Sekalaisia aiheita

[finishbetter]

Kiitos Geb Mo näistä, Arvostan!

[Geb Mo]

”Ihmiset väittivät, että Suomen Olympiakomitea pilasi Pekan mahdollisuuden voittaa 800 metriä. Kukaan muu ei siitä päättänyt kuin minä ja Pekka.”

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006633317.html

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 17

18.8.1920 OK Antwerpen M 110 m aidat
Ulkorataa kiitävä Kanadan Thomson niputtaa vastustajansa tekniikallaan: mies oli ensimmäinen, joka aidan päälle ponnistaessaan reuhtaisi etukäpälää eteen ja löi ylityksen jälkeen takatassun nopeasti ketoon. Myöhemmin 30-luvulla tämä aitajuoksun Pelle Peloton kehitti hipaisusta eteenpäin kaatuvan aidan, jolloin loukkaantumiset vähenivät ja urheilijat pystyivät nuolemaan aidat entistä ahnaammin.
https://www.youtube.com/watch?v=QNzxrWI_e40

27.5.1967 California Relays Modesto M 220 y & M 100 m
Mexicon olympialaisten satasen voittaja Hines ja pronssimies Greene ottivat toisistaan mittaa tuon tuostakin vuosina 1966-1968. Nykytyylin mukaisesta pahimman vastustajan välttelystä ei ollut tietoakaan. Hines vie Kalifornian viestikisojen satasen ME:tä sivuavalla ajalla 10,0 (automaattisella ajanotolla 10,17). Kaksi kertaa pidemmän matkan Mexicossa voittanut Smith taas hoitelee näytöstyyliin 220 jaardia (201,17 m). 200 metrin kohdalla sekuntikellot pysähtyvät aikaan 20,1w. Greene kyntää kummassakin kisassa hiilimurskaa maitipuoli alaspäin – armeijan miehenä lienee kuitenkin tottunut lyömään maihin.
https://www.youtube.com/watch?v=0EXYtR1PxEk

31.8.1978 EM Praha N korkeus
Edellinen ja tuleva olympiavoittaja ottavat yhteen klassikkokisassa. Rosemarie Ackermann kierähtää 199, mutta se ei riitä, sillä Sara Simeoni sivuaa omaa ME:tään floppaamalla 201 ja napsii ensimmäisen arvokisavoittonsa.
https://www.youtube.com/watch?v=l7x_IWVavg0
https://www.youtube.com/watch?v=5J2SOLoIzWE

5.8.1995 MM Göteborg N maraton
MM-kisojen viides maraton ratkeaa puolenmatkan krouvin jälkeen. Anuta Catuna saa kyydistä kyllikseen ja antaa Manuela Machadon mennä menojaan. Ritva Lemettinen juoksee viidenneksi ja ottaa kaikkien aikojen parhaan suomalaissijoituksen MM-kisojen pisimmällä juoksumatkalla. Englantilaista kotivideonauhaa on ilmeisesti uitettu lähipubin oluttynnyrissä, joten kuvanlaadussa on toivomisen varaa.
https://www.youtube.com/watch?v=JWOekx2ADWE
https://www.youtube.com/watch?v=4Ie99BWjxI8
https://www.youtube.com/watch?v=9q7hplaLzUI
https://www.youtube.com/watch?v=RsTbbpmCqk0
https://www.youtube.com/watch?v=dXPxlPejSU8
https://www.youtube.com/watch?v=8Tp1iacAomY
https://www.youtube.com/watch?v=__ok74g_Il0
https://www.youtube.com/watch?v=71mOQDzeFeI

