Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1926, OSA 6: SUOMEN PARHAAT

Vuoden 1926 parhaat suomalaiset yleisurheilijat

1 Paavo Yrjölä, 10-ottelu, kuula, korkeus
2 Nurmi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
3 Ritola, esteet, maastojuoksu
4 Katz, esteet
5 Wilén, 110 m aidat, 400 m aidat

Yrjölän ja Nurmen asettaminen paremmuusjärjestykseen voittojen ja tappioiden keskinäistä suhdetta laskemalla on hieman hankalaa. 10-ottelijat kun kilpailevat päälajissaan harvoin kauden aikana, kun taas juoksijat kisailevat tuon tuostakin. Yrjölä menee kuitenkin Nurmen edelle, koska hän passitti Thorpen kovan joskin epävirallisen maailman parhaan kymmenottelutuloksen muistojen joukkkoon. Lisäksi Yrjölä raatoi Suomen mestaruuden kummassakin ottelussa sekä kuulassa.

Nurmi ei kyennyt parantamaan enää maailmanrekordejaan olympialajeissa. Tosin hän oli hinannut ne Pariisin-vuonnaan kovalle tasolle. Suomen mestaruudet Turun mustakaapu napsi 5000 ja 10 000 metrillä sekä maastojuoksussa. Maailman kärkitulokset lentävä suomalainen otti nimiinsä niin vitosella kun kympillä. Voittoja ulkomaisissa kutsukilpailuissa putoli totuttuun tapaan, joskin hän hävisi syksyllä niin Saksan Pelzerille kuin Ruotsin Widelle.

Ritola vietti Amerikassa välivuotta, eikä tiettävästi kilpaillut kesällä 1926 lainkaan. Kolmas tila tulee kuitenkin Yhdysvaltain maastojuoksu- ja ja estemestaruuksilla. Lisäksi New Yorkin työmies kirmaisi talvella Brooklynin hallissa 5000 metriä aikaan 14.47,6, jolla tipahti maailmantilaston kakkossija, jos sekä ulko- että sisäradoilla kipaistut tulokset koplataan yhteen.

Katz keräsi katseita voittamalla SM-kisojen esteet maailman kärkituloksella, joka jäi vain pari sekuntia lajin epävirallisesta maailmanennätyksestä. Mainioista meriiteistään huolimatta Katz putoaa listalla hieman, koska esteitä ei mitenkään laajasti harrastettu maailmalla.

SM-kisoista matkalaukullisen mitaleja rohmunnut Wilén ansaitsee viidennen sijan. Hän voitti rutiinilla neljännen kerran peräkkäin 110 metrin ja 400 metrin aidat SM-kisoissa. Lisäksi HIFK:n sälli alensi roinalla täytetyn ratakierroksen virallisen SE:n lukemiin 54,8, jolla syliin tipahti kolmas tila maailmantilastossa vain sen takia, että maailmantaso 400 metrin aidoissa oli vuonna 1926 kehnonpuoleinen-


Suomen kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1926

100 m: 10,8 Härö, 1922 & 10,8 Halme, 1923 & Helle, 1926. Epäilyttävä tulos mutta virallinen SE: 10,8 Railo, 1907. Epäilyttävä tulos: 10,6 Halme, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska ranskalaiset ajanottajat eivät olleet sikäläisen liiiton hyväksymiä).

200 m: 22,2 Härö, 1923 & 22,2 Åström, 1925.

400 m: 49,0 Wilen, 1923 & 49,0 Åström, 1925.

800 m: 1.56,3 Nurmi, 1923. Epävirallinen SE: 1.55,6 Borg (Purje), 1925.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, 1924. Epävirallinen halli-SE: 14.23,2 Ritola, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

3000 m esteet: 9.33,6 Ritola, 1924 (epävirallinen SE)

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,6 Wilen, 1923.

400 m aidat: 53,8 Wilén, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska oli otettu vain yhdellä kellolla). Virallinen SE: 54,8 Wilen, 1926.

