Yleisurheiluhistoriaa

[varis]

Noin 7 minuuttia oli alkuperäisestä nauhasta leikelty. Lopuksi kuitenkin palkintojenjaot. Videon kesto 27 min.

[Geb Mo]

Yksi selitys pätkimiselle voi olla niinkin hassunhauska kuin että arkistoon menneestä nauhasta on saksittu osia permannolle jo vuonna 1972.

[Geb Mo]

TÄNÄÄN 50 VUOTTA SITTEN: VIREN RAATOI 5000 METRIN ME:N 13.16,4

Vain muutama päivä Munchenin olympiakisojen jälkeen pidettiin Helsingin olympiastadionilla kansainväliset kilpailut. Järjestävät seurat käärivät mojovan tilin, sillä stadionin 42 000 paikkaa myytiin loppuun hyisestä säästä ja tihkusateesta huolimatta. Jokainen halusi nähdä olympiasankarit livenä.

Oikeiksi yleisurheilukilpailuiksi ei tapahtumaa voine kutsua. Useat lajit olivat pelkkiä heikosti naamioituja jänisjuoksuja ja aika-ajoja. Kilpalusääntöjäkin tulkittiin vapaamielisesti.

Virenin loppurykäisy toi ME:n

Lasse Viren juoksi 5000 metrillä maailmanennätyksen 13.16,3, joka tuonaikaisten sääntöjen mukaan pyöristettiin 13.16,4:ään. 80-luvulla tilastoihin palautettiin alkuperäinen tulos. Erämaajuna Ron Clarken nimissä ollut ME aleni 0,2 sekuntia.

Vitosen jänikseksi oli palkattu britti Bedford, joka veti ensimmäisen puoliskon kaistapäistä vauhtia. Varsinaisena Virenin vauhdittajana toimi Väätäinen.

Tuore kaksinkertainen olympiavoittaja ohitti 3000 metrin paalun ajassa 8.01,4. Clarke paineli väliaikojen mukaan vielä neljä sekuntia Lassen edellä. 4000 metrin ohi Viren vilahti ajassa 10.42,6 (Clarke 3,6 sekuntia edellä). Loppu mentiin virenmäisen kovaa: viimeinen kierros kaasutettiin kaksi sekuntia kovempaa kuin Clarke. Viimeiseen kilometriin Myrskylän mies käytti 2.33,8 eli melkein neljä sekuntia enemmän kuin heinäkuisessa 13.19,0-kipaisussa.

Viren ei päässyt kauan iloitsemaan ennätyksestään. Kuusi päivää myöhemmin kirmaisi kova kilpakumppani Puttemans kotikonnuillaan Belgiassa 13.13,0. Suomen ennätyksenä Virenin 13.16,3 on kylläkin kestänyt 50 vuotta.

Tuoksahtavaa kotiinpäin vetoa

Tapio Kantanen oli vähällä puksuttaa esteissä maailmanennätyksen. Tuleva olympiavoittaja Gärderud virkistyi loppupitkällä ja liiskasi suomalaisen 20 metrin takamatkalta.

Järjestäjät vetivät lemuten kotiinpäin ja ilmoittivat aluksi kummallekin ME-ajan 8.20,8, vaikka Kantanen oli hävinnyt kaksi metriä. Juryn puheenjohtajan mahtikäskyllä Kantasen ajaksi muutettiin lopulta 8.21,0, ja ruotsalainen sai yksin pitää ME:n.

Vanhan liiton valojänis

800 metrillä nähtiin verrattain mauton aika-ajo ja epämääräistä puliveivausta. Järjestäjät näyttivät kisan aikana vihreillä ja punaisilla kylteillä juoksijoille, oltiinko edellä vai jäljessä aikataulusta. Vanhan liiton valojänis siis. Merkinanto tosin sössittiin puistohiihdoille sopivalla tavalla eli järjestäjät sekoilivat värikoodeissa: vihreää näytettiin liian kovan vauhdin merkiksi, vaikka alun perin sen piti tarkoittaa liian verkkaista vetoa.

400 metrin olympakutonen Kukkoaho veti 400 metriin ajassa 52,3. ME-aikataulusta oltiin pahasti jäljessä. Vasalan rypistys kakkosringillä toi loppuajan 1.44,6, joka jäi maailmanennätyksestä 0,3 sekuntia. Olympiavoittaja Wottle oli syysterässä ja jäi Vasalasta nelisen sekuntia. Ehkä hän kävi vain tienaamassa hieman taskurahoja historian opintojaan varten.

Stadionin puistohiihtotunnelmasta kertoo myös se, että automaattinen ajanotto ei toiminut. Lisäksi järjestysmiehet saivat tuon tuostakin juosta kilpaa katsomosta radalle tunkevien kännikalojen kanssa.

[varis]

Sinkkosen näkemys: "Kahdensadan metrin väliaika oli 23 sekuntia. Kun Pekka kuuli sen, hän alkoi jarruttaa. Se oli virhe. Muuten hän olisi juossut maailmanennätyksen."

ME meni siis siihen, että poliisi pysähtyi punasiin.

[Geb Mo]

Suomalaisten yleisurheilijoiden ensimmäisen Haka-rankinglistan Top 50 heinäkuussa 1960:

1 Nurmi 195
2 Ritola 108
3 Hellsten 90
4 Niklander 78
5 Kolehmainen H 74
6 Järvinen M 69
7 Landström 67
8 Iso-Hollo 63
9 Tuulos 58
10= Salminen I 57
10= Valkama 57
12 Storskrubb 56
13 Kotkas 53
14 Pörhölä 52
15 Wilén 50
16= Hyytiäinen 46
16= Stenroos 46
18 Taipale A 44
19 Järvinen A 43
20 Mildh 42
21 Liimatainen 41
22 Järvinen W 40
23 Nyqvist 39
24 Lehtinen L 38
25 Bärlund 36
26 Nikkanen 35
27 Myyrä 34
28= Lehtonen E 33
28= Rautavaara 33
28= Rinteenpää 33
31= Heino 31
31= Saaristo 31
33= Katz 30
33= Loukola 30
33= Taipale I 30
36= Kataja 28
36= Rajasaari 28
38= Karvonen 27
38= Nicklen 27
38= Salminen E 27
41= Rautio 26
41= Virtanen Lasse 26
41= Yrjölä P 26
44= Larva 25
44= Sjöstedt 25
46= Mäki 24
46= Strandvall 24
46= Vuorisalo 24
49 Lehto 23
50= Kivi A 22
50= Koskenniemi
50= Peltonen U 22
50= Lehtilä

Lähde: Helsingin Sanomat 21.7.1960.

Nykyinen arvolista on osoitteessa https://www.yleisurheilu.fi/hakaurheilijat/. Tosin sitä ei ole päivitetty vuoden 2022 osalta.

Nurmen ja kumppaneiden nykyiset pisteet eivät täsmää alkuperäisen arvolistan kanssa, koska algoritmia on vuosien saatossa hinkattu moneen kertaan.

[varis]

10 vuotta myöhemmin:



Hakamies #100 Eeles Landström unohdettu yo. listalta. Nykyään Landström on sijalla 16. pistein 127.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 1: LOCKE, PADDOCK, HOUSER, RITOLA, STENROOS



Ratakausi on pohjoisella pallonpuoliskolla jälleen vetäytynyt talviteloille, joten mikäpä olisi parempaa tekemistä kuin jatkaa historiasarjaa.

Tällä kerralla edetään jo vuoteen 1926. Mutta sitä ennen kertauksena sarjan aikaisemmat jaksot:

Vuosi 1921 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=100#p57840
Vuosi 1922 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=160#p58075
Vuosi 1923 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=220#p58903
Vuosi 1924 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075#p66075
Vuosi 1925 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075&start=20#p66838

Vuonna 1926 vietettiin yleisurheilussa jälleen välivuotta. Suomalaisille ei ollut tarjolla edes maaottelua Ruotsia vastaan. Euroopassa ainoa jonkinlaiseksi arvokisaksi luettava mittelö järjestettiin Lontoossa. Siellä kamppailtiin Britannian avoimista mestaruuksista, joita pidettiin myös epävirallisina EM-kisoina. Näiden lisäksi oteltiin tietenkin myös muun muassa USA:n ja Suomen mestaruuksista.

Aloitetaan kuitenkin kevään pienemmistä kahinoista.

Locken haamutulos

Kevään 1926 kovimman yleisurheilutuloksen sutaisi Nebraskan yliopiston opiskelija Locke. Tai ainakin niin luultiin. Hän päästeli vappuna 220 jaardia (201,17 metriä) melkein suoralla radalla aikaan 20,5 kotikonnuillaan Lincolnissa. IAAF:n sääntöjen mukaan tulos pyöristettiin 20,6:ksi, jolloin se vastaa täyskaarteisella radalla kipaistua 200 metrin tulosta 21,0.

Locken menoa avittivat todennäköisesti luonnonolot. Tilastojehu Lagerström on löytänyt paikallisista sanomalehdistä maininnan, jonka mukaan kisan aikana puhalsivat roimat puhurit. Virallisiin ennätysluetteloihin Locken noteeraus on kuitenkin jäänyt. (Tuohon aikaan 200 metrillä/220 jaardilla hyväksyttiin virallisiksi maailmanennätyksiksi vain suoralla radalla porhalletut tulokset.)

Toisaalta Locken tulos ei välttämättä ollut onnenkantamoinen. Sälli kilautti 220 jaardilla toukokuussa 1926 myös tuloksen 20,7 kaksi kertaa, ilmeisesti samalla Lincolnin radalla. 100 jaardia Nebraskan mies pyyhkeili aikaan 9,6, joka sivusi jaardimatkan ME:tä.