23.9.2000 OK Sydney M keihäs
EM-voittojensa jatkoksi olympiakultaa himoitseva Backley keskittyy tuimasti ja tinttaa toisellaan nuoruusvuosiensa malliin 89,85 (22:30). Zelezny ei siitä häkelly eikä anna edes palkintojenjaon häiritä mielenrauhaansa vaan rykäisee kolmannellaan 90,17 (42:35) ja ottaa kolmannen peräkkäisen olympiavoittonsa. Parviainen sijoittuu viidenneksi (4:40) kovatasoisessa kisassa.
https://tokyo2020.org/en/news/videos/men-s-javelin-final-sydney-2000-great-olympic-moments

[Geb Mo]

Vuosi 1921 yleisurheilussa, osa 2

Yleisurheilukausi 1921 ei paljon poikennut 99 vuotta myöhemmin nähdystä. Ei pidetty olympialaisia, ei MM-kisoja, ei EM-kilpailuja, ei maailmancupia, ei Euroopan cupia, ei Ruotsi-ottelua - Timanttiliigan osakilpailuista nyt puhumattakaan.

Niinpä vuoden ehkä kovatasoisimmat hipat käytiin heinäkuun alussa Kalifornian Pasadenassa, jossa kisailtiin Yhdysvaltain mestaruuksista (AAU Championships). Maailman nopein mies Paddock voitti kotikentällään 100 ja 220 jaardia mennen tullen. Lyhyellä matkalla mies sivusi jaardisatasen ME:tä 9,6, joka vastaa suunnilleen tulosta 10,5 metrimatkalla. Pitkissä aidoissa rutisti Antwerpenin pronssipoika Desch entisen ME:n alle tuloksella 53,4, jota ei hyväksytty ennätykseksi, koska aitaa kaatui matkalla kuin heinää.
https://cdnc.ucr.edu/?a=d&d=SU19210705.2.102&e=-------en--20--1--txt-txIN--------1

Historian ensimmäiset Yhdysvaltain yliopistojen mestaruuskisat (NCAA Championships) pidettiin 40 asteen pätsissä Chicagon yliopiston omistamalla Staggin kentällä kesäkuun puolivälissä. Kisojen parhaan tuloksen kihautti ulkoilmasaunomisen ohessa Kanadan olympiavoittaja Thomson, joka nuoli 120 jaardin (109,73 m) aidat aikaan 14,4. Tulos sivusi miehen vuoden vanhaa ME:tä.

Suomen Urheilulehti tarjosi oman kirjeenvaihtajan raportin Chicagon kisoista. Eipä nykyaikana tällaista herkkua ole paljon tarjolla. Tosin nykyisin pystyy yliopistokisat tapittamaan omin silmin suorana verkon yli ja jälkilähetyksenä Youtubesta. Kulttuurierot kävivät Urheilulehden raportista ilmi. Jäyhää härmän reportteria risoi amerikkalaisyleisön tapa mylviä ja singahtaa seisomaan aina, kun radalla tapahtui tai oli tapahtuvinaan. Parempi olisi ollut istua paikallaan kuin tatti.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882448?page=2
http://www.ustfccca.org/ncaa-100/the-first-ncaa-championship-track-field

Heinäkuun alussa pidettiin Englannin avoimet mestaruuskisat Lontoossa Stamford Bridgen stadionilla, joka tunnetaan ehkä paremmin potkupallopiireissä. Suomalaiset eivät köyhyyksissään päässeet kisamatkalle, joten varakkaille ruotsalaisille avautui sauma voittaa seitsemän mestaruutta. Mittelöiden ehkä korskeimman tuloksen repäisi Antwerpenin 800 ja 1500 metrin olympiavoittaja Hill, joka kipaisi maililla kauden kärkituloksen 4.13,2 (vastaa 1500 metrillä noin tulosta 3.57).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882448?page=5

Kolehmainen jaksaa aina vain ravata rataa ympäri. Mies rypisti Porissa kymppitonnin aikaan 32.06,1, jolla pysäköi itsensä vuoden 1921 maailmantilastossa neljänneksi. Nurmea vastaan ei Antwerpenin maratonvoittaja tohtinut asettua Kalevan kisojen kympillä elokuussa vaan kävi lämpimikseen voittamassa 25 kilometrin Suomen mestaruuden heinäkuun alussa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882409?page=9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882434?page=1