4 x 100 m: 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Wilén – Drisin), 1923 & 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Husgafvel – Eskola), 1924

4 x 400 m: 3.19,3 Maajoukkue (Härö – Åström – Drisin – Wilén), 1923.

Korkeus: 190 Vahlstedt (Valste), 1925.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921.

Pituus: 731 Tuulos, 1923.

3-loikka: 15,48 Tuulos, 1923.

Kuula: 14,87 Pörhölä, 1925.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, 1914.

Moukari: 48,74 Eriksson, 1924

Keihäs: 66,10 Myyrä, 1919. Näytöskisa: 68,56 Myyrä, 1925.

10-ottelu: 7820,93 P. Yrjölä, 1926.


Suomen vuositilastot ja katsaus yleisurheiluvuoteen 1926

Idrottsbladet 12/1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/860383?page=10

Lähteet:

- Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Jukola, Huippu-urheilun historia
- Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa

Historiasarjassa ehditään vielä käydä läpi vuosi 1927 ennen kuin vetäydytään kesäksi telekalle huilaamaan. Pysy kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 74

7.8.1939 Lontoo 100 y, 3M, 120 y aidat, 1M, 440 y
Kultaisen liigan 30-lukulaisen version osakilpailu pidetään Lontoon White Cityn stadionilla 7. elokuuta 1939 vain kolmisen viikkoa ennen kuin Euroopassa alkavat verileikit. -USA:n mestaruuden suoran mitalla muutama viikko aikaisemmin rohmunnut ja kaudella 1939 maailman ykköseksi rankattu Jeffrey voittaa 100 jaardia. -Suomen Mäki kihauttaa kolmen mailin taistossa (4828,03 metriä) Britannian avoimen ennätyksen 13.59,4. -30-luvun parhaisiin pika-aitureihin kuulunut Ruotsin Lidman kepittää USA:n mestaruuden ajalla 14,1 vieneen Batisten ehkä hieman yllättäen. Lidmanille Lontoossa 14,4. -Englannin Pell avaa pellit loppupitkällä ja vie mailin juoksun Woodersonin poissa ollessa. Esteiden kaksinkertainen olympiavoittaja Iso-Hollo hyytyy kolmen parhaan ulkopuolelle. -Kovia tuloksia Saksan Harbigin perässä kesällä porhaltanut Lanzi voittaa ratakierroksen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=eBe4PXtM-XM
Helsingin Sanomat 8.8.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986658?page=9

18.10.1968 OK Mexico N 200 m
Irena Szewinska ottaa ensimmäisen olympiakultansa kipaisemalla stadioninpuolikkaan aikaan 22,58 Mexicossa. Australian 17-vuotias teinityttö Raelene Boyle päästelee viereistä rataa ja nappaa ensimmäisen kolmesta olympiahopeastaan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=BsR2NK_XdFs
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1968_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_200_metres, https://www.olympedia.org/results/60872
Canberra Times 21.10.1968: https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/131678029
WA 8.5.2021: https://worldathletics.org/news/news/ir ... ic-feature

18.2.1989 Halli-EM Haag N pituus
Ringa Ropo jäi kiistanalaisesti valitsematta Seoulin olympiakisoihin. Siitä arvatenkin sisuuntuneena hän on lähtenyt kovakuntoisena seuraaavan talven halli-EM-kisoihin, joissa potkaisee 662 ja hoitaa pronssin kotiin. Galina Tsistjakova voittaa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=4h2dH466X1E
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1989_European_Athletics_Indoor_Championships_%E2%80%93_Women%27s_long_jump

21.9.1998 Kansainyhteisön mestaruuskisat Kuala Lumpur M keihäs
Etelä-Afrikan Corbett tuli puskista vuoden 1997 MM-kisoihin ja tirvaisi voittokaaren 88,40. Pienen hiljaiselon jälkeen sälli ilmestyy jälleen täydessä tikissä brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisoihin seuravana syksynä Malesiaan ja sivaltaa siellä 88,75. Nelinkertainen Euroopan mestari Backley saa antautua, vaikka lataa 87,38.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=H4pnNld-5ZA
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1998_Commonwealth_Games_%E2%80%93_Men%27s_javelin_throw