Paddockilla kiirettä

Samoihin aikoihin toukokuussa 1926 harkitsii 20-luvun paras tai ainakin värikkäin (vaikka ei värillinen ollutkaan) pikajuoksija Paddock lopettamista, koska afäärit julkaisu-, elokuva- ja naismaailmassa veivät nopsajalan ajan ja mielenkiinnon. Paddock kaasutti kuitenkin “jäähyväiskisassaan” Los Angelesin Memorial Coliseumilla 100 jaardia aikaan 9,5, IAAF:n sääntöjen mukaan tulos pyöristettiin 9,6:ksi, joka sivusi ME:tä. (Amerikan amatööriurheiluliitto hyväksyi tuloksen 9,5:nä.) Tulos rohkaisi Paddockia sen verran, että kaveri päättikin jatkaa pikajuoksijan uraansa. Myös kisan kakkonen, intiaani Borah, naksautti ajan 9,5. Memorial Coliseumilla päristeltiin pitkään siitä, kumpi tosiasiassa kisan voitti.

Houser nakkasi ME:n

Kiekonheiton virallinen maailmanennätys parani huhtikuun alussa. Pariisin kaksinkertainen olympiavoittaja (kuula, kiekko) Houser limputti 48,20 Kalifornian Palo Altossa Stanfordin yliopiston jättiläisstadionilla, jossa käytiin 36 vuotta myöhemmin USA:n ja Neuvostoliiton välinen yleisurheilumaaottelu. Houserin tulos tosin jäi vielä 70 senttiä Suomen Taipaleen epävirallisessa kilpailussa vuonna 1914 pamauttamasta kaaresta.

Ruotsalaisvalmennuksessa heittokuntoaan terästäneen Houserin vire pysyi vakaana, sillä toukokuussa lensi kuula maailman kärkitulokseen 15,42 samalla Palo Alton kentällä.

Ritola juhli New Yorkin hallissa

New Yorkin reima työmies Ritola piti välivuotta, mutta piipahti talvella Amerikan hallikisoissa. Tammikuun jälkipuoliskolla kulki 5000 metriä Brooklynissa aikaan 14.47,6, jolla ansaittiin kakkosttila vuoden maailmantilastossa, jos lasketaan mukaan sekä ulko- että sisäradan tulokset.

Ritolan paha kilpakumppani Nurmi paahtoi peninkulman puolikkaan myöhemmin saman vuoden syyskuussa Wienissä yli 10 sekuntia nopeammin.

Stenroos jyräsi Amerikan katukisoissa

Bostonin maratonilla saatiin kakkossija Suomeen. Olympiavoittaja Stenroos kipitti 39,751 kilometrin pituiseksi osoittautuneen reitin ajassa 2.29.40. Sen on arvioitu vastaavan noin tulosta 2.39.55 täysmittaisella maratonreitillä. Nuori kanukkijunnu Miles voitti.

Tulokset: https://de.wikipedia.org/wiki/Boston-Marathon_1926
Idrottsbladet 4.5.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860361?page=3

Stenroosin kunto pysyi rautaisena, sillä jo neljääkymppiä lähestynyt jermu vei voittopytyn myös pari viikkoa myöhemmin kipaistussa 12 mailin katujuoksussa, joka päättyi New Yorkin kaupungintalolle. Ritola ei osallistunut. Pariisin maratonkuningas kävi toukokuussa myös Bostonissa voittamassa lämpimikseen 10 mailin katujuoksun, jossa jo vanha tuttu Miles hyytyi täysin.

Idrottsbladet 1.6.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860366?page=5
Helsingin Sanomat 7.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532687?page=3

Stenroosin Amerikan-keikka 1925-1926 meni ilmeisen hyvin, vaikka alussa oli ongelmia. Hän nimittäin ryhtyi harjoittelemaan New Yorkissa yhdessä Ritolan kanssa ja meni pahasti ylikuntoon. Vaikka Peräseinäjoen susi otti välivuonna harjoittelun kevyemmin, oli kyyti silti kylmää.

Hoff teki maailmanennätyksiä ja rahaa

Seipään ME:n vuonna 1925 lukemiin 425 hissannut Norjan Hoff kilpaili hallikaudella Pohjois-Amerikassa ja kohenteli lajin halli-ME:tä bubkamaisesti 11 kertaa aina lukemiin 417 saakka. Turskanpurija sortui ottamaan vastaan rahapalkkioita, jotka ylittivät matkakulut, joten amerikkalaiset kilpakumppanit käryttivät pahimman vastustajansa rehtiyden puuskassaan. Ammattilaiseksi julistettu Hoff liittyi varieteeryhmään, jonka leivissä antoi hyppynäytöksiä noin 10 000 dollarin kuukausipalkalla.

Toisen maailmansodan aikana Hoff järjesteli Norjan urheiluelämää yhteistyössä saksalaisten miehittäjien kanssa. Sodan jälkeen näkyvimmät yhteistoimintamiehet retuutettiin ammuttavaksi, mutta pienempi kiho Hoff selvisi pitkällä vankeustuomiolla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 69

Pohjoisen pallonpuoliskon ulkoratakausi on vetäytynyt talveksi huilaamaan, joten on hyvää aikaa aloittaa viiden vanhan yleisurheiluvideon kolmas tuotantokausi. Ei tähän nyt parempaakaan tekemistä keksi.

Kertaukseksi:
- Ensimmäinen tuotantokausi alkoi 26.5.2020: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=40#p56718
- Toinen 27.10.2021: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075#p66102

31.7.1932 OK Los Angeles M 10 000 m
Puolan Kusocinski liiskaa taakseen vilkuillen Suomen Iso-Hollon ja Lasse Virtasen, joiden kiri ei ota purrakseen viimeisellä ringillä. Suomalaiset ottavat nyt ensimmäisen kerran selkäänsä olympiakisojen kympillä. “Käsitän täydelleen kotimaan tunteet. Hiljaisia olemme täälläkin”, kuittaa tunnelmat toimittaja Jukola, joka raportoi olympiakaupungista sanomalehti Uudelle Suomelle.
Video: https://youtu.be/qg3-AcWSr-s?t=28
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1932_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres, https://www.olympedia.org/results/57988
Helsingin Sanomat 1.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830059?page=1
Uusi Suomi 1.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805765?page=1
Hufvudstadsbladet 1.8.1932: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1835007?page=1
Kalgoorlie Miner 2.8.1932: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/94965906

20.9.1953 Unkari-Neuvostoliitto-maaottelu Budapest M 400 m aidat
Neuvostomaan Litujev kihauttaa roinalla täytetyn ratakierroksen ME:n 50,4 Budapestissa. USA:n Glenn Hardin ehti pitää Tukholmassa puksuttamaansa entistä ME:tä 50,6 hallussaan kokonaiset 19 vuotta.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=y-QbFPuKeG8

29.2.1992 Halli-EM Genova N 60 m
Zhanna Tarnopolskaja livistää karkauspäivänä voittoon EM-hallikisojen keskikentänmitalla. Vuosikymmen myöhemmin ukrainatar käytti sukunimeä Block ennen kuin kärysi epäterveellisestä ruokavaliosta. Suomen Sanna Hernesniemi kirmaisee pikselimössöisellä rainalla kuudenneksi.
Video: https://youtu.be/rlPgTBM19OU?t=33
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1992_European_Athletics_Indoor_Championships_%E2%80%93_Women%27s_60_metres

16.8.2009 MM Berliini N kuula
Tunnelma alkaa nousta Berliinin olympiastadionilla, kun kotijoukkueen Nadine Kleinertin iskuri naksahtaa nalliin. Daami pamauttaa heti ensimmäisellään ennätyksensä 20,06. Hän siirtyy johtoon ja kotiyleisö ulvoo riemusta. Kolmannella kilahtaa vielä nafti vaaksa lisää eli 20,20. Kaikkien aikojen paras naiskuulantyöntäjä Valerie Adams (Vili) ei hätkähdä vaan tällää rautapallon viidenellään 20,44:ään.
Video: https://youtu.be/I7T5YxS6iDE?t=9454
Lyhyempi video: https://www.youtube.com/watch?v=Uu_OgcfLSwo
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2009_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_shot_put
The Hindu 18.8.2009: https://www.thehindu.com/sport/athletics/Vili-wins-shot-put-at-worlds/article16875538.ece?homepage=true

15.5.2011 SEC Championships Athens (GA) M 3-loikka
2000-luvun parhaat yhdysvaltalaiset kolmiloikkaajat ja joukkuetoverit Taylor ja Claye Floridasta ottavat uransa alussa yhteen Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisojen alueellisissa pytynjakajaisissa Georgiassa. Kaveruksilla on katsomossa ilmeisesti yhteinen huutosakki, joka räjähtää mylvimään, kun sällien kaviot pöllyttävät santaa 17 metrin paremmalla puolella. Claye lataa niukasti yli sallitun puhkuvaan myötätuuleen 17,24 ja voittaa tällä kerralla. Taylor pomppii laillissesti 17,15 ja ottaa kakkospokaalin. Rawson selostaaa Amerikan televisiolle.
Video: https://youtu.be/iME9M8_uJZI?t=2110

Seuraava viiden satsi ilmestyy tällä samalla palstalla 11.11. Pysykää kanavalla.

[Geb Mo]

Pelzer tekee selvää olympiavoittaja Lowesta.

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 2: ULKOMAIDEN MESTARUUSKISOJA

Vuonna 1926 ei pidetty varsinaisia kansainvälisiä arvokisoja yleisurheilussa, joten huomio kiinnittyi Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoihin, Amerikan yleisiin mestaruusmittelöihin sekä Englannin avoimiin mestaruustaistoihin, Ulkomaisista kisoista tuii voittopyttyjä myös suomalaisille.