Vuoden kovimpiin kuuluva yleisurheilutulos läimittiin tauluun heinäkuun lopulla Harvardin yliopiston kentällä Suur-Bostonin alueella. Lakitieteen opiskelija Gourdin potkaisi pituuden ME;n 769 (25 jalkaa-3 tuumaa), joka kesti opinahjon ennätyksenä 93 vuotta. Metrisessä maailmassa lukemat olivat tulos muiden joukossa, mutta englanninkielisissä maissa avattiin puhinapullot, sillä haamuraja 25 jalkaa oli ihmisvoimin ensimmäisen kerran ylitetty.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882405?page=1
http://www.eogourdin.com/

(Seuraavassa jaksossa voisi lähteä katsomaan vuoden 1921 Kalevan kisoja Kotkaan. Sinne päässee junalla Kouvolasta 31 vuotta aikaisemmin valmistunutta raidetta pitkin tai sitten Fordin pirssillä, joka oli myydyin automerkki 1920-luvun Suomessa.)

[varis]

Aika lähellä oli Bubkan 614 jo vuotta aiemmin. https://youtu.be/wjMkfgoZXR0?t=133

[varis]

Avojaloin juokseva britti Bruce Tulloh voittaa 5000 metrin Euroopan mestaruuden Belgradissa 1962.
https://youtu.be/gzwfXUX7UFw?t=46

1969 Tulloh juoksi Amerikan mantereen halki Losista Nykiin 65:ssä päivässä.

[Geb Mo]

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 18

2.8.1948 OK Lontoo M 5000 m
Rullaten askeltava Reiff raapaisee pöksyt ravassa eroon muista kolme kierrosta ennen maalia. Viimeisen kierroksen höntsäily on vähällä kostautua lyhythiuksiselle belgialaiselle: mies suvaitsee kiristää vauhtia maaliviivan lähestyessä juuri sen verran, ettei raivokkaasti rypistävä Zatopak pääse takaa liiskaamaan. Koskela Suomesta 7:s, alussa tuulta halkonut Mäkelä 8:s ja maaliin ehättävistä Perälä pitää perää (11:s). Viimeisten vuosikymmenten aikana pilalle hemmotelluille suomalaisille kestävyysjuoksufaneille sijoitukset ovat tietenkin täydellinen katastrofi.
https://www.youtube.com/watch?v=MfjqytWixxk

29.7.1976 OK Montreal N 400 m
Irena Szewinska liitää voittoon hulppealla ME-tuloksella 49,28. Sisäradalla Pirjo Häggmanin vauhti putoaa loppusuoralla vähiten muihin himmeämmistä mitaleista tappeleviin daameihin nähden. Hopea jää viiden ja pronssi yhden sadasosan päähän. Riitta Salin seitsemäs. Olympiahistorian ainoa naisten juoksukilpailu, jossa kaksi suomalaista on yltänyt kahdeksan parhaan joukkoon. Lisäksi kisa on ainoa olympia- tai MM-kisahistorian pikajuoksuloppukilpailu, jossa paras suomalainen on nitistänyt kaikki kolme mukana ollutta yhdysvaltalaista.
https://youtu.be/9vHhJkkOaos?t=82

4.9.1981 Maailmancup Rooma M 100 m
Vanha tietokilpailukysymys: kuka jäi viimeiseksi yleisurheilun maailmancupin satasella vuonna 1981? No, Carl Lewis tiätysti. Wells voitti.
https://www.youtube.com/watch?v=VLx3cL5JnAc

3.7.1984 Cork M moukari
Sedyh ja Litvinov äityvät pyörähdyskarkeloihin siinä maassa, joka tuotti viime vuosisadan alun väkevimmät lekakarjut. Samalla lähtee kuitti niille, jotka matkustavat Los Angelesin olympialaisiin. Sedyh pyssyttää entisen ME:n murusiksi heti ykköskierroksella veivaamalla 86,34. Litvinovkin innostuu möyhentämään 85 metrin takamaastoa: 85,20.
https://www.youtube.com/watch?v=HnbQ59DBo7U

