Jousiammunta
6. - 12.8., Sambadrome Marquês de Sapucaí
Ensimmäistä kertaa jousiammunnassa kisattiin jo vuonna 1900, vuosina 24-68 laji oli poissa ohjelmistosta, kunnes taas Münchenissä 1972 palasi lopullisesti kisaohjelmaan. Ylivoimaisesti menestynein maa on Etelä-Korea 34 mitalilla, toiseksi parhaalla maalla ei ole edes puolia tästä kasassa. Suomi neljällä mitalilla taulukon kuudentena.
Yhteensä 128 jousiampujaa nähdään kisoissa, neljässä eri lajimuodossa, miesten ja naisten henkilökohtaisessa kisassa, sekä miesten ja naisten joukkuekisassa.
Henkilökohtaisessa kisassa kaikki urheilijat osallistuvat ensin luokittelukilpailuun, jossa parhaan tuloksen ampunut kohtaa ensimmäisellä pudotuspelikierroksella heikoiten ampuneen, jne. Ottelut käydään cup-säännöillä, eli otteluparin voittaja etenee aina seuraavalle kierrokselle.
Joukkuekilpailussa on sama systeemi, mutta vain 12 joukkueella, eli parhaat pääsevät suoraan puolivälieriin.
Suomelta nähdään hienosti edustaja niin naisissa kuin miehissäkin. Samuli Piippo ampui itselleen paikan Nottinghamissa ja Taru Kuoppa varmisti paikkansa muutama viikko sitten. Menestystoiveita ei juurikaan ole, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Viimeksi suomalaisia jousuampujia nähty Ateenan kisoissa 2004.
Jousiammunna kisatapahtumat alkavat paikallista aikaa klo. 9:00, eli Suomessa 15:00. Parhaaseen katseluaikaan siis.
Laitetaan tähän myös pätkä kahdeksan vuoden takaa, Verbalin Pekingin kisoihin tekemästä esittelystä:
Kiinnostuneille lisätietoa jousiammunnasta.
Perusajatuksenahan jousiammunnassa on ampua nuolia jousen avulla tiettyyn kohteeseen. Kaksi yleisimmin käytettyä jousta ovat ns. tähtäinjousi ja taljajousi. Olympialaisissa ammutaan vain tähtäinjousella, jolla on hieman hankalampi ampua kuin taljajousella. Tarkemmin jousien eroista voi lukea jousiammuntaseura Zirkon kotisivuilta. Myös kohteita on erilaisia, ja yleensä jousilla ammutaan joko taulu- tai maastoammuntaa. Olympialaisissa kohteena on aina maalitaulu, jossa on kymmenen sisäkkäistä sektoria pisteytettynä yhdestä (uloin rinki) kymmeneen (sisin rinki - ns. "bullseye").
Jousiammuntakilpailuissa on nykyisin kahta erilaista kilpailutyyppiä, joista ns. FITA-kierros oli ainakin aikoinaan suositumpi. Lajin kansainvälisen kattojärjestön mukaan nimetyssä kierroksessa kilpailijat ampuvat neljältä eri etäisyydeltä 36 nuolta, eli kaikkiaan 144 nuolta. Miesten matkat ovat 90, 70, 50 ja 30 metriä - naisten 70, 60, 50 ja 30. Taulun koko vaihtelee siten, että kahdella pisimmällä matkalla taulun halkaisija on 122 senttimetriä, kahdella lyhimmällä matkalla 80 senttimetriä.
Toinen kilpailutyyppi on kehitetty olympialaisia varten, ja se korvasi olympialaisissa FITA-kierroksen Barcelonassa vuonna 1992. Tätä muotoa käytetään nykyisin myös lajin MM-kisoissa. Siinä ammutaan jatkuvasti vain yhdeltä matkalta (70 metriä) isoon tauluun. Kaikki osallistujat ampuvat ensin 72 nuolen karsintakierroksen, ja siitä saadun tuloksen perusteella tietty määrä kilpailijoita jaetaan cup-muotoiseen kaavioon, jossa jatketaan mies miestä vastaan -menetelmällä loppuun asti. Olympialaisissa on mukana 64 jousiampujaa, jotka kaikki pääsevät karsintakierrokselta jatkoon. Karsintatuloksilla voi siis vain vaikuttaa jatkokierrosten vastustajiin. Karsintakierroksen 72 nuolta ammutaan kahtenatoista kuuden nuolen sarjana. Yhteen sarjaan saa käyttää aikaa neljä minuuttia.
Kolmella ensimmäisellä pudotuskierroksella vastakkain arvotut jousiampujat ampuvat 18 nuolta kolmen sarjoissa (6+6+6). Puolivälierissä, välierissä ja mitaliotteluissa ammutaan enää 12 nuolta kolmen sarjoissa (4+4+4). Ammunta-aika kaikilla jatkokierroksilla on 40 sekuntia nuolta kohden.
Joukkuekilpailuun pääsevät automaattisesti kaikki ne maat, joilta on mukana kolme mies- ja/tai naisjousiampujaa. Urheilijoiden yksilökilpailun karsintakierros on samalla joukkuekilpailun karsintakierros, jossa paremmuusjärjestys määritetään laskemalla kolmen ampujan pistesaldo yhteen. Jatkokierroksilla joukkuekilpailu erotetaan yksilökilpailusta, ja vastakkain arvotut joukkueet ampuvat 24 nuolta neljän sarjoissa (6+6+6+6).
Pari havainnollistavaa kuvaa:
Ampujan varusteisiin kuuluvat käsivarsisuojus, rintasuojus sekä vyöllä roikkuva nuoliviini. Nuolen pituutta ja painoa ei ole määritelty säännöissä, mutta nuolen halkaisijan on oltava korkeintaan 9,3 millimetriä. Nuolten runko on valmistettu hiilikuidusta, alumiinista tai niiden sekoituksesta.
Jänne on ammuttaessa aivan sormen ensimmäisen taitekohdan kohdalla, eli ote tuntuu aloittelijalle varsin huteralta. Kädenselkämys on yleensä tasaisena, eli rystyset eivät ole "koholla". Ote jousesta on varsin löysä, ja sormet lepäävät jousen runkoon rentoina.