Lockelle kaksi yliopistomestaruutta

Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisat pidettiin Chicagossa 11.-12. kesäkuuta. Ehkä parhaan tuloksen kihautti Alva Martin, joka jyräsi 880 jaardilla (804,67 metriä) voittoon ajalla 1.51,7. Matka todettiin kaksi ja puoli metriä alimittaiseksi, joten voittoajan arvellaan olleen täydellä 880 jaardilla 1.52,0, joka taas vastaa noteerausta 1.51,4 metrimatkalla. Meredithin nimissä ollut 880 jaardin ME 1.52,2 olisi ehkä kellahtanut nurin, jos reitin mittauksessa ei olisi sössitty.

Parhaisiin tuloksiin kuului myös Haggardin 201 korkeudessa. Se jäi Osbornin maailmanennätyksestä vain kaksi senttiä. Sälli yritti myös 204:stä, mutta riuku totteli maan vetovoimaa.

Keväällä 220 jaardilla ihmetuloksen räväyttänyt Locke todisti, ettei noteearus ollut onnenkantamoinen. Nebraskan kaveri voitti yliopistomestaruuden sekä 100 (9,9) että 220 jaardilla suoralla radalla (20,9).

Kiekon hallitseva olympiavoittaja ja tuore ME-mies Houser vei voittopytyn lempilajissaan ja tööttäsi toiseksi kuulassa, jonka taas voitti nouseva kyky ja tuleva olympiavoittaja Kuck.

Helsingin Sanomat 23.6.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532678?page=11
USTFCCCA 14.1.2021: https://www.ustfccca.org/ncaa-100/rolande-locke-nebraska-1926-ncaa-outdoor-track-field-championships-100-200-double-winner-world-record-holder


Locke kirmaisee voittoon NCAA:n mestaruuskisoissa.

USA:n mestaruuskisat: Hubbard 768 mutta muuten välivuoden meininki

USA:n mestaruuskisoissa suurin osa lejeista pidettiin Philadelphiassa Sesquicentennialin stadionilla 5. heinäkuuta. Myöhemmin paikka tunnettiin nimellä JFK Stadium, ja siellä esiintyivät muun muassa Beatles, Rolling Stones ja Led Zeppelin. Aikansa palveltuaan sai kenttä maistaa hullujussia.

Kisat latistuivat hieman, koska juoksemisesta uudestaan innostunut joskin oikuttelevainen Paddock jäi jälleen kerran pois.

Olympiavoittaja Taylor kiskoi roinalla täytetyn 440 jaardia aikaan 55,0 (vastaa metrimatkalla tulosta 54,7). Se jäi kauas Pariisin voittoajasta 52,6 mutta riitti kuitenkin kauden 1926 kärkitulokseksi maailmassa. Taso ratakierroksen aidoissa vajosi hälyttävän alas välivuonna.

Yliopistokisoissa kaksi ratakierrosta vienyt Martin voitti saman matkan, mutta aika jäi 1.53,4:ään.

Olympiavoittaja Hubbard lojautti lankulta kelpo tuloksen 768, joka jäi neljä senttiä miehen Cincinnatissa kesäkuun alussa pamauttamasta maailman kärkituloksesta 772.

Pittsburgh Gazette Times 6.7.1926: https://news.google.com/newspapers?id=bmdSAAAAIBAJ&sjid=G2kDAAAAIBAJ&pg=3690%2C1947434
Idrottsbladet 14.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860367?page=5

Ritola voittoisana kisa- ja harjoitustauon jälkeen

Voittoja saatiin Suomeenkin, sillä Ritola vei kahden mailin esteet, vaikka oli viettänyt välivuotta, harjoitellut vähän ja pitänyt pitkän kilpailutauon. Kisa pidettiin poikkeuksellisesti syyskuussa New Yorkissa Travers-saarella. Suomen Anderson otti hopeat pois kuleksimasta. Ennestään killui Kymin miehen kaulassa jo Amerikan mestaruuskisojen pronssi heinäkuulta.

Lokakuussa Ritola voitti Yhdysvaltain mestaruuden 10 maililla. Lisäksi Peräseinäjoen susi voitti marraskuussa Yhdysvaltain maastomestaruuden neljännen kerran. Kisa pidettiin Ritolan kotikentällä eli jo tutuksi käyneessä Van Cortlandtin puistossa, New Yorkissa.

Helsingin Sanomat 19.10.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532822?page=7
Helsiingin Sanomat 19.11.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532866?page=7

Pelzer liiskaa olympiavoittajan ja kilauttaa kahden ratakierroksen ME:n

Saksa oli tuomittu ensimmäisen maailmansodan aloittajaksi, joten se joutui seuraamaan vuosien 1920 ja 1924 olympiakisoja jäähypenkiltä. Pannan päätyttyä alkoivat saksalaiset yleisurheilijat nousta maailmantilastoissa pikajuoksija Houbenin ja keskimatkojen menijä Pelzerin johdolla.

Pelzer matkusti heinäkuun alussa Lontooseen Stamford Bridgelle ottamaan mittaa olympiavoittaja Lowesta 880 jaardilla. Lowe veti raakaa vauhtia (440 jaardia 54,6), mutta Pelzer seurasi kuin hai laivaa. Loppupitkää sällit kiskoivat rinta rinnan kunnes Saksan poika reuhtaisi britistä eroon. Taskunauriit pysähtyivät ME-tulokseen 1.51,6. Meredithin nimissä viimeiset 12 vuotta ollut ME aleni 0,6 sekunnilla.

Lowe oli siinä mielessä tervehenkinen juoksija, että häntä kiinnostivat vain arvokisavoitot. Stamford Bridgen kisa oli ainoa ennätyskoe, johon hän urallaan osallistui.

Tavallisesta puusta ei myöskään ollut veistetty homoseksuaali juutalainen Pelzer, sillä hän harrasti yksityisajattelua ja oli ohimennen lukenut itsensä tohtoriksi. Hitlerin vallan aikana hän kirjautui taktisista syistä natsipuolueen jäseneksi, mikä ei estänyt passitusta keskitysleirille. Sieltä Pelzer selvisi rautaisen fyysisen kuntonsa ansiosta. Sodan jälkeen mies joutui ajoittain vaikeuksiin, koska hänen epäiltiin kannattavan kommunismia. Valmentamista hän jatkoi loppuun saakkaan: oman tien kulkija seurasi puistossa sekuntikello kaulallaan suojattinsa menoa, kunnes tuupertui ketoon.

Idrottsbladet 6.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860363?page=2
Racing Past 12.5.2014: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=243

Seuraavassa jaksossa körötellään Fordin pirssillä Tampereelle seuraamaan yleisurheilun SM-kisoja, joita tosin vain harvat kutsuivat vielä Kalevan kisoiksi vuonna 1926.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 70

31.7.1928 OK Amsterdam N 100 m
Naisten yleisurheilulajit tulivat mukaan Amsterdamin kisoissa 1928. 16-vuotias teinityttö Betty Robinson Amerikan Illinois’sta kaasuttaa suoranmitan aikaan 12,2, joka sivuaa myös maailmanennätystä. Neiti Rosenfeld kanukeista häviää kymmenyksen. Myöhemmin Betty loukkaantui lento-onnettomuudessa sen verran pahoin, ettei pysytynyt enää ampaisemaan liikkeelle lähtötelineistä. Niinpä hän pyyhkäisi kolmannen osuuden Berliinin olympiakisoissa USA:n voittoisassa 4 x 100 metrin pikaviestijoukkueessa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=zGcC2kn4qgU
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_100_metres, https://www.olympedia.org/results/57875
Runner’s World 7.3.2019: https://www.runnersworld.com/uk/training/motivation/a26747820/who-is-betty-robinson/
WA 8.8.2021: https://worldathletics.org/heritage/news/betty-robinson-olympic-champion-comic-feature

23.8.1958 EM Tukholma N kuula
Saksan Marianne Werner tööttää rautapallon 15,74 metrin päähän ja liiskaa Neuvostoliiton vantteran voimadaamin Tamara Tiskevitshin. 60-luvun kiekko- ja kuulakuningatar Tamara Press on vasta uransa alussa ja jää kolmanneksi.
Video 1: https://www.youtube.com/watch?v=mUk7DXl8IfQ
Video 2: https://www.youtube.com/watch?v=5yd_xB5fPx8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1958_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_shot_put

28.7.1976 OK Montreal 3000 m esteet
Montrealin esteissä kiskotaan ME-vauhtia. Malinowski vetää (2000 m 5.29,1), Baumagartl, Gärderud ja Kantanen (5.29,9) rimpuilevat imussa. Vauhti tuntuu koivissa, ja viimeisen kierroksen alkaessa Santahaminan kessu joutuu luopumaan mitalitoiveista. Gärderud rykäisee kärkeen 300 metriä ennen maalia ja pitää ykkössijansa loppuun saakka - etenkin kun Baumgartl vetää muikut viimeisellä parrulla. Veljeskansamme mestarijuoksijan voittoaika 8.08,02 on ME. Kantasen 8.12,60 kestää SE:nä 33 vuotta kunnes Keskisalo kilauttaa sen hiutaleiksi. Toukonen Suomesta 12:s. Se oli viimeinen kerta, kun esteiden loppukilpailussa oli mukana kaksi tai useampi suomalaista yleisen sarjan globaaleissa arvokisoissa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Pl5Ijv97AxM
Montreal Gazette 29.7.1976: https://news.google.com/newspapers?nid=Fr8DH2VBP9sC&dat=19760729&printsec=frontpage&hl=en
Sveriges Radio 19.10.2006: https://sverigesradio.se/artikel/974365
Racing Past 8.6.2014: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=244
SOK 19.8.2015: https://sok.se/arkiv-for-artiklar/2015-08-19-garderuds-os-guld-i-montreal.html