28.8.2004 OK Ateena N 1500 m
Kelly Holmes ottaa Ateenasta toisen kultansa taktiikalla, joka on neuvokas siinä mielessä, että hän johtaa kisassa vain viimeiset 50 metriä ja hölmöhkö sen vuoksi, että hölköttelee kierteissä kakkos- ellei kolmosrataa kuin Lasse Virenin juoksukoulusta karannut häirikköoppilas. Ilmeisesti daami on niin kovassa iskussa, että ylimääräiset metrit eivät tunnu missään.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=lwZRnLfpbGs
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2004_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_800_metres, https://www.olympedia.org/results/66461
BBC 28.8.2004: http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/august/28/newsid_4544000/4544975.stm
Guardian 29.8.2004:https://www.theguardian.com/sport/2004/aug/29/athensolympics2004.athletics3
Athletics Weekly 1.9.2004: https://athleticsweekly.com/event-news/from-the-aw-archive-kelly-holmes-athens-1039929459/
Athletics Weekly 14.12.2020: https://athleticsweekly.com/athletics-news/great-moments-kelly-holmes-dream-double-1039938425/

Seuraava viiden videon satsi ilmestyy tällä tontilla 21.1. Pysy kanavalla.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 1: SUOMESSA HAUDOTAAN OLYMPIABOIKOTTIA, NURMI BOIKOTOI MAAOTTELUA

Vuonna 1927 toimi Suomen tasavallan presidenttinä Relander. Lindbergh lensi ensimmäisenä yli Atlantin ilman välilaskua. Ensimmäinen televisio esiteltiin yleisölle.

Yleisurheilussa pidettiin vielä yksi välivuosi ennen Amsterdamin olympiakisoja. Suomalaisille tosin avautui edellisvuotta hieman enemmän kilpailutilaisuuksia, sillä järjestyksessä toinen Ruotsi-Suomi-maaottelu käytiin Tukholmassa.

Boikotti tussahtaa piippuun

Heti kauden alkajaisiksi jysähti uutispommi. Maaliskuussa ehdotti SVUL:n urheilujaoston eli nykyisen Urheiluliiton edeltäjän puheenjohtaja Pihkala, että Suomi jäisi pois Amsterdamin olympiakisoista. Liiton kun pitäisi keskittyä enemmän kuntourheiluun. Kun samaan aikaan tuli Amerikasta tieto, että Ritola on hävinnyt Widelle hallikisoissa, lensivät suomalaiset kilpaurheilun ystävät vähäksi aikaa keräilyeriin.

Helsingin Sanomat 27.3.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532933?page=4
Helsingin Sanomat 28.3.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532938?page=4

Urheiluhullun kansan lynkkaystuomion pelossa boikottipäätös peruttiin kuitenkin nopeasti. Poisjääntiä Amsterdamista ehdittiin uhota vain hieman yli kaksi kuukautta.

Uusi Suomi 4.6.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704974?page=15
Helsingin Sanomat 11.6.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533017?page=6

Nurmen oma boikotti

Lentävä suomalainen Nurmi keskittyi vuonna 1927 rettelöimään liiton herrojen kanssa. Maailman parhaana yleisurheilijana hänellä toki oli varaakin laittaa kova kovaa vastaan.
Loppukesästä Nurmi kieltäytyi kohtaamasta Ruotsi-Suomi-maaottelussa sikäläistä Eklöfiä, joka oli sabotoinut Turun miehen maailmanennätysjuoksua edellisenä kesänä. Liitto taas vaati, että porsastelijan kanssa asetutaan samalle lähtöviivalle. Lähtöselvityksessä Turun satamassa Nurmi vaihtoi muutaman kiivaan sanan puheenjohtaja Pihkalan kanssa. Kun yhteistä käsitystä asiain tilasta ei syntynyt, käski Nurmi puheenjohtajaa pitämään tunkkinsa ja tallusteli Turusta Tukholmaan jo lähtöä tekevästä laivasta kotiinsa Jarrumiehenkadulle. Selkkauksen johdosta liitto läväytti Nurmelle kansainvälisen kilpailukiellon, jolloin juoksija alkoi harkita siirtymistä Amerikkaan ammattilaiseksi.

