Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

Maailmankisojen alku 1959:
https://etusuora.com/uutiset/yleisurheilun-maailmankisat-alkavat-1959

[Geb Mo]

Maailmankisat 1973, osa 1 – Jipcho kihauttaa esteiden ME:n, Putte pulttaa Pren, Virén viides:
https://etusuora.com/uutiset/maailmankisat-1973-osa-1

[Geb Mo]

Maailmankisat 1973, osa 2 - Bayi rynnii huipulle, Siitonen kepittää Lusiksen ensimmäisen kerran
https://etusuora.com/uutiset/maailmankisat-1973-osa-2

[Geb Mo]

50 VUOTTA SITTEN:
SUOMI EUROOPAN CUPIN FINAALIIN

Suomen miesten maajoukkue oli osallistunut nykyisen joukkuemestaruuskisan edeltäjään Euroopan cupiin alusta lähtien mutta vasta neljännellä yrityksellä vuonna 1973 härmäläiset pääsivät kuuden parhaan joukkueen loppukilpailuun.

Euroopan cup - ohjelmaa välivuosille

Euroopan cup alkoi vuonna 1965. Sen tarkoitus oli tarjota vanhan mantereen yleisurheilijoille kilpailumahdollisuuksia niin sanottuina välivuosina, jolloin ei pidetty olympia- eikä EM-kisoja.

Cup tarjosi alkuperäisessä konseptissaan touhua koko kesälle. Euroopan pienimmät yleisurheilumaat aloittivat karkelot kesäkuussa pitämällä alkuerät. Niiden parhaat joukkueet nousivat heinä-elokuun välieriin, joihin kiilasivat mukaan myös maaosamme valiot. Joukkueet jaettiin semifinaalivaiheessa kolmeen kuuden maan lohkoon. Kunkin poolin kahden parhaan hissimatka jatkui finaaliin, joka yleensä pidettiin elo-syyskuussa.

Suomi otteli vuonna 1973 Euroopan toisessa välierälohkossa Saksan liittotasavallan, Puolan, Jugoslavian, Sveitsin ja Espanjan kanssa. Kisat pidettiin 4.-5. elokuuta Celjessä, entisessä Jugoslaviassa, nykyisessä Sloveniassa.

Alku ei näytä hyvältä

Ensimmäisen päivän jälkeen eivät havumetsien miesten nousumahdollisuudet näyttäneet kirkkailta. Puola johti Suomea pisteellä ja oli kiinni kakkossijassa. Ainoan lajivoiton reuhtaisi vanginvartija Pesonen selvittämällä korkeudessa 209. Heitoissa napsittiin hyviä kakkossijoja, vaikka saksalaiset riistivät lajivoitot: H. Kangas veivasi ensimmäisenä suomalaisena vaijeripallon päälle 70 metrin (70,60 NR) ja Ståhlberg tärveli vaijerittomalla pallolla ketoa 20,14 metrin päässä työntöringistä.

Kakkossijan hyvällä ajalla 45,72 raatoi myös olympiafinalisti Kukkoaho roinattomalla ratakierroksella. Olympiavuonna 44,70 puksuttanut mutta olympiafinaalissa Kukkikselta selkäänsä ottanut Saksan Honz kuittasi kalavelat ja voitti. Puolikuntoinen Münchenin olympiasankari Viren hyytyi kympin loppukierroksilla tukalassa säässä neljänneksi vaatimattomalla ajalla 29.47,4. Myrskylän maagiselle miehelle kävi ilmeisesti samat kylmät kuin Moskovan olympiakisojen alkuerässä.

Maailmankisoissa kesäkuun lopussa 3.37,2 kirmaissut Päivärinta jäi neljänneksi 1500 metrin kiihkeässä kiri- ja kyynerpäätaistossa, jossa kärkinelikkö ylitti maaliviivan 18 sadasosasekunnin sisällä. Mailin jälkeen kylki mustelmilla tepastellut Lätsä hävisi kiritaiston myös toisena päivänä 5000 metrillä, jolloin loppupitkää varpaitaan heilutelleen laukannut Saksan Norpoth niisti Turun miehen kolmella sentillä. Tällä kerralla Suomeen tuli kuitenkin kakkossija.

Nousun avaimia: Kalliomäki taivuttaa SE:n 543

Toisena päivänä alkoi raivokas takaa-ajo. Münchenin kisoissa ilman tulosta jäänyt Kalliomäki taivutti seipäässä kolmannellaan uuden Suomen ennätyksen 543 ja kuittasi täydet pisteet. Samalla kukistui tuleva olympiavoittaja Kozakiewicz Puolasta, jonka kanssa Suomi tappeli välierälohkon kakkossijasta. Seiväs oli viimeisiä lajeja, jotka saatiin taputeltua valmiiksi, joten Siikaisten lasikuitumiehen voitto varmisti käytännössä härmäläisille hissipaikan cupin finaaliin.

Kantanen vei esteet ja kellisti jälleen puolalaisen, olympiakävijä Marandan. Kahma limputti voiton kiekkoringissä, ja alkukauden keihäsmarkkinoita maailmassa hallinnut Siitonen tirvaisi tikun komeisiin lukemiin 89,02, jolloin muun muassa olympiavoittaja Wolfermann sai antautua.

Vuonna 1973 parasta kauttaan porhaltanut Karttunen otti täyden pistesaaliin stadioninpuolikkaalta. Tuleva vuoden 1978 Euroopan mestari ratakierroksella, Saksan Hofmeister, sai tarkata Tainionkosken sfinksin piikkarinpohjien kuviointeja takaapäin.

Saksa meni menojaan ja voitti Celjen välierän. Suomi kepitti lopulta yllättävänkin selvästi Puolan 4,5 pisteellä ja nousi ensimmäisen kerran Euroopan cupin finaaliin, joka vuonna 1973 pidettiin syyskuussa Edinburghissa. Suomen noususta on kiittäminen heittolajien edustajia, jotka ennen kisaa mainitsivat lehdistölle kryptisesti, että ovat oppineet harjoittelemaan.

Euroopan cupin välierää seurattiin tietenkin myös sähköisessä mediassa. Television puolella nähtiin kumpanakin päivänä tunnin mittainen jälkilähetys, jota selostivat Kukkonen ja Salmi.
Radion suomenkielisessä verkossa tyydyttiin kumpanakin päivänä ihme kyllä tunnin mittaiseen nauhoitettuun lähetykseen, jossa äänessä olivat Noponen ja Raatikainen.

Mona-Lisa Pursiainen liiskaa Irena Szewinskan

Suomen naiset osallistuivat Euroopan cupiin toisen kerran. Välierälohko käytiin Varsovassa 4. elokuuta. Mona-Lisa Pursiainen kaasutti satasella Suomen ennätyksen 11,19 ja nujersi itsensä Irena Szewinskan. Puolatar nokitti puolta pidemmällä matkalla, jolla Mona-Lisa pyyhkeili toiseksi automaattisen ajanoton Suomen ennätyksellä 23,03.

Strandvallien nopeakinttuisen suvun jäsen piti alun perin päämatkanaan ratakierrosta. Sillä matkalla hän pääsi melkein loppukilpailuun Münchenin kisoissa vuotta aikaisemmin. Suomi tarvitsi kuitenkin pisteitä Euroopan cupissa, joten Pursiainen heitettiin pikamatkoille. Hyvien cup-tulosten jälkeen daamin päähuomio siirtyi 100 ja 200 metrille, jotka hän valitsi ohjelmaansa myös Universiadeissa muutama viikko myöhemmin. Siellä syntyi 200 metrillä jo 50 vuotta kestänyt maan ennätys 22,39.

Kukaan ei kiinnittänyt ihmeellisempää huomiota 400 metrillä Pursiaisen varanaiseen, joka otti jäännöspisteen ajalla 56,01. Seuraavana vuonna Riitta Salin päästeli Euroopan mestaruuteen edelleen voimassa olevalla SE-ajalla 50,14.

Tuula Rautanen otti lajivoiton lojauttamalla lankulta Suomen ennätyksen 660, jonka Ringa Ropo hiutaloi vasta 15 vuotta myöhemmin (667, 1988).

Suomi sijoittui välierälohkossaan neljänneksi, joten portti syyskuun finaalin laitettiin kiinni. Itä-Euroopan voimanaisille ei voitu mitään.

Naisten cup-taistoja ei nähty Suomen televisiossa eikä selostettu radiossa.

Tulokset:
https://www.sport-olympic.gr/sp/index.php/athletics/competitions/area-competitions/european-competitions-in-athletics/12-european-cup-in-athletics/29-1973-iv-european-cup-bruno-zauli (latautuu hitaasti)

Raportit:
Helsingin Sanomat 5.8.1973: https://nakoislehti.hs.fi/4bd4f5b2-1257-4f2f-8078-d074b384540d/25 (vaatii tilauksen)
Helsingin Sanomat 6.8.1973: https://nakoislehti.hs.fi/94e872ab-1c18-44d5-8579-ed3fc2646af2/16 (vaatii tilauksen)

[varis]

Niistä karkeista virheistä saa mainitakin, ja kyllä niitä Hesarissa on varmasti vähintään yhtä paljon. Toki luotettavin lähde on tämä, jossa tosin vain kärkitulokset.

http://gbrathletics.com/ic/

[Geb Mo]

Edit: poistettu maininta karkeista virheistä, ettei mene liioitteluksi.

[Geb Mo]

KALEVAN KISAT 1973:
KALLIOMÄKI 547 NR, VIREN ALAKYNNESSÄ, MONA-LISA YLIVOIMAINEN

Suomen yleisurheilumestaruuskilpailut pidettiin Hyvinkäällä 10.-12. elokuuta 1973. Se on toistaiseksi ainoa kerta, jolloin tässä Pohjois-Uudenmaan kaupungissa on Suomen mestaruuksista mitelty. Näyttämönä toimi urheilupuiston pakasta revitty kuusikaistainen kumiasfalttirata.

Olympiavuoden jälkeisenä kesänä podettiin härmässä hienoista yleisurheilukohmeloa. Kaksinkertainen olympiavoittaja Viren vietti välivuotta. 1500 metriä vienyt Vasala aloitti kautensa vasta elokuun lopussa (siitä huolimatta hänen hahmoaan hyödynnettiin Hyvinkään kisojen julisteessa). Kahden vuoden takainen EM-sankari Väätäinen pysyi kokonaan kentiltä poissa. Ninpä tähdistöön nousivat uudet tekijät.

Naisten yleisurheilu nousee - Pursiainen ylivoimainen

Mona-Lisa Pursianen oli hinannut pari viikkoa aikaisemmin suoranmitan Suomen ennätyksen kansainvälisille lukemille 11,19 (automaattisella ajanotolla). Kalevan kisoissa Mona-Lisa porhalsi vain satasen, jonka voitti ajalla 11,4. Hopeadaami Tuula Rautanen vilahti maaliviivan yli puoli sekuntia myöhemmin.

Pirjo Wilmi lasketteli ratakierroksella voittoon ajalla 53,9. Riitta Salin korjasi hopeat tuloksella 55,3. Seuraavan vuonna Salin voitti Euroopan mestaruuden ajalla 50,14, joka on kestänyt Suomen ennätyksenä 49 vuotta.

Naisten yleisurheilu alkoi jonkin verran lisätä arvostustaan 1970-luvulla. Lajeja alkoi tulla lisää. 3000 metrin mestaruudesta oteltiin Hyvinkäällä toisen kerran. Pirjo Vihonen (myöh. Ståhlberg) voitti. Seuraavan vuoden Euroopan mestari Nina Holmen hyytyi viimeisellä ringillä lähes 10 sekunnin päähän.