2.6.2007 New York N seiväs
Pimeys on jo laskeutunut Randallin saaren Icahn-stadionille, kun amerikatar Jennifer Stuczynski (myöh. Suhr) ylittää kolmannellaan rimaa hipoen maansa ennätyksen 488 New Yorkin GP-kisassa. Yhdysvaltalaisesta näkökulmasta tulos on merkittävä, koska se tarkoittaa maan ensimmäistä 16 jalan ylitystä. Se pysyy edelleen vuonna 2022 myös kenttäennätyksenä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=bcFjzGp49dA
New York Times 3.6.2007: https://www.nytimes.com/2007/06/03/sports/othersports/03track.html

6.8.2022 Brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisat Birmingham M 1500 m
Kenialaiset vetävät rajua vauhtia, mutta MM-kisoissa epäonnistunut Australian Hoare pitää päänsä kylmänä ja pysyy taktisesti juuri sopivissa iskuasemissa. Maailmanmestari Wightman avaa pelin vakiopyrähdyksellään 200 metriä ennnen maalia. Hoare malttaa edelleen passata. Yleisö mylvii sekopäisenä. Vasta loppupitkällä läväyttää kengurumaan sälli kirinsä ja niittaa Cheruiyotin maaliviivalla. Kilpailu on jo tuoreeltaan päässyt viiden vanhan videon sarjaan, koska kisa on kiistatta yksi kaikkien aikojen parhaita.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=G6Rn99Qld6A
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2022_Commonwealth_Games_%E2%80%93_Men%27s_1500_metres
Sydney Morning Herald 5.8.2022: https://www.smh.com.au/sport/athletics/from-mentally-cooked-to-leading-the-field-hoare-taking-big-strides-20220804-p5b7fo.html
Athletics Illustrated 6.8.2022: https://athleticsillustrated.com/oliver-ollie-hoare-of-australia-gold-in-1500m-over-wightman-and-cheruiyot-at-birmingham-commonwealth-games/
Channel 7 6.8.2022: https://7news.com.au/sport/commonwealth-games/ollie-hoare-dedicates-historic-mens-1500m-gold-at-commonwealth-games-to-late-grandfather-c-7783890
Guardian 6.8.2022: https://www.theguardian.com/sport/2022/aug/06/ollie-hoare-wins-epic-commonwealth-games-1500m-final-for-australia
BBC 6.8.2022: https://www.bbc.com/sport/commonwealth-games/62449106
ABC 6.8.2022: https://www.abc.net.au/news/2022-08-06/commonwealth-games-oliver-hoare-wins-gold/101308394

Seuraava viiden videon pläjäys julkaistaan täällä 28.11. Pysy kanavalla - älä mene minnekään.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 3: SM-KISAT

Murtomaata Helsingissä

Yleisurheilun SM-kisat vuonna 1926 alkoivat maastojuoksulla, jonka mestaruudesta kamppailtiin toukokuussa Helsingissä. Vanhoina aikoina murtomaajuoksukisat olivat kunnollisia: Töölön Pallokentän lähimaastossa eli nykyisen olympiastadionin kulmilla urhot puskivat mäkeä ylös ja laskettelivat rinnettä alas metrin paksuisten kivenlohkareiden seassa. Nurmi otti rutiinilla neljännen voittonsa.

Helsingin Sanomat 10.5.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532660?page=5

Etkot Viipurissa - Yrjölä otteli ME:n

SM-kisat jatkuivat 3000 metrin esteillä, 25 000 metrin juoksulla, kymmenottelulla ja viesteillä, jotka pidettiin heinäkuussa eli noin kuukautta ennen varsinaisia pääkisoja. Näyttämönä toimi Papulan kenttä Viipurissa. Yleisöä lehtereille tunki hyvällä säällä nelisentuhatta päätä.

Hämeenkyrön P. Yrjölä takoi vuoden 1921 pistetaulukolla kymmenottelun ME-lukemat 7820,93. Tuleva olympiavoittaja kiskoi tapansa mukaan kovia pisteitä etenkin heittolajeista: rautapallo 13,97, limppu 37,31 ja keppi 56,70. Korkeuttakin sujahti 185, joten ei ihme, että reima hämäläinen maajussi kävi joskus SM-kisoissakin koettamassa onneaan ylöspäin ilman apuvälinettä hyppämisessä.

Toinen päivä alkoi ME-ottelussa mainiosti. Yrjölä pomppi (helposti kaatuvat aidat otettiin käyttöön vasta 1930-luvulla) 110 metrin aidat 16,9 (ennätys 16,6 syntyi Amsterdamin kultaottelussa). Järjestäjät vetivät hieman kotiinpäin ja laskivat Yrjölän yhteispisteet pyöristämättömien tulosten mukaan; esimerkiksi aidoissa tapitettiin taulukosta, mitä 16,9:lla lohkeaa. Niinpä yhteistulokseksi saatiin aluksi 7831,03. Vasta virallisessa ennätysluettelossa aika on pyöristetty 1920-luvun sääntöjen mukaan 17,0:ksi ja yhteispisteet pudotettu 7820,93:ksi. Myös Yrjölän 1500 metrin aika pyöristettiin alun perin “väärin”.

Kaiken lisäksi virallisiakin pisteitä olisi pitänyt myöntää Yrjölälle yksi enemmän, sillä nohevat tilastojehut ovat löytäneet lyöntivirheen vuoden 1921 taulukosta.

Joka tapauksessa Osbornin maailmanrekordi kellahti nurin yli 100 pisteellä, vaikka pisteitä laskisi miten päin. Se ei Yrjölälle riittänyt. “Kyllä ennätys muuten vielä paranee”, ilmoitti tuore ME-mies kisan jälkeen Helsingin Sanomille.

Esteissä käytiin vuoden 1926 kovin kisa maailmassa. Olympiavoittaja Katz pisteli 9.34,5 eli lähelle epävirallista ME:tä. Perässä puuskuttivat himmeämmille medaljongeille Berg ja Peltonen. Kolmikko miehitti vuoden 1926 maailmantilastossa sijat 1-2-3, joten estejuoksun valtikka lepäsi tukevasti härmässä.

Karjala 19.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544883
Helsingin Sanomat 19.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532727
Turun Sanomat 19.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590322?page=1

“Kalevan kisat komeammat kuin koskaan ennen”

SM-kisojen pääosa pidettiin 14.-15. elokuuta Tampereella Pyynikin kentällä, joka vastoin yleistä luuloa ei sijaitse Pyynikissä vaan sen naapurikaupunginosassa Pyynikinrinteessä. Fordin pirssiä ei vielä pystynyt pysäköimään Pyynikin näkötornin viereen, koska se valmistui vasta kolme vuotta myöhemmin eli 1929. Näkötornin munkkikahvitkin jäivät siten ryyppäämättä.

Nimi Kalevan kisat alkoi vähitellen tunkeutua kielenkäyttöön. Tamperelainen Aamulehti käytti sitä jo kisaraporteissaan. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin Sanomat suosi edelleen perinteikästä termiä rata- ja kenttäurheilumestaruuskisat. Aamulehti eli muutenkin täysin rinnoin mukana kotikisoissa ja repäisi otsikon: “Kalevan kisat komeammat kuin koskaan ennen”.

Vuoden 1926 SM-kisojen mitalirohmuksi nousi kymmenottelun tuore ME-mies P. Yrjölä, joka voitti kummankin ottelun lisäksi kuulan ja tuli toiseksi korkeudessa. Myös pikajuoksuissa urakoitiin huolella: Åström kuittasi voittopytyn 200 ja 400 metriltä. Suoranmitalta tuli kolmas sija.

Kaksi ratavoittoa Nurmelle

Itse juoksijakuningas Nurmi suvaitsi kahden vuoden tauon jälkeen osallistua SM-kisoihin. Ylikunnosta kärsinyt Turun mies voitti 5000 metriä maailmanluokan ajalla 14.48,3. Nurmi aloitti virenmäisen 1000 metrin kirinsä kisan viimeisellä viidenneksellä, jolloin kuiviin itsensä rääkännyt yllättäjä Kinnunen iski kantaan. Mieshän on hullu, kommentoitiin katsomossa keskisuomalaisen kilometrinnielijän peliliikettä. Kinnunen rimpuili imussa aina loppupitkän alkuun saakka ja hävisi vain muutaman kymmenyksen. Aivan tosimielellä ei Nurmi ehkä kuitenkaan päästellyt.

Kinnunen sijottui vuoden 1926 maailmantilastossa lopulta kolmannelle sijalle heti Nurmen ja Ritolan jälkeen. Kolmikko kohtasi Amsterdamin kisojen vitosella kaksi vuotta myöhemmin. Silloin Kinnunen sai tyytyä kuudenteen sijaan, kun kärjessä Ritola ja Nurmi paahtoivat täyttä karkua.

Yksi Suomen mestaruus Tampereelta ei riittänyt Nurmelle, joka pelmahti seuraavana päivänä myös kympin lähtöviivalle. Mustakaapu korjasi voiton näytöstyyliin yli 31 minuutin ajalla.

800 metrillä sai haminalainen kanta-aliupseeri Alajääski pölhöyskohtauksen. Hän sovelsi Rudishan taktiikkaa: paukusta kärkeen ja ykkösenä maaliin. Voittoaika 1.56,5 jäi vain 0,2 sekuntia Nurmen virallisesta SE:stä. Tosin TUL:n mies Borg-Purje oli rykäissyt edellisenä vuonna 1.55.6, mutta sitä ei hyväksytty viralliseksi maan ennätykseksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa.