Uusi Suomi 9.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705021?page=8
Helsingin Sanomat 10.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533137?page=4

Viimein vuoden 1927 lopulla Nurmi käänsi kelkkansa ja ryhtyi sittenkin tähtäämään Amsterdamin kisoihin. Keskustelut olympiakomitean sikariportaan kanssa ja Pihkalan eroilmoitus tuskin ainakaan vaikeuttivat päätöstä.

Välivuoden himmailua - vain yksi ME

Vuosi 1927 ei kuulunut Nurmen parhaisiin urheilullisessakaan mielessä. Turkulaisen autoliikkeen palkollinen aloitti ylikuntoon menemisen pelossa harjoittelun vasta huhtikuussa. Kilpailuja mahtui kesän ohjelmaan vain 14. Maailmanennätyksiä syntyi kuitenkin yksi. 2000 metrin uudeksi rekordiksi kirjattiin 5.24,6 Kuopiossa hieman ennen juhannusta. Nurmen ennätys ei jäänyt pitkäikäiseksi, sillä työväenliiton riveistä porvarisatamaan lipunut Purje reivasi ennätyksen lukemiin 5.23,4 Viipurissa kuutisen viikkoa myöhemmin.

Uusi Suomi 19.6.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704979?page=14
Helsingin Sanomat 10.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533085?page=7

Ritola etsii kuntoaan
‘
New Yorkin reima työmies Ritola otti talvella 1927 muutaman viikon vapaata karpenterin töistään. Hän ryhtyi valmistautumaan yhteenottoon Amerikkaan matkustaneen Ruotsin Widen kanssa. 26. maaliskuuta käydyssä hallikisassa matka oli Ritolan kannalta valitettavasti liian lyhyt eli kaksi mailia, joten tappio siitä tuli.

Helsingin Sanomat 28.3.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532938?page=4
Helsingin Sanomat 1.4.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532959?page=11
Helsingin Sanomat 14.4.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533012?page=10

Huhtikuussa Ritola puksutti 3 mailia aikaan 14.11,0 New Yorkin Bronxissa. Se vastaa 5000 metrillä noin aikaa 14.44,7, jolla vuoden 1927 maailmantilastossal lohkesi ykkössija, jos ulko- ja sisäratatulokset koplataan yhteen.

Helsingin Sanomat 28.4.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532975?page=8
Helsingin Sanomat 30.4.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533011?page=11

Hallitut halliesteet

New Yorkiin muuttanut olympiapronssimitalist6i Andersen juoksi Amerikan hallimestaruuskisoissa kovan ajan 2 mailin esteissä. On laskettu, että hänen tuloksensa 10.00,6 vastaisi metrimatkalla noteerausta 9.19,8, joka olisi alittanut maailman parhaan ulkoradoilla kihautetun tuloksen. On kuitenkin epävarmaa, oliko sisähalliin rakennettu edes vesihautaa. Esteiden maailmanennätyksiä alettiin muutenkin noteerata virallisesti vasta 1950-luvulla.

Helsingin Sanomille kisaraportteja Amerikasta lähettänyt Harvardin yliopiston valmentaja Mikkola kuittasi Andersenin tuloksen jostain syystä vain parilla rivillä.

Helsingin Sanomat 18.3.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532953?page=7

Barrientos ja Borah - vauhdin hurmaa

Suoranmitalla kutiteltiin maailmanennätyksiä. Maaliskuussa päästeli kuubalainen Barrientos 100 metriä aikaan 10,4, joka oli sama tulos kuin Paddockin virallinen maailmanrekordi. Viralliseksi ennätykseksi tulosta ei hyväksytty. Sälli pääsi kuitenkin historiankirjoihin, sillä lento-onnettomuudessa kuolleen Barrientosin nimeä kantavat muistokisat pidetään nykyään vuosittain sokerisaarella.