Kalliomäki SE 547

Kalliomäki paransi jälleen seipään Suomen ennätystä, vaikka haaskasi voimiaan turhiin yrityksiin viidestä metristä. Tällä kerralla riman ja maankamaran väliin mahtui 547 senttiä. Se oikeutti vuoden 1973 maailmantilastossa sekä Track And Field Newsin meriittirankingissa kakkostilaan Amerikan Smithin jälkeen. Siikaisten lasikuitumiehen yritykset ykköstavoitteestaan eli Euroopan ennätyksestä 556 epäonnistuivat.

Kovaa kansainvälistä tulosta tehtiin myös keihäässä. Maanviljelijä Siitonen itärajan pinnasta tinttasi 89,52 ja otti selvän voiton. Äänekosken pikkujättiläinen Kinnunen tirvaisi vanhoilla päivillään 84,58 ja nappasi viimeisen SM-mitalinsa. Myöhemmin valmentajana kunnostautunut Pusa hyytyi kymmenenneksi.

Päivärinta liiskaa Virenin, Ala-Korpi Lätsän

Miesten kympillä kipitti 13 hemmoa alle puolen tunnin. Maastojuoksun maailmanmestari Päivärinta kepitti kiritaistossa Kantasen ja puolikuntoisen Virenin. Voittoajaksi otettiin kelvolliset 28.28,6. 19-vuotias Maaninka jäi niukasti 10 parhaan ulkopuolelle.

Kisan taktiikka muistutti Moskovan olympiakisojen kymppiä. Kirimies Päivärinta hyökkäsi tuon tuostakin kärkeen jarruttamaan vauhtia, minkä jälkeen Viren otti ykköspaikan tihentääkseen kumiasfalttiin iskevien piikkarien tahtia.

Lätsä kohtasi voittajansa vitosella. Maastomestarin kellisti kirissä kauden komeetta Ala-Korpi, joka oli ravannut pari viikkoa aikaisemmin yllättäen 13.29,8. Hänen suunnitelmanaan oli vain pysytellä Lätsän imussa: “Loppusuoran auetessa ei parane olla senttiäkään Päivärinnan takana”, valaisi Ullavan mies taktiikkaansa Helsingin Sanomien toimittajalle.

Tainionkosken sfinksi kutittelee vastatuulessa SE:tä

Parasta kauttaan pinkonut Karttunen karautti stadioninpuolikkaalla vastatuuleen yhden kisojen parhaista tuloksista. Aikarauta seisahtui lukemiin 20,5 eli vain kymmenyksen päähän Suomen ennätyksestä, jonka Tainionkosken sfinksi oli latonut aikaisemmin kesällä. 400 metrin olympiafinalisti Kukkoaho jäi 0,4 sekuntia. Olympiakomitean tuleva puheenjohtaja Nieminen tipahti erissä.

Mäntsälän Koivu oli tähti roinalla täytetyllä ratakierroksella, jolla tempaisi ensimmäisen kalevankisavoittonsa, vaikka aika painui 52,0:een. Urheilupersoona Elevaara Posiolta nitkahti erissä.

Valta vaihtui kuularingissä. Ståhlberg (19,75) niisti SM-kisassa ensimmäisen kerran Taata Yrjölän (19,60). Kiekossa sen sijaan ei nuoriso kukkoillut: Kahma (62,30) limputti voiton Tuokosta (60,98).

Radion suomenkielisessa verkossa seurattiin kisoja suorina lähetyksenä. Selostamossa pajattivat Raatikainen, Häyrinen ja Noponen. Televisiossa nähtiin kolmena päivänä tunnin mittainen jälkilähetys, jota selostivat Kukkonen ja Salmi.

Lyhytjännitteiset pääkaupunkilaiset kärsivät jälleen Kalevan kisojen aikataulusta. “Pitkäveteinen avauspäivä”, murisi Helsingin Sanomien toimittaja.

Tulokset: https://www.tilastopaja.eu/fi/db/tulokset.php?CID=27158

Juliste: https://www.antikvaari.fi/k/-/kalevan-kisat-10-128-hyvinkaa-1973/001dddbddf7e793858d82106

[99v]

https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/6471f41f-74ed-4fed-8cfd-a3fe5af02ba8
https://worldathletics.org/news/series/four-decades-influential-women-world-athletics-championships

World Athletics tekee itsestään pellen mitätöimällä kaikkien aikojen naisseiväshyppääjän Yelena Isinbayevan merkityksen naisurheilun historiassa. Ei historiaa voi pyyhkiä pois vaikka venäläiset onkin nyt väliaikaisesti suljettuna kilpailuista.

[Geb Mo]

Venäjä saa maistaa omia lääkkeitään. Vanhan Neuvostoliiton aikana valokuvista retusoitiin pois ne poliitikot, jotka olivat joutuneet epäsuosioon.

DDR:ssä erään kuulantyöntäjän tulokset poistettiin tilastoista poliittiseen epäsuosioon joutumisen vuoksi.

Tsekkoslovakian jääkiekkohistoriasta poistettiin pelaajat, jotka olivat loikanneet länteen. Jostain syystä Martina Navratilovan ottelut näytettiin maassa, vaikka daami oli lähtenyt tsekeistä luvatta.

[Volmari]

Kaipa Navratilovan loikkausta ei pidetty suurena mainehaittana, koska se tapahtui jo nuorella iällä ennen menestysvuosia.

[Geb Mo]

EUROOPAN CUPIN FINAALI 1973

EDINBURGH 7.-9.9.

Euroopan cupin finaali pidettiin 50 vuotta sitten viimeisen kerran siten, että miesten ja naisten lajit käytiin eri sessioissa. Välieristä loppuotteluun selvinneen kuuden parhaan maan naiset ottelivat Euroopan paremmuudesta Edinburghissa 7. syyskuuta ja miehet valtasivat saman Meadowbankin areenan kahtena seuraavana päivänä.

DDR:n daamit jyräystuulella

Naisten finaalia hallitsivat Itä-Euroopan hyvin ravitut amatsoonit. DDR:n Ruth Fuchs tirvaisi heti ensimmäisellään keihään uuden maailmanennätyksen 66,10. Heti perään Neuvostoliiton Faina Melnik limputti kiekon maailmanrekordiksi 69,48, jolla olisi vuoden 2023 MM-kisoissa Budapestissa hävitty Laulaga Tausagalle vain kapinen sentti.

Renate Stecher ratkaisi vuoden 1973 pikajuoksuparemmuuden voittamalla 100 metriä ja 200 metriä. Stecher ei uskaltanut kohdata kaudella Mona-Lisa Pursiaista, joka pyyhkeili universiadeissa voittoon edelleen voimassa olevalla Suomen ennätyksellä 22,39. DDR:n voimalaitos kihautti Edinburghissa “vain” ajan 22,81. Hänen muut noteerauksensa (22,1h & 22,38) kauden varrella olivat kuitenkin parempia kuin Pursiaisella, joten Stecher arvioitiin 200 metrin meriittirankingissa kauden ykköseksi. Pursiainen sijoitettiin kolmanneksi Puolan Irena Szewinskan vanaveteen.

800 metrillä päästeltiin kovaa: DDR:n Gunhild Hoffmeister (1.58,94) liiskasi Bulgarian Svetla Zlatevan.

Neuvostoliiton Nadežda Tšižova tööttäsi rautapallon lukemiin 20,77, joihin nykyaikana enää harvemmin ylletään.

DDR otti naisten finaalissa 9 lajivoittoa 13:sta, joten cupkannu kiikutettiin harppi-Saksaan. Neuvostoliitto tuli toiseksi ja Bulgaria kolmanneksi. Nykyisin kaksi kärkimaata on haihtunut yleisurheilukartalta perusteellisesti, eikä Bulgariakaan ole entisensä.

K-linja pitää 25 vuotta

Suomen miehet nousivat ensimmäisen kerran Euroopan cupin finaaliin vuonna 1973. Eikä suotta, sillä havumetsien miehet kaappasivat Edinburghista kolme lajivoittoa. Kantanen hoiti esteet helposti ja puhkui menohaluja: “Kunto edellyttää 8.21:n alitusta mutta kylmyys veti jalat kompuraksi”, tilitti kessu toimittajille.

Kahma otti liukkaassa kiekkoringissä arvokkaan päänahan niittaamalla DDR:n Pachalen.

Kalliomäki taivutti seivästä 530 ja jakoi ykköstilan Neuvostoliiton Isakovin kera. Jostain syystä lajin voitosta ei uusittu. Toimitsijoiden ratkaisu kismitti suomalaista. “Olisin mennyt varmasti 540:stä yli neljännellä”, murisi Siikaisten lasikuitumies Helsingin Sanomien toimittajalle.

Kantasen, Kalliomäen ja Kahman suoritukset jäivät 25 vuodeksi A-finaalin ainoiksi suomalaisvoitoiksi. K-linja murtui vasta vuonna 1998 Pietarissa, jolloin Halvari napsi A-sarjan voiton kuulassa.

Britannia juhlii keskimatkoilla

Britannia rohmusi kotikentällään pari makoisaa voittoa. Münchenin 1500 metrin finaalissa esiintynyt Foster alkoi vähitellen siirtyä pidemmille matkoille. Hän otti näyttävän voiton vitosella. Tuleva kympin Euroopan mestari Kuschmann sai nakata pyyhkeen kehään loppupitkällä. Repaleisen kauden juossut olympiasankari Virén jäi kauas britin taakse ja mietti, että menköön… pikkukisat. Nuhanenä Myrskylän mies hyytyi viidenneksi päälle 14 minuutin ajalla.

Britannian Carter otti ehkä uransa makeimman voiton kepittämällä loppupitkän kiritaistossa olympiakakkosen ja nykyisin Kiovassa Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan varjossa elelevän Arzhanovin. Britti oli jo ottamassa selkäänsä loppusuoran taistossa, mutta löysi vielä yhden kirivaihteen kotiyleisön mylviessä kaistapäisenä. Suomen Taskinen jäi viidenneksi.

Partamooses Clement kellisti eurooppalaisella maililla tulevan olympiapronssimiehen Wellmannin. Uransa parasta kautta juossut Päivärinta teki alkumatkalla kärjessä töitä, mutta nitkahti kirissä neljänneksi.

Yllättäjiin kuului Pesonen, joka pomppasi korkeudessa toiseksi heti Euroopan mestari Gavrilovin jälkeen.

Suomen kuulavaltikka alkoi siirtyä Yrjölältä Ståhlbergille, joka otti kakkossijan tuloksella 20,27. DDR:n Briesenickille ei kukaan mahtanut mitään, sillä karju pamautti voittolukemat 20,95.

Keppivelho Wolfermann

Kauden 1973 keihäskuninkuus ratkaistiin Edinburghissa. Olympiavoittaja ja maailmanennätysmies Wolfermann latasi kauden tärkeimmässä kisassa 90,68 ja paalitti lähes 10 metrillä Lusisin ja loppukaudesta kepinviskontaan tympääntyneen Siitosen. Samaan järjestykseen päätyi myös Track And Field Newsin arvosteluraati laatiessaan vuoden lopussa lajin meriittirankingin.

DDR:n Schenke porhalsi voittoon suoranamitalla. Suomen Vilén kaasutti neljänneksi ajalla 10,49, jota voidaan pitää yhtenä ensimmäisistä epävirallisista automaattisen ajanoton Suomen ennätyksistä satasella.