14.8.2016 OK Rio de Janeiro N 3-loikka
Kokenut Caterine Ibarguen lojauttaa epäonnistuneellakin loikalla 15,17 ja ottaa viimeinkin sen, mikä hänelle kuuluu. Naapurimaan nuori likka Yulimar Rojas jää lattarimimmien ottelussa vielä tämän kerran toiseksi. Kristiina Mäkelä 12:s, vaikka ei kuvissa valitettavasti hyppääkään.
https://www.youtube.com/watch?v=qWj6nE8hv1o

[Geb Mo]

Tullohin juoksut on juostu, sillä paljasjalkainen britti siirtyi jokunen aika sitten valitettavasti ajasta ikuisuuteen:
https://www.athleticsweekly.com/featured/bruce-tulloh-barefoot-champion-1960s-dies-96306/

[varis]

Ihmeen hyvin liehuu tulostaulun vieressä oleva lippu täysin tyvenessä ilmassa..
https://www.youtube.com/watch?v=REGAD32IPLM

[finishbetter]

Liehuihan se lippu kuussakin , samasta matskusta tehty varmaan.
Oliko hänkin transsu ? Kun katsoo tota haastattelu niin ääni ja kasvon piirteet, ovat miehekkäät, ja jopa aataminomena vilahtaa välillä. Voihan se toki olla että hormoonit ovat tehneet työnsä.

Tämäkin ME pitäis mitätöidä.

[finishbetter]

https://www.youtube.com/watch?v=JD8g1t_zZZI&ab_channel=KevinBradshaw

Tänkin 200m kirin olin jo unohtanut.

[Geb Mo]

10,49-juoksun tuulioloja on analysoinut Yhdysvaltain olympiakarsintojen historiikin kirjoittanut Richard Hymans:

The first race saw Griffith Joyner get an excellent start and flow away from Diane Williams and Gail Devers. Flo-Jo's reaction was the same as that of the crowd on learning that the time was 10.49 - "I can't believe the time". More stupefying than the time was the wind reading of 0.0w. The officials claimed that the wind gauge was correct, though the wind gauge on the adjacent triple jump runway showed +4.3w. The problem was that the wind was swirling, and the wind at the start - the most important point of assistance - was almost certainly strongly assisting. It is likely that the race was aided by 0.15-0.20 seconds, but with the rules as they are, this was a perfectly legal 10.49. Sheila Echols ran 10.83 in the next heat with a similar 0.0w reading, but Gwen Torrence's 10.78 in the final heat had a reading of 5.0w. The 5 qualifiers behind Griffith-Joyner averaged 11.08, but in the next round, with wind of +1.3 to +1.5, averaged 11.39. Warning bells should have sounded – both at the US and IAAF federation offices. Not surprisingly, the manufacturers of the gauge insisted that the apparatus was in perfect working order, but there were reports that the gauge occasionally took two or three races to warm up.

https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2019/10/1988.pdf

[varis]

Vastikään kävi ilmi, että vanhimmaksi elossa olevaksi olympiaurheilijaksi luultu John Lysak olikin kuollut jo tammikuussa. Niinpä kaikkien aikojen vanhimmaksi olympiayleisurheilijaksi elänyt Aarne Kainlauri ehti olla pari kuukautta vanhin olympiaurheilija elävien kirjoissa. http://acsweb.ucsd.edu/~ptchir/historical.html

Tällä hetkellä Suomen vanhin elossa oleva olympiaurheilija on Olavi Rinteenpää, joka täyttää ylihuomenna 96 vuotta. Helsingin 1952 kotikisoissa Rinteenpää sijoittui estejuoksussa neljänneksi.

