KOK:n puheenjohtaja.

Mikä on sinulla tässä pointtina? Onko rahanpuute syy miksi meillä ei ole yhtään kestävyysjuoksijaa joka ei pääse lähellekään Virenin tuloksia tai toista mieshiihtäjää joka taistelisi lähestulkoonkaan samoista sijoista kuin Iivo Niskanen?

[joe]

Tuohon kysymykseen mihin rahoja/resursseja Monosen, Kyllösen yms. Sijasta käytetään, niin mielestäni laitoin, että 15-18 vuotiaisiin. Heidän valmennukseen, leirityksiin, kilpailumatkoihin, välineisiin yms.

Minkäsuuruisista rahasummista on kyse ja mitä sillä saataisiin?

[joe]

Itse ainakin näen niin, että A-maajoukkueen tarkoitus on, että siellä kilpailevat parhaat saatavilla olevat urheilijat, iästä riippumatta. Kaikki tällä hetkellä A-maajoukkueessa olevay urheilijat täyttävät nämä kriteerit (paitsi ehkä Kyllönen)

Nyt heitän tähän ihan mutua mutta silti. Tälle kaudelle lähdettäessä hiihtäjille jaettiin tukia, muutamalle huipulle kaikkein eniten ja olivat sellaista porukkaa joka oli tekemisillään ansainneet tukieurot. Pikkusen ihmetytti kun tuossa porukassa oli mukana Martti Jylhä ja epäilin syyksi isäänsä. Nyt mulla ei ole tuota hiihtäjäporukan nimilistaa, ehkäpä joku muistaa tai osaa kaivaa tiedot googlella tms.

[M1999]

Tuohon kysymykseen mihin rahoja/resursseja Monosen, Kyllösen yms. Sijasta käytetään, niin mielestäni laitoin, että 15-18 vuotiaisiin. Heidän valmennukseen, leirityksiin, kilpailumatkoihin, välineisiin yms.

Minkäsuuruisista rahasummista on kyse ja mitä sillä saataisiin?

Monella tuo tuen määrä saattaa ratkaista sen, alkaako nuori panostamaan tosissaan lajiin. Ja mitä parempi on nuorena sem helpompi on valita hiihto ammatiksi.

[Volmari]

Kun puhutaan rahoituksen vähäisyydestä, voidaan kysyä miksi asiat eivät aikoinaan olleet ongelmana vaikka Lasse Virenille? Jos en ihan väärässä ole, harjoittelujen ja kilpailemisen ohella Virenillä ei ollut vaikeuksia hoitaa siviiliasioitaan kuntoon samalla ja hänen elintasonsa ei tainnut pahemmin edes kohota vaikka oli aikansa paras kestävyysjuoksija maailmassa.

Perinteiset amatööriurheilusäännöt vuosituhannen alusta olivat Virenin uran aikana ehdottomasti voimassa periaatteessa ja pitkälle käytännössäkin. Saatiinhan esimerkiksi jännittää, tulkitaanko mainokseksi, kun Viren riisui Montrealin olympialaisissa piikkarinsa jaloistaan ja nosti ne käteensä. Starttirahojen suuruutta ei kuitenkaan enää taidettu valvoa ja tavaratalokeikat olivat sallittuja, mutta ei niillä rikastunut. Vasta 1980-luvulla käytäntö höltyi, kun Juan Antonio Samaranchista tuli KOK:n puheenjohtaja.

Mikä on sinulla tässä pointtina? Onko rahanpuute syy miksi meillä ei ole yhtään kestävyysjuoksijaa joka ei pääse lähellekään Virenin tuloksia tai toista mieshiihtäjää joka taistelisi lähestulkoonkaan samoista sijoista kuin Iivo Niskanen?

Kenties sama kuin sinulla eli maailmanluokan juoksijoita ja hiihtäjiä ei synny suurten rahapalkintojen ja rahakkaiden sponsorisopimusten houkutuksen voimin. Nykyurheilijoillahan on, toisin kuin Virenillä, lupa tehdä rahaa urheilemalla vaikka kuinka paljon. Juoksijoiden osalta kehottaisin ottamaan käyttöön 1960-luvun lopun ja 1970-luvun valmennusohjelmat, jotta saavuttaisivat edes silloisen tason. Hiihdon osalta asian on mutkikkaampi, koska hiihtotapa, hiihtomuodot ja välineet muuttuvat jatkuvasti.

Noin yleisreseptinä kaikkien yksilölajien tason kohentamiseen toteaisin, että sen edellytyksenä on harrastajamäärien lisääminen. Norjalaiset hallitsevat hiihtoa ensi sijassa siksi, että siellä hiihto on nuorten keskuudessa niin tavattoman suosittua, että väkisinkin joukosta erottuu useita huippulahjakkuuksia. Meillä voisi yrittää herättää lasten ja nuorten kiinnostusta yksilölajeihin lisäämällä yhteisharjoituksia. Näin niihin tulisi myös harjoituskaudella samankaltainen sosiaalinen ulottuvuus, mikä joukkuelajeissa jo luonnostaan on.