Miesten Euroopan cupissa voittopytyn korjasi Neuvostoliitto. DDR tuli toiseksi ja Saksan liittotasavalta kolmanneksi. Suomi repäisi yleisurheiluhistoriansa parhaan sijoituksen rymistelemällä muutamista heikoista suorituksista huolimatta viidenneksi.

Tulokset

https://www.sport-olympic.gr/sp/index.php/athletics/competitions/area-competitions/european-competitions-in-athletics/12-european-cup-in-athletics/29-1973-iv-european-cup-bruno-zauli (latautuu hitaasti)

Raportit

Helsingin Sanomat (vaatii tilauksen):
8.9.1973: https://nakoislehti.hs.fi/083ead36-3984-40a3-a8dc-68343d7399c9/25
9.9.1973: https://nakoislehti.hs.fi/e9e44922-477e-42c6-8c4e-c3f4f09b9f12/32
10.9.1973: https://nakoislehti.hs.fi/1204f6b2-5257-4c4b-9c97-fbc837a0eb11/16

Glasgow Herald 8.9.1973: https://news.google.com/newspapers?id=PpFAAAAAIBAJ&sjid=-KQMAAAAIBAJ&pg=2986%2C1719494

Glasgow Herald 10.9.1973: https://news.google.com/newspapers?id=P5FAAAAAIBAJ&sjid=-KQMAAAAIBAJ&pg=2168%2C2003921

Videot

Amerikan televisiossa esitettiin BBC:n cup-lähetyksistä tehty kooste, jota pystyy katsomaan Historic Films -arkistosta:
https://www.historicfilms.com/tapes/19971

AP:n filmikooste:
https://www.youtube.com/watch?v=ethmhmM4PQY

Archivo di Film:
https://www.youtube.com/watch?v=2JON9PzN2LE

Naisten ja miesten cup-finaalit lähetettiin Suomen radiossa nauhoitettuna lähetyksenä. Televisiossa nähtiin miesten finaali jälkilähetyksenä; naisten loppuottelu pudotettiin TV-ohjelmistosta.

[Geb Mo]

VAPAAURHEILUN SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 1917

Vuonna 1917 elettiin levottomia aikoja. Venäjällä oli tsaarinvalta kukistunut, ja Suomessa alettiin vähitellen hivuttautua asemiin puolen vuoden sisällä koittavaa sisällissotaa varten. Euroopassa tapettiin ihmisiä kasapäin ensimmäisen maailmansodan myrskyissä.

Vapaaurheilun mestaruuskilpailut eli nykykielelä yleisurheilun Kalevan kisat ehdittiin vielä pitää elokuun puolivälissä Tampereella Pyynikin kentällä. Tosin 25 000 metrin juoksussa ja kymmenottelussa väännettiin Suomen mestaruuksista jo heinäkuun alussa Helsingissä.

Sää ei ollut nytkään hyvä. Yleensä motkotetaan koleudesta. Tällä kerralla valitettiin hellesäästä, joka alensi tulostasoa. Pyynikin ratakaan ei ollut täydessä tikissään.

Mitalirohmut Niklander ja Wickholm

Oitin kanuuna Niklander rohmusi kaikki heittolajien mestaruudet keihästä ja painonheittoa lukuun ottamatta. Voittopyttyjä tuli kotiin retuutettavaksi viisi, koska yhden käden lajien lisäksi paremmuutta mitattiin heitoissa moukaria lukuun ottamatta myös molempien käsien yhteistuloskilpailuissa.

Olympiakisojen kymmenottelussa kahdeksanneksi (1912) ja kuudenneksi (1920) raatanut Wickholm kahmi kotikentällään neljä mestaruutta: 200 metriä, 400 metriä, 110 metrin aidat ja 400 metrin aidat. Puolipimeässä porhalletuissa pitkissä aidoissa kilahti myös Suomen ennätys 59,1. Urallaan matkalaukullisen SM-mitaleita kerännyt Wilén kipaisi kolmanneksi.

Leipälajiinsa kymmenotteluun ei Wickholm osallistunut, vaikka oli siinä kiistatta maailman paras vuonna 1917. Tosin esimerkiksi Britannian, Saksan ja Ranskan urheilijoilla oli muuta puuhaa.

Kunnon kisat pitkillä matkoilla

Maarianhaminan pitkäaikainen pormestari Kuffschinoff hallitsi pikajuoksuja. Kaveri päästeli voittoon satasella ja kahdellasadalla. Kolme vuotta myöhemmin lakimies puksutti 300 metrin maailmanennätyksen 35,8. Se on ainoa kerta, jolloin suomalainen on pitänyt hallussaan pikajuoksun maailmanrekordia.

Vitosella käytiin hyvä ottelu. Jalasjärven S. Tala lähti viimeisen kierroksen alussa rypistämään ja Rastas oli nakit ja muusi. Kovasta alkuvauhdista huolimatta voittoaika painui 15.24,8:aan. Valkealan kilometrinnielijä kuittasi tappionsa seuraavana päivänä liiskaamalla kympillä maratonin tulevan olympiavoittajan Stenroosin ja viemällä mestaruuden.

Keihään kaksinkertainen olympiavoittaja Myyrä nappasi ensimmäisen Suomen mestaruutensa mutta voittolaaki kaarsi hieman alle 60 metriä.

Kalevan maljan kiikutti jälleen kerran kerran konttoriinsa Helsingin Kisa-Veikot.

Mitalistien tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1917

Tahko Pihkalan kisaraportti Suomen Urheilulehdessä 31.8.1917: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 74?page=11

Lopuksi Pihkalan raportissaan antamat kullanarvoiset vinkit korkeushypyn tekniikkamurheistä kärsiville:

[Geb Mo]

SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT RATA- JA KENTTÄURHEILUSSA 1918

Suomen sisällissodassa ja sen jälkeisissä selvittelyissä tapettiin ihmisiä kasapäin. Verileikit jatkuivat myös Euroopassa, jossa ensimmäinen maailmansota jatkui. Sekavista oloista huolimatta joku keksi loppukesästä 1918 järjestää Suomessa vapaaurheilun mestaruuskilpailut eli nykykielellä yleisurheilun Kalevan kisat. Näyttämöksi valittiin vanha tuttu Eläintarhan kenttä Helsingissä.

Mitalihaukka Niklander

Olympiamitalisti Niklander kahmi perinteiseen tapaan eniten voittopyttyjä. Oitin kanuuna voitti kuusi mestaruutta eli vei kaikki heittolajit keihästä ja keihään yhteistulosta lukuun ottamatta. Niklanderilta yli jääneistä mestaruuksista nappasi tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Myyrä yhden käden keihään ja tuleva pronssimitalisti Johansson (myöh. Jaale) kahden käden mestaruuden. Myyrä kun tunnetusti viittasi kahden käden kisoille kintaalla. Kova urheilumies Johansson (myös jalkapallossa maajoukkuepelaaja) kääri kultaisen mitalin liiveihinsä myös viisiottelussa ja kymmenottelussa.

S. Tala Jalasjärveltä oli vahvin 1500 metrin ja 5000 metrin kiritaistoissa. Lupaava turkulainen juoksija nimeltään Nurmi debytoi mestaruuskilpailuissa ja jäi vitosella niukasti mitalien ulkopuolelle.

Espanjantautiin kuollut HIFK:n Bergman (ent. Malinoffsky) kihautti viimeisenä kesänään voitot 100, 200 ja 400 metriltä. Voittotulokset tosin eivät olleet ihmeellisiä.

Wilénille ensimmäinen kulta yksilölajissa

Urallaan matkalaukullisen mestaruusmitaleita voittanut Wilén kaappasi ensimmäisen SM-voittonsa yksilölajeissa. HIFK:n sälli pomppi voittoon roinalla täytetyllä ratakierroksella. Voittoaika lipsahti kymmenysosasekunnin verran päälle minuutin. Himmeampiä medaljongeja putoili 200 metriltä (hopea) ja 400 metrin sileältä (pronssi).

Lakimies ja tuleva Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Hornborg nuolaisi voittoon pika-aidoissa. Tosin häkit edustivat aina 1930-luvun puoliväliin saakka hankalasti kaatuvaa mallia, joten verbi “nuolaista” ei ehkä kuvaa aidan ylitystä kovin hyvin.

Toista lainoppinutta, olympiavoittaja Taipaletta eivät mestaruuskilpailut paljon kiinnostaneet. Häntä ei näkynyt Kalevan maljan kisoissa vuosina 1916-1918. Vuonna 1918 hän kilpaili Iisalmessa samaan aikaan mestaruuskilpailujen kanssa. Rahan vuoksi hän tuskin jätti Eläintarhan kisoja väliin. Taipale kertoi myöhemmin haastattelussa, että “ei heittäjille mitään maksettu”.

Kalevan malja vaihtoi omistajaa. Pytty kiikutettiin ensimmäisen kerran HIFK:n konttoriin, ja aikaisemmat seurajoukkuekisat voittanut HKV jäi nuolemaan näppejään.

Tulokset: https://www.tilastopaja.eu/fi/db/tulokset.php?CID=26898
Viiden parhaan tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1918

Helsingin Sanomat 1.9.1918: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1175558?page=7
Helsingin Sanomat 2.9.1918: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1175559?page=3

[Geb Mo]

Elizabeth "Betty" Robinson. Kuvan lavastus ei ole ehkä täysin onnistunut, sillä sormien sijainnista huomauttaisi toimitsija heti.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 1: NAISET VALMISTAUTUVAT HYÖKKÄÄMÄÄN OLYMPIA-AREENALLE

Vuonna 1928 allekirjoitettiin kansainvälisen politiikan toimijoiden kesken Kellogg-Briandin sopimus, jonka piti kieltää sodankäynti. Samana vuonna keksittiin myös penissilliini vakavien infektioiden hoitoon. Ensimmäinen Mikki Hiiri -piirroselokuva nähtiin valkokankaalla. Suomessa myytiin ennätysmäärä autoja eli 6631 kappaletta.

Naiset tulivat mukaan olympiakisojen yleisurheiluun vuonna 1928. Tosin lajeja oli ohjelmassa vain viisi, ja niistäkin yksi joutui olympiakomitean setien hampaisiin kisojen jälkeen.

Naisurheilijat rymistelevät kentälle

Uutta naisten yleisurheilun arvokisat eivät olleet, sillä naisyleisurheilijoiden epäviralliset MM-kisat eli neljän vuoden välein järjestetyt maailmankisat olivat alkaneet jo vuonna 1922. Lisäksi vuosina 1921-1925 pidettiin vuosittaiset naisten olympiadit.

Olympiakisoihin pääsystä riemuinneet daamit takoivat pari maailmanennätystä alkukesästä 1928. Rekordien hiutaloijiiin kuului muun muassa Kanadan kokenut Myrtle Cook, joka porhalsi heinäkuun alussa Kanadan mestaruuskisoissa Halifaxissa 100 metriä aikaan 12,0.

Calgary Daily Herald 3.7.1928: https://news.google.com/newspapers?id=zBJkAAAAIBAJ&sjid=_XoNAAAAIBAJ&pg=1566%2C57618
Ottawa Citizen 4.7.1928: https://news.google.com/newspapers?id=ZvEuAAAAIBAJ&sjid=pdkFAAAAIBAJ&pg=7011%2C369564

Myrtle oli tomera toiminnan nainen. Urheilu-uransa jälkeen hän ryhtyi edistämään naisurheilun asiaa eri tavoin. Hän kirjoitteli torontolaiseen sanomalehteen naisia kiinnostavista aiheista. Tämän vastapainoksi hän johti lämpimikseen Kanadan naisten jääkiekkoliittoa.