Alajääski jäi tähdenlennoksi, sillä muita yleisen sarjan SM-mitaleita hän ei pystynyt urallaan hankkimaan.

Nurmi osallistui viimeisen kerran SM-kisojen 800 metrille (juoksi erät), mutta jäi loppukilpailusta pois aikatauluongelmien vuoksi (5000 metriä kisattiin samana iltana). Ei sitä nyt ilmaiseksi ruveta revittelemään Pariisin malliin.

Muutamat Pariisin olympiakisoissa loistaneet urheilijat viettivät välivuotta. Esimerkiksi Tuulos ylsi kolmiloikassa vasta toiseksi ja pituudessa kolmanneksi. Loikkanoteeraus 14,49 jäi metrin Tampereen miehen parhaista pompuista.

Uutta verta keppiosastolle

Keihäässä alkoi sukupolvi vaihtua. Antwerpenin kisoissa 1920 nelosvoiton ottaneista jermuista oli mukana enää Johansson-Jaale, joka tirvaisi kakkospalkintoon oikeuttavan kaaren. Tulevista Los Angelesin kolmoisvoittajasta alkoi ensimmäisenä nostaa pääkoppaansa 19-vuotias Penttilä, joka lämpimikseen kilautti SM-voiton ja vieläpä heti ensimmäisessä 800-grammaisella käymässään mittelössä.

SM-kisoissa pitkän uransa aikana matkalaukullisen mitaleja voittanut Wilén vei neljännen kerran peräkkäin tuplan eli kummankin aitamatkan. Junnut tosin alkoivat vähitellen hyppiä pöydälle, sillä Wilén onnistui liiskaamaan pika-aitojen tulevan ME-miehen Sjöstedtin, 19, vain vaivaisella 20 sentillä. Toimitsijat kailottivat voittoajaksi 15,5, jota ei raapustettu SE-luetteloon liiallisen myötäpuhurin vuoksi. Pituudessa nassahti HIFK:n sällille kuudes sija.

Myöhemmin radion urheiluselostajana kunnostautunut ja vuonna 1926 parasta kauttaan urheillut Jukola otti neljännen kerran peräkkäin roinalla täytetyn ratakierroksen SM-hopean. Ajaksi kilahti oma ennätys 56,0. Myöhemmin syksyllä se aleni vielä 55,4:ään.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1926
Aamulehti 15.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507996?page=5
Aamulehti 16.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?page=1
Helsingin Sanomat 15.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532785?page=9
Helsingin Sanomat 16.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532784?page=1
Uusi Suomi 15.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705180?page=1
Turun Sanomat 15.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590312?page=1
Turun Sanomat 16.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590307?page=1
Suomen Kuvalehti 21.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877958?page=10
Viikko-Sanomat 21.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716087?page=11
Hufvudstadsbladet 15.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1534221?page=7
Hufvudstadsbladet 16.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1534218?page=3
Idrottsbladet 25.8.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860371?page=6

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 71

19.4.1926 Bostonin maraton
Maratonin olympiavoittaja Stenroos muutti vuosiksi 1925-1926 New Yorkiin, jossa harjoitteli yhdessä Ritolan kanssa. Tosin Peräseinäjoen susi paahtoi niin kovaa, että Stenroos veti itsensä pahaan ylikuntoon yrittäessään sinnitellä perässä. Toivuttuaan Stenroos osallistui 30. Bostonin maratonille, jossa otti toisen sijan valkoinen hikinauha keikkuen. Nuori Miles voitti.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=S16Uq9DmMt0
Tulokset: https://de.wikipedia.org/wiki/Boston-Marathon_1926
Idrottsbladet 4.5.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860361?page=3

31.7.1948 OK Lontoo M pituus
Pituushyppyä vuosina 1946-1948 hallinnut San Diegon sälli Steele pamauttaa ärhäkkäällä hypyllään 782,5 ja voittaa lajin ensimmäisen olympiakullan maailmansodan jälkeen. Owensin olympiaennätys jää silti rauhaan. Australian Bruce rikkoo amerikkalaisten kolmoisvoiton.
Video: https://youtu.be/t0mms8hGwIc?t=1164
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1948_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_long_jump, https://www.olympedia.org/results/58642
Black Past 26.1.2007: https://www.blackpast.org/african-ameri ... 1923-1989/

9.7.1982 Maaottelu DDR-USA Karl-Marx-Stadt N kuula
Rautapallo on kevyt, kun hyvin ravittu Ilona Slupianek tööttää sen muristen nykypäivän näkökulmasta mojoviin lukemiin 21,67. USA-Neuvostoliito-maaottelut olivat hieman huonossa hapessa 1980-luvun alussa, joten USA mitteli parin vuoden ajan voimiaan DDR:ää vastaan. Sarjan seuraava osa käytiin Los Angelesin Memorial Coliseumilla vuotta myöhemmin.
Video: https://youtu.be/vHyEkHZHPuE?t=78

29.7.1996 OK Atlanta N 400 m
Guadeloupen nopein nainen Marie-José Pérec liiskaa Australian Cathy Freemanin raivokkaassa kaksinkamppailussa. Uusintaottelua odotettiin Sydneyn kisoissa neljä vuotta myöhemmin, mutta Pérec jänisti ja liukeni kisakaupungista juuri ennen koitosta. Ulottuvan ranskattaren voittoaika 48,25 jää daamin ennätykseksi. Freemankin puksuttaa 48,63. Se on edelleen kaikkien aikojen neljänneksi nopein tulos, jolla ei ole voitettu 400 metrin kisaa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Sy-X20BXpF8
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1996_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_400_metres, https://www.olympedia.org/results/65065
Sunday Observer 17.4.2022: https://www.sundayobserver.lk/2022/04/22/sports/marie-jose-perec-only-athlete-win-successive-400m-olympic-golds

19.6.2011 ETC:n ykkösliiga Izmir M 200 m
Uohdettuja yleisurheilun valopilkkuja 2000-luvulla. Suomen Åstrand tikkaa kakkosrataa pitkin tuli hännän alla ennätyksensä 20,50. Turkin Izmirissä kihautettu noteeraus on myös kaikkien aikojen nopein Aasiassa kipaistu suomalaisaika, sillä Hongisto kirmaisi Osakan MM-kisoissa “vain” 20,56,
Video: https://www.youtube.com/watch?v=pjoj4xxZyh4
Yle 19.6.2011: https://yle.fi/a/3-5378359
Höblä 20.6.2011: http://gamla.hbl.fi/sport/2011-06-20/personbasta-jonathan-astrand

Seuraava viiden rainan tälli ilmestyy tällä palstalla 10.12.2022. Ei kannata lähteä pois.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 4: RAASTOKÄPÄLIEN RAIVOISAT OTTELUT

Mestarijuoksija Nurmi keskittyi vuonna 1926 jahtaamaan ennen muuta keskimatkojen maailmanennätyksiä. Aikeet osoittautuivat suunniteltua hankalammiksi. Turun Urheiluliiton mustakaapu oli nimittäin harjoitellut itsensä ylikuntoon. Samaan aikaan Ruotsin Wide oli nostanut tasoaan, joten näiden keskinäisistä kaksinkamppailuista tuli yllättävänkin tasaisia. Taisteluparia loikkasi hämmentämään vielä kolmas pyörä eli saksalainen Pelzer, jota Pohjolan raastokäpälät saivat varoa tosimielellä.

Junkersilla Berliinin

Nurmi polkaisi ennätystehtailun käyntiin toukokuussa Berliinissä, jonne kilparatojen valtias matkusti Junkersin pienellä matkustajalentokoneella Malmöstä. Se oli Nurmen ensimmäinen Euroopassa tehty kisamatka, joka kulki siivillä. Modernin ajan matkustusväline toki puki 1920-luvun kovapalkkaisinta amatööriyleisurheilijaa.

Kisat pidettiin Deutsches Stadionin 500-metrisellä radalla, joka hävitettiin 1930-luvulla. Sen paikalle pystytettiin ensimmäinen versio nykyisestä olympiastadionista. Nurmi osallistui 3000 metrin kilpaan, jossa kihautti soolojuoksuna uuden maailmanennätyksen 8.25,4.

Juoksun jälkeen Nurmea kiinnosti reklaamihumpuuki yhtä vähän kuin nykyisin Sydney McLaughlinia. Tuore ME-mies liukeni 40 000 katsojan edestä Deutsches Stadionilta ilman sen kummempia huiskutteluja. Takatassuunkin oli tullut tälli, joten seuraava kisa Düsseldorfissa sai jäädä väliin.

Helsingin Sanomat 25.5.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532659?page=9
Helsingin Sanomat 26.5.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532659?page=9
Suomen Kuvalehti 12.6.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877950?page=22

“Hirvittävä kamppailu voitosta”

Nurmi ja Wide kohtasivat toisensa Tukholman maililla 12. heinäkuuta. Nurmi räväytti tiskiin kovan ajan 4.11,9, joskin jäi yli sekunnin ME:stään. Wide hävisi lähes sekunnin. 1500 metrin paalulla naksahti Nurmen väliajaksi 3.53,6.

Pohjolan juoksijamestarit kohtasivat uudestaan 3000 metrillä seuraavana päivänä. Kisasta tuli skandaalinkäryinen, sillä Ruotsin Eklöf sabotoi Nurmen ME-yritystä minkä taitoi. Hän meni tuon tuostakin kärkeen hidastamaan vauhtia. Kaarteissa veljeskansamme velikulta juoksutti Turun miestä kakkosrataa pitkin. Nurmen aikataulussa tähdättiin puolimatkan krouvissa väliaikaan 4.08, joka olisi ennakoinut loppuaikaa 8.17. Hillittömän tempoilun vuoksi väliaka repsahti 4.05:een.

