Urheilufoorumi

Ajattelin tehdä tästä oman ketjunsa. Kussakin lajissa näkyy neljän, kymmenen ja 20 parhaan tuloksen keskiarvo (yksi tulos / kilpailija).

Miesten 100 metrin juoksussa neljän parhaan keskiarvo menee alle 10,40 vuosina 2000-2003, 2014 sekä 2017. Olemalla mielellään väärässä, tällä kaudella vastaavaan ei taideta pystyä: Samuli Samuelssonin loukkaantuminen on osasyy ja toisaalta kukaan suomalainen ei vielä toistaiseksi ole kyennyt alittamaan aikaa 10,40. Avg10- ja avg20-käppyrät ei juuri kehity suuntaan eikä toiseen koko tarkastelujaksolla.

Miesten 200 metrillä avg4 alitti ensimmäisen kerran 21 sekuntia viime kaudella.

Miesten 400 metriä on huono suomalaislaji. Vielä kaudella 1997 avg4 pääsi alle 47 sekuntin ajan, viimeisen kerran kukaan suomalainen on juossut alle 47 sekunnin vuonna 2010. Kaaviot lupaa ehkä hienoista kehitystä vuoden 2013 jälkeen mutta taso on huono.

Miesten 110 metrin aidoissa trendi on loisvasti huononeva kaikissa tarkasteluissa, 400 metrin aidoista on vaikeampi sanoa, kuvaajan perusteella suuriakin kausivaihteluita.

Keskipitkillä ja pitkillä matkoilla sekä estejoukussa vaatimaton taso heikkenee tarkastelujakson aikana.

Mielenkiintoista dataa Oletko itse kerännyt, vai mistä löytynyt?

Totta tosiaan, Mielenkiintoista dataa! Ja minua kiinnostais myös sellanen lisädata ku kesien keskilämpötilat... etenkin 100 - 400m tilastoihin. Aika usein nimittäin kuulee "selityksissä" kolea kesä.... kylmä alkukesä etc... Eli mitenkäs lämpötila on vaikuttanut erivuosien tulostasoon. Kuumakesä = Kylmäkesä =

Mulla kiinnostais kiekon leijuminen tuulessa. Ja varsinkin kuinka kova tuuli Helsingborgissa on aina ollut.

Ricky Bruch, heitti aikoinaan kentällä missä oli 4 kiekkokehää, eli jokaisessa kulmassa kehä. Näin sai aina optimaaliset olosuhteet ja kiekko lensi jatkuvastii yli 70m rajan. Tietty Epo ja yli 700 vitamiini/ravinne pilleriä päivässä auttoi myös...

Sen nyt voin lohkaista omasta muististani melko syvällä rintaäänellä, että vuosina 2014-2017 touko- ja kesäkuut olivat kylmiä.

rulezman kirjoitti:Mielenkiintoista dataa Oletko itse kerännyt, vai mistä löytynyt?

Tilastopajan sivustoilta jossa näkyy ilmaiseksi kausitilastot vuodesta 1997->. Copy-pastea sieltä ja muutaman makron kanssa taulukkolaskentaan.
Laitan noita loppulajejakin kunhan kerkeän. Joitakin puutteita tilastopajan sivustolla on, kuten esim miesten keihäänheiton tilasto vuodelta 2004 puuttuu kokonaan.
Jos noita kuvia osaisi tulkita niin hyvä. Mistä esim johtuu aika monessa miesten keski- ja kestävyysjuoksumatkassa pienoinen piikki vuoden 2009 kohdalla? Onko sattumaa vai tapahtuiko jotakin erityistä, selittääkö sää?

Täältä pääsee vertailemaan lämpötiloja ja sademääriä kuukausittain vuodesta 1961 alkaen.

http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Miesten hyppylajit. Pituushyppy näyttäisi kehittyneen kivasti 20 vuoden aikana.

Korkeyshypyssä järkyttävä kehitys, kohta mennään jo alle 2m ! Ja vaikka 00-02 oli top4 osalta jäätävän kovia vuosia, niin eivät silti riittäneet nostamaan top20 tasoa samoina vuosina. Eli kärki oli hyvin kapea eikä kova kilpailu nostanut huonompien tasoa. Vaan se heikkeni tasaisesti...

Yksi mielenkkintoinen lisä ois rahalliset tuet , ja miten ne vaikuttavat top4 tuloksiin.

Miesten heittolajeista etenkin kuulassa mutta myös kiekossa taso on tippunut vielä pahemmin kuin korkeushypyssä. Kuulassa taso alkoi tippua vuodesta 2005 vuoteen 2009, joka taso on onnistuttu ylläpitämään mutta vaisua on. Vuosina 2000-2002 kahdenkymmenen parhaan keskiarvo on ollut parempi kuin neljän parhaan keskiarvo 2009-2017. Kiekonheitossa ei tipahtama ole yhtä selkeää, moukarissa asema on pidetty kaikkein parhaiten ja keihäässä kuvion lukemista haittaa puute vuoden 2004 tiedoista. 2016-17 ovat olleet keihäänheitossa järkyttävän huonoja eikä hirveän paljon paremmin taida tänäkään vuonna mennä.

10-ottelun jälkeen miesten lajit on käsitelty: kävelyistä ei ole kovin kattavia tilastoja, lieneekö meillä kovin monia kävelijöitäkään. Samoin on viestijuoksut joita ei samankaltaisina lajina voi oikein pitääkään kuin näitä muita tilastoituja urheilulajeja:



Miesten lajeista tiivistelmänä: pituushyppy taisi olla ainoa laji jossa on kehitytty.

Miesten kuulan käyrä on kyllä surullista katsottavaa. Miksei muutes kuulakarnevaaleja järjestetä enää Kyröskoskella?

Kuulakarnevaalit yhdistettiin jo muutama vuosi sitten kiekkokarnevaaleihin ja on järjestetty siitä lähtien kiekko- ja kuulakarnevaalien nimellä Kokemäellä. En tiedä, loppuivatko kyröskoskelaisilta rahat vai into. Joka tapauksessa kuulan ja kiekon yhdistäminen samoihin karnevaaleihin on perusteltua, koska toinen niistä on yleisesti päälajiurheilijan sivulaji. Nuoret saavat oppia molemmista samalla viikonloppureissulla.

Naisten pikamatkoilla ainakin laaja taso osoittaa kehittymisen merkkejä. 100 metrillä avg20-keskiarvo sai parhaan noteerauksen viime kesänä (jolloin kaikkikeskiarvot olivat suht lähellä toisiaan: avg4 11,66, avg10 11,76, avg20 11,82). 200 metrillä avg20 sai parhaan arvonsa 2017 ja 400 metrillä 2016.

Naisten aitajuoksuissakin on kehitystä nähtävissä selkeästi. Avg4:n paras tulos on kaudelta 2014 13,14. Tuolloin neljä parasta naistamme juoksivat yhteisajan 52,54. Tänäkesänä nelikon Neziri, Korte, Harala, Hurske yhteisaika on tällä hetkellä 52,64 joten kauden 2014 tulos voi ihan hyvin parantua. 400 mertin aidoissa on selkeästi tehty hyvää työtä, kuuluuko tästä suurin kiitos Petra Stenmanille, en tiedä.

Naisten keski- ja kestävyysjuoksut. Estejuoksuun ei löytynyt tuloksia ihan alkuvuosina.