Videomateriaalia 1952 olympiajuoksusta, jonka voittaa FBI-agentti Horace Ashenfelter epävirallisella ME-ajalla 8.45,4.

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_122715 (1:07:27)
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elo ... uva_601880 (5:50)
https://www.youtube.com/watch?v=pqEcLEHtUo4

Seuraavana vuonna HKV:n heinäkuun kisoissa Olympiastadionilla Rinteenpää höyläsi Ashenfelterin ajasta sekunnin pois. IAAF alkoi kuitenkin ratifioida ennätyksiä vasta vuodesta 1954. Niinpä Pentti Karvonen vuonna 1955 juostessaan ME-ajat 8.47,8 ja 8.45,4 piti hallussaan maailmanennätystä, vaan ei Suomen ennätystä!

Arvokisametalliakin Rinteenpäälle tuli kaulaan hopean värisenä Bernin EM-kisoissa 1954. Kalevan kisoista kertyi viisi mestaruutta vuosina 1952-58 ja maaotteluista useita voittoja, mm. Ranskaa vastaan 1953 (2.pv 2:58) ja Ruotsia vastaan 1954 (2:38). Unkaria vastaan käydyssä maaottelussa lokakuussa 1956 Rinteenpää olisi todennäköisesti tehnyt virallisenkin ME:n, mutta selvässä johdossa kompastui viimeisellä kuivaesteellä ja kaatui pitkin pituuttaan radalle. Kolmanneksi tuossa juoksussa tuli Ilkka Auer SE-ajalla 8.42,4. Reilua kuukautta myöhemmin Melbournessa kummankin eväät oli jo syöty, eikä olympiafinaaliin ollut asiaa.

[Geb Mo]

Oliko hänkin transsu ? Kun katsoo tota haastattelu niin ääni ja kasvon piirteet, ovat miehekkäät, ja jopa aataminomena vilahtaa välillä. Voihan se toki olla että hormoonit ovat tehneet työnsä.

Tämäkin ME pitäis mitätöidä.

Neiti Griffithistä on kuvia 80-luvun alusta. Vuoteen 1988 mennessä ovat reidet vahvistuneet.

Yhdysvaltalainen 400 metrin juoksija Robinson kertoi myyneensä doping-aineet Griffith-Joynerille vuoden 1988 alussa:
https://www.chicagotribune.com/news/ct-xpm-1989-09-21-8901150081-story.html

Tällaisilla paljastuksilla ei kuitenkaan ole todistusvoimaa, sillä niitä tehtaillaan Amerikassa helpon rahan toivossa.

Mahdollinen dopingin käyttö ei kelpaa 10,49-tuloksen hylkäämiseen, mutta aihetodisteet railakkaasta myötätuulesta ovat niin vahvat, että tulos olisi pitänyt hylätä jo heti kättelyssä 1988.

On tuloksia heppoisemmallikin perusteilla nakattu jätesäkkiin. Joskus kansallinen liitto on unohtanut toimittaa tuloksen IAAF:lle ratifioitavaksi. Vielä 1920-luvulla ei aitajuoksutulos kelvannut ennätykseksi, jos aitoja oli kaadettu matkalla. Muutama vuosi sitten hylättiin saksalainen 21 metrin kuulatulos sillä perusteella, että herran muut pökkäykset olivat kantaneet vain 17 metriä. Valitukset Ståhlin siveettömistä asusteista eivät sentään menneet läpi.

[finishbetter]

Juu, olen aika varma että tulos olisi hylätty jos se ois juostu esim Neuvostoliitossa, ja juoksija ois ollut vaikkapa Olga Smirnoff. Callehan sai myös puuhastella miten tahtoi näihin aikoihin. Urheilu oli iso osaa Maailmanpolitiikkaa 80 luvulla "propagandaa", ja on sitä vieläkin, ja on varmaan aina ollut. Mut etenkin ns. kylmänsodan aikana.