Viimeisen kierroksen alkaessa Nurmi johti Wideä 15-25 metrillä. “Uusi loistava maailmanennätys kajastaa”, viritteli Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Palmros. Ruotsalainen kiskoi ringin aikana eroa umpeen metri metriltä loppuunmyydyn stadionin mylviessä täyttä järkeä vailla. Nurmi sai ME-ajakseen 8.20,4. Wide räväytti 8.20,8. “Hirvittävä kamppailu voitosta”, puuskutti sanomalehti Uusi Suomi seuraavana aamuna Suomessa.

Juoksun jälkeen Nurmi kävi haukkumassa suomeksi Eklöfin sekä myös Widen, jota syytti juonikoimisesta Eklöfin kanssa. Lasten korviin sopimattomia sanoja putoili taajaan. Kisa kummitteli mielissä vielä seuraavanakin vuonna. Nurmi kieltäytyi juoksemasta Ruotsi-maaottelussa Eklöfiä vastaan. Lentävä suomalainen riiteli asiasta Turun satamassa liiton herrojen kanssa. Kun Pihkala ei antanut periksi, kehotti Nurmi Tahkoa pitämään tunkkinsa ja lähti kotiinsa lukemaan sanomalehteä. Muu joukkue astui laivaan, joka lähti purjehtimaan kohti Tukholmaa.

Helsingin Sanomat 13.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532682?page=3
Helsingin Sanomat 14.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532680?page=5
Helsingin Sanomat 15.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532679?page=4
Uusi Suomi 13.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705279?page=1
Uusi Suomi 14.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705253?page=1
Uusi Suomi 15.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705231?page=1
Uusi Suomi 16.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705192?page=8
Turun Sanomat 13.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590284?page=1
Turun Sanomat 14.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590368?page=1
Turun Sanomat 15.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590356?page=1
Turun Sanomat 16.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590350?page=4
Viikko-Sanomat 17.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716062?page=7
Suomen Kuvalehti 24.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877957?page=13
Idrottsbladet 14.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860367?page=1
Idrottsbladet 28.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860368?page=4

Nurmi ja Wide ottelivat reilusti toisiaan vastaan eivätkä pahemmin luikkineet käpykaartiin toisensa nähdessään. Pari viikkoa Tukholman jälkeen miehet ottivat kahden päivän aikana yhteen Turussa 1500 ja 5000 metrillä. Nurmi liiskasi kilpakumppaninsa kummallakin kerralla.

Pohjolan urhot kisailivat arvoisissaan puitteissa, sillä kutsuvieraskatsomossa kilpailua tapitti muun muassa tasavallan presidentti Relander. Valtionpäämiehet ovat myöhemminkin viihtyneet Turun urheilupuiston katsomossa.

Turun Sanomat 23.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590297?page=1
Turun Sanomat 24.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590293?page=1
Helsingin Sanomat 23.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532709?page=3
Helsingin Sanomat 24.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532705?page=3
Helsingin Sanomat 25.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532698?page=6
Viikko-Sanomat 31.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716107?page=7


Pelzer liiskaa Widen ja Nurmen Berliinissä.

“Kaikkien aikojen juoksu”

Vuoden 1926 kovin yleisurheilukamppailu käytiin Berliinissä syyskuun 11. päivänä. Näyttämönä toimi sama Sport-Club Charlottenburgin kenttä, jonka Nurmi kävi tiedustelemassa toukokuussa. Eurooppalaisen mailin lähtöviivalle kyyristyivät ME-mies Nurmen seuraksi jo 880 jaardilla ME:n pari kuukautta aikaisemmin iskenyt Pelzer isäntämaasta ja Ruotsin kovakuntoinen Wide.

Nurmi veti häijyä vauhtia (400 m 61,0, 800 m 2.02,2, 1200 m 3.05,6). Wide ja Pelzer seurasivat. Ruotsalainen säntäsi viimeisellä ringillä kärkeen, ja Nurmi hyökkäsi perään. Pelzer, jota tri Jukola luonnehtii “eläväksi luurangoksi” Huippu-urheilun historiassaan, lähti rypistämään viimeisessä kaarteessa ja harppoi pitkin askelin ensin Nurmen ja loppupitkällä myös Widen ohi.

Saksalainen yksityisajattelija kilautti Nurmen ME:n hiutaleiksi ajalla 3.51,0. Wide kirmaisi Ruotsin ennätykseksi 3.51,8. Nurmelle taskunauriit näyttivät virallisesti aikaa 3.52,8. Italialainen asiantuntija Quercetani on tosin analysoinut maaliintulosta otettua kuvaa ja todennut Nurmen ajan virheelliseksi. Nurmen oikea aika oli otoksen perusteella noin 3.52,4 eli mies olisi raatanut 0,2 sekuntia entisen ME:nsä alle. Turhaan ei suomalainen Idrottsbladet kuvaillut kisaa “kaikkien aikojen juoksuksi”.

Nykysäännöillä Wide olisi kirjoituttanut nimensä ME-luetteloon, sillä tohtori Pelzer otti kolme kertaa vilppilähdön.

Pelzer muisteli kisan kulkua lehdistötilaisuudessa. Hän huomasi viimeisellä kierroksella, että Nurmi alkaa olla kuitti ja tajusi, että hänet on lyötävissä. Ennen kisaa saksalaisen tavoitteena oli vain höyhentää Wide ja napata kakkossija.

Nurmi taas osoitti ingebrigtsmäisiä elkeitä ilmoittamalla kotiinpaluunsa jälkeen, että Berliinin 1500 metriä voitti kärkikolmikon heikoin mies. Seuraavana kesänä Turun mies nakkasi lisää yrttejä soppaan väittämällä, että Pelzer popsii epämääräisiä lääkeaineita suorituskykyään parantaakseen. Jotain myrkkyä miesten välillä velloi, vaikka myöhemmin sällit kävivät yhdessä lenkillä.

Helsingin Sanomat 12.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532748?page=5
Helsingin Sanomat 13.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532746?page=1
Helsingin Sanomat 14.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532741?page=7
Helsingin Sanomat 15.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532776?page=7
Uusi Suomi 12.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705254?page=1
Uusi Suomi 14.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705220?page=8
Uusi Suomi 15.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705191?page=2
Turun Sanomat 13.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590330?page=1
Turun Sanomat 14.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590323?page=4
Suomen Kuvalehti 25.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877965?page=20
Idrottsbladet 15.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860375?page=1
Racing Past 12.5.2014: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=243

Pelzerin ME-juoksua seuraavana päivänä käytiin Berliinissä kahden mailin ME:n kimppuun. Kisa oli siinä mielessä historiallinen, että Wide kylvetti Nurmen toisen kerran peräkkäin. Kimitön mies porhalsi viimeisen 200-metrisen apinan raivolla. Nurmi jäi kuin seisomaan, oli nakit ja muusi. Uusi ME kirjattiin lukemiin 9.01,4. Turun mustakaapu pysäytti aikaraudan lukemiin 9.05,0, joka toki sekin alitti entisen, Shrubbin nimissä olleen maailmanrekordin.

Viikko-Sanomat 18.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716074?page=11

Ritola äimänä

Tiedot Nurmen, Widen ja Pelzerin raisuista yhteenotoista kantautuivat New Yorkiin saakka. Siellä Ritola päivitteli, miten kaverit jaksavat moista paahtamista. Ison omenan työmies lähti itse siitä, että kehon pitää välillä palautua kovasta harjoitusrääkistä. Sanojensa mukaisesti Peräseinäjoen susi otti vuoden 1926 rauhallisesti. Hän ei tiettävästi kilpaillut kesällä lainkaan.

Pari viikkoa Berliinin kisan jälkeen Nurmi kävi Wienissä kipaisemassa 5000 metrillä maailman kärkiajan 14.34,0. Tasoitusjuoksussa syntynyt noteeraus jäi miehen omissa nimissä olleesta maailmanennätyksestä kuutisen sekuntia. Kotiin palattuaan mies kehui juoksuaan uransa parhaaksi vitoseksi, vaikka maailmanennätys ei kellahtanut nurin.

Helsingin Sanomat 23.9.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532787?page=7
Helsingin Sanomat 27.9.1926 (Nurmi kommentoi Euroopan-turnettaan): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532758?page=3

Historiasarjan seuraava jakso ilmestyy 19.12.2022. Silloin valitaan vuoden 1926 parhaat yleisurheilijat maailmassa ja tutkitaan eri lajien kaikkien aikojen parhaita tuloksia vuoden 1926 päättyessä. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 72

2.8.1936 OK Berliini N keihäs
Naisten keihään vie Berliinin olympiakisoissa isäntämaan Tilly Fleischer, joka tirvaisee voittolaakin 45,18 viimeisellään. Siviiliuran daami teki nahkatavarakaupan omistajana ja kuoli 94-vuotiaana vuosituhannen vaihtumisen jälkeen. Irja Lipasti (myöh. Sarnama) Suomesta kymmenes. Hän on Suomen ensimmäinen olympiayleisurheilussa kilpaillut nainen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=nWF9-GR6Pv0
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1936_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw, https://www.olympedia.org/results/58475
ISOH 2005: http://isoh.org/wp-content/uploads/JOH-Archives/JOHv13n3r.pdf

11.8.1971 EM Helsinki M pituus
Klauss lojauttaa lankulta 792 ja ottaa voiton. Toivosen ja Myllymäen potkaisuja (785 kumpikin) ei valitettavasti koosteeseen ole otettu mukaan. Ehkä ne menivät ohjaajalta ohi TV-lähetyksessä?
Video: https://areena.yle.fi/1-50089902?seek=93
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1971_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Men%27s_long_jump