Myrtle Cookin kovimpiin vastustajiin kuului 16-vuotias Elizabeth Robinson etelänaapurista Yhdysvalloista. Neiti päästeli kaksi kertaa 12,0 alkukesästä, mutta kumpaakaan tulosta ei kirjattu ennätysvihkoihin, koska tuulta epäiltiin olleen liikaa selän takana.

Betty koki karun kohtalon vuonna 1931. Illinois’n nopsajalka joutui lento-onnettomuuteen, jossa hänet todettiin melkein kuolleeksi. Seurasi seitsemän kuukauden tajuttomuus, jonka jälkeen piti uudestaan opiskella kävelemään. Berliinin olympiakisoissa Robinson kipaisi USA:n joukkueessa kolmososuuden. Yksilölajiin hän ei osallistunut, koska ei pystynyt vammojensa vuoksi kyyristymään lähtötelineisiin.

Naisten sadan metrin maailmanrekordin hyväksymisprosessi meni säätämiseksi. Cookin 12,0-tulos ratifioitiin vasta vuonna 1930 - eli myöhemmin kuin Betty Robinsonin 12,2-voittoaika Amsterdamin kisoissa kaksi vuotta aikaisemmin.

Ennätyksiä murskataan

Japanin Kinue Hitomi kilautti peräti kaksi maailmanrekordia: satasella 12,2 ja pituudessa 598. Naiset eivät tosin vielä päässeet pöllyttelemään santakasaa Amsterdamin olympiakisoissa

Ruotsalainen Inga Gentzel raapaisi 800 metrin maailmanennätyksen 2.20,4 Tukholmassa kesäkuun puolivälissä. Ennätys ei kauan kestänyt, sillä jo parin viikon kuluttua Saksan Lina Radke alensi rekordia 0,8 sekuntia. Amsterdamin kisoissa saksatar murensi ennätystä lisää.

Korkeudessa lähestyttiin vähitellen 160 sentin haamurajaa, sillä Alankomaiden 18-vuotias Lien Gisolf kiepautti ruotonsa 158 sentin korkeudella killuneen riman yli. Olympiahopeamitalistia ei ole unohdettu kotimaassaan, sillä Alankomaiden Tillburgissa on muuan katu nimetty hänen mukaansa (Lien Gisolfstraat).

Suomessa ei naisten yleisurheilua pidetty arvossa. Etenkin sedät Pihkala ja Jukola halusivat estää daamien tulon urheilukentille kisailemaan. Radion urheiluselostuksen uranuurtaja Jukola kipristeli naisyleisurheilijoiden olympiakelpoisuuden johdosta ja murisi vuonna 1928: “Tämä on seurausta naisten yleisestä miehistymispyrkimyksestä.” SM-kisoissa naiset pinkaisivat 100 metriä vuodesta 1913 lähtien mutta laji lempattiin mestaruuskisojen ohjelmasta vuonna 1923. Yhtäkään naisyleisurheilijaa ei Suomesta lähetetty Amsterdamin olympianäyttämölle.

Historiasarjan seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla lähiviikkoina. Silloin tutkitaan vuoden 1928 alkukauden tapahtumia miesoletettujen sarjassa. Miltä näyttää Nurmen ja Ritolan olympiakunto ennen Amsterdamin kisoja? Voidaanko kokeneisiin jermuihin luottaa vielä kerran? Pysy kanavalla.

Historiasarjan aikaisemmat osat:
Vuosi 1921 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=100#p57840
Vuosi 1922 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=160#p58075
Vuosi 1923 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=220#p58903
Vuosi 1924 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075#p66075
Vuosi 1925 alkaa: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075&start=20#p66838
Vuosi 1926 alkaa: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=5075&start=80#p70849
Vuosi 1927 alkaa: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=5075&start=100#p71710

[Geb Mo]

Ville Ritola (32) rymistelee kärkeen Eläintarhan vitosella kesäkuussa. Eino Borg purjehtii sisärataa pitkin vanaveteen, kuten myös keskeltä Toivo Loukola.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 2: OLYMPIATUNNELMA TIIVISTYY ALKUKAUDESTA

Näkövamma ei Spenceriä pidättele - ratakierroksen ME hiutaleiksi

Amsterdamin olympiakisojen lähestyessä alkoi yleisurheilun tulostaso nousta. San Franciscon sälli Emerson Spencer, joka oli menettänyt toisen silmänsä auto-onnettomuudessa, raatoi toukokuussa kotikentällään Stanfordissa 400 metrin maailmanennätyksen. Aikarauta pysähtyi lukemiin 47,0. Tulosta paransi ehkä jonkin verran se, että 500-metrisellä radalla oli vain yksi käänne. Viralliseksi rekordi kuitenkin hyväksyttiin. USA:n Meredithin nimissä ollut entinen ennätys ehti 12 vuoden ikään.

Spencer aloitti yleisurheilu-uransa pitkien aitojen menijänä. Näköelimen vaurioiduttua hän ei pystynyt roinallisia rinkejä enää aitomaan, joten siirto puhtaille oli välttämättömyys. Samantapainen joskin lievempi ongelma on myös Sydney McLaughlin-Levronella; likinäköisenä hän joutuu siristelemään aitaa lähestyessään.

Séra Martin nousee esiin - maailmanrekordi 800 metrillä

Myös 800 metrin maailmanennätys kellahti nurin olympiakellojen kilkataessa. Uusi tekijä Séra Martin ravasi Ranskan mestaruuskisoissa Pariisissa 1.50,6 heinäkuun puolivälissä. Saksalaisen yksityisajattelijan Otto Peltzerin nimissä ollut rekordi aleni tasan sekunnilla. Martinkin käytti sääntöjenvastaisesti jänistä, joka viipotti puolimatkaan ajassa 52,8. Imussa hölkötelleelle Martinille naksautettiin 53,0. Toiseen kierrokseen meni 57,6 sekuntia.

Lämpömittari näytti kisan aikana 37 astetta. Pätsi tuskin hetkautti Martinia, joka kotikonnuillaan Nizzassa oli jo tottunut kirmaamaan kierroksia Rivieran auringon alla. .

Helsingin Sanomat 17.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 390?page=6


Séra Martin kipitti maailmanennätyksen eikä ottanut edes koville.

Olympiavoiton puolustaja Barnes kilauttaa seipään ME:n 430

Seipään ennätyksiä parannellaan tiuhaan tahtiin oli vuosikymmen mikä tahansa. Pariisin olympiavoittaja Lee Barnes vempautti Cornelius Warmerdamin kotimaisemissa Kalifornian Fresnossa lajin maailmanennätykseksi 430 ja osoitti olevansa valmis puolustamaan teini-ikäisenä ranskanmaalta kotiin kiikuttamaansa olympiakultaa.

Etelä-Kalifornian yliopiston kaveri nosti tulostasoaan tasaisesti Pariisia seuranneina välivuosina. Vuonna 1926 meni 416, seuraavana vuonna 420. Sivubisneksiäkin oli. Hän esiintyi vuonna 1927 sijaisnäyttelijänä Buster Keatonin mykkäelokuvassa Hyppyä, soutua ja rakkautta (The College). Tehtävänä oli hypätä seipäällä talon ikkunasta sisään. Amatöörisääntöjä ei ilmeisesti rikottu, koska portit Amsterdamin olympiakisoihin pysyivät auki.



Jaardi kovennettua

Suoranmitallakin päästeltiin maailmalla kovaa, joskin sadan metrin virallinen maailmanrekordi pysyi sitkeästi lukemissa 10,4. Kuubassa José Barrientos sivusi aikaa, mutta sitä ei hyväksytty ennätykseksi.

18-vuotias Frank Lombardi sivusi virallista 100 jaardin maailmanennätystä kaasuttamalla 9,6 (vastaa metrimatkalla noteerausta 10,5). Kalifornian Selmassa toukokuun alussa käyty high school -kisa oli siinä mielessä erikoinen, että jannu kipaisi itse asiassa 101 jaardia. Tuon ajan sääntöjen mukaan vilppilähdöstä läiskäistiin rangaistukseksi yhden jaardin mittainen lisämatka.

Lombardi jäi tähdenlennoksi, sillä hän ei päässyt Amerikan karsinnoista Amsterdamin kisoihin, eikä hänestä juurikaan kuultu vuoden 1928 jälkeen.

Joidenkin tietojen mukaan kauden tulokas, Lombardin tapaan 18-vuotias kossi Frank Wykoff paukutteli jo maaliskuussa 100 jaardia aikaan 9,5 (vastaa metrimatkalla tulosta 10,4). Siitä ei kuitenkaan ole mainintaa tilastojeppe Richard Hymansin opuksessa, jossa on dokumetoitu maailmanennätysten kehitys. Wykoffin fanisivullakin pidetään asiasta suut supussa (https://web.archive.org/web/20080513084 ... ykoff.com/)

Selman tulokset: https://ca.milesplit.com/meets/389506-c ... ted/events
Helsingin Sanomat 4.5.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 301?page=9
Helsingin Sanomat 15.5.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 43?page=11
Helsingin Sanomat 27.5.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... er&page=15

Militaristisen Japaninkin yleisurheilu alkoi nousta. Tuleva Amsterdamin voittaja Oda pomppi kolmiloikkauksessa maailman kärkituloksen 15,41 toukokuussa Osakassa.

Urheilija 6/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 88?page=12

Helsingin Sanomissa julkaistiin heinäkuun alussa pikku-uutinen Kanadan olympiakarsinnoista. Percy Williams oli porhaltanut suoranmitan aikaan 10,3 eli sekunnin kymmenyksen alle Charley Paddockin virallisen maailmanennätyksen. Virallisiin vihkoihin kihautusta ei koskaan kirjattu liiallisen myötätuulen vuoksi. Harvapa tuolloin aavisti, että Williams voittaisi Amsterdamissa sekä satasen että kaksisataa.

Ritola Suomeen

Suomi sai jälleen kovan luokan vahvistuksen rapakon takaa. Ville Ritola muutti vuodenvaihteessa 1927-1928 jälleen härmään harjoittelemaan Amsterdamin kisoja varten. Tällä kerralla hän asettui Helsingin Albertinkadulle ja kirjautui Helsingin Tovereiden riveihin.

Paavo Nurmikin muutti pääkaupunkiin. Kortteeri löytyi tutusta paikasta eli Kallion kirjastotalosta, jossa Lentävä suomalainen oli asustellut opiskellessaan 1920-luvun alussa Helsingin teollisuuskoulussa. Nurmi kävi alkuvuodesta Valiolla töissä mutta heittäytyi pian Ritolan tapaan kokopävätoimiseksi urheilijaksi.

Kumpikin Amsterdamin kisoihin tähdännyt kilometrinnielijä harjoitteli kovaa kuin eläin. Esimerkiksi Ritolan lenkkikaveri, urheilutoimittaja ja kansallisen tason juoksija Sulo Kolkka meni pahasti piippuun yrittäessään pysyä Villen kintereillä.

Nurmen ja Ritolan olympiakunnosta ei ollut täyttä varmuutta keväällä 1928. Turun mustakaavun edellinen kesä oli mennyt lähinnä liiton herrojen kanssa rettelöidessä. Ritola taas muistutti myyttistä sarjakuvahahmoa, sillä suomalaisyleisö pääsi seuraamaan hänen Amerikassa käymiään kisoja vain lukemalla hajanaisia uutisia sanomalehdistä. Peräseinäjoen suden parantuvista juoksutuloksista tihkui Suomeen tietoja vuoden 1927 lopulla, mutta varsinainen olympiakunto oli arvoitus. Ritola itse ruokki epäilyksiä toteamalla olevansa “jo niin vanha mies, ettei tahdo päästä kuntoon perkeleelläkään”.

