Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 5: NURMI KUKISTI RITOLAN AMSTERDAMIN KYMPILLÄ

Höyrylaivalla olympialaisiin

Suomen joukkueen pääosa purjehti Amsterdamin olympiakisoihin Oihonna-höyrylaivalla, joka lähti Helsingistä 21. heinäkuuta. Poikkeuksen tekivät Ville Ritola ja sukunimensä kisojen alla suomalaistanut Eino Purje (ent. Borg), jotka “herkän kuntonsa säilyttääkseen” matkustivat kisapaikalle ensin laiva–juna-yhdistelmällä Kööpenhaminaan ja sieltä lentokoneella Hampurin kautta Amsterdamiin. He olivat ensimmäiset suomalaiset yleisurheilijat, jotka matkasivat kesäolympiakisoihin lentämällä. Kaksi vuotta aikaisemmin oli Paavo Nurmi matkustanut Berliinin kutsukilpailuihin Junkersin siivekkäällä koneella.

Amsterdamiin lähti 35 suomalaista yleisurheilijaa, jotka olivat miesoletettuja. Yhtäkään naisyleisurheilijaa ei kisamatkalle valittu. Suomessa ei daamien rata- ja kenttäurheilua paljon arvostettu vuosisata sitten.

Ennen Oihonnan irtaantumista satamasta otettiin joukkueesta kannella yhteiskuva. Kaksi kolmesta suomalaisesta 1500 metrin olympiavoittajista eli Oihonnan hyttikaverukset Harri Larva ja Paavo Nurmi eivät kuvissa esiinny, koska myöhästyivät sessiosta.

Olympiainnostus leijui ilmassa niin sakeana, että siitä saattoi leikata miekalla siivuja. Helsingin Sanomien pakinoitsijakin innostui urheiluhuumasta ja saatteli joukkueen matkaan värssyllä:

Hei, hei, hei! Suomi. Suomi, Suomi!
Nur-mi, Nur-mi, Ri-to-la
Lar-va, Pur-je, Yr-jö-lä
Penttilä ja Tuulos hei.
Kenpä teistä voiton vei!

Kauas ei Helsingistä päästy kun oli vuorossa seuraava isänmaallinen juhla. Oihonnan lipuessa pitkin Bäronsalmea Inkoossa kajautti paikallinen mökkiasukas torvella Maamme-laulun. Ennen oli kunnollista.

Viihtyvyys oli Oihonna-laivalla kaikin puolin taattu. Urheilijoiden käytössä oli muun muassa kirjasto. Hengenravintoa tarjosi myös nimimerkki Mailerin eli nuorena edesmenneen urheilutoimittaja Tauno Tattarin päätoimittama humoristinen julkaisu nimeltään Suomen Olympialaisjoukkueen Urheilulehti. Se oli koneella kirjoitettu, ja sitä tehtiin 10-20 numeroa. Lehteä jaettiin ilmeisesti vain olympiamatkalaisille.

Amsterdamissa oli joukkueen käytössä suomalaiselta sponsorilta vuokrattu hieno Nash-pirssi. Tahko Pihkala ajoi sen Suomesta olympiakaupunkiin. Laivamatkaa riepottelivat Itämeren myrskyt, joten muutama merisairas yleisurheilija jätettiin maihin Kielin kanavan suulla. Pihkala kyyditsi heidät Nashillä Amsterdamiin, eikä matkan aikana auton alle jäänyt kana hidastanut etenemistä.

Olympiakylää ei vuonna 1928 ollut, joten suomalaiset asuivat Oihonna-laivalla, joka ankkuroitiin Amsterdamissa Alankomaiden laivaston satamaan hieman etäämmälle kantakaupungin humusta ja sumusta. Nurmi tosin taisi kypsähtää asumisratkaisuun ja muutti kisojen aikana hotelliin.

Myös yhdysvaltalaiset majoittuivat omaan laivaan. Ison maan iso joukkue matkusti valtamerihöyryllä, jonka rinnalla Suomen Oihonna oli pieni purtilo.

Kaikki suurimmat suomalaiset sanomalehdet lähettivät toimittajansa paikan päälle seuraamaan olympialeikkejä. Radiossa kisoista ei vielä lähetetty suoria selostuksia, koska kansainvälinen olympiakomitea kielsi lähetykset stadionilta niin Amsterdamin kisoista kuin neljä vuotta myöhemmin Los Angelesista. Maailman eri yleisradioyhtiöt tosin kiersivät pykäliä lukemalla radiossa kilpailuselostuksia kisapäivän jälkeen. Suomen ensimmäinen radiolähetys kesäolympialaisista kuultiin 2. elokuuta 1928 klo 22.00. Siinä Tahko Pihkala luki hollantilaisessa radiostudiossa pakinan, jonka oli kirjoittanut etukäteen paperille. Selostus välitettiin radioaaltoja pitkin Suomeen, jossa Yleisradio lähetti sen edelleen eteenpäin omien mastojensa kautta.

Myös sanomalehdet kiersivät radiointikieltoa nohevasti. Ne asettivat Helsingissä eri toimipisteisiin kovaäänisiä, joiden kautta toimittajat kailottivat tuoreita kisakaupungista saapuneita sähkösanomia. Seurannan tiiviydestä kertoo se, että jopa 10 000 metrin juoksun väliajat kuulutettiin lähes reaaliajassa.

Arvuuttelu Amsterdamin kisojen yleisurheiluvoittajista alkoi lehdistössä jo hyvissä ajoin ennen kisojen alkua. Helsingin Sanomille kannua valoi Harvardin yliopiston valmentaja Jaakko Mikkola Amerikasta käsin:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533413?page=6 (lyhyet matkat 100-800 m
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533408?page=8 (juoksulajit 1500 metristä ylöspäin, aitajuoksut ja viestit)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533384?page=12 (kenttälajit)


Nurmelle yhdeksäs olympiakulta

Ensimmäinen kisapäivä päättyi 25 kierroksen juoksuun 29. heinäkuuta 1928. Se oli Nurmen ja Ritolan ensimmäinen ja ainoa kohtaaminen olympialaisten kymppitonnilla. Peräseinäjoen susi otti ohjat käsiinsä jo ensimmäisen ringin jälkeen. Englannin Wally Beavers ja Amerikan Joie Ray kävivät ajoittain vain nuuhkaisemassa kärkeä. Vauhti oli säälimätöntä, ja porukka alkoi kyykätä jälkipäässä yksitellen. Puolimatkan krouvi ohitettiin väliajassa 15.08 eli kymmenen sekuntia Nurmen maailmanennätysjuoksua hitaammin. Ritola veti edelleen raaka irvistys kasvoillaan. Nurmi seurasi valppaana ja Ruotsin Edvin Widekin sinnitteli vielä kelkassa, kunnes kuuden kilometrin jälkeen hänkin alkoi olla nakit ja muusi. Juoksijain kuningas ratkaisi pelin viimeisellä kierroksella loppupitkän alussa, jolloin kiertyi New Yorkin karpenterin rinnalle ja antoi nopean kuoliniskun. Nurmen katkaistessa pumpulilangan pysähtyi aikarauta olympiaennätykseen 30.18,8 eli vain 13 sekunnin päähän Turun mustakaavun maailmanrekordista.

Ritola teki kaikkensa karistaaksen Nurmen kannoiltaan ennen loppupitkää. Ruotsalaisen lehden mukaan hän sanoi Nurmelle kisan jälkeen: “En olisi uskonut, että olet kympillä näin kova.”

Suomessa alkoivat juhlat sen jälkeen, kun tieto Nurmen ja Ritolan kaksoisvoitosta oli kailotettu lehtitalojen ämyreistä. Helsingin Heikinkatu eli nykyinen Mannerheimintie täyttyi ihmisistä, jotka veisasivat veisuja ja liehuttivat lippuja.

Lehdistö otti rauhallisemmin. Monessa kommentissa Nurmen ja Ritolan kaksoisvoitto oli ikään kuin vähimmäistavoite. Se saavutettiin, hyvä niin. Sulo Kolkka harmitteli Urheilulehdessä lähinnä sitä, että kolean sään ja pehmeän radan vuoksi maailmanennätys ja puolen tunnin haamuraja ei kosahtanut hiutaleiksi. Ruotsalaiset lehdet olivat ihme kyllä enemmän haltioissaan. “Nurmi oli kuin kone, joka lisäsi vauhtia, kun oli voitettava. Yli-ihminen juoksuradalla”, pudotteli Dagens Nyheter.

Video: https://youtu.be/C2uZq54Ow_Y?si=fu6eeIhQn0Pcz2LL&t=223

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57705
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres

King korkeuden kuningas

Korkeuden vei kauden tulokas Bob King, joka ylitti ainoana 194. Tämä Stanfordin yliopiston lääketieteen opiskelija hyppäsi siistinä, kompaktina pakettina, joka oli jotain aivan muuta kuin olympiakultaa puolustaneen Harold Osbornin harakanlennot.

Sijoista 2-5 uusittiin. Siinä leikissä Osbornille jäi luu eli viides sija käteen. Hopean korjasi Kingin maanmies Ben Hedges ja pronssin Ranskan Claude Menard. Filippiinien Simeon Teribio oli neljännellä sijallaan vähällä ottaa saarivaltion ensimmäisen olympiamitalin.

Stadionilla korkeuskisaa silmä kovana seurannut Uuden Suomen kirjeenvaihtaja moitti saksalaisia ja pohjoismaalaisia hyppääjiä liian raskastekoisiksi. Sen sijaan eksottisten maiden hyppääjät saivat tunnustusta: “Pienten japanilaisten ponnistusjoustin oli ihmeteltävän kimmoisa.”

Video: https://www.youtube.com/watch?v=-c8IMvFtioE
Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57753
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_high_jump



Kuck kukisti ME-miehen

Kuularingissä nähtiin yllätyksenpoikanen. Suomessakin vuonna 1926 kisaillut Amerikan John Kuck tööttäsi messinkipallon maailmanennätyslukemiin 15,87 viidennellään. Edellinen ME-mies Emil Hirschfeld Saksasta jäi ehkä hieman yllättäen kolmanneksi. Filmillä ensimmäisenä pukkaava Suomen Armas Wahlstedt (Valste) työnsi viidenneksi ja ottelija Paavo Yrjölä yhdeksänneksi.

Kansasin kaveri Kuck työnsi kirveellä veistetyllä liikesarjalla, jota Tahko Pihkala pilkkasi maatiaistekniikaksi. Maailman tehokkain loppusykäys antoi pallolle kuitenkin sen verran mojovat kyydit, että olympiakulta ja maailmanennätys raapustettiin miehen nimiin.

Hirschfeldin kohtaloksi saattoi koitua herkkä luonne. Hän ei viihtynyt majapaikassaan Amsterdamissa, koska meri kohisi liikaa. Urheilun ulkopuolella saksalainen toimi ehkä perusluonteensa vastaisesti vääpelinä.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=nRhV3W1L3XU

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57800
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_shot_put

Ensimmäisen kisapäivän lehtileikkeitä:
Helsingin Sanomat 30.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533441?page=1
Turun Sanomat 30.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591866?page=1
Aamulehti 30.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508880?page=1
Hufvudstadsbladet 30.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535424?page=1
Uusi Suomi 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707798?page=8
Aamulehti 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508860?page=5
Ilkka 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537119?page=2
Helsingin Sanomat 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533426?page=6


Vaahteranlehti rinnassaan pyyhältänyt Percy Williams voittaa satasen.

Lätkämaan nopeat kintut

Toisena kisapäivänä menivät kaikki kolme kultamitalia englantia puhuviin maihin, ja niiden joukossa ei ollut Yhdysvallat.

Kanadan Percy Williams niputti Setä Samulia edustaneet Frank Wykoffin ja Bob McAllisterin satasella, vaikka yhdysvaltalaisten huutosakki mylvi katsomossa “juu es ei, hei hei hei!” -sotahuutojaan. Vancouverin 20-vuotias kossi johti alusta loppuun ja repi muihin eroa metrin verran. Amsterdamin kehno, pehmeä rata vaati veronsa, joten voittoaika painui 10,8:aan. Saksan Georg Lammers jäi niukasti kolmanneksi. Hänet liiskasi afrobritti Jack London, joka urheilu-uransa jälkeen elätti itsensä soittamalla pianoa musikaaliorkesterissa. Nuorisotähti Frank Wykoff hyytyi parhaana amerikkalaisena ehkä hieman yllättäen neljänneksi. Seuraavan kerran jenkit jäivät ilman satasen mitalia Montrealin kisoissa 1976, joihin Paavo Nurmen tavoin vanhoilla päivillään katkeroinut Williams ei suostunut tulemaan, vaikka nimi seisoi kutsuvierasluettelossa.

Williamsin voittoa ei kukaan osannut ennustaa. Häneen ei luottanut edes Kanadan olympiakomitea, joka ei suostunut maksamaan Percyn valmentajan Bob Grangerin matkaa Amsterdamiin, vaikka nopsajalka oli pyyhkeillyt lätkämaan karsinnoissa 100 ja 200 metrin voittoon. Granger joutui ylittämään Atlantin omalla kustannuksellaan karjankuljetusaluksella. Hän hankkiutui kuitenkin väleihin laivan radistin kanssa. Siten hän pystyi antamaan valmennusohjeita virallisessa kisalaivassa matkanneelle suojatilleen: muista venytellä säännöllisesti, älä ota liian kovakouraista hierontaa.

Percy Williamsin valttikortteihin kuului räjähtävä lähtö, jolla hän käytännössä ratkaisi satasen olympiakullan itselleen. Kanukki harjoitteli sitä vielä hotellissaan kisakaupungissa. Hän asetti sängynpatjan seinää vasten ja ampaisi kärppänä liikkeelle sitä päin. Lähtökuoppia ei tosin pystynyt kaivamaan hotellihuoneen lattiaan.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=k7yPD_BHrns (ratajärjestys Legg, Lammers, Williams, London, McAllister, Wykoff)

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57590
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_100_metres


Irlannin moukariperinteet jatkuvat

Tohtori Patrick O’Callaghan Irlannista veivasi moukarikisan loppukierroksella 51,39 ja niputti kymmenellä sentillä Ruotsin Ossian Skiöldin. Suomen Erik Eriksson sijoittui yhdeksänneksi.

O’Callaghan jatkoi moukarissa lajin kunniakkaita irlantilasperinteitä. Vuosina 1900–1920 lekanviskonnan olympiavoittajat olivat New Yorkiin muuttaneita irlantilaisia, jotka edustivat Yhdysvaltoja. Kotimaassa valtaa piti aina vuoteen 1922 saakka Iso-Britannia.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=_3kfLA2brX8

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57825
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_hammer_throw


Lordin voitto

400 metrin aidoissa nähtiin olemattomalla palkintokorokkeella aatelista verta, sillä Britannian lordi David Burghley voitti. Amerikan karsinnoissa maailmanennätyksen 52,0 rykäissyt Morgan Taylor ei saanut alkumatkalla revittyä riittävästi eroa maanmieheensä Frank Cuheliin ja Burghleyhin, jotka rutistivat loppupitkällä väkisin ohi. Suomi–Ruotsi-maaotteluissa härmäläisiä kurittanut Sten Pettersson sai itsestään kaikki irti. Ruotsalainen jäi niukasti neljänneksi kuten maanmiehensä Sven Nylander 68 vuotta myöhemmin. Sten-Pelle oli kisan jälkeen niin kuitti, että levytti pötköllään nurmikolla minuuttikaupalla.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=9dk5JvLbT9g

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57723
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres_hurdles

Toisen kisapäivän päättyessä alkoi Suomen joukkueen johdolle ja lehdistön reporttereille selvitä, että Amsterdamin järjestelyissä oli puutteita. “Aikataulun kellomääriä ylitetään runsailla akateemisilla kvarteilla ja esimerkiksi eilen olivat 100 metrin lähettäjät läpikehnoja. Ja tulostiedotus yleisölle ja sanomalehtimiehille on viheliäistä”, murisi Tahko Pihkala Aamulehdessä.

Toisen kisapäivän lehtileikkeitä:
AP 31.7.1928: https://news.google.com/newspapers?id=X78hAAAAIBAJ&sjid=Fp0FAAAAIBAJ&pg=4893%2C5468736
Glasgow Herald 31.7.1928: https://news.google.com/newspapers?id=j6dAAAAAIBAJ&sjid=eaUMAAAAIBAJ&pg=3167%2C4341899
Helsingin Sanomat 31.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533438?page=5
Uusi Suomi 31.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707814?page=1
Turun Sanomat 31.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591854?page=1
Aamulehti 31.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508867?page=3
Hufvudstadsbladet 31.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535425?page=3
Helsingin Sanomat 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533429?page=7
Uusi Suomi 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707771?page=8

Seuraavassa jaksossa, joka ilmestyy joskus ensi vuoden alussa, katsotaan mm. Amsterdamin huima 800-metrinen. Pysy kanavalla!