Siis en tarkoita etteikö Neukut doupanneet vaan että "ns" Länsimaat olisivat protestoineet kunnes ME olisi hylätty.

Löysin tubesta lapsuuteni idoolin "Keskimatkat" Marokkolaisen Khalid Skah:n lol olin jo unohtanut hänet kokonaan, ja mietin tossa samalla että miksi diggasin juuri hänestä? Tais olla mielestäni "kova" nimi tyypillä ja sit yksi tuttu seurusteli marokkolaisen kanssa niihin aikoihin. Hyvä juoksija oli ja maastojuoksuissa ylivoimainen loppukiri 90luvun alussa.

1992 Barcelona 10000M "sekoilut ja selitykset" https://www.youtube.com/watch?v=f6ISseFy3Fg&ab_channel=Olympic

[Geb Mo]

Löysin tubesta lapsuuteni idoolin "Keskimatkat" Marokkolaisen Khalid Skah:n lol olin jo unohtanut hänet kokonaan, ja mietin tossa samalla että miksi diggasin juuri hänestä? Tais olla mielestäni "kova" nimi tyypillä ja sit yksi tuttu seurusteli marokkolaisen kanssa niihin aikoihin.

Khalid Skah'n sisko Laila on tohtori Janne Holménin parempi puolisko.

[Geb Mo]

Arsi Harjun olympiavoiton täyttäessä kaksikymppiä lienee syytä tutustua kahdenkympin kerhoon:
https://yle.fi/urheilu/3-11555837

[Volmari]

Arsi Harjun olympiavoiton täyttäessä kaksikymppiä lienee syytä tutustua kahdenkympin kerhoon:
https://yle.fi/urheilu/3-11555837

Hyvä artikkeli ja palautti mieleen vuosituhannen vaihteen suomalaisen kuulantyönnön uskomattoman kovan tason laajalla rintamalla, jonka kärki ei kuitenkaan ollut ihan sellainen, että olisin uskonut suomalaismitaliin, saati kultaan Sydneyn olympialaisissa varsinkin Mika Halvarin ollessa poissa pelistä. Jos pitäisi nimetä elämäni sykähdyttävin urheiluhetki, luultavasti vastaisin, että Arsi Harjun olympiavoitto vuonna 2000. Se ei johdu niinkään siitä, että olen Arsin kanssa kotoisin samalta seudulta, vaan tuon nimenomaisen kilpailun kiimasta, jonka Yle välitti ensimmäistä kertaa ilman Areenaa suomalaistelevisioihin erikoisstriimillä tästä lajista. Juoksujen vilppilähtöjen jälkeisten uusien lähtövalmisteluiden sijasta televisiossa näytettiin Arsia lämmittelemässä kuularingin läheisyydessä seuraavaan työntöönsä hypnoottinen katse kasvoillaan ja vastapainoksi jenkkityöntäjien turhautuneita ilmeitä. Kenttälajit tosiaan sisältävät paljon muutakin mielenkiintoista kuin ne varsinaiset urheilusuoritukset.

Seppo Simolan muistan lapsuudestani vielä ja tietysti myös Matti Yrjölän. Jutussa olisi ollut aiheellista nostaa esille myös Yrjölän merkitys suomalaisen kuulantyönnön tason nousulle usean urheilijan voimin. Jo 1990-luvulla hän sai ansioistaan liikuntaneuvoksen arvonimen ja on vaikuttanut lajin parissa viime vuosiin asti.

Muistaakseni kirjoitin ensimmäisen kommenttini silloiselle Ylen Urheilufoorumille juuri Arsi Harjun voittopäivänä, joten 20-vuotisjuhlaa urheilun osalta vietetään sikäli täälläkin.