Nurmen päältä putosivat enimmät kysymysmerkit maastojuoksun Suomen mestaruuskilpailuissa 20. toukokuuta. Hän vei voittopytyn ylivoimaisen esityksen jälkeen. Helsingin Toverit voitti joukkuekisan, mutta Ritolaa ei maisemissa näkynyt.

Sopujuoksu pistää vihaksi

Mestarijuoksijat kohtasivat toisensa ainoastaan omituisessa 5000 metrin sopujuoksussa, joka käytiin Porvoossa toukokuussa. Jermut ylittivät maaliviivan samanaikaisesti ja liikoja hikoilematta. Ritola puhisi kiukkua pellejuoksun jälkeen ja vannoi, että Amsterdamin vitosella Nurmelle laitetaan luu kurkkuun.

Peräaeinäjoen mies antoi olympianäytön juhannuksena hilpaisemalla 5000 metrillä maailman kärkituloksen 14.36,2 Helsingin Eläintarhassa. Nurmi jolkotteli samoissa kisoissa kaksi mailia, jolla repi yli 17 sekunnin eron 1500 metrin Suomen mestariin Helgasiin.

Uusi kyky Harry Lagerström köpötteli voittoon 800 metrillä varpaitaan heilutellen. Taskunauriit pysähtyivät tulokseen 1.55,4. Suomen ennätys olisi särkynyt heittämällä, jos tulostasoaan olympiakaudelle selvästi nostanut Turun mies olisi puristanut täyttä karkua. Joka tapauksessa kisa oli yksi viimeisiä, jotka hän kävi Lagerströminä. Suomen olympiakarsintoihin kaveri ilmestyi heinäkuussa jo suomalaistetulla sukunimellä Larva.

Eläintarhan kisat vakuuttivat ainakin Uuden Suomen toimituksen, joka repäisi etusivulleen malttamatonta toiveikkuutta uhkuvan otsikon:



Helsingin Sanomat 22.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 381?page=4
Uusi Suomi 22.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 61?page=10
Viikko-Sanomat 30.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 64?page=11

Olympiaodotuksia loivensi kuitenkin paha takaisku keihäässä. Maailmanennätysmies Eino Penttilä loukkasi nilkkansa kesäkuun puolivälissä ja joutui kuukauden pakkolepoon vain kuutisen viikkoa ennen Amsterdamin olympiakisoja. Kauden tärkeimpien kisojen voittajaehdokkaan tokenemista seurattiin Suomen lehdistössä yhtä kiinteästi kuin lähes vuosisata myöhemmin Tero Pitkämäen toipumista kylkivammasta ennen vuoden 2013 MM-kisoja.

Miten Nurmi ja Ritola selvittävät Suomen valintakisat, jotka pidetään kuukautta ennen Amsterdamin olympiakisoja? Se selviää historiasarjan seuraavasta osasta, joka ilmestyy tällä sivulla 18.11. Pysy hereillä!

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 79

Yleisön pyynnöstä (huolimatta) alkaa viiden vanhan yleisurheiluvideon sarja pyöriä jälleen kesähuilin jälkeen.

Nyt pärähtää käyntiin jo neljäs tuotantokausi.

Tässä kertauksena ne aikaisemmat:

- Ensimmäinen tuotantokausi alkoi 26.5.2020: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=40#p56718
- Toista satsia alettiin nakata kehiin 27.10.2021: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=5075#p66102
- Kolmas pläjäys potkaistiin liikkeelle 28.10.2022: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=5075&start=80#p70858

16.-18.7.1908 OK Lontoo M kiekko (antiikin tyyli ja vapaa)
USA:n Sheridan limputtaa 37,99 (antiikin tyyli) ja 40,89 (vapaa) ja napsii diskonheitosta kaksi kultaa Lontoon White Cityn stadionilla, joka on saanut jo aikapäiviä sitten maistaa hullujussia.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=vnz8XJTglKo
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1908_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_discus_throw, https://www.olympedia.org/results/56495
Suomen Urheilulehti 1.9.1908: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854808?page=16

3.7.1938 USA:n mestaruuskisat Buffalo M 110 m aidat, M 1500 m
-Tuleva pika-aitojen ME-mies Wolcott nuolaisee ensimmäisen USA:n mestaruutensa ajalla 14,3. Muutama viikko myöhemmin aika paranee Tukholmassa 13,9:ään, joka jää myös vuoden 1938 kärkitulokseksi maailmassa. Wolcott kuului myös niihin yleisurheilijoihin, joilta maailmansota vei lähes varman voiton vuoden 1940 olympiakisoissa, joita ei koskaan pidetty. -Cunningham liiskaa 1500 metrin raivokkaassa kiritaistossa Fensken ajalla 3.52,2.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=ZRaFL8VITKc
Tulokset: http://trackfield.brinkster.net/USATournaments.asp?TourCode=N&Year=1938&Gender=M&TF=T&P=R&By=Y&Count=
Telegraph-Herald 4.7.1938: https://news.google.com/newspapers?id=k9tBAAAAIBAJ&sjid=3akMAAAAIBAJ&pg=5217%2C653081
Reading Eagle 4.7.1938:
https://news.google.com/newspapers?id=5lohAAAAIBAJ&sjid=4ocFAAAAIBAJ&pg=4359%2C616701

17.10.1968 OK Mexico 5000 m
Erämaajuna Clarke kamppailee viimeisillä kierroksilla vuoristojen miehiä vastaan mutta kyykkää hapenpuutteeseen viimeisen ringin alkaessa. Gammoudi ja Keino ratkaisevat voiton loppupitkän kiritaistossa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=_MyrFVbGnIE
Filmi: https://youtu.be/cvsVVxlhR_g?si=vTj7-4eOjZMTqp47&t=93
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1968_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_5000_metres, http://www.olympedia.org/results/60592
Canberra Times 19.10.1968: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/131677809

26.8.1979 Maailmancup Montreal N korkeus
Debbie Brill floppaa 196 ja ottaa maailmancupin lajivoiton kotikentällään Montrealissa. Brilliä pidetään floppityylin äitinä, sillä hänen väitetään keksineen hyppytyylin jo ennen kuin Fosbury alkoi hyppelehtiä selkä edellä miesoletettujen puolella.
Video: https://youtu.be/LqyoAB3IiNY?t=410
Tulokset 1-3: https://en.wikipedia.org/wiki/1979_IAAF_World_Cup
Montreal Gazette 27.8.1979: https://news.google.com/newspapers?id=RhgyAAAAIBAJ&sjid=cKQFAAAAIBAJ&pg=4132%2C4097281

3.7.1983 Air Force Academy N 100 m
Evelyn Ashford kihauttaa suoranmitan maailmanennätyksen 10.79A Coloradon ohuessa ilmanalassa. Valitettavasti MM-kisoissa Helsingissä muutama viikko myöhemmin kosahti koipi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-NV7MyJUlwU
New York Times 4.7.1983: https://www.nytimes.com/1983/07/04/sports/smith-and-miss-ashford-set-world-records-in-100.html

Seuraava viiden rainan annos ilmestyy taas joskus parin viikon kuluttua. Pysy kanavalla!

[Geb Mo]

Suomen valintakisat ja 1500 metriä. Borg vetää raakaa ME-vauhtia, Larva ja Nurmi seuraavat. Kuva: Suomen Kuvalehti 14.7.1928.

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 3: SUOMEN OLYMPIAVALINTAKISAT

Suomen valintakisat Amsterdamin olympialaisia varten pidettiin Helsingissä Eläintarhan kentällä 7.-9. heinäkuuta. Ne olivat härmän kovimmat rata- ja kenttäurheilukisat vuonna 1928, sillä Suomen mestaruuskisat pidettiin vasta olympialaisten jälkeen, jolloin monet olivat jo ohittaneet kuntohuippunsa tai jättivät Kalevan maljasta ottelemisen väliin.

Kovat valintakriteerit

Sen sijaan valintakisoista ei jääty pois. Niihin piti osallistua jokaisen kynnelle kykenevän, joka tavoitteli pilettiä viiden renkaan kisoihin. Se koski myös ulkomailla oleskelevia suomalaisia urheilijoita.

Monessa lajissa olympiakelpoisten urheilijoiden määrä ylitti maakiintiön. Niinpä joukkueen kokoajilla oli varaa vetää kovaa valintalinjaa. Esimerkiksi juoksuissa edellytettiin osallistumista vähintään kahtena päivänä valintakilpailuihin, jotta varmistetaan, että mies kestää kaksi, kolme, ehkä neljäkin suhteellisen kovaa kisaa lyhyen ajan sisällä. Nurmi ja Ritola tosin vapautettiin tästä vaatimuksesta. Todennäköisesti heidät olisi valittu Amsterdamiin vanhoilla näytöillä, vaikka olisivat jättäneet valintakisat kokonaan väliin.

Samalle lähtöviivalle Nurmea ja Ritolaa ei tietenkään saatu. Turun Urheiluliiton moninkertainen olympiavoittaja tallusteli sivuilleen vilkuilematta 1500 metrin lähtöpaikalle samalla, kun yleisö hakkasi raivokkaasti kämmeniään yhteen. Peräseinäjoen susi taas taivalsi 10 000 metriä.

Fordin pirssille oli entistä vaikeampi löytää pysäköintipaikka, sillä vaunuja virtasi Eläintarhaan solkenaan. Avauspäivänä katsomoon kertyi lähes kymmenentuhatta päätä. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

Larva ja Borg paalittavat Nurmen

Eurooppalaisella maililla juostiin kova kisa. “Sen veroista ei ole meillä koskaan nähty, tuskin muuallakaan”, hekumoi sanomalehti Uuden Suomen kirjeenvaihtaja kisaraportissaan. Eino Borg ja vuodesta 1927 tasoaan rutkasti nostanut Harri Larva porhalsivat vuorovedolla maailmanennätysvauhtia. Aloitusrinki meni ajassa 1.00,6, 800 metrin paalulla viisarit seisahtuivat 2.04,4:ään. Borg lähti rypistämään purjeet levällään 500 metriä ennen maalia kuin Said Aouita Helsingin MM-kisoissa. Larva laukkasi pitkin askelin perään, jolloin Nurmelle tuli äitiä ikävä. Viimeinen rinki alkoi. Helsingin Sanomien reportterin mukaan “katsomossa vallitsi hirvittävä melu”. Tulevien olympiamitalistien kiritaistossa Larva liiskasi Borgin puolella sekunnilla. Voittoaika 3.52,6 sivusi Nurmen nimissä ollutta Suomen ennätystä ja sijoittui kaikkien aikojen maailmantilastossa jaetulle kolmannelle sijalle. Eläintarhan kärkikuusikko puksutti ajat, jotka vastaavat nykyaikaan suhteutettuna noin tuloksia 3.28-3.38. Kolmenkympin paalun saavuttanut Nurmi teki johtopäätelmät tappiostaan ja ilmoitti valintakisojen jälkeen pudottavansa 1500 metriä Amsterdamin ohjelmastaan.