31.7.1980 OK Moskova M 3000 m esteet
Peliliikkeen tehnyt ja viimeisellä kaudellaan esteisiin livahtanut Bayi kiskoo hulluna kärjessä ainoalla tuntemallaan taktiikalla. Malinowskin päästä kuuluu raksutus, kun kaveri laskee, kuinka monta sekuntia karkulainen on edellä, paljonko on matkaa jäljellä ja missä vaiheessa pitää alkaa rypistää. Suomen Ekblom 12:s.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Bx_x1bMp2V0
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1980_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_3000_metres_steeplechase, https://www.olympedia.org/results/62277

13.12.1998 Maastojuoksun EM Ferrara N 5,6 km
Paula Radcliffe osallistuu ensimmäisen kerran maastojuoksun EM-kisoihin ja napsii voiton heti. Annemari Sandell jää toiseksi loppukahinoissa.
Video: https://twitter.com/EuroAthletics/status/1592134239788703746
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1998_European_Cross_Country_Championships, https://www.friidrottsstatistik.se/resultsswe.php?CID=12836403&Season=1998
The Herald 14.12.1998: https://www.heraldscotland.com/news/12020546.radcliffe-enjoys-the-sweet-taste-of-success-its-lucky-13-as-british-runner-gallops-off-with-european-cross-country-title/
EAA 1.12.2022: https://www.european-athletics.com/news/flashback-to-ferrara-1998-the-first-of-many-triumphs-for-radcliffe-and-lebid

10.6.2011 Yhdysvaltain yliopistomestaruudet Des Moines N 400 m aidat
Iowan Des Moinesissa sataa ropisee niskaan kuten aina. Lontoon olympiavitonen T’erea Brown Miamista ja Turquoise Brown UCLA:sta käyvät raivokkaan taistelun roinalla täytetyn ratakierroksen voitosta. Kumpikin kilauttaa ajan 55,65. Tuhannesosat ratkaisevat voiton miamittarelle. Toinen UCLA:ssa opiskeleva eli New Yorkin likka Dalilah Muhammad aloittaa kolmosradalla terhakkaasti mutta jälkimmäisellä puolikkaalla tulee noutaja. Neiti jää seitsemänneksi ajalla 57,88. Lisää harjoitusta, niin ajasta putoaa yli kuusi sekuntia pois seuraavan vuosikymmenen aikana ja kaulaan ripustetaan olympiakulta ja -hopea.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-yuiXVOhZ1k
Amatöörivideo: https://www.youtube.com/watch?v=Cn3VopgD36I
Tulokset: https://www.milesplit.com/meets/83641-ncaa-outdoor-track-and-field-national-championship-2011/results/162391#.Y5RBDnZBxPY
USATF: http://www.legacy.usatf.org/Athlete-Bios/T-erea-Brown.aspx
Mile Split 30.7.2012: https://fl.milesplit.com/articles/89176/road-to-london-terea-brown

Seuraava viiden rainan rosolli annostellaan tällä palstalla jouluaattona. Pysy kanavalla.

[Geb Mo]

VAPAAURHEILUN MESTARUUSKILPAILUT 1912

Vuonna 2012 kuului Suomessa pientä mutinaa siitä, että Kalevan kisat pidetään Lontoon olympiakisojen jälkeen. Ajoitus ei ollut lainkaan uusi idea, koska niin tehtiin jo 100 vuotta aikaisemmin. Vapaaurheilun mestaruuksista oteltiin Turun urheilupuistossa elo-syyskuun vaihteessa 1912.

Kisojen kolmoisvoittajiin kuului myöhempi urheiluvaikuttaja Pihkala, joka reuhtoi ykköseksi 200, 400 ja 800 metrillä. Olympiakultamitalisti Niklander korjasi voittomitalin talteen kuulassa, kiekon yhteistuloksissa ja antiikin tyylin kiekonheitossa, jossa limppu kaartoi maailmanrekordiin 39,38.

Sisällissodassa Helsingin tuomiokirkon portaille ammuttu Juho Halme voitti pituuden ja jatkosodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Rangell kolmiloikkauksen.

Vuonna 1912 SM-kisat kärsivät hieman samoista ongelmista kuin nykyään. Huiput kuten olympiavoittajat Taipale ja Saaristo kisailivat samaan aikaan ulkomailla sen ajan timanttikisoissa. Olympiasankari Hannes Kolehmainenkaan ei osallistunut SM-kisoihin, sillä hän matkusti ennen Turun mittelöitä toiseen kotimaahansa Amerikkaan.

Kisojen erikoisuuksiin kuului haulikko, jolla ammuttiin juoksulajien lähtölaukaukset.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan-ottelu_1912
Urheilulehti 5.9.1912: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878655?page=4

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 5: MAAILMAN PARHAAT

Vuoden 1926 parhaat yleisurheilijat maailmassa

1 Pelzer, Saksa, 800 m, 1500 m
2 P. Yrjölä, Suomi, 10-ottelu, 5-ottelu, kuula, korkeus
3 Houser, Amerikka, kuula, kiekko
4 Nurmi, Suomi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
5 Locke, Amerikka, 100 m, 200 m

Vuoden yleisurheilija 1926 on riidaton tapaus. Saksan yksityisajattelija Pelzer kilautti maailmanennätykset 880 jaardilla ja 1500 metrillä. Puolella maililla tohtorismies liiskasi lisäksi olympiavoittaja Lowen ja 1500 metrillä sekä Nurmen että Widen. Saksan mestaruuskisoissa Pelzer kahmaisi voittopytyn 1500 metrillä.

Kisa vuoden toiseksi parhaasta yleisurheilijasta menee tiukalle. Paavo Yrjölä raatoi kymmenottelussa maailmanennätyksen 7820,93 (vuoden 1921 taulukko), joka ylitti jopa Amerikan Thorpen vuonna 1912 Tukholman olympiakisoissa tehtaileman noteerauksen 7751,60 (1921). Lisäksi Yrjölä voitti Suomen mestaruuden kymmenottelussa, viisiottelussa ja kuulassa. Pronssia tuli korkeudessa. Ehkä ratkaisevaa kisassa Houseria vastaan on se, että Yrjölä paransi kymmenottelussa Thorpen tulosta 0,89 prosenttia kun taas Houser kohensi kiekon ME:tä “vain” 0,65 prosenttia. Toisaalta Houserin kiekkotulos kesti ME;nä vuoden kauemmin kuin Hämeenkyrön reiman maajussin ottelubongot.

Kolmas tila menee siis Amerikan viskojavelho Houserille, joka limputti kiekon ME:n 48,20 Kalifornian tuulissa. Hän voitti päälajinsa niin Yhdysvaltain yliopistomestruuskisoissa kuin yleisissä mestaruuskilpailuissa. Kuulassa tuli NCAA:sta hopea ja yleisistä mestaruuskisoista pronssi.

Ylikunnosta kärsinyt juoksijakuningas Nurmi pääsee neljänneksi. Hän ei parantanut enää vuoden 1924 tuloksiaan olympialajeissa ja hävisi syyskuussa niin Ruotsin Widelle kuin Saksan Pelzerille. 3000 metrin ME:tä hän paransi kaksi kertaa, mutta se ei ole olympialaji. Suomen mestaruudet Turun mustakaapu vei maastojuoksussa sekä 5000 ja 10 000 metrillä.

200 metrillä epäilyttävän ihmetuloksen kilauttanut Locke ansaitsee viidennen sijan. Hän teki selvää jälkeä Yhdysvaltain yliopistomestaruskisoissa ja vei sekä 100 että 220 jaardin voittopytyn. USA:n mestaruuskisoissa ei Nebraskan sälliä nähty.

Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1926

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921 & 1923. Lisäksi Paddock ja USA:n intiaani Borah porhalsivat vuonna 1926 100 jaardia 9,5, joka vastaa metrimatkalla tulosta 10,4. 1920-luvun sääntöjen mukaan 9,5 pyöristettiin 9,6:ksi.
Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921.
Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia, 1910. Vastaa 100 metrillä tulosta 10,2.
Saksan Körnig kaasutti 10,4 vuonna 1926. Se hyväksyttiin maan ennätykseksi mutta ei maailman.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921 & 1924. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään loivalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.
Epäilyttävä tulos, 220 y melkein suoralla radalla ja ilmeisesti myötätuuleen: 20,5 Locke, Amerikka, 1926. Vastaa 200 m:llä tulosta 20,9 täyskaarteisella radalla. Viralliseksi 220 jaardin suoran radan ME:ksi tulos hyväksyttiin pyöristetyssä muodossa 20,6.

440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1.

880 y: 1.51,6 Pelzer, Saksa, 1926. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,0.

1500 m: 3.51,0 Pelzer, Saksa, 1926.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, Suomi, 1924. Halli-ME: 14.23,2 Ritola, Suomi, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, Suomi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

3000 m esteet: 9.33,4 (ei vesihautaa) Bontemps, Ranska, 1924. Paras vesihaudallinen tulos: 9.33,6 Ritola, Suomi, 1924. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.

120 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.

400 m aidat: 53,8 Pettersson, Ruotsi, 1925. Paras roinalla täytetyn 400 metrin tulos, joka nykysäännöillä olisi hyväksytty ME:ksi: 52,6 Taylor, Amerikka, 1924. 440 y aidat: 52,1 (ei hyväksytty) Riley, Amerikka, 1924.

4 x 100 m: 41,0 Amerikka (Hussey - Clarke - Murchison – LeConey), 1924.

4 x 400 m: 3.16,0 Amerikka (Cochran - Stevenson - MacDonald – Helffrich), 1924.