Intiaani Borah pyyhälsi huhtikuun puolivälissä 100 jaardia aikaan 9,5. Tulos otettiin Los Angelesin Coliseumilla aikaraudalla, joka näytti noteerauksen kymmenysosasekunnin tarkkuudella. Virallisesti aika pyöristettiin 9,6:ksi, joka vastaa metrimatkalla tulosta 10,5.

Historiasarjan seuraava jakso ilmestyy tällä sivulla 2.2. Silloin tutkitaan Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoja, koko Yhdysvaltain mestaruuskisoja sekä Britannian avoimia mestaruusvääntöjä. Suomalaisväriäkin saadaan mukaan, sillä Ritola lähtee koko USA:n kisoihin. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 75

31.7.1928 OK Amsterdam M pituus
ME-mies Hamm lojauttaa lankulta olympiaennätyksen 773 ja olympiakulta on selvä. Tulos jää 17 senttiä ME:stä, jonka Hamm on potkaissut melkein kuukautta aikaisemmin Amerikan karsinnoissa. Olympiavoittaja opiskeli Georgia Techissä Atlantassa, joten ei mikään ihme, että sälli päätyi urheilu-uransa jälkeen Coca-Cola-yhtiön sikariportaaseen.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=-BqmZfNLa5I
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1928_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_long_jump, https://www.olympedia.org/results/57772
AP 31.7.1928: https://www.washingtonpost.com/sports/olympics/ap-was-there-16-year-old-american-wins-1st-womens-100-dash/2020/07/29/c1336832-d1ad-11ea-826b-cc394d824e35_story.html
Charleston Express: https://eu.swtimes.com/story/news/2016/08/17/history-minute-eddie-hamm/24353640007/

15.10.1967 Mexicon esiolympiakisat M 100 m
Norsunluurannikon Koné pyyhkeilee voittoon esiolympiakisojen suoranmitalla. Ohuen ilmanalan avittama tulos automaattisella ajanotolla on 10,21. Koné kilpaili 60-luvun lopussa myös Suomessa: vuoden 1969 maailmankisoissa kukistui Suomen Karttunen ja kaksi vuotta aikaisemmin samoissa kutsukilpailuissa sai nuori Raimo Vilen seurata takaapäin, kun Koné´polkaisi masiinan käyntiin.
Video: https://twitter.com/pjvazel/status/1614726928493338624

17.8.1985 Euroopan cup Moskova N 3000 m
Kyynerpäitään sivulle heittävä kirppu Zola Budd liiskaa Itä-Euroopan hirmut Zamira Zaitsevan ja Ulrike Brunnsin hieman virenmäisellä taktiikalla eli johtopaikkaa ja sisärataa pitämällä. Los Angelesin olympiakisoissa oli mukana täsmälleen samasta taktiikasta tykkäävä Mary Slaney, joten kisassa kävi sitten kuten kävi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=IlLlilMkmo8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1985_European_Cup_(athletics)

28.7.1996 OK Atlanta M moukari
Unkarin heimoveli Kiss veivaa kolmannellaan lekan lukemiin 81,24 ja saattaa juhlia jo voittoa. Kotiyleisön edessä rautapalloa viskova Deal kilauttaa kuitenkin viimeisellään lähelle eli vain 12 sentin päähän.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=NBhRzb8yXNg
Results and reports: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1996_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_hammer_throw, https://www.olympedia.org/results/64917
Los Angeles Times 29.7.1996: https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1996-07-29-ss-29280-story.html

3.9.2011 MM Daegu N 100 m aidat
Sally Pearson lähtee kuin tykin suusta, eivätkä häntä pidättele kuuset eivätkä männynkävyt. Kengurumaan daami nuolaisee ylivoimaisen voiton ja uran ensimmäisen maailmanmestaruuden kovalla ajalla 12,28. Ennakolta lujaksi arvioitu yhdysvaltalaisolmikko on paperia; yksi vetää muikut ketoon.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=hf1pc5yE1Uw
Tulokset ja raportti: https://en.wikipedia.org/wiki/2011_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_100_metres_hurdles
Sydney Morning Herald 3.9.2011: https://www.smh.com.au/sport/athletics/pearson-reaches-superstardom-with-blistering-run-for-gold-20110903-1jrtc.html
New York Times 5.9.2011: https://www.nytimes.com/2011/09/06/sports/06iht-arena06.html
Athletics Australia: https://www.athletics.com.au/athlete-profiles-directory/sally-pearson-qld/