[varis]

Paluumatkan teki Ritolakin Oihonnalla... http://100tarinaa.blogspot.com/2017/05/ ... pojat.html

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 82

19.9.56 Neuvostoliiton mestaruuskisat Moskova N kuula
Vanttera neuvostodaami Tamara Tyškevitš tuuppaa rautapallon ME-lukemiin 16,22 maansa mestaruuskisoissa ja liiskaa Helsingin olympiavoittajan Galina Zybinan. Marssijärjestys pysyy ennallaan parin kuukauden päästä pidettävissä Melbournen olympiakisoissa,joissa Tamara kellistää Galinan jälleen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=h1kanrYeOY8

26.8.1979 Maailmancup Montreal M pituus
Mississippin sälli Myricks hajotti koipensa Montrealin olympiakisojen pituushypyn karsinnassa. Hän palaa areenalle kolmen vuoden kuluttua ja ehtii juuri ennen Lewisin valtakauden alkua ladata toisessa maailmancupissa tasankoratojen maailmanennätyksen 852.
Video: https://youtu.be/LqyoAB3IiNY?t=299
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1979_IAAF_World_Cup_%E2%80%93_Results
Montreal Gazette 27.8.1979: https://news.google.com/newspapers?id=RhgyAAAAIBAJ&sjid=cKQFAAAAIBAJ&pg=2118%2C4113786
New York Times 27.8.1979: https://www.nytimes.com/1979/08/27/archives/myrickss-jump-is-2d-longest-myrickss-2711-is-2d-longest-jump.html
Eugene Register-Guard 27.8.1979: https://news.google.com/newspapers?id=mHw1AAAAIBAJ&sjid=LOIDAAAAIBAJ&pg=6448%2C8332533
WA 27.4.2010: https://worldathletics.org/news/news/butlers-world-cup-top-10-mens-moments-iaafv

14.7.1989 Lontoo M 110 m aidat
Lontoon perinteisellä Crystal Palace -kentällä pidetään hyvätunnelmaiset kutsukisat. Yleisö loppuunmyydyissä katsomonosissa mylvähtelee innoissaan, kun Britannian oma nouseva tähtiaituri Jackson liiskaa olympiavoittaja Kingdomin. Jacksonin voittoaika 13,11 sivuaa niin Britannian ennätystä kuin sällin henkilökohtaista rekordia. Kingdom taisi kärsiä vain tilastotappion, sillä muutama viikko myöhemmin kaveri nuolaisi pika-aitojen maailmanennätyksen.
Video: https://youtu.be/bVjqi7H2Npw?t=95
Glasgow Herald 15.7.1989: https://news.google.com/newspapers?id=Rw01AAAAIBAJ&sjid=oKULAAAAIBAJ&pg=1989%2C4399652
Eugene Register-Guard 15.7.1989: https://news.google.com/newspapers?id=CulVAAAAIBAJ&sjid=oOEDAAAAIBAJ&pg=6916%2C3522803

27.8.1999 Sevilla MM N 200 m
Marion Jones saa krampin välierissä, joten isin tyttö Inger Miller käyttää tilaisuuden hyväkseen ja ottaa uransa ainoan arvokisavoiton kovalla ajalla 21,77. Voitto menee ihon alle; siitä todistaa riehakas neliraajatuuletus kisan jälkeen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-kEinQIOuek
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1999_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_200_metres
BBC 27.8.1999: http://news.bbc.co.uk/2/hi/sport/world_athletics/432063.stm
Eugene Register-Guard 27.8.1999: https://news.google.com/newspapers?id=4t1WAAAAIBAJ&sjid=pusDAAAAIBAJ&pg=5015%2C7536907

7.6.2013 Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisat Eugene N 400 m
Illinois’n Ashley Spencer puksuttaa roinattoman ratakierroksen voittoon ajalla 50,28, joka jää neidin ennätykseksi. Toiseksi rypistää lajin tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja ja Viron miniä Shaunae Miller Georgia Bulldogseista. Myöhemmin Spencer siirtyy roinalliselle 400 metrille ja ottaa siitä lajista pronssin Rio de Janeiron olympiakisoissa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=wbZ_izd3eWw
Tulokset: https://www.flashresults.com/2013_Meets/outdoor/06-05-NCAA/live/evtindex_wednesday.htm
Flotrack 7.6.2013: https://www.flotrack.org/articles/5034198-recap-day-3-ncaa-d1-outdoor-championships-2013

Seuraava viiden videon pläjäys ilmestyy tällä sivulla jälleen parin viikon päästä. Ei kannata lähteä mihinkään!

[Geb Mo]

Douglas Lowe uusi 800 metrin olympiakultansa kiihkeällä loppupitkän rypistyksellään, Kuva: Wikimedia Commons.


YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 6: LOWE DYNAMIITTIKIRILLÄ 800 METRIN VOITTOON


Kolmas kilpailupäivä potkaistiin Amsterdamin olympiastadionilla käyntiin kauniissa joskin tuulisessa säässä. Aamulla oli kuitenkin satanut, joten juoksurata oli ei vain pehmeä vaan myös raskas. Katsomon paikoista täyttyi noin kaksi kolmasosaa.


Hamm haka

Loppukilpailut alkoivat pituushypyllä. Georgian sälli Ed Hamm oli jo Amerikan karsinnoissa lojauttanut maailmanennätyksen 790. Amsterdamin huonolla radalla santa pöllähti 773 sentin päässä tammilankusta. Se riitti.

Nopeudella pärjättiin myös Amsterdamin pituuskisassa. Hamm, jota Urheilulehden toimittaja kuvaili “pieneksi ja vantteraksi pojaksi”, oli aikaisemmin urheilu-urallaan vetäissyt suoranmitan aikaan 10,6 ja kaksi kertaa pidemmän matkan 21,0 (todennäköisesti suoralla radalla).

Haitin Silvio Cator tärveli lanattua santakasaa potkuilla, jotka sijoittuivat alkukilpailussa 750:n ja 760:n haarukkaan. Paras siivu kantoi 758. Siitä lyötiin hopeamitali kouraan joskus kisojen päätyttyä (palkintojenjakoseremonoita ei tuolloin vielä ollut). Myöhemmin syksyllä Cator kuittasi tappionsa siirtämällä maailmanennätyksen lukemiin 793. Se on kestänyt Karibianmeren köyhän saarivaltion ennätyksenä 95 vuotta.

Entinen maailmanrekordin haltija DeHart Hubbard kärsi loukkaantumisesta ja päätyi jaetulle 11. sijalle yhdessä Suomen Vilho Tuuloksen kanssa. Yleisurheiluhistorian ensimmäinen afroamerikkalainen olympiavoittaja hyökkäsi kivusta piittaamatta täydellä höyryllä kohti tammilankkua. Yksi potku nassahti mojovasti jengoilleen ja olisi saattanut uhata Hammin voittoa. Lahjomattomat tuomarit heilauttivat kuitenkin punalippua.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=-BqmZfNLa5I

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57772
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_long_jump



Lowe uusi 800 metrin olympiakultansa

Kahdella ratakierroksella lähti vauhtia pitämään Amerikan Lloyd Hahn, joka oli jo kiskonut maan karsinnoissa tuloksen 1.51,4. Sitä kansainvälinen liitto ei kuitenkaan hyväksynyt maailmanennätykseksi. Olympiakullan puolustaja ja välivuodet höntsäillyt Douglas Lowe seurasi imussa eikä tehnyt yhtäkään taktista virhettä. 120 metriä ennen maalia britti kiertyi toiselle radalle ja iski ison vaihteen pykälään. Kiri irtosi mureasti kuin Sebastian Coella parhaina päivinään.

Lowe on edelleen Mal Whitfieldin, Peter Snellin ja David Rudishan ohella ainoa, joka on pystynyt kahteen peräkkäiseen olympiakultaan kahdella ratakierroksella.

Hopealle kirinnyt Erik Byléhn saattoi yllättää muun maailman paitsi ei suomalaisia. Ruotsalaisen nimi oli härmässä raapustettu muistivihkoon jo vuotta aikaisemmin, kun oli piessyt Finnkampenin 800 metrin voittokamppailussa Harry Larvan, joka vielä silloin käytti sukunimeä Lagerström.

Pari viikkoa ennen Amsterdamin kisoja maailmanennätyksen kilauttanut Séra Martin hyytyi loppupitkällä kuudenneksi. Tilastotulokset ja etenkin jänisjuoksuissa tehdyt noteeraukset eivät juurikaan paina mitään silloin, kun ryhdytään oikeasti ratkomaan arvokisojen palkintosijoja. Esimerkiksi olympiavoittaja Lowe keskittyi urallaan vain arvokisoihin ja jätti teennäiset ennätyskokeet muiden huoleksi.

Vuonna 1926 sekä 880 jaardin että 1500 metrin maailmanennätykset takonut Otto Pelzer ei koskaan menestynyt arvokisoissa. Saksalainen yksityisajattelija putosi tylysti jatkosta 800 metrin välierissä.

Suomessa on iät ajat päivitelty sitä, että Pekka Vasala jätti 800 metriä väliin Munchenin olympiakisoissa 1972. Siinä meni varma voitto. Sulo Kolkka puolestaan kaipaili Urheilulehden kolumnissaan 44 vuotta aikaisemmin huippukuntoista Harry Larvaa Amsterdamin kahden kierroksen lähtöviivalle. Siinä meni varma voitto.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=i4iIka_QQ24

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57675
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_800_metres



Neiti Betty Robinson (879) otti Amsterdamin satasella naisten yleisurheilun ensimmäisen olympiakullan. Kuva: Wikimedia Commons.

Betty Robinson - naisten yleisurheilun ensimmäinen olympiavoittaja

Satasella kaasutti voittoon 16-vuotias Elizabeth “Betty” Robinson. Muutama viikko aikaisemmin maailmanennätyksen kilauttanut Kanadan Myrtle Cook ja Saksan Leni Schmidt hylättiin vilppilähtöjen vuoksi. Urheilutoimittaja Martti Jukolan kuvauksen mukaan he tuomion jälkeen “heittäytyivät nurmikolle ja itkivät katkerasti”. Jaloilleen kömmittyään Myrtle Cook heristeli vielä nyrkkiään lähettäjä-äijälle, mikä oli mukavan anarkistinen teko aikana, jolloin naisyleisurheilijat leimattiin lehdistössä kilteiksi ja herttaisiksi.

Daameja ei ehkä voi täysin syyttää punakortin heilumisesta, sillä Tahko Pihkalan todistuksen mukaan Amsterdamin pikajuoksujen lähettäjät olivat “umpikehnoja”.

Betty Robinsonia pidetään yleensä naisten yleisurheilun ensimmäisenä olympiavoitttajana. Naisten kiekonheitto alkoi Amsterdamissa klo 14.00 ja satanen 15.30. On varsin todennäköistä, että limputtelu Halina Konopackan johdolla oli vielä kesken sillä hetkellä, kun maailman nopeinta naista haettiin. Miesoletettujenkin sarjassa kiekkokisa kesti kolme tuntia.

Suomalaisia lehtimiehiä eivät naisten kilpailut kiinnostaneet. “Osasihan yleisö innostua heidänkin ponnistuksistaan”, kirjoitti Helsingin Sanomien nimimerkki Uppercut eli kirjailija Yrjö Laiho lähes haukotustaan pidätellen, “mutta me suomalaiset tilasimme sillä aikaa sandwichejä, bierejä tai pepparmynttipastilleja ja olimme rauhallisia.”

Suopeammin naisten yleisurheiluun suhtautui Suomen Urheilulehden nuoremman polven toimittajanimimerkki Maileri eli Tauno Tattari (s. 1907). Hän seurasi Amsterdamin lehdistökatsomossa naisten lajeja niin tarkkaavaisesti, että pystyi raportissaan yksilöimään, kuka kilpailijattarista oli pisamakasvoinen. Mailerin kanta naisten yleisurheiluun oli käytännöllinen: periaatteessa hän kannatti daamien häätämistä olympiakisojen rata- ja kenttäurheilusta, mutta kun kerran naisten lajit on lisätty virallisesti ohjelmaan, niin Suomenkin on mentävä leikkiin mukaan ja lähetettävä naisedustajia seuraaviin vapaaurheilun arvokisoihin Los Angelesin olympiakisoihin - edellyttäen että tulostaso riittää.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=zGcC2kn4qgU

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57875
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_100_metres


Kultaa Puolaan ja Puolasta

Ulottuva (180 cm) Halina Konopacka limputti kiekossa maailmanennätyksen 39,62 ja vei kullan Puolaan. Toisen maailmansodan alettua hän oli mukana estämässä kullan vientiä Puolasta. Hän osallistui operaatioon, jossa Puolan kultavarantoja siirrettiin turvaan ulkomaille ennen kuin ne olisivat päätyneet maahan hyökänneiden saksalaisten käsiin. Siitä hyvästä hänelle myönnettiin postuumisti Puolan valtion korkein siviiliarvomerkki.

Täysin tyytyväinen ei sen sijaan ollut kansainvälisen yleisurheiluliiton peräsimessä toiminut setämies Sigfrid Edström, joka torui Konopackaa liian lyhyiden urheilupöksyjen käytöstä olympia-areenalla.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=IO2gL-qOdeE

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57914
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_discus_throw

Kolmannen kisapäivän lehtileikkeitä:
Helsingin Sanomat 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533435?page=4
Uusi Suomi 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707798?page=1
Turun Sanomat 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591841?page=1
Aamulehti 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508860?page=3
Hufvudstadsbladet 1.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535430?page=3
Uusi Suomi 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707785?page=15
Uusi Suomi 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707771?page=9
Ilkka 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537118?page=4
Helsingin Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533422?page=8



Kiven kiekkokulta kiikasti yhdeksästä sentistä

Neljäs kilpailupäivä alkoi Amsterdamissa ankeassa, koleassa, tihkusateen riivaamassa säässä. Päivän aikana tehtailtuja tuloksia voi pitää hyvinä, sillä rata oli vetinen ja entistäkin kehnompi.

Pariisin olympiavoittaja Bud Houser piti vuonna 1927 välivuotta ja keskittyi rassaamaan praktiikallaan ihmisten purukalustoja. Hän palasi olympiavuonna kiekkokehiin teräkunnossa. Kalifornian batu viskasi kolmannellaan olympiaennätyksen 47,32 ja voitti niukasti. Lajin valtikka pysyi edelleen tiukasi Kaliforniassa.

Suomen kiekkovaltikka sen sijaan vaihtui. Pariisin hopeamies Vilho Niittymaa ei saanut kaudella 1928 lingottua kakkua enää 40 metrin paremmalle puolelle, joten Amsterdamin-matka kuivui kokoon. Hänen työtään jatkoi Antero Kivi, joka limputti viidennellään 47,23 ja korjasi hopeat härmään. Armas Taipaleen virallinen Suomen ennätys häämötti enää 18 sentin päässä.

Kivi oli kisan tasaisin mies, sillä hänen kourastaan singahti kisan aikana viisi baakkelsia yli 45 metrin. Houserilta irtosi vain yksi heitto Kiveä pidemmälle, mutta se riitti.

Saksalaisilta ennakkosuosikeilta meni kilpailu mutinaksi. Ennen kisoja melleviä kaaria kotimaasssaan nakanneet Ernst Paulus ja pilapiirtäjä Hans Hoffmeister tipahtivat jo alkukilpailussa.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57812
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_discus_throw


Atkinsonille aitaviidakko

Yhdysvaltalaiset kokivat tappioita myös paraatilajissaan 110 metrin aidoissa. Aikaisempien olympiakisojen pika-aitojen voitoista kuusi oli mennyt uudelle mantereelle. Amsterdamissa Etelä-Afrikan ketjupolttaja Sid Atkinson sekä Amerikan pojat Karl Anderson, John Collier ja Leighton Dye kävivät voitosta ankaran millimetrikamppailun, joka päättyi eteläafrikkalaisen voittoon. Se on toistaiseksi maan ainoa olympiavoitto korkeissa aidoissa.

Välivuosina vain lievää kiinnostusta yleisurheilua kohtaan osoittanut Atkinson sai myös makoisan revanssin neljän vuoden takaiselle tappiolleen. Silloin hän oli voitosta kamppaillessaan kalauttanut kavionsa viimeiseen häkkiin, jolloin oli valahtanut hopealle.

Amsterdamin voittoajaksi mitattiin 14,8. Välierissä hopeamies ja Atkinsonin maanmies George Weightman-Smith kihautti 110 metrin aitojen maailmanennätystä sivunneet lukemat 14,6. Se jäi lajin tekniikkaa aikoinaan kehittäneen Earl Thomsonin jo vuonna 1920 nuolaisemasta 120 jaardin aitojen ME:stä 14,4 (120 jaardia=109,73 metriä).

Suomen ykköspika-aiturin tittelin Erik Wiléniltä ottanut Bengt Sjöstedt nuolaisi kelpo kisan välierissä, vaikka menetti johtoasemansa kahdeksannen aidan takeltelussa. Yhteistuloksissa Raaseporin sälli sijoittui kymmenenneksi. Loppukilpailupaikka jäi vain kahden kymmenyksen päähän.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=PYneUv1WIPc (ratajärjestys: Weightman-Smith, Collier, Atkinson, Anderson, Gaby, Dye)

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57707
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_110_metres_hurdles


Vetelä kaarre, tuimat kalkkiviivat

Kanadan Percy Williams vei satasen lisäksi kaksisatasen. Hänestä tuli kisojen ainoa kaksinkertainen kultamitalisti yksilölajeissa.

Stadioninpuolikkaan loppukilpailussa lätkämaan nopsajalka turvautui ovelaan taktiikkaan: hän passaili kaarteen ja antoi Saksan Helmut Körnigin porhaltaa suu vaahdossa kärkeen. Williams säästi paukut viimeiselle 40 metrille, jolla reuhtoi voittoon.

Yhdysvaltalaisille tämäkin laji oli synkkä. Amerikan karsinnat voittanut Charley Borah lensi laulukuoroon jo alkuerissä. Lennättäjänä oli itse kanukki Williams. Myös Antwerpenin satasen voittajan, Charley Paddockin, värikäs ura alkoi kääntyä ehtooseen, sillä hän tipahti jatkosta välierissä.

Tuomarit eivät saaneet eroa alussa täyttä karkua paahtaneen Körnigin ja Amerikan Jackson Scholz välille, joten pronssista määrättiin uusinta. Olympiakullan puolustaja Scholz totesi, että onhan noita mitaleita jo vitriinissä ja luovutti.

Yhdysvaltalaisille eivät Amsterdamin kisat menneet hyvin. Stadioninpuolikkaaltakaan ei tullut mitalin mitalia. Lehdistössä arveltiin, että amerikkalaisten ruoat heidän asuttamallaan valtamerihöyryllä olivat liian maittavia. Esimerkiksi laivan jäätelövarasto oli tyhjennetty jo yleisurheilukisojen puoliväliin mennessä.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57619
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_200_metres


Amerikan juhlaa seipäässä

Seiväskisa oli sentään yhdysvalatalaisten juhlaa. He menestyivät, koska olivat kopioineet ammattilaiseksi julistetun norjalaisen Charles Hoffin hyppytekniikan: railakas vauhti, räjähtävä ponnistus ja tehokas taivutus riman päällä. Entinen maailmanennätysmies Sabin Carr ei piitannut sateen möyhentämästä vauhdinottoradasta vaan pamautti ensimmäisellään 420 ja korjasi voiton. Kaksi muuta jenkkiä William Droegemuller ja Charles McGinnis kahmivat seuraavat mitalit. Keväällä maailmanennätyksen vempauttanut Pariisin kisojen olympiakullan puolustaja Lee Barnes jäi yllättäen viidenneksi.

Video: https://youtu.be/NbAk1KJY7Sc?si=x6PhpCMoMlUQdagT&t=1341

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57760
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_pole_vault

Neljännen kisapäivän lehtileikkeitä:
AP 2.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=WrYhAAAAIBAJ&sjid=OJ0FAAAAIBAJ&pg=4489%2C285091
Helsingin Sanomat 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533429?page=4
Uusi Suomi 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707785?page=1
Turun Sanomat 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591829?page=1
Aamulehti 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508848?page=2
Hufvudstadsbladet 2.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535432?page=3
Helsingin Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533422?page=7

Seuraavassa jaksossa hyökätään Amsteramin viidenteen kisapäivään, joka oli suomalaisittain hieman tummahko. Larva nyt otti ohimennen olympiakultaa 1500 metrillä, mutta eihän se riittänyt mihinkään! Kyllä keihäässä olisi pitänyt myös voitto tulla ja mieluummin muitakin mitaleita päälle.

[Geb Mo]

Dave Sime. Kuva: Wikimedia Commons.


VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 83

19.5.1956 Raleigh 100 y
Pesäpallosta yleisurheiluun melkein yhdessä yössä siirtynyt David Sime päästelee Amerikan alueellisten mestaruuskisojen erissä Pohjois-Carolinassa 100 jaardia aikaan 9,3 (vastaa metrimatkalla aikaa 10,2). Se sivuaa jaardimatkan ME:tä. Valitettavasti loukkaantuminen vei sällin mahdollisuudet osallistua Melbournen kisoihin. Hän pääsi olympia–areenalle vasta seuraaviin kisoihin Roomaan, jossa korjasi hopean.
Filmi: https://www.youtube.com/watch?v=C5kZmtvPlFc
Hawaiian Times 21.5.1956: https://hojishinbun.hoover.org/?a=d&d=tht19560521-01.1.2&e=-------en-10--1--img-------
SI 4.6.1956: https://vault.si.com/vault/1956/06/04/superman-in-spikes
Go Duke 3.7.2016: https://goduke.com/news/2016/3/7/210765725.aspx

2.9.1960 OK Rooma M 400 m aidat
Amerikan Glenn “Jeep” Davis uusii neljän vuoden takaisen olympiakultansa ajalla 49,3 (automaattisella ajanotolla 49,51), joka jää vain kymmenyksen miehen omissa nimissään olevasta maailmanrekordista. Himmemmille mitaleille päätyneet kokivat karuja kohtaloita siviilissä: kakkoseksi kaasutellut Clifton Cushman katosi Vietnamissa ja Dick Howard kuoli heroiinin yliannostukseen. Suomen Jussi Rintamäki kipaisee viidenneksi Suomen ennätyksellä 50,8 (50,98).
Video: https://www.youtube.com/watch?v=eMFQ5xulv8c
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1960_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres_hurdles, https://www.olympedia.org/results/59733
Free-Lance Star 2.9.1960: https://news.google.com/newspapers?id=MORLAAAAIBAJ&sjid=p4oDAAAAIBAJ&pg=1016%2C1925952
Spokesman Review 3.9.1960: https://news.google.com/newspapers?id=TFspAAAAIBAJ&sjid=g-cDAAAAIBAJ&pg=6615%2C769183

12.-13.3.1977 Halli-EM San Sebastian
Islanti ottaa harvinaisen arvokisavoiton: Hreinn Halldorsson tööttää rautapallon pisimmälle halli-EM-kisoissa 1977. -Marlies Öelsner (myöh. Göhr) rykäisee voittoon 60 metrillä. -Kolmiloikassa Viktor Sanejev pomppii voittoon vielä vanhoilla päivillään. -Naisten pituudessa Jarmla Nygrynova lojauttaa pisimmälle. -Marita Koch jyrää voittoon 400 metrillä. -Munchenin hopeamitalisti Hans Baumgartner voittaa pituuden. -Sebastian Coe ottaa ensimmäisen arvokisavoittonsa yleisessä sarjassa. Matkana 800 metriä. -Sara Simeoni floppaa korkeimmalle. -Suhteellisen tuntematon Lyubov Nikitenko nuolaisee voittoon 60 metrin aidoissa. -Olympiavoittaja Jacek Wszola hoitelee korkeuden. -Vanha kunnon Valeri Borzov ottaa kerran vielä arvokisavoiton. Nyt 60 metrillä. -Välivuosien mestarijuoksija Karl Fleschen liiskaa 3000 metrillä Pekka Päivärinnan, Wladyslaw Kozakiewicz seipäässä Antti Kalliomäen. -60 aidoissa Arto Bryggare ottaa ensimmäisen yleisen sarjan arvokisamitalinsa rypistämällä Thomas Munkeltin takana pronssille
Video: https://www.youtube.com/watch?v=ORzzLjjHj8o&t=35s
Mitalistit: https://en.wikipedia.org/wiki/1977_European_Athletics_Indoor_Championships

21.8.1985 Weltklasse Zurich N pituus
Hyvin ravittu Heike Drechsler lojauttaa lankulta 739 ja kellistää olympiavoittaja Jackie Joyner-Kerseen, joka pääsee “vain” 724.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=k3eaYMgttRQ
Parhaiden tuloksia: https://www.upi.com/Archives/1985/08/21/Track-and-Field-ResultsNEWLNWeltklasse-Grand-Prix-At-Zurich-Switzerland-Aug-21/8431493444800/

9.3.1991 Halli-MM Sevilla N 3000 m
Suomen Carita Sunell tekee mojovan yllätyksen ja sijoittuu halli-MM-kisoissa Sevillassa 3000 metrillä viidenneksi. Aika on kova 8.56,11. Ranskan Marie-Pierre Duros paahtaa voittoon.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=cDX9_lnf-M8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1991_IAAF_World_Indoor_Championships

Seuraava viiden rullan rykäisy ilmestyy tällä sivulla taas kahden viikon kuluttua. Pysy kyydissä!

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 7: LARVA JUHLI 1500 METRILLÄ, RITOLA OTTI RITOLAT

Viidentenä kisapäivänä Amsterdamin olympiastadionin lehtereille istahti 25 000 katsojaa, jotka todistivat kilpailuja lauhassa mutta tuulisessa säässä.

Lundqvist ratkaisi ensimmäisellään

Keihäskisa ratkesi heti ensimmäisellä naksautuksella. Ruotsalainen Erik Lundqvist tirvaisi alkajaisiksi 66,60. Unkarin pilapiirtäjä Béla Szepes tuli toiseksi ja Norjan Olav Sunde kolmanneksi.

20-vuotias Lundqvist oli harrastanut keihäänheittoa vasta pari vuotta. Hän oli voittanut Ruotsin karsinnat mutta varonut kilpailemasta liikaa alkukaudesta. Kisaan hän keskittyi hieman samalla tavalla kuin Seppo Räty: narrasi ongella ahvenia Amsterdamin kanaalien varsilla.

Suomalaisille kisa oli pettymys. Paavo Liettu oli neljäs, nilkkavaivainen Eino Penttilä kuudes, Albert Lamppu yhdeksäs ja Vilho Rinne 15:s. Ensimmäisen kerran sitten vuoden 1908 jäivät härmäläiset ilman keppimitalia.

Eripariset kengät jalkaansa pukeneen Penttilän kisa kuivui kokoon kesäkuisen nilkkavamman vuoksi. Vaikka koipi oli sinänsä kunnossa, oli toipilaana olo hajottanut tekniikan. Kun Penttilä otti viimeisellä kolmella heittokierroksella 30 metrin raivokkaan vauhdin, pamahti tekniikasta loputkin säpäleiksi.

Ruotsalaisen Dagens Nyheterin toimittajalla oli täysi työ pidätellä Penttilän puheripulia kisan jälkeisessä haastattelussa:

- Minkä käsityksen saitte Lundqvistista?
(Ei vastausta.)
- Mistä johtuu, ettette heittänyt samalla lailla kuin tavallisesti?
- En minä tiedä.

Kuuden parhaan loppukilpailusta putosi ensimmäisenä Uuden-Seelannin Stan Lay, joka oli säväyttänyt Englannin mestaruuskisoissa päälle 66 metrin tinttauksellaan. Amsterdamissa kaari kantoi 62,89.

Suomessa otettiin keihään mitaliputken murtuminen raskaasti. Sitä ei pystynyt loiventamaan edes Larvan olympiakulta 1500 metrillä. Urheilulehden kolumnistinimimerkki Känä eli Urho Kekkonen tavoitteli itsesäälissään suorastaan parodisia ulottuvuuksia keihästappion jälkeen:

“Ihmiskunta käveli synkkänä, niinkuin itsemurhan tekijä astelee Imatralle, niin saapasteli Helsingin asujamisto pitkin sateenkastelemia katujaan.”

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57830
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_javelin_throw



Tuulokselle kolmas olympiamitali

Yleisurheilu alkoi nousta Japanissa lähes samaan tahtiin kuin militaristinen uho. Mikio Oda pomppi nousevan auringon maan ja koko Aasian ensimmäisen olympiakullan yksilölajeissa. Hiroshimassa syntynyt Oda kihautti heti kolmiloikkauksen alkukilpailussa kehnolla radalla 15,21. Se kesti loppuun saakka.

Jotkut valmentajat kutsuivat Odaa “maailman kimmoisimmaksi mieheksi”. Suomalaiset úrheilutoimittajat taas analysoivat miehen tekniikkaa. “Hän ottaa hirmuisen ensiaskeleen, mutta ei silti katkea seuraavissakaan”, havainnoi Urheilulehden reportteri.

Helpolla ei Oda kirkkainta medaljongia noukkinut. Jenkki Lee Casey latasi viimeisellään neljän sentin päähän hypyllään, jossa ponnistus lävähti kaukaa lankun takaa.

Vilho Tuulos virkistyi loppukilpailussa. Mansen villasukkaheinäsirkka jyskytteli lukemat 15,11, 14,97 ja 15,09. Niillä varmistui pronssi. Samalla Tuulos liittyi Paavo Nurmen ja Seppo Rädyn seuraan niiden joukkoon, jotka ovat ottaneet olympiamitalin kolmissa peräkkäisissä viiden renkaan kisoissa.

Kolmiloikkaus oli suomalaisten leipälaji 1920-luvun jälkipuoliskolla, sillä Tuuloksen lisäksi Toimi Tulikoura sijoittui viidenneksi, Erkki Järvinen kuudenneksi ja Väinö Rainio kahdeksanneksi.

Olympiakullan puolustaja Nick Winters Australiasta tuli Amsterdamiin rapakunnossa. Karsinnassa kilahti vain tulos 14,15, jolloin matka jatkui laulukuoroon.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=DlAY8-A6WOY

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57786
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_triple_jump


Larva voittoon kenialaistaktiikalla

Suomalaiset näyttivät taktista osaamistaan eurooppalaisella maililla. Kaksi mitalia tuli strategialla, jossa oli hieman samoja piirteitä kuin kenialaisten taktiikassa vuosikymmeniä myöhemmin.

Eino Purje veti kovaa, ja kelloseppä Harri Larva passaili jossakin viidennen-kuudennen sijan korvilla. 800 metrin maailmanennätysmiehelle Jules Ladoumèguelle oli annettu ohjeet seurata Larvaa kuin hai laivaa.

Kun Purje päästeli kaukana edellä ja veti etenkin kolmannen ringin eli niin sanotun kuoleman kierroksen täysin purjein, alkoi Latomäki hermostua. Seurataanko tässä nyt väärää hevosta? Gallian kaveri otti turhan kovan pyrähdyksen hyökkäämällä Purjeen kantaan. Siinä meni voimia.

Ladoumègue lähti rypistämään 300 metriä ennen maalia. Hän pääsi Purjeen rinnalle ja ohi. Larva lorvi edelleen, kunnes lähti loppupitkän alkaessa porhaltamaan täyttä karkua. “Hei-heiii! Larvaa! Larvaa! Kirii… kiriiii!”, karjui suomalaiskatsomo sekopäisenä. Latomäki sai antautua kalkkiviivoilla kakkoseksi. “Hei, Ranskan mies, nyt on suomalainen rinnalla ja ranskalaisen silmät kuolevat”, runoili Helsingin Sanomille kisoista raportoinut kirjailija Yrjö Laiho lehdistökatsomossa.

Töitä tehnyt Purje onnistui pitämään nipin napin Saksan Wichmannin takanaan ja ehti kolmanneksi. Työläistaustainen Kotkan mies sai Suomen lehdistöltä tunnustusta vetötöistään: “Hänen juoksunsa kultamitalin takaamiseksi toiselle maanmiehelleen on mitä kaunein urheiluteko”, herkisteli kokoomuslaisen Aamulehden toimittaja.

Vauhdinpito takasi kohtalaisen kovan loppuajan 3.53,2. Amsterdamin kisoista raportoinut toimittaja Martti Jukola kuvasi 1500 metrin kisan jännitystä kisojen kiduttavimmaksi. Ulkomaalaiset taas ottivat lunkisti ja totesivat lakonisesti: jos Nurmi alkaa hiipua, tulee hänen tilalleen Suomesta uusia miehiä.

Brittiläisen Daily Telegraphin toimittaja analyysin mukaan Larva voitti kurinalaisen juoksusuunnitelmansa ansiosta:

“Minun mielestäni Ladoumeque ei hävinnyt minkään huonon taktiikan johdosta, vaan sen vuoksi, että Larva oli voittamaton, että hän tunsi tarkalleen miten juoksu voitiin voittaa ja ettei hän vähimmässäkään määrässä poikennut täsmällisestä ja perinpohjin mietitystä taistelusuunnitelmastaan. Kylmiä, laskevia ja tuhoavia suoritustensa voimassa ovat Suomen juoksijat.”

Video: https://youtu.be/NbAk1KJY7Sc?si=alA4hYVPyqS7a-Ni&t=956

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57690
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_1500_metres


Naisten 800 metriä järkytti setiä

Rouva Lina Radke Saksan Baden-Badenista kylvetti vastustajansa ja voitti ensimmäisen kerran olympiaohjelmassa olleen 800 metrin kisan maailmanennätysajalla 2.16,8. Inga Gentzel otti pronssisijallaan Ruotsin naisyleisurheilun ensimmäisen arvokisamitalin. Tapauksen kunniaksi Gentzel on saanut muistokyltin Tukholman stadionin Walk of Fame -kujalta. Myöhemmin Gentzel jätti juoksuradat ja ryhtyi pianonsoiton opettajaksi.

Osa lehdistöstä liioitteli rahanhimossaan daamien pahoinvointia kisan jälkeen. Kun olympiakomitean sedät lukivat artikkelit, he päättivät poistaa naisten kaksikierroksisen olympiaohjelmasta aina vuoteen 1960 saakka. Mainio esimerkki tapauksesta, jossa tietämättömät viskaalit ovat median vietävissä.

Päivän sovinistimitalin sai stadionin lehdistökatsomossa kuikuillut Helsingin Sanomien Laiho. Hänen mielestään naiset pitäisi ajaa tiehensä yleisurheilukilpailuista. Toki hän armollisuuden puuskassaan sallisi naisten tulevan lehtereille katsomaan oikeita, miehisiä kamppailuja.

Huonojakin uutisia kuului suomalaisleiristä. Lehdistölle ilmoitettiin aamuyöstä, että Ville Ritola on loukannut koipensa esteiden alkuerissä. Suomen Urheilulehti ehätti kiirehtimään jopa asioiden edelle julistamalla etusivullaan: “Ritola poissa pelistä!” Osattiin sitä ennenkin tehdä klikkiotsikoita.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57891
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_800_metres

Kisapäivän lehtileikkeitä:
AP 3.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=XLYhAAAAIBAJ&sjid=OJ0FAAAAIBAJ&pg=2009%2C624056
Helsingin Sanomat 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533426?page=4
Uusi Suomi 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707771?page=1
Turun Sanomat 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591816?page=1
Aamulehti 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508832?page=3
Hufvudstadsbladet 3.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535434?page=3
Viikko-Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716178?page=1
Helsingin Sanomat 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533446?page=11
Ilkka 6.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1537116?page=3


Ritola otti ritolat

Kuudentena kisapäivänä stadionille vääntäytyi enemmän yleisöä kuin kisojen alussa, vaikka kolea tuuli pyöri nurkissa.

Vitosen kisa sai arvokkaat puitteet, sillä Alankomaiden kuningatar suvaitsi saapua katsomaan kisoja elokuun 3. päivänä. Jos hän kuvitteli näkevänsä Nurmen ja Ritolan teräkunnossa, hän erehtyi. Nurmi oli loukannut lonkkansa polskiessaan vesihaudassa estejuoksun erissä. Ritola taas oli satuttanut nilkkansa samassa kisassa.

Hullulla sisulla matkaan. Alkumatkasta Nurmikin teki töitä tuulenhalkaisijana, mutta 2600 metrin kohdalla Ritola lähti vetämään rääkättävän ilme kasvoillaan. Nurmi iski kantaan. Vauhti lisääntyi ja poppoon jälkipää alkoi ratketa kuin homehtuneet raappahousut. Kisa sen sijaan ratkesi vasta viimeisessä kaarteessa. Nurmi alkoi kiertyä Ritolan rinnalle. Hän aikoi ratkaista pelin kuten kympillä. Ja nyt alkaa Ritolan kiri. Hän ampaisee hirvittävään kiriin, tulee ensimmäisenä loppusuoralle ja vaikuttaa siltä, että Ritola on sittenkin voimakkain. Nurmi suti tyhjää ja oli kisan jälkeen sen verran kuitti, että heittäytyi nurmelle pötkölleen huilaamaan.

Jotkut ulkomaalaiset lehtimiehet väittivät loppuratkaisua sopupeliksi. Jos näin oli, olisi Nurmen kannattanut harkita vaihtoehtoista uraa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Ennalta sovittuun lopputulokseen ei myöskään uskonut Suomen Urheilulehti:

“Emme koskaan ole nähneet Nurmea niin lujilla, niin loppuun ajettuna, sitä ei ole nähnyt kukaan.”

Peräseinäjoen susi oli ottanut onkeensa kympin kisasta, jossa Nurmi oli hyökännyt ohi loppupitkän alkaessa. Tällä kerralla Ritola ilmeisesti onnistui yllättämään kilpakumppaninsa lähtemällä rymistelemään jo 150 metriä ennen maalia.

Voitto oli Ritolalle siinä mielessä makea, että New Yorkin työmies oli keskittynyt siihen. Häntä otti päähän Porvoossa aikaisemmin kaudella käyty omituinen kisa. Hän oli silloin päättänyt, että Amsterdamin vitosella nolo sopujuoksu kuitataan. Kympistä nyt ei ole niin suurta lukua.

Amsterdamin vitonen oli Ritolan kannalta siinä mielessä merkittävä, että hän kykeni ensimmäisen ja ainoan kerran voittamaan Nurmen arvokisoissa. Kisa jäi myös karpenterin viimeiseksi ulkoratakilpailuksi, jossa pääsi maaliin. Hän kilpaili hallissa muutaman kerran talvella 1930 ja yritti päästä Los Angelesin kisoihin kaksi vuotta myöhemmin, mutta keväiset testijuoksut maratonilla päättyivät keskeytyksiin.

Jälleen kolmanneksi jäänyt Wide harmitteli lajiohjelmaansa. Hän oli vitosen lisäksi osallistunut 1500 metrille ja menettänyt siinä voimiaan. “Perkele, kun en osannut pysyä poissa 1500 metrin matkalta”, manasi sinikeltainen kansakoulunopettaja. “Jos olisin tehnyt sen, niin olisin ollut all right tänään. Ja silloin olisitte saaneet nähdä toista.”

Urheilulehti kuittasi Widen jutut tylysti: “Hyvähän sitä on näin perästäpäin suuta suurennella ja rääpiä jo tapahtuneita tosiasioita.”