Ritola ravasi soolojuoksuna kymppitonnin ja kilautti maailman kärkituloksen 30.49,9. Vauhti oli tappavan tasaista; puoliskot 15.25 ja 15.25. Varsinainen kisa käytiin kahdesta jäljellä olevasta olympiapaikasta, jotka napsivat kiritaistossa Toivo Loukola ja Kalle Matilainen.

Tuleva olympiavoittaja Loukola rymisteli esteissä ylivoimaiseen voittoon epävirallisella maailmanennätysjalla 9.25,2. Tuleva pronssimitalisti Ove Andersen teki alkumatkasta tosimielellä töitä, mutta Pohjanmaan mies pysyi kannassa iilimadon lailla. “Loukola ei vielä ollut millänsäkään Andersenin vauhdista, loikiskelipa melkein pidätellen kannoilla”, pudotteli Helsingin Sanomien toimittaja runollisuutta hipoen.

Seuraavan vuosikymmenen maailmanennätysmies Bengt Sjöstedt nuolaisi pika-aidat komeaan aikaan 14,9. Suomen ennätykseksi sitä ei hyväksytty, koska mojova myötätuuli tuuppi HIFK:n sälliä eteenpäin.

Suomen mestaruusmitaleita matkalaukullisen kerännyt Erik Wilén hävisi yllättäen päälajissaan 400 metrin aidoissa kestävyysjuoksijan velipojalle Jukka Matilaiselle, vaikka ajat eivät olleet kummoisia. Wilénin vauhtia hidasti takasuoralla puhaltanut vastatuuli ja kipeä koipi, joka oli aiheutunut siitä, että mies oli astunut naulaan edellisviikolla. Jotkut urheilevat naula päässä, toiset kantapäässä. Kisan ykkönen ja kakkonen valittiin olympiakisoihin. Pilettiä sen sijaan ei suotu kolmanneksi jääneelle radion urheiluselostuksen pioneerille Martti Jukolalle.

Tuulonen tuhoaa Tuuloksen ME-tuloksen

Kolmiloikkauksen kolminkertainen olympiamitalisti Vilho Tuulos alkoi taas saada hyppyjuonesta kiinni arvokisojen lähestyessä. Hän pomppi kaikkien aikojen parhaat lukemat 15,58, mutta sitä ei hyväksytty maailmanennätykseksi liiallisen myötätuulen vuoksi. Suksitehtailija Esko Järvisen velipoika Erkki käytti myös luistavaa keliä hyväkseen ja latasi 15,40. Tuuloksen oivaa virettä todisti myös ylivoimainen voitto pituudessa tuloksella 729.

Olosuhteet pilasivat kiekkokisan, jota Helsingin Sanomien toimittaja kuvaili kannustavasti piirileikiksi. Tuleva olympiahopeamitalisti Antero Kivi limputti 43,95. Pariisin hopeamitalisti Vilho Niittymaa putosi loppukilpailusta, eivätkä olympiavalitsijat olleet armollisia. Neljäs Amsterdamin paikka annettiin ottelija Paavo Yrjölälle.

Keihäskilpailussa jäi tulostaso vaatimattomaksi. Olympiapaikat kahmivat Paavo Liettu (62,90), Vilho Rinne, Albert Lamppu ja nilkkavaivainen maailmaennätysmies Eino Penttilä, joka linkutti toisen tirvaisunsa jälkeen (60,47) pukusuojaan huilaaman. Ikämiessarjaa kolkutellut konkari ja Antwerpenin pronssimitalisti Paavo Johansson (Jaale) jäi kuudennella sijallaan ilman olympiapilettiä.

Jonni Myyrää ei keihäspaikalla nähty. San Franciscossa velkojiaan paossa lymyillyt kaksinkertainen olympiavoittaja oli anonut amerikansuomalaisilta matka-avustusta valintakisoihin. Rahoittajat kuitenkin vaativat, että Myyrä suvaitsee nakata sitä ennen Urheiluliiton tulosrajan 63 metriä rikki. Sitä ei tapahtunut. Lopullisesti olympiamatka kuivui kokoon jo viikko ennen valintakisoja, kun Suomen olympiakomitea sähkötti Amerikkaan ja ilmoitti, ettei Myyrä ole Amsterdamiin matkustavassa joukkueessa.

Yrjölä pihtailee

Reima maajussi Paavo Yrjölä otteli kymmenen lajia rallatellen. Hän säästeli räjähteitä Amsterdamin kisoja varten. Pisteitä kertyi silti mukavasti 7846,56. Miehen omissa nimissä ollut maailmanrekordi jäi noin 150 pisteen päähän. Akilles Järvinen kohensi kakkossijallaan ennätystään lukemiin 7495,86, jolla sijoituttiin maailmantilastossa jo kymmenen parhaan joukkoon.

Maratonjuoksijat valittiin huomattavasti selkeämmällä prosessilla kuin myöhempien vuosikymmenten kepinviskojat. Valintakriteerit olivat yksiselitteiset, ne ilmoitettiin ennen karsintakisoja ja niitä noudatettiin pilkulleen. Katsastukset pidettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen kisa juostiin kesäkuun puolivälissä Kauhavalla mainioissa olosuhteissa. Viisi ensimmäistä sai valintakriteerien mukaisesti onnitella itseään olympiamatkasta. Talvisodassa kaatunut Martti Marttelin voitti. Kakkossijan jakoivat sopuisasti Eino Rastas, Ilmari Kuokka ja Verner Laaksonen. Viidenneksi jolkotteli Väinö Sipilä. Tukholman ja Antwerpenin kisojen sankari Hannes Kolehmainen keskeytti.

Yhdestä jäljellä olevasta eli kuudennesta olympiapaikasta oteltiin muutama viikko myöhemmin Eläintarhassa. Sen otti amerikansuomalainen Yrjö Korholin-Koski, joka oli matkustanut rapakon takaa valintakisoihin. Olympiakullan puolustaja Albin Stenroos jäi toiseksi eli jätettiin kylmästi rannalle kisalaivasta. Siitä nousi pieni valintakärhämä. Valitsijat pitivät kuitenkin päänsä.

Radio tekee tuloaan yleisurheilukentille

Uusi Suomi teki mediahistoriaa nohevalla tavalla.Sillä oli Eläintarhan lehtimieskatsomossa reportteri, joka lateli uutisia radioteitse lehden toimitukseen. Siellä annettiin painokoneiden laulaa. Kilpailuista kaupungille valunut yleisö sai ostaa kioskista lisälehden, jossa raportoitiin tuoreimmat kisatapahtumat.

Virallisessa radiossa eli Yleisradiossa lähetettiin joka ilta yhdeksän maissa vartin mittainen kisakatsaus, jonka piti Tahko Pihkala. Varsinaisia suoria radioselostuksia kilpailuista ei vielä kuultu.

Filmi: https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_601232?sid=3173627529&imgid=1

Helsingin Sanomat 18.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533412?page=1
Urheilija 7/1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/863989?page=3
Helsingin Sanomat 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533384?page=5
Uusi Suomi 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707732?page=1
Turun Sanomat 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591743?page=1
Aamulehti 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508840?page=5
Hufvudstadsbladet 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535383?page=3

Helsingin Sanomat 9.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533382?page=1
Turun Sanomat 9.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591736?page=1
Aamulehti 9.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508831?page=1
Hufvudstadsbladet 9.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535385?page=1

Helsingin Sanomat 10.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533377?page=8
Uusi Suomi 10.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707829?page=1
Turun Sanomat 10.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591723?page=1
Aamulehti 10.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1508805?page=6
Hufvudstadsbladet 10.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535386?page=3

Viikko-Sanomat 23.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716169?page=18
Kansan kuvalehti 13.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/871055?page=1
Viikko-Sanomat 14.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716192?page=4
Suomen Kuvalehti 14.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888863?page=22

Kaatuuko 400 metrin aitajuoksun maailmanennätys? Se selviää historiasarjan seuraavasta osasta, joka ilmestyy täällä 2.12. Silloin tutkitaan muun muassa USA:n ja muiden maiden olympiakarsintoja. Pysy kanavalla!

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 80

3.8.1928 OK Amsterdam M 400 m
Brooklynin jykevä härkä (pelasi yliopistossa myös kainalopalloa) Barbuti jyrää sisärataa pitkin ratakierroksen voittoon. Hän hyytyy loppupitkällä, mutta onnistuu kepittämään parilla metrillä Kanadan Ballin, joka täydentää lätkämaan oivaa menestystä Amsterdamin kisojen pikajuoksuissa. Barbutin kultatie tasoittui huomattavasti sen jälkeen, kun maailmanennätyksen 47,0 saman vuoden keväällä kirmaissut Spencer sössi itsensä pihalle Amerikan karsinnoissa. -Kovana yleisurheilumiehenä Barbuti järjesti toisen maailmansodan aikana Libyassa liittoutuneiden pommikonelentäjien väliset rata- ja kenttäurheilukilpailut.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=RrpVQhC1W2Q
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres, https://www.olympedia.org/results/57647
Barrier Miner 3.8.1928: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/46028642
Helsingin Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533422?page=4
Uusi Suomi 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707757?page=7
Turun Sanomat 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591803?page=4
Hufvudstadsbladet 4.8.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1535436?page=3

23.3.1986 Maastojuoksun MM Neuchâtel M 12 km
Mr. XC eli Kenian Ngugi lähtee rypistämään jo alkumatkasta. Loppukilometreillä kantaan liimautuu Etiopian Mekonnen, jonka Ngugi liiskaa kirissä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=apGqVBFAQLQ
Tulokset 1-3: https://en.wikipedia.org/wiki/1986_IAAF_World_Cross_Country_Championships
Glasgow Herald 24.3.1986: https://news.google.com/newspapers?id=I7xAAAAAIBAJ&sjid=w6UMAAAAIBAJ&pg=2068%2C5866258
New York Times 24.3.1986: https://www.nytimes.com/1986/03/24/sports/budd-captures-race.html

7.8.1997 MM Ateena N kiekko
Uuden-Seelannin väkevä kiekonviskoja Beatrice Faumuina limputtaa kolmannellaan 66,82 ja napsii ensimmäisen ja ainoan maailmanmestaruutensa. Valko-Venäjän veteraani Ellina Zvereva saa antautua lähes metrillä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=XcWojp7RWXA
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/1997_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_discus_throw
ANA 8.8.1997: http://www.hri.org/news/special/wac97.greek.html#08_08
Athletics New Zealand 15.8.2023: https://athletics.org.nz/beatrice-faumuina-time-tunnel/
NZ Team: https://www.olympic.org.nz/athletes/beatrice-faumuina/

23.7.2000 USA:n olympiakarsinnat Sacramento N 800
USA:n 800 metrin karsintakisasta selvittää tiensä Sydneyn olympiakisoihin Clarkien perhemafia: voittaja Hazel Clark ja kolmanneksi takamatkalta vääntävä Joetta Clark - nykyisin 400 metriä kirmaisevan Talitha Diggsin mutsi - ovat siskoksia. Väliin kiilaa vielä siskosten käly Jearl Miles-Clark. Amerikkalainen iltasatu on valmis.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=DwLp9yvotC0
Tulokset ja raportit: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2019/10/2000.pdf
Let’s Run 24.7.2000: https://www.letsrun.com/sactrials/800wfinal.html
Reuters 24.7.2000: https://www.nzherald.co.nz/sport/athletics-us-stars-out-of-the-running/VMFZARU3CC35WGT3HOOQDPNMHU/
New York Post 24.4.2000: https://nypost.com/2000/07/24/clarks-make-womens-800-a-family-affair/
CNN 27.7.2000: http://edition.cnn.com/TRANSCRIPTS/0007/27/mn.06.html
Mail & Guardian 28.7.2000: https://mg.co.za/article/2000-07-28-cla ... ly-affair/
Cape Gold Times 14.8.2000: https://eu.capecodtimes.com/story/news/2000/08/14/cape-cod-times-sports-family/51018073007/