Seuraava viiden videon satsi ilmestyy tällä sivulla 4.2. Sen jälkeen julkaistaan ehkä vielä kaksi pläjäystä ennen kuin ulkoratakausi alkaa pohjoisella pallonpuoliskolla ja rainat vetäytyvät perinteiselle kesätauolle huilaamaan.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 76

22.7.1926 Turku M 1500 m, M 60 m, M 110 aidat, M 3000 m
Nurmi otti ex-maanmiehensä Widen kanssa useamman kerran yhteen kesällä 1926. He kohtasivat heinäkuussa ensin Tukholmassa ja kunnostetun urheilupuiston avajaiskilpailuissa Turussa pari viikkoa myöhemmin. -Ilman numerolappua jolkotteleva Turun mustakaapu liiskaa ruotsalaisen eurooppalaisella maililla. Kisaan on tilattu piilojänis, jota Nurmi ja Wide seuraavat yli viiden metrin päässä alkutaipaleella. Valitettavasti loppuratkaisu ei ole tarttunut filmille. Joka tapauksessa Nurmi kilauttaa 3.54,9. Wide jää melkein sekunnin. -Välillä filmikoosteessa näytetään, kuinka juoksijain kuningas lahjotaan tuliterällä kiesillä. -Kolminkertainen Suomen mestari ja talvisodassa kaatunut Helle vie kotikentällään kuuman kuusikymppisen kisan. Voittotulos 7,0. -Pika-aidoissa rynnii ykköspallille Tampereen Pyrinnön Akilles Järvinen, josta aletaan vähitellen kuulla kesällä 1926. Tulevan kaksinkertaisen olympiahopeamitalistin aitomista ei voi suoranaisesti nuolaisemiseksi kutsua, sillä helposti eteenpäin kaatuvat häkit otettiin käyttöön vasta 1930-luvun puolivälissä. -Kympin olympiapronssimitalisti Berg on helisemässä 3000 metrin viimeisen kierroksen alkaessa mutta rypistää lopulta voittoon. -Turussa kisaillaan arvokkaissa puitteissa, sillä kymmenentuhannen tavallisen tattanan lisäksi kilpailuja tapittaa kutsuvieraskatsomossa muun muassa tasavallan presidentti Relander. Valtionpäämiehet ovat myöhemminkin viihtyneet Turun urheilupuiston katsomossa.
Video: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_109250
Turun Sanomat 23.7.1926:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1590297?page=1
Helsingin Sanomat 23.7.1926:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532709?page=3
Helsingin Sanomat 25.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1532698?page=6
Viikko-Sanomat 31.7.1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716107?page=7

17.10.1964 OK Tokio M 200 m
Vuoden 1964 olympiakisoissa satasen voittaneen Hayesin tapaan myös Alabaman batu Carr teki lyhyen mutta vaikuttavan uran. Tokion 200 metrin kisassa hän passailee kierteen ja kaasuttaa loppupitkällä selvään voittoon kovalla ajalla 20,36 (murskarata). Amatööriaikana ei pystynyt elättämään itseään yleisurheilemalla, joten Haysein tavoin Carrkin siirtyi Tokion jälkeen pelaamaan rahasta kainalopalloa
Video 1: https://www.youtube.com/watch?v=BOof_hImCfQ
Video 2: https://www.youtube.com/watch?v=mdfB8ni1FK0
Video 3: https://www.youtube.com/watch?v=VzI2Y7KoPL8 (amatöörifilmi)
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1964_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_200_metres, https://www.olympedia.org/results/60093
Eugene Register-Guard 17.10.1964: https://news.google.com/newspapers?id=0vtVAAAAIBAJ&sjid=BuMDAAAAIBAJ&pg=6405%2C3380209