Suomen urheiluyleisö ja -lehdistö vaati kestävyysjuoksijoilta paljon 1920-luvulla. Kaksoisvoitto vitosella ei oikein riittänyt. Kyllä kolmoisvoitto olisi pitänyt saada. Urheilulehden toimittaja valitteli sitä, että Eino Purje ajettiin loppuun 1500 metrillä, jolloin joutui keskeyttämään 5000 metrillä.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=IFVCYEAX69s

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57699
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_5000_metres



Urheilumies Barbuti ratakierroksen valtias

Brooklynin jykevä härkä (pelasi yliopistossa myös kainalopalloa) Ray Barbuti jyräsi sisärataa pitkin ratakierroksen voittoon. Hän hyytyi loppupitkällä ja pelkäsi, ettei kuole, mutta onnistui kepittämään parilla metrillä loppupitkää tuli hännän alla porhaltaneen Kanadan Jimmy Ballin, joka täydensi lätkämaan oivaa menestystä Amsterdamin kisojen pikajuoksuissa.

“Saakeli, että sen pojan piti aloittaa loppukiri niin myöhään”, noitui ja arvatenkin raastoi hiuksiaan Urheilulehden kolumnistinimimerkki Maileri eli Tauno Tattari harmitellessaan kanukin tappiota.

Barbutin kultatie oli tasoittunut huomattavasti sen jälkeen, kun maailmanennätyksen 47,0 saman vuoden keväällä kirmaissut Emerson Spencer oli sössinyt itsensä pihalle Amerikan karsinnoissa.

Barbuti toimi toisessa maailmansodassa pommikonelentäjänä. Kovana yleisurheilumiehenä hän järjesti Libyassa liittoutuneiden rata- ja kenttäurheilukilpailut, joihin osallistui ilmavoimien lentäjä-ässiä.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=RrpVQhC1W2Q (ratajäjestys: Barbuti, Rinkel, Büchner, Storz, Ball, Phillips)

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57647
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres

Kisapäivän lehtileikkeitä:
Barrier Miner 3.8.1928: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/46028642
AP 4.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=XLYhAAAAIBAJ&sjid=OJ0FAAAAIBAJ&pg=2009%2C624056
Glasgow Herald 4.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=kqdAAAAAIBAJ&sjid=eaUMAAAAIBAJ&pg=4696%2C5013134
Helsingin Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533422?page=4
Uusi Suomi 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707757?page=1
Turun Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591803?page=1
Aamulehti 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508821?page=3
Hufvudstadsbladet 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535436?page=3
Helsingin Sanomat 7.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533437?page=6

Seuraavassa jaksossa taputellaan Amsterdamin yleisurheilut pakettiin ja seurataan muun muassa, miten kisakaunotar Ethel Catherwood suoriutuu naisten korkeuden ensimmäisestä olympiakilvasta. Tahko Pihkalan havainnon mukaan kanadatar käytti urheilukentällä jopa huulipunaa, mikä oli vallan tavatonta. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 84

3.9.1972 OK Munchen N 800 m
Munchenin kisoissa 1972 lipsahtaa kahden ringin voitto naaraspuolisten kisassa ihme kyllä Itä-Euroopan ulkopuolelle. Saksan liittotasavallan Hildegard Falck rypistää kotikisoissaan pääjoukosta eroon loppupitkän alkaessa. Liettualainen joskin Neuvostoliittoa edustava Nijolė Sabaitė ahdistelee loppuun saakka. Saksalaisessa TV-pätkässä voittaja muistelee kisaa.
Video:https://youtu.be/1F5xOmznVIA?si=5CeaxytPLuMqr1ZA&t=80
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1972_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_800_metres, https://www.olympedia.org/results/61448
WA 11.7.2021: https://worldathletics.org/heritage/news/hildegard-falck-sub-2-800m
EAA: https://www.europeanchampionships.com/news/world-record-and-olympic-gold-time-travel-with-falck-kimmich

25.8.1989 Bryssels M 200 m
Brasilian Robson da Silva kihauttaa Ivo Van Dammen muistokisoissa 200 metrin ennätyksensä 19,96 ja pesee muun muassa Carl Lewisin, joka tosin viettää välivuotta ja käy kutsukilpailuissa vain ottamamssa hillot pois. Da Silvalle kausi oli hyvä: Track And Field Newsin meriittirankingissa tuli ykköstila stadioninpuolikkaalta.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=j4n9ERuINoQ
Eugen Register-Guard 26.8.1989: https://news.google.com/newspapers?id=VPRVAAAAIBAJ&sjid=l-EDAAAAIBAJ&pg=6944%2C6544904

24.8.1991 MM Tokio N 10 km kävely
Alina Ivanova lähtee paukuttelemaan viimeisellä kierroksella. Madeleine Svensson, Jelena Saiko ja Sari Essayah seuraavat. Kerry Saxby saa antautua stadionia lähestyttäessä. Essayah liiskaa loppukilometreillä Saikon ja ottaa Suomen yleisurheiluhistorian ensimmäisen kävelymitalin (pronssi).
Video: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/13/sari-kaveli-mm-pronssia
Tulokset: .https://en.wikipedia.org/wiki/1991_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_10_kilometres_walk

20.7.2018 KK JKL Murto 460 =NR
Wilma Murto sivuaa Suomen ennätystä 460 Kalevan kisoissa 2018. Nykyisin tulos on daamille ihan peruskauraa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=XxXWtOM4iF0
SUL 20.7.2018: https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/murto-hurmasi-ennatyshypyillaan-aika-rakaisia-hyppyja-sanoin-valmentajalle/
Iltalehti 20.7.2018: https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/201807202201087417
Iltasanomat 20.7.2018: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005764493.html
Historia jatkuu 22.7.2018: http://historiajatkuu.blogspot.com/2018/07/kalevan-kisat-dramatiikkaa-voi-olla.html

27.5.2023 Los Angeles M kuula
Tämän kerran viimeinen raina on tuoretta tavaraa. Ryan Crouser tööttää Los Angelesissa melkein takalaittoman eli kuuulan alastuloapikan taakse pystytetyn aidan yli. Tulostaululle lävähtää uusi ME 23,56.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=isv0Tm0djMs
Results: https://results.usatf.org/LAGrandPrix23/
Los Angeles Times 27.5.2023: https://www.latimes.com/sports/olympics/story/2023-05-27/los-angeles-grand-prix-ryan-crouser-shot-put-record
WA 27.5.2023: https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-continental-tour/news/los-angeles-grand-prix-2023
Reuters 27.5.2023: https://www.reuters.com/sports/athletics/olympic-champion-crouser-shatters-own-shot-put-world-record-2023-05-27/
Guardian 27.5.2023: https://www.theguardian.com/sport/2023/may/27/ryan-crouser-shot-put-la-grand-prix-shacarri-richardson
Inside the Games 27.5.2023:
https://www.insidethegames.biz/articles/1137400/ryan-crouser-world-record-los-angeles-gp

Viiden vanhan rullan tuotantokausi päättyy taas tällä erää tähän. Palataan asiaan uudestaan ratakauden kääntyessä kohti loppuaan pohjoisen palllonpuoliskon syksyssä 2024. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta tähän saakka.

[Geb Mo]

Andersen halkoo tuulta estekisassa. Loukola varjostaa. Nurmi passailee hieman etäämpänä. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 8: KUUDESTA PÄIVÄN AIKANA JAOSSA OLLEESTA OLYMPIAMITALISTA VIISI HÄRMÄÄN

Kuutena päivänä on Suomen leijona hionut kynsiään ja seitsemäntenä se iski.

Näin polleasti aloitti Suomen Urheilulehti raportoinnin Amsterdamin olympiakisojen yleisurheilutapahtumista, jotka käytiin elokuun 4. päivänä 1928. Ohjelmassa oli kaksi herkullista suomalaislajia: 3000 metrin esteet ja kymmenottelu, joka taputeltiin pakettiin.

Yrjölä ja Järvinen kaksoisvoittoon kymmenottelussa

Kymmenottelussa käytiin raivokas kamppailu olympiakullasta. Akilles Järvinen oli jäänyt maailmanennätysmies Paavo Yrjölästä lähes sata pistettä vielä vuonna 1927. Amsterdamiin mennessä puntit olivat tasoittuneet. Järvisen urheilijasuvun vesa ahdisteli loppuun saakka Hämeenkyrön reimaa maajussia, joka hänkin oli päässyt elämänsä kuntoon.

Ottelu oli jatkuvaa vaakapunnusten ylös-alas-liikettä. Akilles reuhtoi juoksulajeissa kovia tuloksia ja iski niiden jälkeen yhteispisteissä lähes Yrjölän kantaan, ellei suorastaan remeltänyt ohi. Heti seuraavassa heittolajissa Paavo kuittasi pommeillaan. Toisen päivän aloittaneet pika-aidat menivät Järviseltä jopa sen verran messevästi, että hän siirtyi yhteistuloksissa hetkeksi johtoon. Yrjölä ei häkeltynyt vaan limputti kiekon viisi metriä Järvistä kauemmaksi ja siirtyi jälleen yhteispisteissä kuningaspaikalle.

Ennen päätöslajia 1500 metrin juoksua alkoi peli olla selvä. Yrjölän voittaakseen olisi jenkki James Stewartin pitänyt kepittää Hämeenkyrön mies 25 sekunnilla. Siihen ei uskottu.

Yrjölältä vaadittiin noin viiden minuutin tulos, jotta maailmanrekordi kosahtaisi. Kun tulos oli niinkin hyvä kuin 4.44,0, kirjattiin yhteistulokseksi uusi maailmanennätys 8053.290. Samalla Yrjölästä tuli ensimmäinen 8000 pisteen ylittäjä (vuoden 1921 taulukolla).

Jos tarkkoja ollaan, otteli Yrjölä 11 lajia. 110 metrin aitajuoksussa oli yksi häkki asetettu alun perin väärään paikkaan. Erä jouduttiin uusimaan. Yrjölää saattoi ylimääräinen rehkiminen hieman sieppaista, vaikka sinänsä erilaiset tunteenpurkaukset ovat Hämeen maaseudulla harvinaisia. Sisuuntuneena Paavo kiskoi henkilökohtaisen ennätyksensä 16,6, jolla pääsi puuskuttamaan aitojen jälkeisessä pistetilanteessa heti Järvisen niskaan.

Yleisurheiluhistoria on täynnä ironisia tapauksia. Erikoisimmasta päästä on se tosiasia, että kymmenottelun pistetaulukko pelasti Yrjölän. Myöhempien vuosien pistekaavoilla Järvinen olisi voittanut kisan niin Amsterdamissa kuin neljä vuotta myöhemmin Los Angelesissa.

Yhdysvalloista osallistui Amsterdamin kymppiotteluun kova nelikko. Heistä kolme miehitti suomalaisten jälkeen seuraavat sijat. Pronssin napannut Ken Doherty kunnostautui myöhemmin muun muassa Michiganin ja Pennsylvanian yliopistojen valmentajana, joka kävi 1950-luvulla myös Suomessa juttelemassa yleisurheilun saloista.

Suomessa seurattiin kymmenottelun taistoa lehtitalojen edustalle viritettyjen kovaäänisten kautta. Toimittajat kuuluttivat ämyreistä uusimpia Amsterdamista saapuneita sähkösanomia. Kun Yrjölä nakkasi keihästä “vain” hieman alle 56 metriä, laskeutui kadulle kuolemanhiljaisuus. Tunnelmat vaihtuivat salamana lopullisten tulosten selvittyä, jolloin sankka yleisö herkistyi veisaamaan Maamme-laulun.

Sen sijaan paikan päällä suomalaisten kaksoisvoittoa seurasivat lähinnä vain lehtimiehet, valmentajat ja muu tarpeellinen rekvisiitta. Sateisen sään vuoksi yleisö jäi ottelun toisena päivänä kotiin.

A-damin kymmenottelu oli ensimmäisiä yleisurheilukilpailuja, joissa käytettiin sähköistä ajanottoa. Se ei ollut automaattinen vaan pikemminkin puoliautomaattinen: jokaiselle radalle oli viritetty rautaraamien väliin naru, joka kilpailijan ylittäessä maaliviivan pysäytti sähköisen kellon. Voi tekniikan ihmeitä. Tällä tavalla saatiin jokaiselle kuudelle juoksijalle aika, mikä oli ottelussa tärkeää (Amsterdamin kisoissa ei manuaalisesti pystytty mittaamaan jokaisen juoksijan aikaa).
Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57843
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_decathlon


Esteissä kolmoisvoitto Suomeen

Suomi otti kolmoisvoiton esteissä. Kuivansitkeä eteläpohjalainen Toivo Loukola lähti rypistämään puolimatkan krouvissa ja irtautui muista. Hän loikki ylivoimaiseen voittoon maailman parhaalla tuloksella 9.21,60 (virallisia maailmanrekordeja ei esteissä tuohon aikaan vielä tunnustettu). Paavo Nurmi jäi tulpaksi jarruttamaan ranskalaisten menoa. Toiseksi viimeisen ringin alkaessa tällä kerralla perin vaivainen juoksijain kuningas karisti Gallian kaverit kannoiltaan. Hieman myöhemmin myös Andersen sanoi heille au revoir. Havumetsien miesten kolmoisvoitto oli selvä.

Paavo Nurmi ja Ville Ritola asettuivat viimeisen kerran samalle lähtöviivalle Amsterdamin esteissä. Se oli myös kummankin viimeinen kilpailu olympialaisella näyttämöllä. Mikään klassikkokisa ei ottelusta tullut. Nurmi tyytyi lonkkavaivaisena vain varmistamaan Suomen kolmoisvoiton ja Ritola joutui nilkkavammaisena keskeyttämään. New Yorkin karpenteri lähti matkaan vain eläimellisen sisunsa ansiosta. Miehen nilkka oli turvoksissa, joten vesihaudatkin piti ottaa tasajalkaa hyppäämällä, kunnes toiseksi viimeisellä ringillä oli pakko vetäytyä nurmelle huilaamaan.

Video: https://www.youtube.com/watch?v=soXvyV_0xHg

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57735
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_3000_metres_steeplechase

Seitsemäs kisapäivä ylevöitti myös suomalaistoimittajien mielet. Suomen Urheilulehden toimittaja takoi tekstiä herkistynein mielin, joskin joutui varomaan, ettei kyynelten virta tärvele kirjoitusmasiinaa:

Koko Suomen “Paavo” ja “Aki” sekä estejuoksun uljas voittokolmikko. Ne ovat saavutuksia, joista kerrottaessa karkeimmankin kuoren alla sydän lämpimästi ailahtelee ja suu herkeää yksimielisesti todistamaan: olen suomalainen. Samojen hakkapeliittojen jälkeläisiä kuin kuulut olympiapoikammekin.

Seitsemännen kisapäivän lehtileikkeiä:
AP 5.8.1928: https://books.google.fi/books?id=XbYhAAAAIBAJ&lpg=PA15&dq=ritola%201928&pg=PA15#v=onepage&q=ritola%201928&f=false
Helsingin Sanomat 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533446?page=4
Uusi Suomi 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707737?page=1
Turun Sanomat 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591921?page=1
Aamulehti 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508804?page=4
Hufvudstadsbladet 5.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535438?page=3
Helsingin Sanomat 8.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533433?page=6


Yleisurheiluhistorian ensimmäisen olympiakullan naisten korkeudessa vei esteettisesti suuntautunut Ethel Catherwood. Kuva: Wikimedia Commons.

Naisten pikaviesti lätkämaahan

Viimeisenä yleisurheilupäivänä olivat Amsterdamissa vuorossa perinteiseen tapaan viestit.

Kanadan joukkue kiiti erinomaisten vaihtojensa ansiosta naisten pikaviestin voittoon. Kaiken lisäksi voittoaika 48,4 raapustettiin kauden päätteeksi maailmanennätysten luetteloon.

Lätkämään viestinelikossa päästeli Myrtle Cook takakaarteen tuli hännän alla. Näin daami otti revanssin satasen yksilölajista, jossa tuli umpikehnon lähettäjän vuoksi hylätyksi.

Tulokset:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57897
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_4_%C3%97_100_metres_relay

Jenkkinelikko sivusi miesten pikaviestin maailmanennätystä

USA porhalsi miesoletettujen pikaviestin voittoon ajalla 41,0, joka sivusi maailmanennätystä. Saksan tiimi koostui kovia tilastoaikoja nakutelleesta neliköstä, joka kamppaili tasaväkisesti Amerikan kanssa kolme ensimmäistä osuutta. Viimeinen vaihto meni germaaneilta pommiin, mutta takaa tulleet eivät uhanneet Saksan kakkossijaa.

Satasen ja kaksisatasen jo voittaneella Percy Williamsilla vahvistettu Kanada oli mitalisuosikki. Kolmas vaihto meni Saksan tapaan kuitenkin mutinaksi, ja Williamskin lensi rytinässä nokilleen. Joukkue diskattiin armotta.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57741
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_4_%C3%97_100_metres_relay


Algerialaistaustainen El Ouafi nopein kuninkuusmatkalla

Maratonin alkaessa oli sää A-damissa kaunis ja tyyni, joskin pilvinen, Kisa alkoi perinteiseen tapaan vasta noin 35 kilometrin kohdalla, jolloin Japanin Kanematsu Yamada ja Ville Ritolan kova rapakontakainen kilpakumppani Joie Ray johtivat. Algerialaistaustainen joskin Ranskaa edustanut ja lyhyin askelin köpötellyt Bouguera El Ouafi passaili kärkikaksikon takana, kunnes koivelsi Yamadan kanssa nokkaan.

Ray säntäsi seuraavaksi tuulenhalkaisijan paikalle. Tähtilippu ei kauan liehunut, sillä pian jenkille tuli noutaja. “Voimat vain loppuivat. Sääkin oli kylmä”, selosti Ray suomalaisille lehtimiehille, kun nämä oli kutsuttu vierailemaan Yhdysvaltain aluksella, jolla joukkue Eurooppaan matkusti.

Seuraavaksi oli El Ouafin vuoro rassata kilpakumppaniensa sisuskaluja. Hän sai hulluuskohtauksen, porhalsi niin Rayn kuin Yamadan ohi ja meni menojaan kohti olympiakultaa.

Talvisodassa kaatunut Martti Marttelin Suomesta ohitti varjojen mailla hiippailleen Rayn ja siirtyi kolmanneksi viimeisillä kilometreillä. Maaliin tultiin järjestyksessä El Ouafi, Yamada ja Marttelin. Kaikki kolme palkintosijaa menivät siis eri maanosiin, mikä todisti lajin kansainvälisyydestä jo vuonna 1928. (El Ouafi sijoitetaan tässä yhteydessä isiensä maille Algeriaan, vaikka virallisesti edusti siirtomaaisäntä Ranskaa.)

Video: https://www.youtube.com/watch?v=Tgk2B6gA0xU

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57706
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_marathon


Korkeusvoittoon tarvittiin maailmanennätys

Ethel Catherwood ja maailmamennätyksen aikaisemmin kaudella leiskaissut teinityttö Lien Gisolf Alankomaista kävivät Amsterdamissa kiivaan ottelun korkeuden voittopytystä. Ethelin piti selvittää uusi maailmanennätyskorkeus 159,5 ennen kuin olympiakulta matkasi Kanadaan. Tosiasiassa rima korotettiin 160 senttiin, mutta tarkistusmittauksessa tuloksesta nirhaistiin puoli senttiä pois. Virallisiin maailmanennätysvihkoihin tulos kirjattiin 159 senttinä.

