Joulukalenteri 2008

[Anzta]

Hienoa tekstiä! Pienen pieni virhe tuolla on. Schumi sai kilpailukieltoa ensimmäisellä mestaruuskaduellaan, joka on siis 1994.

[Nasty]

Tuli muuten mieleen tosta Miika Rantatorikka jutusta, että miten kirja häneen oikein tutustui?

[kirja]

Oikeastaan tutustuin häneen hänen työnsä kautta. ^^
~kirja

[rulezman]

Toisinsanoen hän on liikunnanopettajasi?

[r2-d2]

Hui saaatana mikä ilme tolla Oliver Kahnilla yhessä noista kuvista! Meni kyllä yöunet.

[Crick]

16. joulukuuta - Mika Häkkinen



Suomen kaikkien aikojen menestynein F1-kuski Mika Häkkinen syntyi 28.9.1968 Vantaalla. Vaikka Kimi Räikkönen on viime vuosina kirinyt upeasti Mikan saavutuksia, niin voidaan Mikasta edelleen ehkä puhua Suomen parhaimpana F1-kuskina. Häkkisellä on eniten voittoja (20) ja paalupaikkoja (26) suomalaisista, sekä tietenkin kaksi MM-titteliä.

Häkkinen ajoi nuorena kartingia, kuten moni muukin formulatähti, ja saavutti viisi Suomen mestaruutta. Ennen kuninkuusluokkaan siirtymistään, hän ajoi vielä mm. Formula Ford-, Vauhxall Lotus- ja F3-sarjoissa.

Mikan alkuaika formuloissa kului Lotus-tallissa (1991-92), jona aikana hän teki läpimurron myös kuninkuusluokassa. Piskuisella Lotuksella voitoista oli turha haaveilla, mutta mm. 1992 hän ajoi kahdessa kisassa neljänneksi ja sijoittui kokonaispisteissä upeasti kahdeksanneksi. Tämä avasikin tien suurempiin talleihin, joihin eittämättä kuului kiinnostusta osoittanut Williams. Sopimus jäi kuitenkin tekemättä brittitallin kanssa, koska tämä ei ilmoittanut kalustoaan riittävän ajoissa vuoden 1993 sarjaan.

Mika pääsi kuitenkin toiseen suurtalliin, McLareniin, kaudeksi 1993. Aluksi hän toimi kuitenkin testikuljettajana, koska tallin kilpakuskien paikat miehittivät nimivahvat Ayrton Senna ja Michael Andretti. Häkkinen pääsi kuitenkin jo ensimmäisellä kaudella kokemaan kisakuskin huumaa kolmeen viimeiseen kilpailuun, kun Andretti floppasi totaalisesti. Hän nousikin jo toisessa McLaren-kisassaan palkintopallille, ollen Japanin GP:n kärkikolmikossa.

Seuraavalle kaudelle Mikasta tulikin jo tallin ykköskuljettaja Sennan lähdettyä. Kaudella 1994 Häkkinen olikin palkintopallilla jo kuudesti, ollen mm. Belgian GP:n toinen. Kokonaispisteissä hän sijoittui upeasti neljänneksi autolla, joka oli ollut kauden mittaan epävarma. Kausi 1995 oli McLarenin ensimmäinen Mercedeksen moottoreilla, mutta myös vaikea kausi sekä Mikalle että tallille. Loppupisteet 17 ja sarjan 7. sija, eikä voittoja edelleenkään näköpiirissä. Lisäksi kauden viimeisessä kilpailussa Australian Adelaidessa Häkkinen ajoi rajusti ulos, eikä hengenlähtökään varmasti ollut kaukana. Loistavan hoitohenkilökunnan ansiosta hän kuitenkin toipui nopeasti ja oli jo seuraavan kauden avauskisassa mukana.

Kausi 1996 tuotti sitten neljä palkintopallisijaa, 31 pistettä ja sarjan viidennen sijan. Kaudella 1997 oli viimein ensimmäisen voiton aika, joka tapahtui kauden päätöskilpailussa Euroopan GP:ssä Jerezissä. Muuten kausi tuotti 27 pistettä, jälleen viidennen sijan sarjassa sekä ensimmäisen paalupaikan.