[Geb Mo]

Vuosi 1921 yleisurheilussa, osa 3

Fordin pirssi saatiin pysäköityä Kotkassa Puistolan hiekkakentän lähimaastoon. Vapaaurheilun mestaruuskisat pidettiin Suomen parhaaksikin yleisurheilukentäksi mainitulla areenalla 20.-21. elokuuta 1921. SM-mittelöt kuuluivat todennäköisesti vuoden kymmenen tasokkaimman yleisurheilukilpailun joukkoon maailmassa, vaikka esimerkiksi keihään olympiavoittaja Myyrä ei suvainnut osallistua. Tosin samaan aikaan pidetyissä Ruotsin mestaruuskisoissa tehtiin parempia voittotuloksia.

Kisojen urakoijia oli Turun mies Nurmi, joka voitti 5000 ja 10 000 metriä. Hopeaa lyötiin kouraan 800 metriltä. Stadin kundi Vilen raatoi 400 metriä (SE 49,8) ja 800 metriä (SE 1.57,0) sekä 110 metrin aidat (moraalinen SE 15,9, jota ei hyväksytty viralliseksi aitojen kaatamisen vuoksi). Tuulos vei kummatkin pituussuuntaiset hyppylajit. 200 metrin kisasta riitti parranpärinää, vaikka voittoaika 22,1 oli kaikkien aikojen paras suomalaisen kipaisema. Lähettäjä nimittäin päästi voittaja Åströmin matkaan ennen aikojaan.

Kisojen ehkä kiinnostavin kaksinkamppailu käytiin 800 metrillä, joka oli Vilenille yli- ja Nurmelle alimatka. Laskukuntoisen Nurmen häijy ensimmäisen kierroksen kiihdytys (54,8) osui omaan nilkkaan; mies oli loppusuoran alkaessa nakit ja muusi. Kisaa voi verrata nykyajan kuvitteelliseen otteluun, jossa Bolt olisi kisaillut 500 metrin juoksussa Farahia vastaan.

Suomen rekordeja paukuteltiin tohjoksi muissakin lajeissa: Seipäässä Rauhamaa taivutti 370. Moraalisen SE:n täräytti tauluun myös Härö pyyhkäisemällä kotikentällään sileän suoranmitan voittoon ajalla 10,9 (Railon vuonna 1907 kirmaisemaan 10,8-tulokseen kohdistuu epäilyjä). Ehkä jossain määrin sivulauseessa mainitsemisen arvoinen on myös Bengtsrömin voittotulos 57,7 pitkissä aidoissa. Vuoden 1921 maailmantilastossa sillä lohkesi kahdeksas sija. Tosin 400 metrin aitojen maailmantaso ei vielä 20-luvun alussa ollut kummoinen; etenkin Yhdysvaltain ja Britannian yliopistoissa tätä miehentappolajia katsottiin kuin spitaalista. Bengströmillekin mestaruus tupsahti syliin sanalla sanoen halvalla, koska Vilen jäi kisasta pois.

Kalevan maljan kiikutti toimistolleen Helsingin IFK.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882405?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502041?page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1480995?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1392658?page=7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1395204?page=7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1395202?page=3

Seuraavassa jaksossa – joka toivon mukaan ilmestyy – voisi valita vuoden 1921 parhaat yleisurheilijat meillä ja maailmalla sekä tutkia kaikkien aikojen parhaita tuloksia vuoden 1921 loppuun mennessä.

[joe]

Huvikseni aloin katselemaan vuoden 2002 Kalevan Kisoja: https://www.youtube.com/watch?v=i3y0ntimueQ
Tuo on sunnuntain lähetys, samalta käyttäjältä löytyy toki myös perjantai ja lauantai. Naisten esteet päättyi juuri Tuimalan sisarusten kaksoisvoittoon, naisten pituudessa on jännä tilanne: Johanna Halkoaho ja Heli Koivula ovat molemmat hypänneet 661, Halkoaho johtaa. Ja Koivulan tulos on myötätuulitulos. Jommasta kummasta tulee kaksoimestari, Halkoaho voitti pika-aidat ja Koivula 3-loikan.