10.3.2006 Halli-MM Moskova N 60 m
Amerikan Me’Lisa Barber kirmaisee 60 metrin voittoon joskin maannainen Lauryn Williams häviää vain tuhannesosia. Suomen Heidi Hannula kipaisee alkueristä välieriin ja sijoittuu kokonaistuloksissa 9:nneksi. Loppukilpailupaikka jää kolmen sadasosasekunnin päähän.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=FKQq1s2eTX4 (alkuerät ja välierät)
Video 2: https://www.youtube.com/watch?v=WEQ7VngO3JE (loppukilpailu)
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2006_IAAF_World_Indoor_Championships_%E2%80%93_Women%27s_60_metres
USATF 10.3.2006: http://www.legacy.usatf.org/news/view.aspx?DUID=USATF_2006_03_10_12_29_51
BBC 10.3.2006: http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/athletics/4794722.stm
STT 10.6.2006: https://www.kaleva.fi/hannula-ja-tran-jaksoivat-valieriin-mm-moskovassa/2099890

Seuraava viiden kinon pläjäys ilmestyy tällä sivulla jälleen parin viikon kuluttua. Pysy kanavalla.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1928, OSA 4: NCAA JA OLYMPIAKARSINNAT

AMERIKAN YLIOPISTOMESTARUUDET

Yhdysvaltain yliopistomestaruuksista kamppailtiin kesäkuun alussa 1928 Chicagossa Soldier’s Fieldin kentällä, joka nykyisin toimii Chicago Bears -kainalopallojoukkueen kotiluolana.

Kisojen parhaan tuloksen raatoi silmäpuoli Emerson Spencer, joka puksutti 440 jaardia aikaan 47,7 (vastaa metrimatkalla tulosta 47,4). Se jäi Ted Meredithin 12 vuotta vanhasta maailmanennätyksestä 0,3 sekuntia.

Teksasin sälli Claude Bracey napsi kaksi voittopyttyä. 100 jaardia kulki ajassa 9,6 ja 220 jaardia suoralla radalla 20,9.

Monet Amsterdamin kisojen olympiavoittajista antoivat ensivaroituksen jo Soldier’s Fieldin kentällä. Bob King leijaili 194 sentin korkeudella killuneen riman yli ja Ed Hamm lojautti lankulta 762.

Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1928_NCAA_Track_and_Field_Championships
Harvardin yliopiston valmentaja Mikkola raportoi kisoista Helsingin Sanomille 15. ja 16.6.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533385?page=9, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 79?page=12

AMERIKAN OLYMPIAKARSINNAT

USA:n mestaruuskisat järjestettiin miesoletettujen sarjassa Philadelphiassa 4.-5. heinäkuuta ja Bostonin Cambridgessä Harvardin yliopiston kentällä 6.-7. heinäkuuta. Kisoissa karsittiin samalla edustajat Amsterdamin oympiakisoihin.

Karsintaprosessissa noudatettiin pitkää kaavaa. Ennen varsinaisia Philadelphian ja Bostonin katsastuksia pidettiin Amerikassa 14 esikarsintakisaa, joiden parhaat pääsivät lopullisiin olympiakarsintoihin. Nykyisin kilpailijat kelpuutetaan valintakisoihin tulosrajoilla.

Itäisen lohkon esikarsinnat pidettiin New Yorkissa kesäkuun puolivälin korvilla. Parhaan tuloksen kihautti jo hallikaudella kovia noteerauksia nakutellut Lloyd Hahn, joka johti 800 metrillä viimeiset 600 metriä. Tulokseksi lävähti taululle 1.52,2. Sam Martin sinnitteli imussa. Lännen semifinaalikarsinnassa taas Kalifornian 17-vuotias kossi Frank Wykoff liiskasi itse Charley Paddockin sekä satasella (10,6) että 200 metrillä (20,8, suora rata, vastaa täyskaarteisella 200 metrillä noin tulosta 21,3).

Taylorille pitkien aitojen ME 52,0

Pariisin olympiavoittaja Morgan Taylor ilmestyi välivuosien höntsäilyjen jälkeen olympiakarsintoihin täydessä tikissä. Hän kilautti 400 metrin aitojen uuden ME:n 52,0. Loppukilpailun osallistujat saivat itsestään kaikki irti, sillä toiseksi sijoittunut Frank Cubel Iowasta takoi 52,1 ja kolmannen olympiapaikan vienyt ja 101-vuotiaaksi elänyt newyorkilainen Johnny Gibson 52,5. Ison omenan roinanväistelijä piti perää vielä viimeisellä aidalla mutta repi itsensä kolmanneksi loppusileällä. Koko Amsterdamiin matkaava nelikkö jyräsi Taylorin entisen moraalisen maailmanennätyksen 52,6 alle tai sivusi sitä.

Ed Hamm keskittyi tuimasti pituuskisaan. Hän laittoi jo ensimmäisellä potkaisullaan kaikki peliin. Georgian batu pamautti lankulta uuden maailmanennätyksen 790. Pariisin olympiavoittaja ja edellisen rekordin omistaja DeHart Hubbard otti kolmannen olympiapaikan tuloksella 730, joka jäi paljon kaverin parhaimmista noteerauksista. Jalkavaivat nirhaisivat Ohion sällin normaalituloksista puolisen metriä pois.

Virallista maailmanennätystä sivuttiin 110 metrin aidoissa. Washingtonin Karl Anderson nuolaisi voittoon ajalla 14,8. Moraalista rekordia piti kuitenkin hallussaan Kanadan Earl Thomson, joka oli jo vuosikymmen alussa selvittänyt 120 jaardin häkit ajassa 14,4 (vastaa samaa tulosta metrimatkalla). Kalifornian Nicholsille kävi kylmät. Hän kompastui johtoasemassa viimeisellä aidalla. “Jäi satimeen kuin jänis silmukkaan”, maalaili kisoista Helsingin Sanomille raportoinut Harvardin yliopiston valmentaja Mikkola.

Kauden sensaatio, vasta high schoolia käynyt Frank Wykoff Kaliforniasta päästeli satasen voittoon. Raa'an karsinnan vuoksi voittaikaan 10,6 tuli ehkä kymmenys ylimääräistä. Kilpailijat joutuivat nimittäin raatamaan satasen alkuerät, toiset alkuerät, välierät ja loppukilpailun saman iltäpäivän aikana.


Satasen loppukilpailu USA:n olympiakarsinnoissa. Voittaja Wykoff keskellä.

Paddockille olympiapaikka 200 metriltä

Antwerpenin olympiakisojen voittaja ja ammattilaissyytteiden kanssa paininut Charley Paddock tipahti satasen välierissä. 200 metrillä kulki paremmin: syliin tipahti kakkossija ja kolmas olympiamatka. Intiaani Charley Borah voitti suoralla radalla käydyn taiston. Olympiakullan puolustaja ja myöhemmin elämässään kioski- ja urheilukirjallisuuden tuottajana itsensä elättänyt Jackson Scholz kirmaisi kolmanneksi. Tunnelma Cambridgen stadionilla oli hyvä. “Katsomon kolmekymmentätuhatta suuta oli torvena ja ääntä oli kuin suuressa sodassa”, pudotteli Mikkola Helsingin Sanomille lähettämässään raportissa.

Toukokuussa 400 metrin maailmanennätyksen paukutelleelle Emerson Spencerille kävi kalpaten lempilajissaan. Hän luuli loppukilpailussa juoksevansa alkuerää, joten passaili lopussa ja jäi viidenneksi. Spencerille lohkesi kuitenkin paikka Amsterdamin kisoihin 4x400 metrin viestissä. Hyvässä lihassa (painoa lähes 90 kiloa) ratakierroksia raatanut Ray Barbuti voitti kisan kehnolla, päälle 51 sekunnin valahtaneella ajalla. Philadelphiaan iskenyt myrsky mylläsi radan mutavelliksi ja verotti Brooklynin härän tulosta ankarasti.

Rudishan taktiikka, hyvä taktiikka

800 metrillä puksuteltiin maailman paras tulos, jota ei hyväksytty viralliseksi maailmanennätykseksi. Lloyd Hahn rypisti 1.51,4. Kaveri sovelsi Rudishan taktiikkaa johtamalla paukusta maaliin.

Kestävyysmatkoilla ei tehty ihmeellisiä tuloksia. Ville Ritolan kova kilpakumppani Joie Ray voitti kympin karsintakisan päälle 31 minuutin ajalla.

Esteissä ravattiin yllättävänkin kovaa. Hallikisoissakin hyviä joskin epämääräisiä aikoja kilautellut William Spencer pysäytti aikaraudan lukuihin 9.35,8. Tulos oli kohtalainen; vain pari sekuntia huonompi kuin Ritolan voittotulos Pariisin kisoista.

“Loistokilpailu!” kommentoi seiväskisaa nimimerkki Jaakoppi, joka raportoi kisoista Suomen Urheilulehdelle. Niin olympiakullan puolustaja Lee Barnes, William Droegemuller kuin entinen maailmanennätysmies Sabin Carr vempauttivat 419.

Pariisin olympiavoittaja Bud Houser palasi kiekkokehään menestyksellisesti. Välivuoden 1927 konitohtorina ihmisten purukalustoja rassannut Houser limputti karsintojen voittoon tuloksella 46,79.

Kymmenottelun tuloksia seurattiin Suomessa silmä kovana; lähtihän Paavo Yrjölä Amsterdamiin voittajasuosikkina. Kenneth Doherty voitti tuloksella 7600,52. Se jäi nelisensataa pistettä reiman suomalaisen tuloksista; ei hätää. Toisen sijan otti Yrjölän kollega eli maalaispoika Jim Stewart, jota on väitetty korkeushypyn kierähdystyylin isäksi. Kaupunki- tai tässä tapauksessa maalaistarinan mukaan Stewart keksi tyylin hyppiessään kotitilallaan piikkilanka-aitojen yli.

Kauden tilastoykkönen, Fait Elkins koki saman kohtalon kuin Dan O’Brien 64 vuotta myöhemmin. Intiaani loukkasi jalkansa, keskeytti ja kisamatka kuivui kokoon.

Tulokset ja raportit: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2019/10/1928.pdf, https://en.wikipedia.org/wiki/1928_United_States_Olympic_trials_(track_and_field)

Providence News 5.7.1928: https://books.google.fi/books?id=YyVaAAAAIBAJ&lpg=PA31&dq=morgan%20taylor%201928&pg=PA31#v=onepage&q=morgan%20taylor%201928&f=false
Warsaw Union 7.7.1928: https://books.google.fi/books?id=28xGAAAAIBAJ&lpg=PA5&dq=morgan%20taylor%201928&pg=PA5#v=onepage&q=morgan%20taylor%201928&f=false
Spokane Daily Chronicle 9.7.1928: https://books.google.fi/books?id=Wc1XAAAAIBAJ&lpg=PA28&dq=morgan%20taylor%201928&pg=PA28#v=onepage&q=morgan%20taylor%201928&f=false
Helsingin Sanomat 24.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533400?page=6 (Mikkolan raportti Bostonista)
Uusi Suomi 25.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707720?page=7
Helsingin Sanomat 26.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533391?page=5 (Mikkolan raportti Bostonista jatkuu)
Track Stats - Morgan Taylor: https://www.nuts.org.uk/trackstats/morgantaylor.htm

SAKSA PALAA JÄÄHYLTÄ

Epäilyttäviä pikajuoksutuloksia

Saksakin alkoi päästä yleisurheilujuonesta kiinni kymmenen vuoden jäähyn jälkeen. Maan olympiakarsinnat pidettiin heinäkuussa Düsseldorfissa. Richard Corts kaasutti suornmitan aikaan 10,4, Hubert Houben tuli toiseksi (10,5) ja Georg Lammers kolmanneksi (10,5). Lisäksi Ernst Geerling porhalsi heinäkuun muissa kisoissa suoranmitan aikaan 10,4. Tuloksia tosin epäiltiin alusta saakka, eikä niitä koskaan hyväksyttykään virallisiksi ennätyksiksi.