1998 oli huikea kaksintaistelu Häkkisen ja Michael Schumacherin välillä, joka kääntyi loppumetreillä suomalaisen mestaruusjuhliin. Kauden aikana nämä herrat korjasivatkin lähes koko potin, ja vain kaksi muuta kuljettajaa pystyivät voittamaan osakilpailun. Mika voitti kahdeksan osakilpailua, jolla irtosi siis ensimmäinen MM-titteli.

Kausi 1999 oli myöskin alkukaudesta Mikan ja Schumin tasaista taistelua, kunnes Britannian GP:ssä saksalainen ajoi rajusti rengasvalliin ja mursi jalkansa. Tämän jälkeen suomalaisen päävastus olikin Schumin tallikaveri Eddie Irvine, joka antoikin aimo vastuksen formulatähdellemme. Häkkisen omien sekä tallin virheiden vuoksi Irvine johti sarjaa vielä ennen viimeistä kisaa, mutta Mika piti päänsä ja hoiti homman hienosti kotiin, voittaen toisen MM-tittelinsä.

Kaudet 2000-2001 eivät enää tarjonneet suurta suomalaisjuhlaa, vaikka 2000 vuonna Mika olikin vielä toinen pisteissä Schumacherin jälkeen. Kausi 2001 olikin viimeinen kausi Häkkiselle kuninkuusluokassa, ja muutenkin melko vaikea. Hän voitti kuitenkin vielä kaksi kisaa ja oli sarjan kokonaispisteissä viides.

Formuloiden jälkeen Mika ajoi vielä kolme kautta DTM-sarjaa kausina 2005-2007. Noina kausina hän voitti kolme kisaa, mutta kokonaispisteissä ei hätyytellyt kärkeä.

Häkkisellä on kaksi lasta, Hugo Ronan (s. 11.12.2000) ja Aina Julia (s. 12.5.2005).

Vaikka Kimi Räikkönen on nykyään suosikkikuljettajani, niin ehkä Häkkinen oli sitä omana aikanaan vielä enemmän. Oli ainut kuski F1:ssä, joka pystyi pistämään kampoihin kunnolla Michael Schumacherille. Näiden kahden kuskin välillä oli aivan uskomattomia taisteluja, joita sai kädet hikoillen seurata.

Kyseessä myös hieman hillitympi käytöksinen kuljettaja vapaa-ajalla, kuin mitä manttelinperijä Räikkönen on ollut. Englannin kielen taidolla ei Mikakaan juuri häikäissyt, mutta oli formulapiireissä ja oman tallin keskuudessa, äärimmäisen pidetty kaveri. Kyllä ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaita F1-kuskeja!



Tehnyt: Crick

[rulezman]

17. joulukuuta - Sari Multala

Sari Multala on Helsingissä 5.7.1978 syntynyt kilpapurjehtija. Hänen pääluokkansa on Laser Radial.
Hän kilpaili ensimmäisen kilpailun yhdeksän vuoden iässä.

Saavutuksista mainittakoon EM-kulta, hopea ja pronssi, MM-hopea ja olympialaisissa nelossija. EM-kulta ja pronssi tulivat Laser Radialista, muut E-jollasta. Multala on lisäksi ollut rankingin kärjessä, viimeksi 2003. Tällä hetkellä rankingsijoitus on yhdestoista.

Multala on valittu kahdeksan kertaa vuoden purjehtijaksi, viimeksi tänä vuonna.
Multalan valmentajana toimii ruotsalainen Fredrik Lassenius. Hän aloitti valmentajuutensa 2006.

Useimmat ihmiset muistavat, kun olympiapaikasta käytiin väittely, jonka Multala hävisi. Hän oli hävinnyt olympiakarsinnassa, mutta myöhemmin voitti EM-kultaa. Multala ei kuitenkaan tullut valituksi. Hänet valittiin silti vuoden purjehtijaksi.

Itseni mielestä Multala kuuluu lajinsa parhaimmistoon. Hänet olisi ehdottomasti pitänyt valita olympialaisiin, mitali olisi tullut. Olen sitä mieltä, että jos Multala jatkaa seuraaviin kesäolympialaisiin asti, Suomeen tulee mitali häneltä.
Tehnyt: kirja

[rulezman]

18. joulukuuta - Arto Tolsa



Arto Tolsa oli Kotkalainen jalkapalloilija, joka syntyi vuonna 1945, kuoli jo valitettavan nuorena, vain 44-vuotiaana...

