YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 5: MAAILMAN PARHAATVuoden 1926 parhaat yleisurheilijat maailmassa
1 Pelzer, Saksa, 800 m, 1500 m
2 P. Yrjölä, Suomi, 10-ottelu, 5-ottelu, kuula, korkeus
3 Houser, Amerikka, kuula, kiekko
4 Nurmi, Suomi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
5 Locke, Amerikka, 100 m, 200 m
Vuoden yleisurheilija 1926 on riidaton tapaus. Saksan yksityisajattelija
Pelzer kilautti maailmanennätykset 880 jaardilla ja 1500 metrillä. Puolella maililla tohtorismies liiskasi lisäksi olympiavoittaja Lowen ja 1500 metrillä sekä Nurmen että Widen. Saksan mestaruuskisoissa Pelzer kahmaisi voittopytyn 1500 metrillä.
Kisa vuoden toiseksi parhaasta yleisurheilijasta menee tiukalle.
Paavo Yrjölä raatoi kymmenottelussa maailmanennätyksen 7820,93 (vuoden 1921 taulukko), joka ylitti jopa Amerikan Thorpen vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa tehtaileman noteerauksen 7751,60 (1921). Lisäksi Yrjölä voitti Suomen mestaruuden kymmenottelussa, viisiottelussa ja kuulassa. Pronssia tuli korkeudessa. Ehkä ratkaisevaa kisassa Houseria vastaan on se, että Yrjölä paransi kymmenottelussa Thorpen tulosta 0,89 prosenttia kun taas Houser kohensi kiekon ME:tä “vain” 0,65 prosenttia. Toisaalta Houserin kiekkotulos kesti ME;nä vuoden kauemmin kuin Hämeenkyrön reiman maajussin ottelubongot.
Kolmas tila menee siis Amerikan viskojavelho
Houserille, joka limputti kiekon ME:n 48,20 Kalifornian tuulissa. Hän voitti päälajinsa niin Yhdysvaltain yliopistomestruuskisoissa kuin yleisissä mestaruuskilpailuissa. Kuulassa tuli NCAA:sta hopea ja yleisistä mestaruuskisoista pronssi.
Ylikunnosta kärsinyt juoksijakuningas
Nurmi pääsee neljänneksi. Hän ei parantanut enää vuoden 1924 tuloksiaan olympialajeissa ja hävisi syyskuussa niin Ruotsin Widelle kuin Saksan Pelzerille. 3000 metrin ME:tä hän paransi kaksi kertaa, mutta se ei ole olympialaji. Suomen mestaruudet Turun mustakaapu vei maastojuoksussa sekä 5000 ja 10 000 metrillä.
200 metrillä epäilyttävän ihmetuloksen kilauttanut
Locke ansaitsee viidennen sijan. Hän teki selvää jälkeä Yhdysvaltain yliopistomestaruskisoissa ja vei sekä 100 että 220 jaardin voittopytyn. USA:n mestaruuskisoissa ei Nebraskan sälliä nähty.
Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1926Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.
100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921 & 1923. Lisäksi Paddock ja USA:n intiaani Borah porhalsivat vuonna 1926 100 jaardia 9,5, joka vastaa metrimatkalla tulosta 10,4. 1920-luvun sääntöjen mukaan 9,5 pyöristettiin 9,6:ksi.
Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921.
Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia, 1910. Vastaa 100 metrillä tulosta 10,2.
Saksan Körnig kaasutti 10,4 vuonna 1926. Se hyväksyttiin maan ennätykseksi mutta ei maailman.
220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921 & 1924. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään loivalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.
Epäilyttävä tulos, 220 y melkein suoralla radalla ja ilmeisesti myötätuuleen: 20,5 Locke, Amerikka, 1926. Vastaa 200 m:llä tulosta 20,9 täyskaarteisella radalla. Viralliseksi 220 jaardin suoran radan ME:ksi tulos hyväksyttiin pyöristetyssä muodossa 20,6.
440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1.
880 y: 1.51,6 Pelzer, Saksa, 1926. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,0.
1500 m: 3.51,0 Pelzer, Saksa, 1926.5000 m: 14.28,2 Nurmi, Suomi, 1924. Halli-ME: 14.23,2 Ritola, Suomi, 1925.
10 000 m: 30.06,2 Nurmi, Suomi, 1924.
Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.
3000 m esteet: 9.33,4 (ei vesihautaa) Bontemps, Ranska, 1924. Paras vesihaudallinen tulos: 9.33,6 Ritola, Suomi, 1924. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.
120 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.
400 m aidat: 53,8 Pettersson, Ruotsi, 1925. Paras roinalla täytetyn 400 metrin tulos, joka nykysäännöillä olisi hyväksytty ME:ksi: 52,6 Taylor, Amerikka, 1924. 440 y aidat: 52,1 (ei hyväksytty) Riley, Amerikka, 1924.
4 x 100 m: 41,0 Amerikka (Hussey - Clarke - Murchison – LeConey), 1924.
4 x 400 m: 3.16,0 Amerikka (Cochran - Stevenson - MacDonald – Helffrich), 1924.
Korkeus: 203 Osborn, Amerikka, 1924.
Seiväs: 425 Hoff, Norja, 1925.
Pituus: 789 Hubbard, Amerikka, 1925.
3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911 & 15,52 Winter, Australia, 1924.
Vuonna 1924 Ahearnin tulokseksi tulkittiin 15,51, jolloin Winter sai nimensä ME-luetteloon yksin. Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter joutui jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.
Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.
Kiekko: 48,20 Houser, Amerikka, 1926. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.
Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.
Keihäs: 66,62 Lindström, Ruotsi, 1924. Näytöskilpailu: 68,56 Myyrä, Suomi, 1925. Ei hyväksytty ennätykseksi tuulen vuoksi: 67,31 Lindström, Ruotsi, 1925.
10-ottelu: 7820,93 P. Yrjölä, Suomi, 1926. 20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.
50 km kävely: 4.34.03 Sievert, Saksa, 1924.
(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)
Seuraavassa jaksossa valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1926 ja syynätään maan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset vuoden 1926 loppuessa.