Setämies Jukolakin intoutui kuvailemaan kilpailua Amsterdamin kisojen parhaaksi naisten lajeissa Suuressa olympiateoksessaan vuonna 1952, vaikka oli nyrpistellyt nenäänsä naisyleisurhreilulle vielä 24 vuotta aikaisemmin

Pitkä ja sorja Ethel Catherwood oli esteettisesti suuntautunut urheilija, joka keräsi ihailevia katseita missä ikinä liikuskeli. Huulipunaakin käytti hän urheilukentällä. Ethelin hypätessä Amsterdamin harjoituskentällä kerääntyi korkeushyppypaikan vierelle vaivihkaa Suomenkin joukkueen jäseniä, jolloin Tahko Pihkalan oli komennettava pojat takaisin harjoittelemaan.

Myöhemmin Catherwood joutui skandaalilehdistön riepoteltavaksi. Hän piti urheilu-uraansa onnettomana elämänvaiheenaan. Today-lehden haastattelupyyntöön daami vastasi vuonna 1980, että ei kiinnosta.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57902
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_high_jump



Pitkässä viestissä lyhytikäinen maailmanrekordi

Amerikan kvartetti kiikutti nopeiten viestikapulan neljä kertaa radan ympäri. Taululle kilahti uusi maailmanennätys 3.14,2. Yhdysvaltain karsinnoissa itsensä pihalle toheloinut 400 metrin maailmanennätysmies Emerson Spencer kipaisi kolmannen osuuden ja sai siten kokoelmiinsa edes yhden kultaisen mitalin Amsterdamin karkeloista.

USA:n rekordi ei jäänyt pitkäikäiseksi, sillä melkein sama joukkue puksutti parin viikon päästä Lontoossa 4x440 jaardia aikaan 3.13,4, joka vastasi metrimatkalla noteerusta 3.12,2. Viralliseen 4x400 metrin maailmanennätysten pergmenttiin kirjattiin tulos 3.13,4.

Tulokset ja raportit:
Olympedia: https://www.olympedia.org/results/57747
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_4_%C3%97_400_metres_relay

Amsterdamin yleisurheilukisojen päätteeksi laskivat suomalaiset maiden välisen pistekilpailun tulokset. USA voitti jälleen ja Suomi sijoittui kolmannen kerran peräkkäin toiseksi. Kymmenen vuoden jäähyltä palannut Saksa oli kolmas ja Ruotsi neljäs. Suomalaiset tosin vetivät hieman kotiinpäin pisteitä ynnätessään. Mukaan taulukkoon laskettiin taktisesti vain yleisurheilun pisteet ja siitäkin vain miesten lajit.

Joukkuekilpailu kiinnosti ainoastaan lehdistöä ja urheilujohtajia. Itse urheilijat eivät siitä piitanneet.

Kahdeksannen kisapäivän lehtileikkeitä:
Glasgow Herald 6.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=k6dAAAAAIBAJ&sjid=eaUMAAAAIBAJ&pg=2417%2C5202397
Montreal Gazette 6.8.1928: https://news.google.com/newspapers?id=UHAtAAAAIBAJ&sjid=KYwFAAAAIBAJ&pg=6692%2C765156
Helsingin Sanomat 6.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533443?page=1
Turun Sanomat 6.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591915?page=1
Aamulehti 6.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508800?page=1
Hufvudstadsbladet 6.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535440?page=1

Helsingin Sanomat 7.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533437?page=5
Uusi Suomi 7.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707825?page=8
Turun Sanomat 7.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591907?page=5
Aamulehti 7.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508789?page=5
Helsingin Sanomat 8.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533433?page=5
Helsingin Sanomat 8.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533433?page=7
Uusi Suomi 8.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707807?page=9
Suomen Kuvalehti 11.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888867?page=16
Viikko-Sanomat 11.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716171?page=8
Kansan kuvalehti 17.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871063?page=1
Urheilija-lehden Amsterdam-erikoinen (8-9/1928): https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124772?page=1

Seuraavassa jatkossa nuuskitaan Amsterdamin olympiakisojen jälkeisiä eurooppalaisia kutsukilpailuja. Esimerksi Paavo Nurmi matkusti olympiakaupungista junalla suoraan Pariisin kilpailuihin, joista turnee jatkui yleisurheiluhistorian ensimmäiseen Weltklasse-gaalailtaan Sveitsin Zürichissä. Maailmanennätysmies Eino Penttilä lähti viskomaan keppiä Saksaan. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

Kuva: Urheilija 11/1928.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 9: AMSTERDAMIN JÄLKEEN

Eurooppalaisten kutsukilpailujen järjestäjät eivät paljon antaneet rauhaa Amsterdamissa kilpaileville yleisurheilijoille vaan supsuttivat näiden korviin tarjouksiaan jo kisojen aikana. Niinpä esimerkiksi maailmanennätysmies Eino Penttilä tarttui seireenien kutsuun ja kävi nakkaamassa keppiä Kölnin kutsukilpailuissa vain muutama päivä olympiakisojen yleisurheiluosuuden päättymisen jälkeen. Hän hävisi ruotsalaiselle Gunnar Lindströmille, joka oli muutamaa päivää aikaisemmin pudonnut Amsterdamin keihäskisan loppukilpailusta.

Sinikeltaisilla meni Kölnissä hyvin, huonosti ja hyvin huonosti. Amsterdamin roinallisella ratakierroksella katkerasti neljänneksi jäänyt Sten-Pelle Pettersson kihautti maansa ennätyksen 52,4. Huonommin kävi kahdella ratakierroksella. Yllätyshopeamitalisti Erik Byléhnille ei ravi maittanut. Hän keskeytti. Amsterdamin 800 metrin loppupitkällä kyykännyt Amerikan Lloyd Hahn taas oli menopäällä ja kirmaisi voittoon.

Uusi Suomi 9.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707793?page=7

Weltklasse Zürich alkaa - Nurmi mukana

Pian Amsterdamin kisojen jälkeen alkoi yksi yleisurheiluhistorian merkittävimmistä kutsukilpailuista. Kaikkien aikojen ensimmäinen Leichtathletik-Meeting in Zürich -gaala pidettiin 12. elokuuta 1928. Tosin epävirallisena otsikkona käytettiin nimeä Nurmi Meeting paikalle tilatun kovimman jehun ja todennäköisesti myös kalllispalkkaisimman amatööriurheilijan mukaan. Myöhemmin vakiintui nimi Weltklasse. Järjestävänä seurana oli FC Zürich.

Saksan Jakob Schüller kipaisi voittoon 100 ja 200 metrillä ajoin 10,8 ja 22,4. Tuleva maailmanrekordin haltija Cator potkaisi itsensä 737 sentin päähän tammilankusta.

Nurmi itse voitti leikitellen 5000 metriä hänelle keskikertaisella ajalla 15.18,3.

Tehdessään lähtöä Pariisin kutsukilpailuihin ja sieltä Zürichiin sai Nurmi yllättävän vieraan Amsterdamin rautatieasemalla. Amerikan paras kestävyysjuoksija Joie Ray oli jolkotellut juoksijain kuninkaan perään. Hän oli ottanut Amsterdamin-reissulleen mukaan suuresti ihailemansa Nurmen kuvan sillä toivomuksella, että saisi siihen nimikirjoituksen. Junan lähtöä odotellessa Turun mies raapusti otokseen “Ystävyydellä, Paavo Nurmi”. Sen jälkeen otettiin vielä selfie Rayn kameralla. Toivottavasti kuva on edelleen tallessa Rayn perikunnan hoteissa.

Nykyisin Zürichin illassa ottelevat kaikki maailman huiput, ja esimerkiksi pikajuoksuihin osallistuu leegio yhdysvaltalaisia. Ensimmäisessä Weltklassessa heitä ei tosin vielä nähty. Turhaan ei Weltklassea pidetty epävirallisena maailmanmestaruuskisana ennen kuin ensimmäiset viralliset MM-kisat lanseerattiin.

Zürichissa maksettiin urheilijoille hyvin jo amatööriaikana. Urbaanin legendan mukaan IAAF:n virkailijat katsoivat muualle sillä hetkellä, kun ruskeat kirjekuoret vaihtoivat omistajaa.



Ritolan ura loppui

Ville Ritolan kausi ja käytännössä koko ura loppui Amsterdamin kisoihin. Hän ei enää juossut ulkoratakilpailuja maaliin saakka, vaikka yritti päästä vielä Los Angelesin olympiakisojen maratonille. Amsterdamista palattiin tutulla Oihonna-höyrylaivalla. Kisapaineet olivat purkautuneet, joten merta kynnettiin iloisissa tunnelmissa. Kieltolaki ei arvatenkaan ulottunut kansainvälisille vesille. Maistelun lomassa joku rötvä oli mennyt valtaamaan Villen punkan, joten siitä syntyi nahina.

Villeä oma käytös Oihonnalla hävetti niin syvästi, että ajatteli lähteä vähin äänin takaisin Amerikkaan heti Helsinkiin saavuttua.

Ritola jäi kuitenkin Suomeen, mutta kisailusta ei tullut mitään kipeän nilkan vuoksi. Kun hänelle jätettiin päivärahat maksamatta laivalla rähinöinnin vuoksi, matkusti Ritola perheineen kotiinsa New Yorkiin, josta palasi synnyinmaahansa vasta 42 vuoden kuluttua

Suomen mestaruuskilpailutkin jäivät sudelta väliin. Viiden olympiakullan miehen palkintokokoelmassa ei ole yhtäkään Suomen mestaruusmitalia.

Muutamaan vuosikymmeneen siellä ei ollut myöskään Amsterdamin metallinkappaleita, jotka jaettiin pidemmän kaavan mukaan kuin nykyään. Medaljongit annettiin ensin urheiluliittojen johtajille. He jakoivat niitä syksyn mittaan urheilijoille. Ritola ei mitaleita saanut, koska ehti palata takaisin Yhdysvaltoihin, eikä kenellekään tullut mieleen, että postilaitos on keksitty. Peräseinäjoen susi sai mitalinsa vasta vuonna 1962 New Yorkissa.

Ritola kutsuttiin vieraaksi Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Samaan aikaan oli kuitenkin New Yorkissa meneillään hyväpalkkainen työkeikka, joten Ville pysytteli Amerikan raitilla.

Lundqvist vei keihään maailmanennätyksen härmäläisiltä

Elokuun puolivälissä ottivat Yhdysvallat ja Britannia maaottelussa yhteen Lontoossa. USA:n joukkue kipaisi 4x440 jaardia aikaan 4.13,4, joka hyväksyttiin sellaisenaan myös metrimatkan maailmanrekordiksi.

Helsingin Sanomat 21.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533453?page=8

Keihään maailmanennätys siirtyi vaihteeksi Ruotsiin. Tuore olympiavoittaja Erik Lundqvist tirvaisi 15. elokuuta Tukholmassa 71,01. Toinenkin laaki kaarsi sarjassa päälle 70 metrin, joten Amsterdamin kultamitali lienee mennyt oikeaan osoitteeseen.

Tukholmassa taottiin muitakin hyviä tuloksia. Amsterdamissa suomalaisten miinaan 1500 metrillä astunut Jules Ladoumègue porhalsi eurooppalaisen mailin voittoon kovalla ajalla 3.52,3. Se jäi 1,3 sekuntia Otto Peltzerin nimissä olleesta maailmanrekordista.

Uusi Suomi 17.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707796?page=9

Parhaiden puolimailereiden kaksinkamppailu Berliinissä

Berliinissä käytiin 19. elokuuta kauden kovin kaksinkamppailu 800 metrillä. Uransa viimeisiä kilpailuja juossut kaksinkertainen olympiavoittaja Douglas Lowe (1.51,2 PB) liiskasi 880 jaardin maailmanennätysmiehen Peltzerin (1.52,6), jolta Amsterdamin kisat olivat menneet pommiin. Maailmanennätysmies Séra Martin hyytyi neljänneksi.

Saksan Helmut Körnig päästeli 200 metrillä maailman kärkituloksen 20,9 - tosin ratakierros oli 600 metrin pituinen eli käänne oli loivempi. Amsterdamin kisojen jälkeen kaariaan pidentänyt Eino Penttilä voitti keihäskisan.

Rautapallo sai kyytiä Berliinissä. Amsterdamissa yllätystappion kärsinyt Saksan Emil Hirschfeld latasi voittolaakin 15,875, joka sivusi Amerikan pojan John Kuckin olympiakisoissa tälläämää maailmananrekordia.

Helsingin Sanomat 21.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533453?page=8
Urheilija 10/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863980?page=11

Kuulakesä 1928 oli raju. Elokuun lopussa tööttäsi vääpeli Hirschfeld ensimmäisenä ihmisenä 16 metrin rajan hiutaleiksi. Saksan Bochumissa syntyivät maailmanennätyslukemat 16,04.

Pituuden ME Haitiin - Cator lojautti 793

Silvio Cator oli yllättänyt hopemitalillaan Amsterdamin kisoissa. Täydellinen sattumapotku ei medaljongi ollut, sillä Cator latasi syyskuussa Pariisissa uuden maailmanennätyksen 793.

Pituudessa maailmanennätykset ovat pitkäikäisiä. Kansalliset ennätykset ovat vielä sitkaisempaa tekoa. Catorin noteeraus on vuonna 2024 kestänyt Haitin ennätyksenä 96 vuotta.

Samoissa Pariisin kisoissa kipaistiin nopeat kaksi kierrosta, vaikka olympiavoittaja Douglas Lowe ja Amsterdamissa epäonnistunut Otto Peltzer puuttuivat lähtöviivalta. Saksan Hermann Engelhardt ja Sveitsin Paul Martin kilauttivat 1.51,8 ja kylvettivät muun muassa tähtijuoksija Ladoumèguen.

Urheilija 11/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863982?page=12

Amsterdamin 1500 metrin mitalistit Harri Larva ja Eino Purje kohtasivat uudestaan Turussa syyskuun alussa. Larva voitti tuloksella 4.11,0, joka jäi vain 0,6 sekuntia Nurmen nimissä olleesta maailmanennätyksestä. Purje puksutti imussa 4.11,6.

Nurmi paahtoi tunninjuoksun ennätyksen

Nurmi oli selvästi siirtymässä pidemmille matkoille. Lokakuussa Turun mustakaapu kävi Berliinissä ravaamassa tunnin juoksun maailmanennätyksen. Mittariin kertyi 19 210 metriä. Suomalaisista kisailivat Berliinissä myös olympiavoittajat Harri Larva ja Toivo Loukola sekä kiekon hopeamies Antero Kivi. Larva paalitti 1500 metrin maailmanennätysmiehen Peltzerin ja kipaisi uuden Suomen ennätyksen 3.52,0. Vuoden 1928 parhaasta mailerista ei jäänyt epäselvyyttä. Loukola otti helpon voiton puolella peninkulmalla. Kivi kesytti kesällä hyväksymättömän maailmanennätyksen limputtaneen pilapiirtäjä Hans Hoffmeisterin.

Joulukuussa Nurmi matkusti rapakon yli toiselle Amerikan-kiertueelleen Yhdysvaltain halleihin, mutta se on jo toinen juttu.

Helsingin Sanomat 8.10.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533501?page=1
Helsingin Sanomat 12.10.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533478?page=7
Urheilija 11/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863982?page=28

Seuraavassa jaksossa otetaan Fordin pirssi alle ja lähdetään seuraamaan vuoden 1928 Kalevan kisoja, jotka pidettiin viikkoja olympiakisojen jälkeen. Pysy kanavalla!

[Geb Mo]

Kuva: Urheilija 10/1928.


YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 10: KALEVAN KISAT

Suomen mestaruuksista rata- ja kenttäurheilussa vuonna 1928 kamppailtiin elokuun lopussa Helsingin Eläintarhan kentällä. Jatkot pidettiin viikon kuluttua Turun urheilupuistossa, jolloin kisailtiin vielä 25 000 metrin juoksussa, esteissä ja kymmenottelussa. Amsterdamin olympiakisojen päättäjäisistä oli jo kulunut pari viikkoa.

Maamme kaikkia huippuja eivät kisat kiinnostaneet. Paavo Nurmi tienasi eläketurvaansa kilpailemalla Euroopan kutsukisoissa. Ville Ritola ei kyennyt juoksemaan Amsterdamissa vaurioituneen nilkkansa vuoksi. Hänen nimensä tosin oli ilmoittautuneiden joukossa. Moninkertainen olympiavoittaja ei siten kertaakaan esiintynyt Suomen mestaruuskisoissa.

Välttelyä

Nykyajan tapaan olympiamitalistit välttelivät toistensa kohtaamista. Kun olympiapronssimitalisti Eino Purje kipaisi 1500 metriä, valitsi Amsterdamissa saman matkan voittanut Harry Larva ohjelmaansa kaksikierroksisen pyrähdyksen, jolla kihautti uuden Suomen ennätyksen 1.53,7. Hän siis voitti urallaan olympiakultaa 1500 metrillä mutta ei yhtäkään Suomen mestaruutta eurooppalaisella maililla.

Larva passaili ensimmäisen kierroksen rennosti 56 sekuntiin. Muu joukko putosi vasta toisella ringillä, jolloin tuore olympiavoittaja lähti menemään ja repi pääpoppooseen 20 metrin eron.

Kisojen tähdeksi nousi esteiden kuivansitkeä olympiavoittaja Toivo Loukola. Hän rohmusi voittopytyn 5000 metriltä, 10 000 metriltä ja tietenkin myös leipälajistaan esteistä. Voittoajat eivät hätkähdyttäneet – mies juoksi vain voitosta.

Nykyään porataan sitä, ettei Kalevan kisojen kympille tahdo löytyä juoksijoita. Vuoden 1928 mestaruuskilpailuissa painittiin saman ongelman kanssa: 10 000 metrille osallistui vain kolme ukkoa.

Viisiottelussa käytiin maailmanluokan kaksintaistelu Amsterdamin kymppiottelun kahden parhaan kesken. Tällä kerralla hopeamitalisti Akilles Järvinen liiskasi olympiavoittaja Paavo Yrjölän vain kahdella pisteellä. Viisiottelussa lopputulokset määräytyivät sijalukupisteiden mukaan.

Yrjölä voitti pidemmän ottelun lisäksi korkeuden, jossa Kajaanin Kipinän lyhythiuksinen Urho Kekkonen otti kolmannen ja viimeisen pronssimitalinsa. Heinäkuun alun olympiavalintakisoissa ei Kekkosta näkynyt.

HKV:n Kalervo Pitkänen vei kaksi lyhyintä roinatonta pikamatkaa. Satasella kärkikolmikko hyökkäsi maaliviivan yli rinta rinnan ajassa 11,2. Vasta valokuvasta voitiin todeta, että Pitkänen oli karvan verran edellä taidemaalari Erkki Koposta ja olympiakävijä Risto Mattilaa.