1.9.1978 EM Praha N keihäs
DDR:n hyvin ravittu Ruth Fuchs tirvaisee Euroopan ennätyksen 69,16. Kahden olympiakullan ja yhden EM-voiton jatkoksi tulee vielä yksi voittopytty lisää EM-kisoista.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=IQ-PTYxEXRc
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1978_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw

2.8.1996 OK Atlanta N 10 000 m
Kilpikonnaliemellä itseään terästänyt Kiinan ihmejuoksija Wang Junxia kokeilee ratkaista pelin Vireniltä kopioidulla 600 metrin rypistyksellä mutta toisin kuin esikuvallaan, veto ei pidä loppuun saakka, ja Fernanda Ribeiro niittaa loppupitkällä. -Annemari Sandell ravaa kiinalaisten, afrikkalaisten ja amerikkalaisten huippujen kanssa pääjoukossa seitsemään kilometriin saakka, mutta joutuu hellittämään. Alkuerässä syntyy enempiä höttöilemättä edelleen voimassa oleva Suomen ennätys 31.40,42
Video (loppukilpailu): https://www.youtube.com/watch?v=OaOssso7d70
Video (loppukilpailu, pidempi): https://www.youtube.com/watch?v=etIX65Iq7l4
Video (alkuerä): https://www.youtube.com/watch?v=sYpIts5lMrE
New York Times 3.8.1996: https://www.nytimes.com/1996/08/03/sports/nigerian-leaps-from-obscurity-to-gold-medal.html

27. 6.2012 EM Helsinki N 3-loikan karsinta
Kristiina Mäkelän arvokisadebyytti yleisessä sarjassa menee pommiin, mutta seuraavina vuosina tulee harjoitusta lisää ja loppukilpailupaikkoja suurista kilpailuista alkaa tippua liukuhihnalta.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=Jdq4fWsaAe0
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2012_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_triple_jump

Seuraava viiden vanhan videon pläjäys ilmestyy tällä sivulla 18.2.2023. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 2: IC4A:N, NCAA:N, AAU:N JA AAA:N MESTARUUSKISAT

Amerikan yliopistokisat: Carr yltää apuvälineellä 14 jalkaan

Yhdysvaltain kuudennet yliopistomestaruuskilpailut pidettiin kesäkuun alussa Chicagossa Soldier’s Fieldin kentällä, jonka rakentaminen oli maksanut 1920-luvun alussa hävyttömän kasan taaloja eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin Memorial Coliseumin Los Angelesissa.

NCAA-kisoja edelsivät putiikin edeltäjän ja toisen yliopisto-organisaation IC4A:n mestaruuskisat Philadelphiassa. Niiden tähdeksi nousi sananmukaisesti Amerikan uusi seiväshyppääjätulokas Carr, joka vempautti viimeisellään 426,5 sentin korkeudella killuneen riman yli ja lopetti Norjan Hoffin valtakauden. Iowan sällin tulos tosin ratifioitiin alun perin 426:na, mutta sitä korotettiin sentillä vuonna 1945.

Ennätys meni täpärälle, sillä hän pääsi 396:sta yli vasta kolmannellaan. Myös karsinnassa oli vaikeaa, sillä batu konttasi alakorkeuksissa.

Carrin tulos riehaannutti eritoten englantia puhuneet yleisurheilun ystävät, sillä se tiesi myös maailmanhistorian ensimmäistä 14 jalan ylitystä. Carrin kova kilpakumppani, Pariisissa 17-vuotiaana kollina olympiakullan napannut Barneskin pääsi 420.


Harvardin yliopiston suomalaisvalmentaja Mikkola näki Carrin ME-hypyn.

Kaveruksista kumpikaan ei osallistunut viikkoa myöhemmin NCAA:n kisoihin, jotka voitti tuleva Amsterdamin olympiakisojen hopeamitalisti Droegemuller.