Korkeus: 203 Osborn, Amerikka, 1924.

Seiväs: 425 Hoff, Norja, 1925.

Pituus: 789 Hubbard, Amerikka, 1925.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911 & 15,52 Winter, Australia, 1924.
Vuonna 1924 Ahearnin tulokseksi tulkittiin 15,51, jolloin Winter sai nimensä ME-luetteloon yksin. Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter joutui jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 48,20 Houser, Amerikka, 1926. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 66,62 Lindström, Ruotsi, 1924. Näytöskilpailu: 68,56 Myyrä, Suomi, 1925. Ei hyväksytty ennätykseksi tuulen vuoksi: 67,31 Lindström, Ruotsi, 1925.

10-ottelu: 7820,93 P. Yrjölä, Suomi, 1926.

20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.

50 km kävely: 4.34.03 Sievert, Saksa, 1924.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)

Seuraavassa jaksossa valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1926 ja syynätään maan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset vuoden 1926 loppuessa.

[varis]

Ilman yhtään perehtymistä vuoteen 1926, mainittakoon että A. O. Arponen teoksessaan Visaiset valinnat, on senkin vuoden pyhittänyt Nurmelle.
Koko kotimaisen urheilun skaalasta maininnan ansainnee myös Lahden 30 ja 50 km:n hiihdon maailmanmestari Matti Raivio, Pohjolan taajuudelta uimari Arne Borg.

[Geb Mo]

Vuoden 1926 parhaiden yleisurheilijoiden valinta lajirajojen yli on lähes yhtä hankalaa kuin nykyaikana Suomen parhaiden urheilijoiden nimeäminen urheilumuotorajojen yli.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 73

14.7.1912 OK Tukholma M maraton
Tukholman olympiakisojen 42-kilometrisellä jolkotellaan Sollentunan kirkonmäelle ja takaisin. Tatu Kolehmainen sinnittelee kärkiryhmässä ja pitkään myös johtopaikalla kunnes 32 asteen helle tekee tehtävänsä 32 kilometrin paalulla ja heittää auringonpistoksissa kipristelevän suomalaisen kilometrinnielijän ojan pohjalle huilaamaan. Voittoon ravaa Etelä-Afrikan McArthur.
Video: https://youtu.be/m2370Gw5zY4?t=7020
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1912_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_marathon, https://www.olympedia.org/results/56648
Suomen Urheilulehti 20.8.1912: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878667?page=41
BBC 8.11.2011: https://www.bbc.com/news/uk-northern-ireland-15625195
One K More 24.9.2018: https://www.onekmore.com/en/2018/09/25/marathon-olympic-champions-v-stockholm-1912-ken-mcarthur-1881-1960/
Ballymoney Ancestry: http://www.ballymoneyancestry.com/kk-mcarthur.aspx

14.7.1962 Britannian avoimet Lontoo M 100y, M keihäs, M 440 y, M 3M
Britannian avoimet mestaruuskisat käydään perinteisesti heinäkuun puolivälissä Lontoon White Cityn stadionilla, joka sittemmin on jyrätty atomeiksi. -Antao vie 100 jaardin kisan Radfordin nenän edestä. Myöhemmin samana vuonna kenialainen voittaa vielä kansainyhteisön mestaruuden Perthin stadionilla, joka sekin on hävitetty. -McSorley tirvaisee voittolaakin 79,25 kepinheitossa. -440 jaardilla näyttää kykynsä Brightwell, joka voittaa myös EM-kultaa pari kuukautta myöhemmin. AAA-kisojen tulos 45,9 raapustetaan aikakirjoihin Euroopan ennätykseksi (vastaa tulosta 45,6 metrimatkalla). -Kolmella maililla tossuitta eteenpäin paahtava tuleva Euroopan mestari Tulloh kepittää loppupitkällä toisen kovan menijän eli Kanadan 18-vuotiaan nuorisotähden Kiddin, joka on jo aikaisemmin kaudella kipittänyt 5000 metriä aikaan 13.43,8.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=u6Mac8nel24
Haastattelussa Tulloh: https://www.highgateharriers.org.uk/about-us/club-archives/alastair-aitkens-reports/bruce-tulloh-interviewed-april-2011-and-september

5.9.1986 Bryssel N 200 m
Evelyn Ashford liiskasi DDR:n Marita Kochin jo maailmancupissa 1979. Seitsemän vuotta myöhemmin joutuu paalitettavaksi Heike Drechsler, joka tosin 181-senttisenä amatsonina kärsii hieman kolmosradasta kierteessä ja muutenkin hyytyy niin sanotuilla kalkkiviivoilla. David Coleman selostaa BBC:lle.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=J0AcxvWs-mM

1.-2.6.1995 USA:n yliopistomestaruudet Knoxville Tennessee M kiekko & kuula
Godina-niminen sälli noteerataan Suomessa ensimmäisen kerran kesän korvalla 1995. Oklahoman kaveri tällää rautapallon tasarahaan 22,00, joka tuohon aikaan oli kova tulos. Suomessa hallimaailmanmestari Halvarilta odotetetaan samana kesänä samanpituisia kaaria. Godinasta tulee heittolajeissa harvinaisempi kaksoisvoittaja, sillä mies on edellisenä päivänä vienyt myös kiekon NCAA-mestaruuden limputtamalla 61,68,
Video: https://www.youtube.com/watch?v=8JP6FmAmUAI
Tulokset: https://in.milesplit.com/meets/179495-ncaa-di-indoor-championships-1995/results/312953/raw#.Y52Zk3ZBxPY
Track & Field Newsin kansikuva August 1995: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2019/04/1995_08.jpg

17.2.2019 Halli-SM Kuopio N korkeus
Vanhojen tansseista suoraan kisakentälle porhaltanut Jessica Kähärä vempauttaa itsensä 190 sentin korkeudella killuvan riman yli. Tulos on alle 23-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden halli-SE.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=S3EIHbmro5k
Yle 19.2.2019: https://yle.fi/a/3-10650535
MTV 17.2.2019: https://yle.fi/a/3-10650535
Iltalehti 17.2.2019: https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/ad721dc7-354d-4995-a3ff-ed9db255e881
Etusuora 18.4.2019: https://etusuora.com/uutiset/monipuolinen-superlupaus-jessica-kahara-antaa-suurta-arvoa-nuorten-arvokisoille
Hufvudstadsbladet 17.2.2019: https://www.hbl.fi/artikel/43654af8-7fc9-41a0-98fe-1484db08cf5b

Seuraava viiden videon tälli ilmestyy tällä sivulla taas joskus.

[varis]

Suomalaisten Etelä-Afrikan valloitus keväällä 1963

"Apartheid oli minulle uusi sana"

Kevyt ilma sai juoksijat haukkomaan henkeään

Eskola 789 SE

Pretoriasta löytyi jo melkein normaali kenttä
"Jos happea riittää, katkeaa maalinauha. Jos ei, katkeaa mies."

Taisto Laitinen jää Etelä-Afrikkaan töihin

Eskolan jäähyväishyppy 793 SE

Reissun tuliaisina oli siis mm. kaksi Suomen ennätystä ja neljä Etelä-Afrikan mestaruutta. Yksi mestareista oli kolmiloikkaaja Asko Ruuskanen, joka samana kesänä saavutti SM-hopeaa 1961 pronssin jatkeeksi. Nämä jäivät myös edustamansa ja sittemmin lakkautetun Säämingin Urheilijoiden ainoiksi Kalevan kisojen mitaleiksi. Ennätysloikat 15,53 syntyivät useampaankin otteeseen vuoden 1963 kilpailuissa, mm. Suomen parhaana Ruotsi-ottelussa. Myöhemmin Asko Ruuskanen toimi Savonlinan kauppaoppilaitoksen rehtorina ja ennen Ilkka Kanervaa SUL:n liittovaltuuston puheenjohtajana.

SM-tasolla parempaan menestykseen ylsi poikansa Timo, joka voitti Suomen mestaruuden korkeushypyssä 1986. 200-senttinen hyppylahjakkuus oli korkeuskultaa edeltävänä vuonna ollut isänsä bravuurilajissa 18:s, mutta lajinvaihto tuotti heti kirkkaimman SM-mitalin vaikka ikävuosia ei ollut vielä 18:kaan. Toista SM-kultaa ei kuitenkaan enää koskaan siunaantunut eikä rimakakaan ylittynyt 222 senttiä korkeammalta. Sivulajissaan kolmiloikassa ennätys 16,11 syntyi historiallisessa kilpailussa Kuortaneella 23.6.1990 viiden suomalaisen loikkiessa päälle 16 metrin. Kolmen lajin yhteistuloksissa (222-731-16,11) vain Mikko Levola (226-716-16,17) on pistetaulukon mukaan suomalaisista hyppinyt niukasti paremmin. Yleisurheilu-uransa jälkeen Timo Ruuskanen pelasi lentopalloa SM-sarjassa ja saavutti beach volleyssä kaksi SM-pronssia 1996 ja 1997. Myös Timon veli Mika oli kova yleisurheilja: 400 metrin aidoissa irtosi Kalevan kisoissa viides sija 1989 ja supermoniottelussa (20 lajia) hän oli aikanaan maailman huippuja.

Kevään 1963 Etelä-Afrikan mestareista SE-miehet Esko Sirén ja Pentti Eskola voittivat saman vuoden kesällä myös Suomen mestaruuden, mutta Asko Ruuskasen tavoin hopealle, eikä kotimaassa koskaan sen korkeammalle, jäi myös Afrikkaan lumoutunut seiväshyppääjä Taisto Laitinen.

http://www.gbrathletics.com/nc/rsa.htm