Taipaleen kiekkorekordi hiutaleiksi

Kisojen kenties parhaan tuloksen räväytti kiekon olympiahopeamitalisti Antero Kivi, joka limputti taululle uudet Suomen ennätyslukemat 47,45. Amerikkaan vuonna 1924 muuttaneen Armas Taipaleen 12 vuotta vanha virallinen rekordi oli pantu viralta.

Suomen Urheilulehden nimimerkki Moppe kirjoitti ennätysviskaisusta pätevän joskin lakonisen kuvauksen:

Hymähtäen astui Kivi renkaaseen. Käsi nousi. Käsi laski. Pyörähdys. Ja “se loppuveto” teki lopun Taipaleen ennätyksestä.

Kivi puhkaisi runosuonen myös Helsingin Sanomien nimimerkki Uppercutilta eli kirjailija Yrjö Laiholta, joka riimitteli lehdistökatsomossa tuoreeltaan:

Kivi ota lennätys
heitä uusi ennätys
Kivi. Kivi. Kivi

Hausjärveläinen Väinö Salo vempautti seipäässä SE-lukemat 381. Tulos sinänsä ei ollut kummoinen, koska lajin taso oli vaatimaton 1920-luvun Suomessa.

Kuulan olympiavoittaja Ville Pörhölä alkoi vakavissaan siirtyä uuteen lajiinsa moukariin. Peräpohjolan peto veivasi vaijeripallon lukemiin, joilla lohkesi uran ensimmäinen SM-kisapronssi moukarinheiton jalossa taidossa.

Viikko pääkilpailujen jälkeen pidettiin jatkot Turussa. Silloin saatiin jälleen kestävyysjuoksun maailmanennätys Suomeen - tosin lajissa, jota ei kansainvälisissä arvokisoissa juostu. Maratonin olympiapronssimitalisti Martti Marttelin jolkotteli 25 000 metrin Suomen mestariksi ja kilautti siinä ohessa maailmanrekordin 1.24.35,4. Talvisodassa kaatunut Nummen kilometrinnielijä porhalsi kärkeen 9000 metrin tienoilla ja karkasi omille teilleen neljä kilometriä myöhemmin.

Yrjölä laittoi kymmenottelussa järjestykseen Järvisen, joka oli kepittänyt olympiavoittajan mestaruuskilpailujen viisiottelussa. Tuloksissa ei päästy lähellekään Amsterdamin huippuottelun lukemia. Yli 300 pisteen eron pystyi Hämeenkyrön reima maajussi kuitenkin pahimpaan vastustajaansa repimään.

Kalevan maljan kiikutti konttoriinsa jo kolmannen kerran Tampereen Pyrintö.

Tulokset (täydelliset): https://www.tilastopaja.eu/fi/db/kilpailutlist.php#kausi1928
Tulokset (mitalistit): https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1928

Helsingin Sanomat 26.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533459?page=10
Uusi Suomi 26.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707853?page=12
Aamulehti 26.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508958?page=4
Turun Sanomat 26.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591847?page=1
Hufvudstadsbladet 26.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535477?page=15

Helsingin Sanomat 27.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533458?page=1
Aamulehti 27.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508950?page=1
Turun sanomat 27.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591840?page=1
Hufvudstadsbladet 27.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535479?page=3

Suomen Kuvalehti 1.9.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888870?page=9
Helsingin Sanomat 3.9.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533460?page=4
Viikko-Sanomat 8.9.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716206?page=11

Urheilija 10/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863980?page=14
Urheilija 11/1928 (Antero Kivi): https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863982?page=9

Seuraavassa jaksossa valitaan vuoden 1928 parhaat naisyleisurheilijat. Kannattaa pysyä kanavalla tai vaihtoehtoisesti hypätä kanavaan.

[Geb Mo]

Halina Konopacka virittää 180-senttisen ruotonsa iskuun ennen kuin limppu singahtaa kauas. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 11: MAAILMAN PARHAAT YLEISURHEILIJAT, NAISET

Maailman parhaat naisyleisrheilijat vuonna 1928

1 Halina Konopacka, Puola, kiekko
2 Lina Radke, Saksa, 800 m
3 Ethel Catherwood, Kanada, korkeus
4 Elizabeth Robinson, USA, 100 m, 4 x 100 m
5 Myrtle Cook, Kanada, 100 m, 4 x 100 m

Halina Konopacka limputti kiekonheiton maailmanennätyksen Amsterdamin loppukilpailussa ja vei voiton Puolaan. Lisäksi hän voitti maansa mestaruuden kiekossa, kuulassa, korkeudessa, viisiottelussa ja 4 x100 metrin viestissä, joten vuoden parhaan urheilijan titteli menee hänelle 96 vuotta myöhässä.

Lina Radke voitti 800 metrin ensimmäisen olympiakullan maailmanennätysajalla, joka kesti kaikki kaatoyritykset seuraavat neljä vuotta. Rouva kiikutti kotiinsa myös Saksan mestaruuden kahdella kierroksella.

Ethel Catherwood ja maailamennätyksen aikaisemmin kaudella leiskaissut teinityttö Lien Gisolf Alankomaista kävivät Amsterdamissa kiivaan ottelun korkeuden voittopytystä. Ethelin piti selvittää uusi maailmanennätyskorkeus 159,5 ennen kuin olympiakulta matkasi Kanadaan. Catherwoodin ansioksi on luettava myös Kanadan mestaruus. Siellä hän ylitti 160, mutta sitä ei hyväksytty viralliseksi maailmanrekordiksi.

Elizabeth “Betty” Robinson voitti olympiahistorian ensimmäisen kullan 100 metrillä. Tosin naapurimaan Myrtle Cook hylättiin loppukilpailussa kyseenalaisesti vilppilähtöjen vuoksi. Bettyn osakkeita pudottaa jonkin verran myös se, että Ella Cartwright kylvetti hänet Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa. Robinson kihautti alkukesäsätä myös tuloksen 12,0, jota tosin ei hyväksytty viralliseksi satasen maailmanrekordiksi.

Myrtle Cook porhalsi Kanadan mestaruuskisoissa täyttä höyryä eteenpäin ja siirsi satasen maailmanennätyksen omille luvuilleen 12,0 (tosin tulos hyväksyttiin vasta vuonna 1930). Lätkämaan nopsajalan mahdollisuuksia vuoden 1928 parhaita yleisurheilijoita valittaessa alentaa se, että hänet hylättiin Amsterdamin olympiakisojen loppukilpailussa vilppilähdön vuoksi. Pientä lohtua toi pikaviestin voitto.

Kaikkien aikojen kuusi parasta tulosta yleisurheilun olympialajeissa 31.12.1928

100 m

12,0 * e Elleen Edwards GBR 1927
12,0 Elizabeth Robinson USA 1928
12,0 Myrtle Cook CAN 1928 Virallinen 100m ME (ratifioitiin vasta 1930)
12,1 Leni Junker GER 1928
12,2 * Rosa Grosse CAN 1924
12,2 Kinue Hitomi JPN 1928

Epämääräinen
12,0 * w Fanny Rosenfeld CAN 1925
12,0 * Rosa Grosse CAN 1925
12,0 * Eleanor Egg USA 1926
12,0 * w Florence Chadwell USA 1926

* 100 jaardia plus 1,0 sekuntia.
e arvio
w liiallinen myötätuuli

800 m

2.16,8 Karoline Radke-Batschauer GER 1928 Virallinen ME
2.17,6 e Kinue Hitomi JPN 1928
2.18,8 Inga Gentzel SWE 1928
2.21,4 Jenny Thompson CAN 1928
2.21,4 Kathleen Flannagan CAN 1926
2.22,4 Maria Dollinger GER 1928
2.22,4 e Fanny Rosenfeld CAN 1928

e arvio

Korkeus

160 exh Marjorie Clark RSA 1928
159,5 Ethel Catherwood CAN 1928 Virallinen ME
158,1 Phyllis Green GBR 1927
158 Carolina Gisolf NED 1928
157 Mildred Wiley USA 1928
155 exh Elisa van Tryen BEL 1923
155 Maria Shamanova URS 1928

exh näytös

Kiekko

39,62 Halina Konopacka POL 1928
38,88 Lillian Copeland USA 1928
38,40 Elfrida Karlsone LAT 1928
28.34 Emilie Reuter GER 1926
37,81 Grete Heublein GER 1928
37,68 Paula Mollenhauer GER 1928

4x100 m

48.4 CAN (Fanny Rosenfeld-Etle Smith-Florence Bell-Myrtle Cook) 1928
49.8 TSV 1860 München (Rosa Kellner-Luise Holzer- Agathe Karrer-Lisa Gelius) 1928
50.0 Viktoria Magdeburg (Anneliese Jacke-Lieselotte Hellmann-Rose Drieling-Ilse Drieling) 1927
50.0 Linnets Saint-Maur (Georgette Gagneux-Lucienne Velu-Simone Warnier-Marguerite Radideau) 1928

Seuraavalla kerralla valitaan vuoden 1928 parhaat yleisurheilijat miesoletettujen sarjassa. Kannattaa pysytellä kanavalla.

[varis]

Halina Konopacka limputti kiekonheiton maailmanennätyksen Amsterdamin loppukilpailussa ja vei voiton Puolaan. Lisäksi hän voitti maansa mestaruuden kiekossa, kuulassa, korkeudessa, viisiottelussa ja 4 x100 metrin viestissä, joten vuoden parhaan urheilijan titteli menee hänelle 96 vuotta myöhässä.

Puolan parhaan urheilijan titteli myönnettiin ajallaan, mutta seuraava "nainen" oli hieman kyseenalainen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Polish_Sp ... f_the_Year

[Geb Mo]

Kuva: Wikimedia Commons

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 12: MAAILMAN PARHAAT YLEISURHEILIJAT, MIEHET

Maailman parhaat miesyleisurheilijat vuonna 1928

1 Paavo Nurmi, Suomi, 1500 m, esteet, 5000 m, 10 000 m, tunninjuoksu
2 Percy Williams, Kanada, 100 m, 200 m, 4x100 m
3 Paavo Yrjölä, Suomi, 10-ottelu, korkeus, kuula
4 Douglas Lowe, Englanti, 800 m
5 Ed Hamm, Amerikka, pituus

Paavo Nurmi hallitsi 1920-luvulla pitkään maailman parhaiden yleisurheilijoiden listoja. Kilpailu tiivistyy vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä kerralla lentävä suomalainen kamppailee tittelistä tasaväkisesti kanadalaisen Percy Williamsin kera. Heidän voittotilinsä Amsterdamin kisoissa menevät suunnilleen tasan: Nurmi kuittasi olympianäyttämöltä kympin kullan sekä vitosen ja esteiden hopean. Williams porhalsi voittoon suoranmitalla ja stadioninpuolikkaalla. Kolmannen kiiltävän medaljongin yritys meni mutinaksi, koska lätkämaan nelikko toheloi pikaviestin pilalle.

Kansallisista arvokisoista tai arvokisojen tapaisista kilpailuista Nurmi juoksi ykköseksi maastojuoksun Suomen mestaruuskilpailuissa. Yleisistä mestaruuskisoista Turun mustakaapu jäi pois. Amsterdamin valintakisoissa hän kipaisi vain 1500 metriä, johon lajiin ei sitten lopulta osallistunut olympiakisoissa. Williams voitti olympiakisojen tapaan pikamatkat Kanadan olympiakarsinnoissa.

Vancouverin nopsakinttu voitti kaikki kilpailunsa kaudella 1928. Nurmi taas juoksi vain yhden todella merkittävän kympin kisan eli Amsterdamin peninkulman, jossa kukisti Ville Ritolan.

Kisa vuoden 1928 parhaan yleisurheiljan tittelistä kääntyy niukasti Nurmen eduksi tulostason perusteella. Turun mies jäi kympin maailmanennätyksestä Ritolan raa’an vedon ansiosta vain noin 13 sekuntia Amsterdamin pehmeällä radalla. Williams ylsi Amsterdamissa “vain” voittoaikoihin 10,6 ja 21,8. Satasen noteeraus jäi lajin virallisesta maailmanrekordista 0,2 sekuntia. Yhtään kovempaa ei mennyt Kanadan olympiakarsinnoissa: 10,6 ja 22,0. Nurmi puolestaan kilautti vielä syksyllä tunninjuoksun maailmanennätyksen muistojen joukkoon.

Paavo Yrjölä kukisti Amsterdamin kymmenottelussa Akilles Järvisen ja kihautti samalla maailmanennätyksen. Kumpikin suomalainen paalitti myös kovan yhdysvaltalaiskolmikon Doherty, Stewart ja Churchill. Hämeenkyrön reima maajussi kellisti Järvisen myös Suomen olympiajoukkueen valintakilpailujen ja Suomen mestaruuskisojen kymmenottelussa. Kalevan kisoista lyötiin syliin voittopytty kymppiottelun lisäksi myös korkeudessa.

Douglas Lowe uusi olympiakultansa taktisella neuvokkuudellaan Amsterdamin kovavauhtisella 800 metrillä. Puolen mailin valtiaasta ei jäänyt epäselvyyttä sen jälkeen, kun Lowe matkusti olympiakisojen jälkeen Berliinin ja liiskasi uransa viimeisessä kilpailussa 880 jaardin maailmanennätysmiehen ja arvokisoissa epäonnistuneen Otto Peltzerin tämän kotikentällä. Britti pokkasi voittopytyn jokaisesta kaudella käymästään kahden kierroksen kilvasta.

Georgian sälli Ed Hamm potkaisi Amerikan karsinnoissa pituuden maailmanennätyksen 790. Voittosävel jatkui Amsterdamissa, jossa tosin ei ylletty kummoisiin tuloksiin huonon radan ja vastatuulen vuoksi. Hamm menetti maailmanennätyksensä Haitin Catorille jo vuoden 1928 syksyllä. Lisäksi kauden 1928 voittojen sarja katkesi syksyllä Saksassa pidetyissä kyläkilpailuissa.

Viidennestä tilasta kamppailee Hammin kanssa Erik Lundqvist, joka voitti keihään olympiakultaa Amsterdamissa ja tirvaisi tikun maailmanennätyslukemiin 71,01 elokuussa. Samalla kosahti 70 metrin raja. Lundqvist voitti kaudella kaikki käymänsä kilpailut lukuun ottamatta Kölnin kutsukisaa, jossa jäi viidenneksi.

Kaikkien aikojen parhaat miesten yleisurheilulajien tulokset 31.12.1928 mennessä (kävelyjä lukuun ottamatta olympialajit)

Lyhenteitä:

A korkea ilmanala (yli 1000 m merenpinnan yläpuolella)
e arvio
exh näytös
hcp tasoituskisa
i halli
p ammattilainen
um epävirallinen kilpailu
w liiallinen myötätuuli

100 m

10,2 a Paddock USA 1921
10,4 Paddock USA 1921 Virallinen 100 m ME
10,4 a Blenkiron USA 1921
10,4 * Scholz USA 1925
10,4 * Borah USA 1926
10,4 Körnig GER 1926
10,4 Barrientos CUB 1927
10,4 Houben GER 1927
10,4 Schüller GER 1927
10,4 c Lombardi USA 1928
10,4 Geerling GER 1928
10,4 Corts GER 1928
10,4 Lammers GER 1928

Liiallinen myötätuuli
10,2 w Barrientos CUB 1927
10,3 * w LeConey USA 1924
10,3 w Körnig GER 1926

Epämääräinen
10,2 p b Donaldson AUS 1911
10,3 * Rector USA 1908
10,3 * A p R. Walker RSA 1912

* 100 jaardia plus 0,9 sekuntia
a 100,58 m
b 118,97 m miinus 1,8 sekuntia
c 92,35 m plus 0,8 sekuntia

Huom! Ammattilaisten tulokset on kirjattu epämääräisten sarakkeeseen amatöörikisoista poikkeavien sääntöjen vuoksi. Esimerkiksi ajat otettiin ammattilaiskilpailuissa vain yhdellä kellolla.

200 m

20,8 a hcp? Locke USA 1926
21,1 * Applegarth GBR 1914 Paras täyskaarteisella 220 jaardilla tehty tulos (21,2).
21,2 s Robinson USA 1913
21,2 s Paddock USA 1921 Virallinen 220 jaardin suoralla radalla juostu ME 20,8
21,2 Evans USA 1924
21,2 A s Haynes USA 1927
21,2 b Körnig GER 1928

Epämääräinen
20,6 a ww Locke 1926
21,0 * hcp p Donaldson AUS 1913

Liiallinen myötätuuli
20,9 s w Alderman USA 1927

* 220 jaardia täyskaarteisella radalla miinus 0,1 sekuntia
a 220 jaardia puolikaarteisella radalla plus 0,2 sekuntia
b kaarreradalla, jossa kierroksen pituus 600 m. Tulokseen lisätty 0,2 sekuntia.
s 220 jaardia suoralla radalla plus 0,4 sekuntia
ww todennäköisesti liiallinen myötätuuli

Huom! IAAF hyväksyi virallisiksi 200 metrin maailmanennätyksiksi kaarreradalla juostut tulokset vuonna 1951. Sitä ennen virallisia olivat vain suoralla radalla tehdyt.

400 m

47,0 Spencer USA 1928 Virallinen ME
47,1 * Meredith USA 1916
47,1 * Dismond USA 1916
47,1 * Phillips USA 1928
47,3 * Shea USA 1918
47,5 * Walter USA 1928
47,5 * Bowen USA 1928

Epämääräinen
47,2 * p hcp Greenwood NZL 1886
47,3 * p Malone IRL 1885
47,5 * p Day IRL 1907

* 440 jaardia miinus 0,3 sekuntia

800 m

1.50,6 Séra Martin FRA 1928 Virallinen ME
1.51,0 * Peltzer GER 1926
1.51,2 Lowe 1928
1.51,4 Hahn USA
1.51,6 * Meredith USA 1916
1.51,8 Engelhard GER 1928
1.51,8 Martin SUI 1928

Halli
1.50,8 * i Hahn USA 1928

* 880 jaardia miinus 0,6 sekuntia

1500 m

3.51,0 Peltzer GER 1926 Virallinen ME
3.51,8 Wide SWE 1926
3.52,0 Larva FIN 1928
3.52,2 Ladoumègue FRA 1928
3.52,6 Nurmi FIN 1928
3.52,6 Wichmann SUI 1928

5000 m

14.28,2 Nurmi FIN 1924 Virallinen ME
14.31,4 e Ritola FIN 1924
14.36,6 H. Kolehmainen FIN 1912
14.36,7 Bouin FRA 1912
14.39.3 Purje (Borg) FIN 1928
14.40,4 Wide SWE 1925

Halli
14.23,2 i Ritola 1925

10 000 m

30.06,1 Nurmi FIN 1924 Virallinen ME
30.19,4 Ritola FIN 1928
30.55,2 Wide SWE 1924
30.58.8 Bouin FRA 1911
31.02,1 Backman SWE 1921
31.02,4 Shrubb GBR 1904

Epämääräinen
30.50,8 p a White 1863
31.01,1 p a Lang 1863

a 11 265 m miinus 3 min. 44 sek.