Tolsa pelasi suuren osan pitkästä urastaan KTP:ssä, ura alkoi jo junnuikäisenä, KTP:n A-joukkueeseen hän liittyi vuonna 61, KTP nousi Mestaruussarjaan vuodeksi 62.
Hän iskikin KTP:ssä kaiken kaikkiaan 126 maalia 201 ottelussa, maalikuninkuuden hän voitti vuonna 64 26 maalillaan. Suomen Cupin voitto irtosi kahdesti, vuosina 67 ja 80.

Joulukuussa 1968 Tolsa sai kutsun Antwerpeniin, Beerschotin joukkueeseen. Pesti jäi kuitenkin lyhyeksi ja Arto palasi takaisin Kotkaan.
Parin kuukauden kuluttua hänelle tarjottiin kuitenkin vuoden koesopimusta heinäkuun alusta Beerschottiin, sopimus syntyi ja Arto pelasi Belgiassa vuosina 69-79, voittaen kaksi kertaa Belgian Cupin. Jostakin syystä hyökkääjänä tunnettu Tolsa siirrettiin Belgiassa kuitenkin puolustajaksi, mutta se ei menoa haitannut.


Suomen A-maajoukkueessa Tolsa on pelannut yhteensä 76 ottelua tehden niissä kymmenen maalia.
Vuoden suomalaiseksi jalkapalloilijaksi hänet on valittu kolmesti, vuosina 71, 74 ja 77. Tolsa on päässyt myös Suomalaisen jalkapalloilun Hall of fameen.

Arton tekniset mitat olivat 186 senttiä ja noin 90 kiloa...

Huonojakin hetkiä Tolsan uralle on sattunut... Legendan mukaan joskus jossakin pelissä Tolsa olisi lähtenyt ajamaan muovipussia kentällä takaa, luullen sitä palloksi, päässä alkoi heittää jo varsin nuorena, kuuleman mukaan olisi ottanut liikaa pääpalloja vastaan ja pää olisi mennyt sekaisin...
Tolsa tosiaan kuolikin nuorena, vain 45-vuotiaana, terveys oli viimeisinä vuosina jo melko heikko...

KooTeePeen ja KTP:n käyttämä areena on nimeltään "Arto Tolsa Areena", Tolsan mukaan tietenkin nimetty.



rulezman

[rulezman]

19. joulukuuta - Matti Kyllönen

Kyllönen on yksi kaikkien aikojen legendaarisimpia selostajia, havainnoillistetaan asiaa videolla

[Anzta]

Noin puolessa välissä...
MK: " Se on Schumacher.
EM: "Kyllä se oli Verstappen
Hetken päästä
MK: "Toivottavasti Schumacherille ei käynyt tuossa mitään. Järkyttävä tilanne."
EM: "Ei ei se oli Verstappen."

[rulezman]

20. joulukuuta - Mika Kallio

Mika Kallio on suomalainen ratamoottoripyöräilijä, joka syntyi Valkeakoskella 8.11.1982.

Mikan ura kilpailijana alkoi 1997. Ratamoottoripyöräilyn (RR, Road Racing) MM-sarjassa hän aloitti 2001 ajaen kaksi kilpailua. Kausi 2002 oli hänen ensimmäinen kokonainen kautensa. Tallina toimi Ajo-Motorsport, joka on suomalainen. Kallio sijoittui sijalle yksitoista pisteissä ja ylsi vuoden tulokkaaksi.

Kausi 2003 koitti. Pisteissä tuli tuttu yhdestoista sijoitus, mutta kausi tarjosi myös jotain uutta. Kesken kauden Kallio siirtyi KTM:lle. Sopimusrikkoa selviteltiin oikeudessa asti. Kauden kolmanneksi viimeisessä kilpailussa, Malesiassa, Mika sai ensimmäistä kertaa palkintopallipaikan sijoittuen toiseksi. Kaudella 2004 pistesijoitus oli kymmenes ja Mika pääsi kerran toiseksi.