Körnig paahtoi 200 metrillä voittoon ajalla 21,6. Valtamerentakaisen virkaveljensä, Paddockin, tapaan myös Körnigillä oli joitakin outoja tapoja, ellei luonnevikoja. Hän ei koskaan kisaillut pakasta revityillä, uusilla tamineilla, koska uskoi sellaisella varustuksella varmasti häviävänsä. Ossi Karttusen tasolle ei urheiluihokkaan repaleisuudessa ehkä kuitenkaan päästy.

Hermann Engelhardt voitti 800 metriä suhteellisen kovalla ajalla 1.52,4. Otto Peltzer ei vakuuttanut. Hän jäi mitaleilta niin 800 kuin 1500 metrillä. Olympiakisoihin hänet valittiin vanhoilla näytöillä.

Lähes 20-vuotta kestanyt kuulan ME kaatui

USA:n Ralph Rosen nimissä 19 vuoden ajan ollut kuulan maailmanennätys kaatui viimein toukokuun alussa Saksan Breslaussa. Emil Hirschfeld tööttäsi lukemat 15,79. Ennätys ei ollut pitkäikäistä sorttia, sillä Amerikan John Kuck latoi Amsterdamin olympiakisoissa tuloksen päälle vielä kahdeksan senttiä lisää. Saksan olympiakarsinnoissa Hirschfeld sai tulokseksi “vain” 15,46. Voitto oli toki selvä.

Hannoverilainen graafikko ja kaksimetrinen korsto Hans Hoffmeister limputti lukemat 48,77 heinäkuussa. Tulosta ei kuitenkaan hyväksytty viralliseksi kiekon maailmanennätykseksi. Hoffmeisterilla oli tapana piirtää sarjakuvia ja portretteja kilpakumppaneistaan. Siinä mielessä hän oli sukua suomalaiselle korkeushyppääjälle Arvo Tigerstedtille, joka julkaisi samoihin aikoihin samantapaisia piirroksia Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat 17.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533390?page=4
Helsingin Sanomat 24.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533400?page=7

ENGLANTI

Englannin ja rakkaan veljeskansamme Ruotsin olympiakarsinnat pidettiin heinäkuun alkupuoliskolla samaan aikaan kuin Suomen.

Olympiavoiton puolustaja Lowe teki paluuta - taktikoi voittoon

Pariisin kisoissa 800 metriä vienyt Douglas Lowe teki väkevää paluuta välivuosien jälkeen. Hän otti helpon voiton leipälajissaan 880 jaardilla, joskin aika lysähti päälle 1.56:n.

Cyril Ellis voitti mailin keskinkertaisella ajalla 4.20,8. Kuntonsa kadottanut saksalainen yksityisajattelija Otto Peltzer vajosi kuudenneksi. Vielä kaksi vuotta aikaisemmin sakemanni oli porhaltanut maailmanennätykset tohjoksi kahdella ratakierroksella ja 1500 metrillä.

Tuleva olympiavoittaja Syd Atkinson oli matkustanut kotimaastaan Etelä-Afrikasta jo aikaisemmin Englantiin harjoittelemaan Amsterdamin kisoja varten. Eikä lainkaan turhaan, sillä mies nuolaisi lämpimikseen Britannian avoimen ennätyksen 14,7.

David Burghley eli tuttujen kesken lordi Burghley aitoi 440 jaardin aidat maailmanennätysaikaan 54,0. Tosin Amerikan karsinnoissa samoihin aikoihin kilautti Morgan Taylor metrimatkalla jo tuloksen 52,0.

Alankomaiden Hannes de Boer reuhtaisi lankulta 737. Aikaisemmin kaudella 750 läväyttäneen saksalaisen Dobermannin vainu petti; hän pääsi “vain” 717.

Lontoon keihäspaikalle ilmestyi uusiseelantilainen sälli nimeltään Stan Lay, joka tirvaisi taululle lukemat 67,89. Järjestäjät repsahtivat laukalle ja julistivat tuloksen kisapaikalla maailmanennätykseksi. Toimitsijoilta oli ehkä päässyt unohtumaan suomalaisen Eino Penttilän edellisenä syksynä kiskaisema oikea maailmanrekordi 69,88. Mikään yllättäjä Lay ollut, sillä ennen Lontoota takana oli jo 66 metrin laaki.

RUOTSI

Ruotsin karsinnat pidettiin Tukholmassa. Maaotteluratsu Erik Byléhn valmistautui yllättämään Amsterdamissa. Hän porhalsi 800 metrin voittoon.

Suomalaissyntyinen Wide puksutti vitosella ajan 14.55,6. Hän ei kuitenkaan voittanut sateessa käytyä “kisaa”. Se pidettiin tasoitusjuoksuna, jolloin Nurmen kanssa edellisenä vuonna rähjännyt Nils Eklöf pääsi lähtemään 150 metriä Wideä edellä. Hän “voitti” tuloksella 14.49,1.

Sten Pettersson kipaisi roinalla täytetyllä ratakierroksella kohtalaisen ajan 53,9. 110 metrin häkit nuolaisi Tukholman mies kotikentällään ajassa 14,8.

Tuleva keihään olympiavoittaja Erik Lundqvist antoi varoituksen tinttaamalla kepin Ruotsin ennätyslukemiin 66,98.

Helsingin Sanomat 7.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533395?page=10
Helsingin Sanomat 8.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533384?page=12
Helsingin Sanomat 9.7.1928: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533382?page=4

Historiasarjan seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla joulukuun puolivälissä. Silloin matkustetaan höyrylaivalla olympiakaupunki Amsterdamiin ja katsotaan stadionilla ensimmäiset kilpailut. Pysy kanavalla.

[Geb Mo]

Eileen Hiscock.

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 81

6.8.1934 Kansainyhteisön mestaruuskisat Lontoo N 100 y, M 880 y, M seiväs, N keihäs, M 120 y aidat
Los Angelesin vuoden 1932 olympiakisoissakin piipahtanut Eileen Hiscock rykäisee voiton naisten 100 jaardilla ajalla 11.3. -Tri Phil Edwards voittaa puolen mailin kisan Rudishan taktiikalla. -Sekä ennen että jälkeen toisen maailmansodan kansainvälisellä tasolla yleisurheillut Don Finlay nuolaisee nopeimmin pika-aidat.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=w8nd9tqaXR8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1934_British_Empire_Games
West Australian 7.8.1934: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/32953813?searchTerm=finlay%20edwards%20hiscock
Kalgoorlie Miner 8.8.1934: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/95019957?searchTerm=finlay%20edwards%20hiscock

9.-10.3.1968 Euroopan sisäratakisat Madrid M 50 m, N kuula, N 50 m aidat, M pituus, M 1500, M seiväs, M kuula, N 50 m, M korkeus, N 400 m, M 3-loikka, M 800.
Halli-EM-kisojen epävirallinen edeltäjä eli Euroopan sisäratakisat pidettiin vuonna 1968 Madridissa. -Länsi-Saksan Jobst Hirscht kaasuttaa voittoon 50 metrillä. -Neuvostoliiton väkevä naaraskarhu Nadezhda Tshitsova pökkää rautapallon lukemiin 18,18. -DDR:n Karin Balzer nuolaisee voittoon 50 metrin aidoissa. -Yliopistomies Igor Ter-Ovanesjan lojauttaa lankulta 816 ja kepittää virolaisen Tonu Lepikin. -Tuleva ulkoratojen Euroopan mestari Whetton hoitelee 1500 metriä. -Vastaavasti tuleva olympiavoittaja Wolfgang Nordwig taivuttaa 520. -Miesoletettujen kuulaa tööttää pisimmälle läntisen Saksan Heinfried Birlenbach. -Naisten 50 metrillä kirmaisee voittoon tykkilähdön saanut Sylviane Tellez. -Valeri Skvortsov nitistää tulevan Euroopan mestarin Valentin Gavrilovin. Kumpikin hyppää 217 sentin korkeudella killuvan riman yli ilman apuvälinettä. -Natalya Pechonkina puksuttaa voittoon 400 metrillä. -Nikolai Dudkin pomppii 16.71. -Irlannin Noel Carroll liiskaa raivokkaalla viimeisen ringin kirillään vastustajansa 800 metrillä.
Filmi:·https://www.youtube.com/watch?v=TD0ZR8aiKyM
Mitalistit: https://en.wikipedia.org/wiki/1968_European_Indoor_Games

6.9.1981 Maailmancup Rooma N keihäs
Eurooppaa edustanut hädin tuskin 18-vuotias Antoaneta Todorova (myöh. Todorova-Selenska) tinttaa 70,08 Rooman maailmancupissa. Pari viikkoa aikaisemmin neiti oli ladannut Euroopan cupissa maailmanennätyksen 71,08.
Video: https://youtu.be/LqyoAB3IiNY?t=455
Tulokset: https://www.sport-olympic.gr/sp/index.php/athletics/competitions/iaaf-competitions/102-iaaf-continental-cup/3994-1981-3rd-iaaf-world-cup-rome
Tulokset 1-3: https://en.wikipedia.org/wiki/1981_IAAF_World_Cup

8.8.1995 MM Göteborg M 10 000 m
Haile Gebrselassie ratkaisee pelin 200 metrin tykkikirillä. Viimeinen stadioninpuolikas 25,1.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=GjSkL1MGWlY (parempi laatu)
Video 2: https://www.youtube.com/watch?v=brPsx2ON7hw (häröinen ääni)
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1995_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres
Los Angeles Times 9.8.1995: https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1995-08-09-sp-33047-story.html
Eugene Register-Guard 9.8.1995: https://news.google.com/newspapers?id=5kZWAAAAIBAJ&sjid=GOsDAAAAIBAJ&pg=3156%2C1928601
Track And Field News 29.9.2000: https://trackandfieldnews.com/great-races-geb-thrice-takes-tergat-in-championship-10ks/

16.7.2004 Nuorten MM Grosseto N 100 m aidat
Ronetta Alexander USA:sta nuolaisee voiton. Tuleva olympaivoittaja Sally McLellan (myöh. Pearson) kipaisee 4:nneksi, keihäänheittäjä Thorkildsenin heilana kunnostautunut Christina Vukicevic 5:nneksi ja Elisa Hakamäki 7:nneksi.
Video: https://youtu.be/giZIMSfXtRE?si=hgNL1xIoUJ9qPKE8&t=947
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2004_World_Junior_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_100_metres_hurdles
MTV 16.7.2004: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mm-nuoret-mannio-keihaan-kuudes/3665130#gs.5gnv8b
Leichtathletik 16.7.2004: https://www.leichtathletik.de/news/news/detail/naechster-dlv-doppelsieg-in-grosseto

Parin viikon kuluttua taas lisää kinoja eli osa 82. Pysy hereillä!