Maraton

2.30.37 a H. Kolehmainen EST 1920
2.30.50 a Lossman EST 1920
2.32.13 b Ahlgren SWE 1912
2.32.57 El Ouafi FRA 1928
2.33.00 Ferris GBR 1928
2.33.23 Plaza CHI 1928

Radalla
2.29.39 p V. Kolehmainen 1911
2.32.22 p Holmer SWE 1911
2.32.39 p Saint-Yves 1909

Epämääräinen
2.27.02 b Kanakuri 1914

a 42 750 m miinus 119 sekuntia
b 40 200 m plus 7 min. 58 sek

3000 m esteet

9.21,60 Loukola FIN 1928 Maailman paras tulos
9.31,2 e Nurmi FIN 1928
9.33.6 Ritola FIN 1924
9.34,5 Katz FIN 1926
9.35.5 * Devaney USA 1919
9.35,6 e Andersen FIN 1928

Halli, todennäköisesti ilman vesiestettä
9.15,9 * i nwj? Ritola FIN 1925
9.19,0 * i nwj? Andersen FIN 1927

* 2 mailia miinus 41,9 sekuntia
nwj no water jump

110 m aidat

14,4 * Thomson CAN 1920 Virallinen 120 jaardin aitojen ME
14,4 * Guthrie USA 1926
14,4 * Anderson USA 1928
14,5 hcp Trossbach GER 1925
14,5 * Nichols USA 1927
14,6 * Leistner USA 1925
14,6 * Dye USA 1926
14,6 * Baskin USA 1926
14,6 * Maxwell USA 1927
14,6 * Werner USA 1927
14,6 * Weightman-Smith RSA 1928
14,6 * Welsh USA 1928

* 120 jaardia

400 m aidat

52,0 Taylor USA 1928 Virallinen ME
52,1 Riley USA 1924
52,2 e Cuhel USA 1928
52,3 * e Gibson USA 1927
52,4 Snyder USA 1924
52,4 Pettersson SWE 1928

* 440 jaardia miinus 0,3 sekuntia

4x100 m

40,8 GER (Courts-Wichmann-Heuben-Körnig) 1928
40,8 * Newark AC (Bowman-Currie-Pappas-Cummings) 1927
41,0 USA (Hussey-Clarke-Murchison.LeConey) 1924
41,0 SG Eintracht Frankfurt (Geerling-Wichmann-Metzner-Salz) 1928
41,2 GBR (Abrahams-Nichol-Rangeley-Royle) 1924
41,2 * New York AC (Hussey-Todd-MacDonald-Scholz) 1925

* 4x110y miinus 0,2 sekuntia

4x400 m

3:12.3 * USA (George Baird-Taylor-Barbuti-Spencer) 1928 4x440 jaardin tulos oli tässä kisassa 3.13,4, joka hyväksyttiin 4x400 metrin viralliseksi ME:ksi.
3.13,5 * British Empire (Wilson CAN-Rinkel GBR-Leigh-Wood GBR-Ball CAN) 1928
3.14,8 e GER (Neumann-Krebs-Storz-Engelhard) 1928
3.15,4 e CAN (Wilson-Edwards-Glover-Ball) 1928
3.15,8 e SWE (Kugelberg-von Wachenfeldt-Byléhn-S. Pettersson) 1928
3.15,8 * Univ. of Iowa (Morrow-Noll-Brookins-Wilson) 1923

* 4x400y miinus 1,1 sekuntia


Korkeus

203,8 Osborn USA 1924 Virallinen ME 203
202,9 um Larsen USA 1917
201,5 Beeson USA 1914
201,3 Haggard USA 1926
200,7 Horine USA 1912
199,7 King USA 1928

Näytös
205,5 exh Osborn 1925

Seiväs

430 Barnes USA 1928 Virallinen ME
426 Carr USA 1927
426 Edmonds USA 1928
425 Hoff NOR 1925
419 Droegemuller USA 1928
411 Sturdy USA 1928
411 Williams USA 1928
411 Wirsig USA 1928
411 McGinnis USA 1928
411 Pickard CAN 1928

Halli
429 i Carr 1928

Näytös
422 exh Spearow USA 1924

Pituus

793 Cator HAI 1928 Virallinen ME
790 Hamm USA 1928
789 Hubbard USA 1925
776 LeGendre USA 1924
769 Gourdin USA 1921
764 Dobermann GER 1928
764 Köchermann GER 1928

Santa 2,5 senttiä ponnistuslankkua alempana
798 dh Hubbard USA 1927

Liiallinen myötätuuli
767 w Taylor USA 1925

dh alamäkeen

3-loikkaus

15,52 Winter AUS 1924 Virallinen ME
15,51 Ahearn GBR (IRL) 1911 Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter pääsi jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.
15,48 Tuulos FIN 1923
15,48 Peters NED 1927
15,42 Brunetto ARG 1924
15,41 Oda JPN 1928

Liiallinen myötätuuli
15.58 w Tuulos FIN 1928

Epämääräinen
15,94 hhj exh Shanahan GBR (IRL) 1888
15,75 hhj D. Ahearn GBR (IRL) 1910
15,49 hhj P. Leahy GBR (IRL) 1899

hhj hop, hop and jump

Kuula

16,04 Hirschfeld GER 1928 Virallinen ME
15,87 Kuck USA 1928
15,75 Brix USA 1928
15,54 Rose USA 1909
15,53 Hartranft USA 1924
15,43 Schwarze USA 1926

Epämääräinen
16,56 Rose USA 1909

Näytös
16,21 exh Kuck USA 1928

Kiekko

48,77 Hoffmeister GER 1928
48,20 Houser USA 1926 Virallinen ME
48,18 Hartranft USA 1924
48,12 Taylor USA 1926
47,65 Taipale FIN 1924
47,61 Lieb USA 1924

Epämääräinen/ylimääräinen yritys/näytös
48,90 exh Taipale FIN 1913
48,41 exh Lieb USA 1924
48,32 exh Paulus GER 1928
48,30 exh Niittymaa FIN 1923

Moukari

57,77 Ryan IRL 1913 Virallinen ME
57,10 McGrath USA 1911
56,18 Flanagan USA 1909
55,33 Tootell USA 1923
54,30 Rose USA 1913
54,11 Walsh CAN 1911

Epämääräinen
54,38 Rose USA 1909

Keihäs

71,01 Lundqvist SWE 1928 Virallinen ME
69,88 Penttilä FIN 1927
67,89 Lay NZL 1928
67,77 Lindström SWE 1928
66,10 Myyrä 1919
66,08 Sunde NOR 1925

Epämääräinen
68,56 Myyrä 1925
68,55 Nummi 1927
66,08 Liettu 1928

10-ottelu

Vuoden 1921 taulukko

8053,290 P. Yrjölä FIN 1928 Virallinen ME
7931,500 A. Järvinen FIN 1928
7751,600 Thorpe USA 1912
7710,775 Osborn USA 1924
7708,950 Stewart USA 1928
7706,650 Doherty USA 1928

Näytös
7784,015 exh Elkins USA 1928

20 km kävely

1.37.42,2 t Pavesi ITA 1927 Virallinen ME 20 000 metrin ratakävelyssä
1.37.57 Anthoine FRA 1913

t radalla

50 km kävely

4.30.22 Vecchietti ITA 1928 Maailman paras tulos

Lähteitä:

- ATFS, Track and Field Performances through the Years
- Hymans, Richard, Progression of World Athletics Records
- Jukola, Martti, Huippu-urheilun historia
- Quercetani, Roberto, Kilpakenttien kuninkaat
- Track and Field Statistics
- Törmä, Ari, The Greatest Athletes of the Modern Era

Kauden tällä erää viimeisessä osassa valitaan vielä Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1928 miesoletettujen sarjassa ja vilkaistaan myös, miltä kaikkien aikojen suomalaistulosten tilasto näyttää vuoden 1928 loppuessa. Kannattaa pysyä kanavalla.

[varis]

Eräs vantaalaisseuran sen perustamisvuonna tehty ennätys on näemmä yhä voimassa...

Turku 29.8.1958
1 Olavi Vuorisalo NaantLöy 3.40,8 kkk (siv. viikko aiemmin tekemäänsä EM-kisojen ennätystä)
2 Olavi Salsola TuUL 3.41,5 SB
3 Lajos Kovacs HUN 3.41,6
4 Tomas Barris ESP 3.41,7 (NR)
5 Zbigniew Orywal POL 3.42,0 PB
6 Erkki Hopeasaari KU-58 3.45,2 PB (yhä voimassa oleva seuraennätys).

Huomenna vuosia täyttävät Vuorisalo (91) ja Orywal (94). Barris kuoli viime lokakuussa 93-vuotiaana. Konekäännös Espanjan wikistä: Hän saavutti parhaan pisteensä suosikkilajissaan, 1500 metrin juoksussa Turun kaupungissa. Hänen aikansa oli 3'41"7, kaikkien aikojen 13. paras merkki, korkeampi kuin suurten urheiluperinteiden omaavien maiden, kuten Saksan, Italian , Ranskan tai Norjan ennätykset. Tämä saavutus on arvostettava reilusti ja sijoitettava aikana, jolloin yleisurheilu oli amatöörimäistä , ilman sponsoreita , vähäisellä instituutiotuella, tuhkaradoilla ja ilman jäniksiä ennätysten rikkomiseen ja jolloin käytännössä kukaan Espanjassa ei mennyt juoksemaan sen ulkopuolella.

34 Espanjan absoluuttista ennätystä ulkoradalla (ennätys Espanjan yleisurheilun historiassa).
58 kansainvälisen ottelun voittaja (ennätys Espanjan yleisurheilun historiassa).
Espanjan maastohiihdon kakkonen vuonna 1961.

[Geb Mo]

Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 13: SUOMEN PARHAAT MIESYLEISURHEILIJAT

Suomen parhaat miesyleisurheilijat vuonna 1928

1 Paavo Nurmi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m, esteet
2 Paavo Yrjölä, 10-ottelu, korkeus, kuula
3 Harri Larva, 800 m, 1500 m
4 Ville Ritola, 5000 m, 10 000 m, esteet
5 Toivo Loukola, 1500 m, 5000 m, 10 000 m, esteet

Paavo Nurmi kuittasi Amsterdamin olympianäyttämöltä kympin kullan sekä vitosen ja esteiden hopean. Lentävä suomalainen ravasi kaudella vain yhden kympin kisan mutta sitäkin merkittävämmän; hän jäi 10 000 metrin maailmanennätyksestä Ritolan raa’an vedon ansiosta vain noin 13 sekuntia Amsterdamin pehmeällä radalla. Vielä syksyllä Nurmi kilautti tunninjuoksun maailmanennätyksen muistojen joukkoon.

Kansallisista arvokisoista tai arvokisojen tapaisista kilpailuista Nurmi juoksi keväällä ykköseksi Suomen maastojuoksutittelistä oteltaessa. Yleisistä mestaruuskisoista Turun mustakaapu jäi pois. Amsterdamin valintakisoissa hän kipaisi vain 1500 metriä, johon lajiin ei sitten lopulta osallistunut olympiakisoissa.

Paavo Yrjölä ja Akilles Järvinen ottivat Amsterdamin kymmenottelussa kaksoisvoiton. Samalla kosahti myös lajin maailmanennätys. Kumpikin suomalainen paalitti myös kovan yhdysvaltalaiskolmikon Doherty, Stewart ja Churchill. Hämeenkyrön reima maajussi kellisti Järvisen myös Suomen olympiajoukkueen valintakilpailujen ja Suomen mestaruuskisojen kymmenottelussa. Kalevan kisoista lyötiin syliin voittopytty kymppiottelun lisäksi myös korkeudessa.

Harri Larva voitti olympiakultaa 1500 metrillä nohevan kenialaistaktiikan ansiosta: Eino Purje niisti ennakkosuosikki Jules Ladoumèguen kirimehut niin sanotulla kuoleman kierroksella, jolloin Larva pääsi niittaamaan ranskalaisen loppupitkän rykäisyllä, joka oli ajoitettu kellosepän tarkkuudella. Turun mies porhalsi voittoon myös kovavauhtisessa 1500 metrin kisassa Suomen valintakisoissa. 800 metrin Suomen mestaruus nassahti tilille ylivoimaisen esityksen jälkeen. Berliinin kutsukilpailuissa Larva liiskasi 1500 metrin maailmanennätysmiehen Otto Peltzerin tämän kotikentällä ja kihautti maailmanennätystä kutitelleen Suomen ennätyksen 3.52,0.

Ville Ritola häviää niukasti Larvalle lähinnä sen vuoiksi, että hänen kautensa katkeksi olympiakisoissa loukkaantumiseen. Hän ehti niitata Nurmen Amsterdamin vitosella ja ottaa hopean kympillä. Suomen valintakisoissa hän raatoi voittoon kympillä.

Esteiden olympiavoittaja Toivo Loukola joutuu antamaan hieman tasoitusta vuoden parhaiden kisassa, koska hänen päälajiaan juostiin harvoin. Kuiviin puristetun pohjalaisen voittoaika Amsterdamissa oli maailman paras tulos 9.21,8. Loukola voitti esteet helposti Suomen valintakisoissa. Suomen mestaruuskisoissa mies pokkasi voittopytyn paraatilajinsa esteiden lisäksi vitoselta ja kympiltä.


Suomen kaikkien aikojen parhaat henkilökohtaiset ennätykset 31.12.1928

Lyhenteitä

e arvio
exh näytös
nwj ei vesiestettä
p ammattilainen
rs lentävä lähtö
w liiallinen myötuuli

100 m

10,7 Etholén 1926
10,8 Härö 1922 Virallinen SE
10,8 Halme 1923 Virallinen SE
10,8 Helle 1926 Virallinen SE
10,8 Husgafvel (Salmenkylä) 1926
10,9 Drisin 1922
10,9 Ylänkö 1925
10,9 Danska 1926
10,9 Åström 1926
10,9 w? R. Mattila 1928
10,9 Mankki 1928

Epämääräinen
10,6 a Halme 1924
10,8 b Railo 1907 Virallinen SE
10,9 Stenberg 1907

Liiallinen myötätuuli
10,9 Lång 1913

Lentävä lähtö
10,5 rs.w Härö 1923
10,7 rs Halme 1923

a Tulos tehty Ranskassa, jossa ajanottajat eivät olleet paikallisen liiton hyväksymiä.

b Epämääräisissä olosuhteissa tehty tulos, joka kuitenkin hyväksyttiin viralliseksi SE:ksi ja jota päätöstä mm. Tahko Pihkala kritikoi 1920-luvulla.

200 m

22,1 Åström 1925 Virallinen SE
22,1 Vahander 1926
22,2 Härö 1923
22,2 e Halme 1925
22,2 Wilén 1924
22,2 Danska 1926

400 m

49,0 Wilén 1923 Virallinen SE
49,0 Åström 1925 Virallinen SE
49,9 Wirta 1924
49.9 Jukola 1926
50,2 Huhta 1928
50,3 J. Matilainen 1928
50,3 Wall 1928

800 m

1.53,7 Larva (Lagerström) 1928 Virallinen SE
1.55,2 Purje (Borg) 1927
1.55,9 Liewendahl 1928
1.56,0 Hilden 1925
1.56,0 Sarvilahti 1927
1.56,1 Kinnunen 1927

1500 m

3.52,0 Larva (Lagerström) 1928 Virallinen SE
3.52,6 Nurmi 1924
3.53,1 Purje (Borg) 1928
3.56,1 Helgas 1927
3.58,3 Kinnunen 1927
4.00,0 Loukola 1928

Epämääräinen
3.58,3 Ritola 1924

5000 m

14.28,2 Nurmi 1924 Virallinen SE
14.31,5 Ritola 1924
14.36,6 H. Kolehmainen 1912
14.39,3 Purje (Borg) 1928
14.48,3 L. Virtanen 1928
14.48,6 Kinnunen 1926

Halli
14.23,2 i Ritola 1925

10 000 m

30.06,1 Nurmi 1924 Virallinen SE 30.06,2
30.19,4 e Ritola 1928
31.20,5 Loukola 1928
31.20,8 H. Kolehmainen 1912
31.25,5 K. Matilainen 1928
31.27,8 I. Posti 1928

Näytös
31.19,0 V. Kolehmainen 1911

Maraton

2.30.37 a H. Kolehmainen 1920
2.34.26 Rötkö 1926
2.35.02 Marttelin 1928
2.35.22 Laaksonen 1927
2.36.40 Korholin-Koski 1928
2.36.43 b Lahti 1926

Ratajuoksu, ammattilainen
2.29.40 p V. Kolehmainen 1912

a Kolehmaisen tulos virallisesti 2.32.35,8, joka oli myös Suomen paras tulos. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 oikeapituisella maratonilla (42 195 m). Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä.

b 40 200 metriä. Täyspitkää maratonia vastaava tulos määritetty laskemalla.

3000 m esteet

9.21,8 Loukola 1928 Suomen paras tulos
9.31,2 e Nurmi 1928
9.33,6 Ritola 1924
9.34,5 Katz 1926
9.35,6 e Andersen 1928
9.40,8 Berg 1926

Halli, todennäköisesti ilman vesiestettä
9.15,9 i nwj? y a Ritola 1925
9.19,0 i nwj? y a Andersen 1927

a 2 mailin tulos (3218,7 m), josta on laskettu 3000 metrin aika

4 x100 m

42,6 FIN (Härö – Halme – Wilén – Drisin) 1923 Virallinen SE

4x400 m

3.19,3 FIN ( Härö – Åström – Drisin – Wilén) 1923 Virallinen SE

110 m aidat

15,0 Sjöstedt 1927
15,4 y Karimo (Hujanen) 1917
15,5 Wilén 1926
15,5 Jounela 1927
15,6 A. Järvinen 1928
15,7 Wickholm 1919

Liiallinen myötätuuli
14,9 w Sjöstedt 1928

Virallinen SE 15,4 Sjöstedt 1928

y 120 jaardia (109,73 metriä)



400 m aidat

53,6 e a Wilén 1924
55,1 J. Matilainen 1928
55,2 N. Mattila 1926
55,4 Jukola 1926
56,9 Wickholm 1920
57,6 Bengtström 1923

a Wilénille yhdellä kellolla otettu aika Pariisin olympiafinaalista on virallisen tulosluettelon mukaan 53,8, mutta tilastoyhdistys on arvioinut sen kuvien ja filmien perusteella jälkeenpäin 0,2 sekuntia paremmaksi.