2005 oli Mikan todellinen läpimurtokausi. Hänen uransa ensimmäinen voitto tuli jo alkukaudesta. Kaudella tilille kertyi yhteensä neljä voittoa ja kymmenen palkintokorokesijaa. Yhteispisteissä sijoitukseksi jäi ärsyttävä toinen sija Thomas Lüthin jälkeen, eroa oli vain viisi pistettä. Myös seuraavalla kaudella tuli toinen sija, Gabor Talmacsi voitti ylivoimaisesti sarjan.

2007 Mika siirtyi askelta ylemmäs. 125-kuutioiset olivat jääneet taakse, nyt vuorossa oli 250-kuutioisten luokka yhä edelleen KTM:llä.
Kallio saavutti kaksi voittoa ja neljä palkintopallipaikkaa. Sijoitus yhteispisteissä oli seitsemäs.

2008 jäi Mikan viimeiseksi kaudeksi 250-kuutioisissa. Kausi alkoi lupaavasti, mutta loppukausi meni penkin alle ja Kallio jäi kolmanneksi pisteissä.

Mika tiedotti siirtyvänsä kaudelle 2009 Moto GP-luokkaan, joka on ylin luokka. Talli vaihtuu Ducatiksi.


Itse aloitin sarjan seuraamisen 2003. Olen seurannut siis liki koko Mikan uran ajan. Täytyy sanoa, että olen huomanut kyllä vauhdin paranevan. En ole lajin erikoistuntija, joten en osaa kommentoida ajotyylistä mitään, mutta vauhtia on tullut enemmän.
Itse uskon Mikan pärjäävän ensi kaudella. Aion yhä edelleen jatkaa RR:n parissa. Mika Kallio on monelle syy vaihtaa kanavaa Neloselle. Hän voi olla myös esikuva, sillä hänen otteet ja kommentit ovat täydellisiä esimerkkejä muille. Mikasta pitää ottaa mallia!

Tehnyt: kirja

[rulezman]

21. joulukuuta - Carl Lewis



Vuonna 1961 syntynyt Amerikkalainen, kaikkien aikojen yleisurheilija, ainakin minun kirjoissani.
Carlin erikoisalaa olivat 100 ja 200 metriä ja pituushyppy.

Aivan käsittämättömän upean arvokisauransa Carl aloitti todenteolla vuoden 1983 Helsingin olympialaisista, siellä tuli sensaatiomaisesti kolme kultamitalia, satasen Lewis voitti melko ylivoimaisesti ennen Calvin Smithiä, pituudessa maamies Jason Grimes kukistui vielä selvemmin, kaiken kruunasi Yhdysvaltojen komea viestivoitto.
Vuotta myöhemmin Los Angelesin olypialaisessa Carl teki sitten Jesse Owensit, voitti kultaa satasella, kakkosella, pituudessa ja viestissä, aivan käsittämätön suoritus, ja kaikki voitot tulivat taas melko ylivoimaisesti ja kaikki loistavilla tuloksilla
Sitten tulikin pari vähän hiljaisempaa vuotta arvokisoissa, mutta Roomassa taas Carl oli aivan huippuvireessä, toisti Helsingin MM-kisojen tempun, taas aivan upeasti kolme kultaa-

Vuotta myöhemmin olivat sitten Soulin olympialaiset, mitaleja lähdettiin hakemaan, ja niitä myös tuli, kaksi kappaletta tällä kertaa, sataselta ja pituudesta, kakkosella Carl oli toinen neljä sadasosaa voittaneen Joe DeLoachin perässä.
Tokion MM-kisoista sitten seuraavat mitalit, kultaa sataselta, pikaviestistä ja pituudesta hopeaa.

Barcelonan olympialaisissa tulikin sitten enää "vain" kaksi kultaa, pikaviestissä USA oli aivan ylivoimainen, tuli myös upea uusi ME aika, pituudessa Lewis kävi sitten erittäin jännittävät senttitaistelun maamies Mike Powellin kanssa, onnistui voittamaan.
Vuottam myöhemmin Stuttgartista oli kotiintuomisina pronssinen mitalia kakkoselta, nuorempi sukupolvi oli jo painamassa ohi, viesitissäkään Carlia ei enää tarvittu, USA oli muutenkin ylivoimainen.

Upea olympiaura huipentui sitten Atlantassa, komea ja ylivoimainen voitto pituudesta, yhdeksäs olympiakulta, historiaa.
Kymmenenteenkin olisi ollut mahdollisuuksia, mutta Carl tyri pikaviestin alkuerissä, USA kuitenkin selvisi jatkoon, mutta Carlia ei finaalissa nähty.

Dopingista on myös ollut kovasti puhdetta, ja Carl onkin myöntänyt, että sitä käytti, Soulin kisojen aikaan kuulemma jäi kolme kertaa kiinni, mutta USA:n liitto katsoi asian läpi sormien...
Tämä ei kuitenkaan yhtään himmennä Carltin uskomattomia saavutuksia, suurin osa muistakin urheilijoista käytti...

Palkintokaappi on komea:
Yhdeksän olympiakultamitalia, kahdeksan MM-kultaa ja sitten jonkin verran himmeämpiä mitaleja...

Ennätykset on myöskin kovia:
100 metriä: 9,86, silloinen ME
200 metriä: 19,75
Pituushyppy: 887
Pikaviesti: 37,40, silloinen ME

Nykyään Carl sitten kuulemma keskittyy näyttelijän työhönsä, mainosmiehenä hänkin toiminut...



rulezman

[rulezman]

22. joulukuuta

[Nasty]

Carl Lewisistä sen verran, ettei hän koskaan ollut mikään pidetty urheilupersoona ylimielisyytensä takia. Sen takia hän ei muun muassa saanut rahakkaita sponsoreita, eikä hänestä niin tullut haluamaansa miljonääriä. Myös hänen seksuaalista suuntautumistaan mietittiin.

[Crick]

23. joulukuuta - Teemu Selänne



Teemu Selänteestä voitaneen ehkä puhua kaikkien aikojen parhaana suomalaiskiekkoilijana, jos valinta suhteutetaan eri aikakausiin jääkiekossa. Jari Kurrin aikana peli ei vielä ollut yhtä ammattimaista, sekä tehopisteitä tehtailtiin aivan eri tahtiin kuin nykyään.

Teemu on syntynyt Helsingissä 3.7.1970, mutta jääkiekkoilun hän aloitti Espoon Palloseurassa. 14-vuotiaana hän kuitenkin siirtyi Jokereiden riveihin, jossa saavuttikin liiganousun sekä Suomen mestaruuden. Kauden 1991-92 jälkeen olikin aika lähteä kokeilemaan siipiä Pohjois-Amerikkaan ja tarkemmin Winnipeg Jetsiin (nykyinen Phoenix Coyotes). Heti ensimmäisellä kaudella syntyikin komeat tehot 76+56=132, maalipörssin voitto ja valinta vuoden tulokkaaksi.

NHL-urallaan Selänne on edustanut Winnipegiä, Anaheimia (pelaa nykyisinkin), San Josea sekä Coloradoa. SM-liigassa seurana on ollut pelkästään Jokerit, jossa mies vieraili myös NHL:n työsulkukaudella 1994-95, voittaen Jokereiden mukana Euroopan mestaruuden. Seuraavalla NHL:n työsulkukaudella 2004-05 Selänteen oli myöskin määrä pelata Jokereissa, mutta polvivaivat estivät miehen esiintymisen narrinutussa. Miehen ainut Stanley Cup on Anaheim Ducksin riveistä.

Maajoukkueessa (kuten myös urallaan) Teemu on ollut todella pidetty ja arvostettu pelaaja seurakavereiden silmissä. Hän on myöskin ollut kiitettävän usein apuna erinäisissä kisoissa, toisin kuin jotkut muut NHL-tähdet.

Teemulla on vaimonsa Sirpan kanssa kolme poikaa (Eemil, Eetu ja Leevi) sekä tytär Veera. Hän on vapaa-ajalla suuri autojen ystävä ja tallista löytyykin jos jonkinmoista menopeliä. Hyväntekeväisyys on myös aina ollut Teemulle todella tärkeä asia.