Virallinen SE 54,8 Wilén 1928

Korkeus

190 Wahlstedt (Valste) 1925 Virallinen SE
187 Kraemer 1922
187 P. Yrjölä 1928
186 Etholén 1926
185 A. Laine 1915
185 Kekkonen 1924
185 Kokkonen 1928
185 I. Reinikka 1928

Seiväs

383 Lindroth 1928 Virallinen SE
381 Salo 1928
370 Rauhamaa 1921
370 Nikander 1928
370 Huttunen 1928
364 Roine
364 Helander (Helanterä)

Pituus

731 Tuulos 1923 Virallinen SE
716 Railo 1911
713 Sandström (Sajamo) 1927
710 Hakola 1925
710 Wahlstedt (Valste) 1925
702 E. Lehtonen 1920

Epämääräinen
715 E. Lehtonen 1924

Kolmiloikkaus

15,48 Tuulos 1923 Virallinen SE
15,01 Rainio 1924
14,74 E. Järvinen 1928
14,70 Tulikoura 1928
14,51 J. Halme 1914
14,51 Gädda (Haukia) 1922

Liiallinen myötätuuli
15.58 w Tuulos 1928
15,40 w E. Järvinen 1928
14,83 w Tulikoura 1928

Kuula

15,17 K. Järvinen .1927 Virallinen SE
14,95 Wahlstedt (Valste) 1927
14,87 Pörhölä 1925
14,86 Niklander 1909
14,56 Torpo 1923
14,56 P. Yrjölä 1927

Kiekko

47,65 Taipale 1924
47,45 Kivi 1928 Virallinen SE
47,18 Niklander 1916
46,95 Niittymaa 1923
45,97 Kenttä 1928
44,85 Myyrä 1928

Näytös/ylimääräinen yritys
48,90 exh Taipale 1914
48,30 exh Niittymaa 1923
46,77 exh Myyrä 1926
45,12 exh V. Järvinen 1909

Moukari

48,74 Eriksson 1924 Virallinen SE
48,45 Laiho 1919
47,57 Niklander 1916
46,50 Hannula 1926
46,30 Pettersson 1914
45,87 Hilden 1928

Keihäs

69,88 Penttilä 1927 Virallinen SE
66,10 Myyrä 1919
65,33 Ekqvist 1924
64,92 Liettu 1928
64,64 Johansson (Jaale) 1919
64,35 Peltonen 1916

Seuran sisäinen kisa
66,08 Liettu 1928

Näytös
68,56 exh Myyrä 1925.

Epämääräinen
68,55 Nummi 1927

10-ottelu

8053,290 P. Yrjölä 1928 Virallinen SE
7931,500 A. Järvinen 1928
7226,905 Strandberg .1923



Lähteitä:

- ATFS, Track and Field Performances through the Years
- Hannus, Matti, Kultaiset kentät
- Hymans, Richard, Progression of World Athletics Records
- Idrottsbladet
- Jalava, Juhani, Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot
- Jukola, Martti, Huippu-urheilun historia
- Suomen Urheilulehti
- Track and Field Statistics
- Törmä, Ari, The Greatest Athletes of the Modern Era

Siinä oli yleisurheiluvuosi 1928. Historiasarja jatkuu, toivon mukaan, taas syksyllä pohjoisen pallonpuoliskon ratakauden päätyttyä. Silloin ryhdytään tonkimaan vuotta 1929. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta tähän saakka.

[Geb Mo]

Rata- ja kenttäurheilu-uutiset 1948-1961:
https://archive.org/search?query=track+and+field+news

[Geb Mo]

Ehkä hieman tosikkomaisuuteen taipuvainen Carl Lewis ei ymmärtänyt, että Daley Thompsonin T-paitojen tekstit olivat hevosenleikkiä.

https://www.dailymail.co.uk/sport/olympics/article-13459999/If-people-say-drugs-better-says-outspoken-Athletics-legend-CARL-LEWIS-gives-barrels-youth-today-calls-childish-Daley-Thompson.html

[Geb Mo]

Viipurin Urheilijoiden keskimatkojen juoksija Oiva Ahtisaari (1908-1976) ei koskaan päässyt Kalevan kisoissa yksilölajien loppukilpailuun. 1932, 1935 ja 1937 tie nousi pystyyn 800 metrin erissä. 1935 Ahtisari (alun perin Adolfsen) juoksi 1500 metrin B-erässä 9:nneksi eli yhteistuloksissa sijalle 16. 4x800 m SM-viestissä hopeaa 1932, 4x1500 m pronssi samana vuonna. Ennätykset 53,3 (400 m), 1.59,3 (800 m) ja 4.08,4 (1500 m).

[varis]

Presidentin isä.

[Geb Mo]

Kuva: Wikimedia Commons.

Tiainen, Brisco-Hooks, Cruz, Kingdom, Bryggare, Lewis, Sanderson, Lillak, Cova

Suuresta yleisurheiluyöstä 40 vuotta


Lähes kaikki Suomen parhaat yleisurheilijat Juha Tiaisen, Arto Bryggaren, Tiina Lillakin ja Martti Vainion johdolla kilpailivat Los Angelesin olympiakisoissa yhden iltapäivän aikana 6. elokuuta eli Suomen aikaa seuraavana yönä. Mitaleita tuli, joskin yksi takavarikoitiin myöhemmin. Klassiseen yleisurheiluyöhön mahtui myös muita kohokohtia, kuten erinomainen 800 metrin kisa, jossa Joaquim Cruz pesi Sebastian Coen.

Lähetys 4:3-kuvasuhteella varustetusta kuvaputkitelevisiosta alkoi Los Angelesin Memorial Coliseumilta 7. päivän puolella klo 2.00 Suomen aikaa. Joutavia studioporinoita ei tarjoiltu, vaan 28 asteen helteessä kylpeneelle olympiastadionille yhdistettiin heti John Williamsin säveltämän kisatunnuksen jälkeen. Mikrofoniin pajattivat Pentti Salmi ja Mauri Myllymäki, joka alkoi näinä vuosina vakiinnuttaa paikkaansa yleisurheilun arvokisojen selostajapartiossa.

https://www.youtube.com/watch?v=6nWQ7vC93zA

Brisco-Hooks ja Cheeseborough jyräsivät itäeurooppalaisille lukemille

Kotikisojen lähestyessä alkoi Yhdysvaltain naisten yleisurheilutaso nousta ripeästi – joidenkin mielestä ehkä liiankin vauhdikkaasti. Lyhyemmiltä matkoilta ratakierrokselle livahtanut Chandra Cheeseborough ja Euroopassa kohtalaisen tuntematon Valerie Brisco-Hooks paukuttelivat jo USA:n olympiakarsinnoissa lukemat 49,28 (USA:n ennätys) ja 49,79. Olympiakisoissa Brisco-Hooks nokitti ja kiskoi voittoon ajalla 48,83. Cheeseborough’kin päästeli 49,05.

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=jDwc3KWn9zU
Luettavaa:
Ciclavia: https://www.ciclavia.org/communityhighlight_valeriebriscohooks

Tiaiselle olympiakulta alkutahmeuksien jälkeen

Kahdeksankymppisiä jonossa koko kevään ja alkukesän nakelleesta Juha Tiaisesti tuli moukarin voittajasuosikki sen jälkeen, kun Itä-Euroopan maat olivat julistaneet kostoboikottinsa. Kovat neuvostoliittolaiset vastustajat Juri Sedyhin ja kumppaneiden johdolla jäivät kotiin puhisemaan.

Suomalaispoliisin kaksi ensimmäistä veivausta olivat vaatimattomia. Kolmannella lävähti tauluun 78,08, jolloin Saksan Karl-Hans Riehm kukistui 10 sentillä. Harri Huhtalan rinkitanssi riitti kuudenteen tilaan.

Tiainen veti voitoltaan maton alta kisan jälkeen. “Jokainen tietää, että tällä hetkellä kukaan maailmassa ei voittaisi Juri Sedyhiä”, kertasi hän tosiasiat Helsingin Sanomille.

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=kk54lCPvN6c

Boikotin varjostama kaksikierroksinen

Romanian Doina Melinte voitti helposti naisten 800 metrin kisan. Kisasta jäivät boikotin vuoksi monet itäeurooppalaiset teräsnaiset romanialaisia lukuun ottamatta pois. Myöhemmin 2000-luvulla syöpään kuollut Kim Gallagher korjasi kotikisoissaan hopeat kotiin.

Cruz kukisti Coen

Miesten 800 metrillä käytiin yksi hienoimpia kisoja. Kenialaisten joukkuetaktiikassa Edwin Koech heitettiin bussin alle. Hänen tehtävänsä oli vetää rajua vauhtia ja horia kirikyky Sebastian Coelta ja Brasilian Joaquim Cruzilta, jolloin maanmies Billy Konchellah olisi ratkaissut pelin loppupitkällä.

Nuorena poikana yleisurheilua inhonnut Cruz oli ottanut ongenvarteen Helsingin MM-kisojen säntäilyistään ja tyytyi nyt tarkkailemaan Koechia maltilla. Coe taas seurasi Cruzia kuin hai laivaa. Oregonissa opiskellut Brasilian hemmo hivuttautui viimeisessä kaarteessa Koechin ohi. Coe hyökkäsi perään mutta sai huomata sutivansa tyhjää loppusuoran alussa. Cruz rymisteli voittoon olympiaennätyksellä 1.43,00. Viimeinen 200 metriä sujahti ajassa 25,1, Coe 25,7.

Video:
https://www.dailymotion.com/video/x7lt5k3
Filmi:
https://youtu.be/IUX8h2R3WAw?t=8913
Luettavaa:
Eugene Register-Guard 7.8.1984:https://news.google.com/newspapers?id=SaxQAAAAIBAJ&sjid=heEDAAAAIBAJ&pg=6114%2C1815648
Daily Reporter 7.8.1984: https://news.google.com/newspapers?nid=1907&dat=19840807&id=wl8rAAAAIBAJ&sjid=9dgEAAAAIBAJ&pg=1523,3438934
Glasgow Herald 8.8.1984: https://news.google.com/newspapers?id=6sJAAAAAIBAJ&sjid=AaYMAAAAIBAJ&pg=2272%2C1534826
Athletics Weekly: Coe Chronicles 27.12.2020: https://athleticsweekly.com/exclusive/coe-chronicles-1984-to-1986-olympic-gold-and-euro-800m-title-1039938361/
Athletics Weekly 30.7.2024: https://athleticsweekly.com/interviews/joaquim-cruz-looks-back-at-iconic-800m-win-at-1984-olympics-1039990187/
Sporting Heroes: Joaquim Cruz: http://www.sporting-heroes.net/athletics/brazil/joaquim-cruz-761/1984-olympic-games-800m-champion_a07773/


Bryggarelle harvinainen pikajuoksumitali

MM-hopeamies Arto Bryggare lähti kovat piipussa Los Angelesin kisoihin. Hänen tavoitteena oli liiskata kaikki kolme jenkkiä näiden kotikentällä. Yksi yhdysvaltalainen eli Tonie Campbell jäi taakse, mutta ulkoradan Roger Kingdom ja sisäradalla ilmeisesti vilppilähdön ottanut Greg Foster menivät menojaan. Bryggaren hartioiden väliin pujotettiin joka tapauksessa Suomen yleisurheiluhistorian toinen pikajuoksumitali viiden renkaan kisoista. Alkuerien retkeilyjuoksussa kilautettu 13,35 pysyi Suomen ennätyksenä 37 vuotta, kunnes Elmo Lakka hiutaloi sen.

Kingdom luuli aluksi hävinneensä Fosterille. “Hemmetti, voitinko minä?” kysyi batu Campbellilta maalissa.

Kisan jälkeinen lehdistötilaisuus ei loiventanut Bryggaren voitontahtoa vaan pikemminkin lisäsi sitä. “Joskus minä vielä voitan!” hän uhosi ja keräsi isänniltä sympatiapisteitä haukkumalla Amerikan television olympiatarjonnan ansaitusti maan rakoon.

Yhdysvaltalaiset aiturit ottivat jo näinä vuosina Bryggaren tosissaan. Kun Amerikan-kilpailukiertueella Greg Fosterille selvisi, että suomalainen majoittuu hänen kanssaan samaan hotelliin, korjasi Chicagon mies luunsa ja muutti muualle.

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=lA1KFvlOY8k
Luettavaa:
New York Times 8.8.1984: https://www.nytimes.com/1984/08/08/sports/track-and-field-no-2-finish-for-no-1-hurdler.html

Lewis voittamaton ykkönen

Helsingissä jo maailmanmestaruuden voittanut Carl Lewis otti ensimmäisen neljästä olympiakullastaan pituudessa. Hän latasi jo ensimmäisellään 854, ja peli oli selvä. Eroa hopeamieheen eli Australian Gary Honeyyn repesi 30 senttiä.

Lewis jätti neljä viimeistä potkua hyppäämättä, jolloin lehdistössä alkoivat puheet ylimielisyydestä.

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=iyThXWLVkkc

Lillak sinkautti hopeakaaren, mutta koipi kosahti

Tiina Lillak oli hajottanut jalkansa kevään 1984 kilpailuissa. Se kestäisi vain pari heittoa kauden aikana, jos niitäkään. Yksi tarvittiin karsintaan, jossa Lillak selvitti tulosrajan ensimmäisellä repäisyllään. Loppukilpailussa maailmanmestari kihautti toisellaan 69,00, jolla lohkesi hopea. Kiskaisun jälkeen Lillak ontui penkilleen ja kisa oli samalla ohi. “Tiina Lillak ei heitä enää tässä kilpailussa”, totesi Pentti Salmi selostamossa huolestuneeseen äänensävyyn.

Voiton vei kaksissa edellisissä olympiakisoissa epäonnistunut Tessa Sanderson, joka tirvaisi ensimmäisellään kipinät singoten 69,56. Tuula Laaksalo oli neljäs ja nuori Trine Solberg (myöh. Hattestad) viides.

“Hoin itselleni, että tämä on viimeinen tilaisuuteni voittaa jotain”, kertoi Sanderson Track and Field Newsille psyykkausmenetelmistään. Lillak oli amerikkalaislehden haastattelussa katkerampi: “Ilman loukkaantumista olisin voittanut.”

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ch0QC724F64

Luettavaa:
Guardian 26.7.2009: https://www.theguardian.com/sport/2009/jul/26/whitbread-sanderson-paish-javelin-la-olympics
Team GB 14.10.2020: https://www.teamgb.com/article/black-history-month-the-story-of-tessa-sanderson/4VwxAG5V0MxIAyMdKqGsNw
Athletics Weekly 14.3.2021: https://athleticsweekly.com/featured/tessa-sandersons-top-10-throws-1039942131/


Vainion pipetissä kokkareita

Kello alkoi lähestyä viittä, joten suomalaishuusholleissa alettiin iskeä aamuplöröjä tulille. Martti Vainio lähti 10 000 metrin kisaan mitalisuosikkina. Olihan aikaisemmin kaudella kulkenut muun muassa 5000 metriä aikaan 13.16,02 eli muutaman kymmenyksen alle Lasse Virénin Suomen ennätyksen. Britannian Nick Rose nykäisi puolimatkan krouvin jälkeen. Vainio ja maailmanmestari Cova olivat hereillä ja purjehtivat jälkijoukoista vanaveteen. Rose sammui pian, joten matkailuyrittäjä joutui hieman vahingossa tuulenhalkaisijan paikalle. Vainion varjossa vaani Cova, joka rypisti viimeisellä 200 metrillä voittoon. “Cova sai kultansa aivan liian helpolla”, murisi Vainio kisan jälkeen Helsingin Sanomille.

Vainio ohjattiin dopingtestiin. Siellä hän antoi näytteen, jossa oli liikaa kokkareita. Se selvisi vasta muutamaa päivää myöhemmin. Vainion mitali perittiin takaisin, ja Virén sai edelleen pitää 5000 metrin Suomen ennätyksensä.

Video:
https://youtu.be/52BC76kDn6M?si=BI4RZXh3TasZq_HJ&t=431

Pitkissä aidoissa eksoottisia nimiä

Ehkä hienokseltaan rajatapauksena kisajoukkueeseen otettu Tuija Helander näytti epäilijöille pitkää nenää ottamalla erässään viimeisen loppukilpailupaikan ja rymistelemällä uuden Suomen ennätyksen 56,59. Kaiken lisäksi Helander nirhaisi siitä vielä neljä sadasosaa tienposkeen loppukilpailussa pari päivän kuluttua.

Aidoissa nähtiin boikotin vuoksi eksoottista poppoota. Loppukilpailuun menivät muun muassa tuleva voittaja Marokon Nawal el Moutawakil ja intalainen, joka oli varustettu etunimillä Pilavullakandi Thekkeparambil eli tuttujen kesken P.T. Sukunimi oli Usha.

Yksi erikoisimmista kilpailuista nähtiin 400 metrin välierissä. Maailmanmestari Bert Cameronilta pamahti jalka takapitkällä. Hän hyppelehti hetken aikaa yhdellä tassulla ja antoi muille siimaa lähes 10 metriä. Sitten Jamaikan sälli sai hulluuskohtauksen, hyökkäsi uudestaan muiden perään ja otti loppusuoralla viimeisen finaalipaikan ajalla 45,10. Sillä käpälällä ei tosin enää loppukilpailussa juostu.

Video:
https://www.youtube.com/watch?v=BvFUHslW4bc

Suuri yleisurheiluyö totisesti kiinnosti havumetsien miehiä ja naisia. Lehtitietojen mukaan sähköä kulutettiin suomalaiskodeissa 15 prosenttia enemmän kuin normaaleina öinä. Helsingin taksiliikenne oli aamuyöstä olematonta. Espoolaisessa Alkossa myytiin edeltäneenä päivänä olutpulloja 700 kappaletta enemmän kuin viikkoa aikaisemmin.


Lisää luettavaa:
Athletics Weekly 1984 Olympic Edition (maksullinen): https://athleticsweekly.com/aw-archive-membership/

Helsingin Sanomat 8.8.1984 (tilaajille)

Eugene Register-Guard 7.8.1984: https://news.google.com/newspapers?id=SaxQAAAAIBAJ&sjid=heEDAAAAIBAJ&pg=6114%2C1815648

Montreal Gazette 7.8.1984: https://news.google.com/newspapers?id=kRUyAAAAIBAJ&sjid=nKUFAAAAIBAJ&pg=1711%2C2641737

New York Times 7.8.1984: https://www.nytimes.com/1984/08/07/sports/lewis-wins-long-jump-for-2d-gold-of-games.html

Olympedia: https://www.olympedia.org/editions/21/sports/ATH

Pekola, Tapio ym. (toim.), Suuri suomalainen olympiakirja. 1984.

Pittsburgh Press 7.8.1984: https://news.google.com/newspapers?id=PJMcAAAAIBAJ&sjid=E2MEAAAAIBAJ&pg=6334%2C3806042

Track and Field News 1984 Olympic Edition (tilaajille): https://trackandfieldnews.com/past-issues/

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1984_Summer_Olympics