Tehnyt: Crick

[Verbal]

24. joulukuuta - Jari Litmanen



Jari Olavi Litmanen on varmasti kaikkien aikojen suomalainen jalkapalloilija, mutta sen lisäksi hän saattaa hyvinkin myös olla kaikkien aikojen suomalainen urheilija. Jalkapallo on joukkuelaji, jossa yksilöiden välisiä eroja on suorastaan mahdotonta mitata. Kiistaton totuus on kuitenkin että 1990-luvun puolivälin Ajax oli aikansa kovin seurajoukkue, ja Litmanen oli kyseisen joukkueen hyökkäyspelin sielu. Litmasen mahtipontinen lempinimi "Kuningas" voi kuulostaa haihattelulta, mutta 37-vuotias jalkapalloikoni on viimeistä pilkkua myöten lempinimensä veroinen.

Lahdessa syntyneelle Litmaselle Reipas oli luonnollinen paikka kasvaa liigatason futariksi. Debyyttin Mestaruussarjassa "Litti" teki jo 16-vuotiaana kaudella 1987. Jo seuraavalla kaudella taituri nousi lahtelaisjoukkueen vakiokalustoon, ja myös maalisarakkeista alkoi useammin löytyä Litmasen nimi. Nykymuotoinen liiga perustettiin vuonna 1990, joka oli myös Litmasen viimeinen kausi Reippaassa. Tuolloin Litti iski joukkueelleen 14 maalia, ja valittiin vuoden liigapelaajaksi.

HJK on aina ollut HJK, ja sen käytäntöihin kuului 90-luvullakin suomalaisten huippupelaajien haaliminen riveihinsä. Kaudella 1991 Litmanen pelasi ensimmäisen ja viimeisen kautensa Helsingissä, ja latoi jälleen hurjat 16 täysosumaa - puhumattakaan kaikista syötöistä joista pääsi nauttimaan ainakin maalitilaston kärkipäässä ollut Ismo Lius.

Seuraavalla kaudella HJK voitti mestaruuden, mutta Litmanen ei enää pelannut sinivalkoisissa. Litmanen palasi yhden Klubi-kauden jälkeen Reippaan ajoilta tutun valmentajan alaisuuteen. Tämä valmentaja oli Harri Kampman, joka oli vilpittömän iloinen saatuaan nuoren tähtensä takaisin - tällä kertaa nousijaseura MyPan väreihin. Kausi Anjalankoskella poiki Litmasen tähän päivään asti suurimman meriitin Suomessa, nimittäin Suomen Cupin voiton. Tuon kauden jälkeen Kuningas karisti kotimaansa pölyt jaloistaan ja siirtyi Amsterdamiin ja Ajaxiin.



Ajaxiin luotiin 1990-luvun puolivälissä päävalmentaja Louis van Gaalin toimesta dynastia, jollaista eurooppalaisessa jalkapalloilussa ei ole usein nähty. Edgar Davids, Frank ja Ronald de Boer, Nwankwo Kanu, Patrick Kluivert, Mark Overmars, Michael Reiziger, Clarence Seedorf, Edwin van der Sar ja Jari Litmanen. Oikeastaan yksikään pelaajista ei ollut kansainvälisesti tunnettu ennen Ajax-vuosiaan, mutta van Gaal leipoi pelaajistaan tähtiä ja joukkueestaan pysäyttämättömän koneen.

Ensimmäisellä Ajax-kaudellaan Litmanen joutui vielä toteamaan olevansa Wim Jonkin varamies, mutta Jonkin siirryttyä Internazionaleen kesällä 1993 alkoi tapahtua. Seuraavalla kaudella van Gaal teki Litistä kymppipaikan pelinrakentajan, ja tuloksia syntyi välittömästi. Kaudella 1993-94 Litmanen paiski 30 ottelussa käsittämättömät 26 maalia, ja Ajaxin mestaruuden lisäksi Litmanen voitti merkittävän henkilökohtaisen meriitin - Eredivisien maalikuninkuuden.

Seuraavalla kaudella Litmasen liikkeet alkoivat kiinnostaa hieman enemmän Suomessakin, jossa Litti tunnettiin jo melkeinpä huonommin kuin Alankomaissa. Kaudella 1994-95 Litmanen murtautui lopullisesti kansainvälisen jalkapallon eliittiin johdatettuaan Ajaxin sekä Hollannin mestariksi että historiallisesti Mestarien liigan voittoon.

Suomalaisen jalkapallofanin silmistä tuo tähtihetki osui huonoimpaan mahdolliseen saumaan. Vain noin kaksi viikkoa aikaisemmin Suomi oli voittanut ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan jääkiekon maailmanmestaruutensa. Kiekkokansa sekosi Leijonista, ja kovin harva muisti edes katsoa yhden suurimmista suomalaisista urheiluhetkistä, kun Jari Litmanen marssi punavalkoisen joukkueensa kanssa kentälle yhdessä maailman seuratuimmista urheilutapahtumista. Globenin finaalia oli kaksi viikkoa aikaisemmin seurannut muutama miljoona ihminen, nyt puhuttiin vähintäänkin kymmenkertaisista katsojamääristä. Valitettavasti Suomessa tapahtuman arvoa ei ymmärretty, eikä Litmanen koskaan saanut samanlaista kohtelua ja arvostusta kuin esimerkiksi Teemu Selänne voitettuaan Stanley Cupin.

Täysin ei Litmasta sentään unohdettu. Myöhemmin syksyllä Litmanen äänestettiin arvostetussa Ballon d'Or -äänestyksessä Euroopan kolmanneksi parhaaksi jalkapalloilijaksi, mikä on suomalaisessa urheiluhistoriassa ainutlaatuinen saavutus. Tämä meriitti noteraattiin onneksi Suomessakin, jossa Jari Litmanen valittiin ansaitusti Vuoden urheilijaksi.

Mestarien liigan voiton jälkeen Ajaxin dynastia alkoi hajota pala palalta kausi kauden perään. Litmanen oli viimeisiä uskollisia, sillä hän jätti seuran vasta kesällä 1999, voitettuaan seuran riveissä neljä Hollannin mestaruutta, kolme Hollannin cupia, kolme Hollannin supercupia, Mestarien liigan, mannertenvälisen Intercontinental Cupin sekä UEFA Super Cupin. Kaudella 1995-96 Litmanen voitti myös Mestarien liigan maalikuninkuuden, ja tuolloin mies iski maalin myös finaaliottelussa Roomassa Juventusta vastaan. Peli eteni rangaistuspotkukilpailuun, jossa Litmanen tapansa mukaan onnistui. Edgar Davids ja Sonny Silooy eivät, ja Ajaxilta jäi toinen perättäinen Mestarien liigan voitto kokematta.

Ajaxista lähdettyään Litmanen on pelannut Barcelonassa, Liverpoolissa, Hansa Rostockissa, Malmö FF:ssä ja ehtipä Litmanen myöskin palata Ajaxiin, jossa mies sai arvonsa mukaisesti kuninkaallisen vastaanoton. Valitettavasti loukkaantumiset eivät viimeisen kymmenen vuoden aikana ole jättäneet Littiä rauhaan, minkä vuoksi ihmeteot ovat jääneet vähemmälle. Osittain tämän vuoksi nuoremmalla polvella on vaikea ymmärtää miten niinkin loukkaantumisherkällä pelaajalla on jalkapalloihmisten keskuudessa niinkin suuri arvostus.

Jari Litmasen tasoista pelaajaa ei Suomessa ole aiemmin nähty, eikä varmasti tulla montaa näkemäänkään. Tätä nykyä Litin voisi sanoa pelaavan Suomen maajoukkueelle, sillä niitä pelejä Litmanen rakastaa, ja niissä peleissä hän haluaa aina esittää parastaan, vaikkei kunto sallisikaan kuin vartin sieltä ja toisen täältä.

Jari Litmanen on poikkeuksellisen nöyrä jalkapalloilija, jollaista ei maailmasta liikaa löydy. Litti ei ole tottunut pitämään ääntä itsestään, ja viime syksynä mies liikuttui kyyneliin maajoukkueen kannattajien levitettyä maaottelussa miehen kasvonpiirteitä kuvanneen tifon ja laulettua Kuninkaan nimeä pitkin ottelua.

On Litmasen kannalta harmi, ettei hän kenties koskaan pääse edustamaan maataan suureen arvoturnaukseen. Jonain päivänä tuokin temppu nähdään, ja tuolloin ainakin yksi mies Suomessa on onnensa kukkuloilla. Tuo mies on suomalaisen jalkapalloilun suurin ikoni - Jari Litmanen.



- Verbal