NCAA:n kisojen kaksoisvoittajiin kuului Amsterdamin kisoissa vuotta myöhemmin epäonistunut Alderman, joka kaasutti 100 jaardin voittoon suhteellisen vaatimattomalla noteerauksella 9,9. 220 jaardin suoralla radalla syntyi tulos 21,1, joka vastaa täyskaarteella noin aikaa 21,5.

Sunday Morning Star 29.5.1927: https://news.google.com/newspapers?id=6g0nAAAAIBAJ&sjid=1wIGAAAAIBAJ&pg=4581%2C1480533
Helsingin Sanomat 27.6.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533028?page=4 (Mikkolan perusteellinen raportti)

Amerikan mestaruuskisat: Ritolalle neljä voittopyttyä

Amerikan mestaruuskisat kisailtiin Nebraskan Lincolnissa. Alun perin ne piti järjestää New Orleansissa. Louisianan kuvernööri ilmoitti kuitenkin, että afroamerikkalaiset urheilijat eivät ole kisoihin tervetulleita, joten mestaruuksista siirryttiin mittelemään Nebraskaan.

Lincolnin taistoihin saatiin härmäläisväriä, sillä New Yorkin työmies Ritola matkusti kisapaikalle. Lähtökohdat olivat kuitenkin vaikeat, sillä Peräseinäjoen suden kunto vaihteli: New Yorkin mestaruuskisoissa hän oli keskeyttänyt kuuden mailin kisan pötsi ruikulilla. Lincolnissa Ritola voitti kuitenkin ylivoimaisesti saman matkan mestaruuden. Intiaani Osif pyörtyi, kun Ville iski isompaa vaihdetta pykälään. Ritolan voittoaika 30.43.4 vastaa kympillä noin aikaa 31.56, jolla lohkesi vuoden 1927 maailmantilastossa viides sija.

Myöhemmin syksyllä Ritola vei Yhdysvaltain mestaruudet kahden mailin esteissä, 10 mailin ratajuoksussa ja maastojuoksussa. Esteissä New Yorkin Travis Islandin radalla porhalsi kirvesmies kovan ajan 10.19,4, jota tosin ei viralliseksi ennätykseksi hyväksytty. Tulos vastaa 3000 metrin esteissä noin aikaa 9.40. Se taas olisi ollut maailman kärkitulos vuonna 1927. Havumetsien miehet ottivat kaksoisvoiton, sillä Amsterdamin pronssimies Andersen Kaakkois-Suomesta korjasi hopeat.

Tuuliviirin tavoin käyttäytyvä lehdistökin alkoi taas uskoa Ritolan mahdollisuuksiin, kun aikaisemmin New Yorkin Uutiset oli jo leimannut karpenterin menneeksi suuruudeksi. Ritolan tilanne näytti vuotta ennen Amsterdamin kisoja sittenkin hyvältä - etenkin kun kilpakumppani Nurmi rettelöi Suomessa liiton herrojen kanssa ja uhkasi muuttaa Amerikkaan ammattilaiseksi.

Ritolan neljä Amerikan mestaruutta vuonna 1927 oli pieni ihme, kun otetaan huomioon, kuinka risainen hänen kautensa oli. Oli rähinöitä oman seuran kanssa, huonojakin juoksuja, työkiireitä eikä tietoa Suomeen muutosta. Välillä käytiin tankkaamassa New Yorkin koiratorpissa.

Yhdysvaltalaisten yleisurheilijoiden tulostaso alkoi vähitellen nousta Amsterdamin olympiakisojen kolkuttaessa ovella. Nebraskan kentällä paukuteltiin mojovia noteerauksia. Ratakierroksen aidat oli ollut kolmisen vuotta alamissa. Nyt kentälle hyppäsi 101-vuotiaaksi elänyt New Yorkin metusalemi Gibson, joka raatoi 440 jaardin häkit ME-aikaan 52,6. Se vastaa metrimatkalla tulosta 52,3. Olympiavoittaja Taylor hävisi vain kymmenyksen. Hän rutisti alle Pariisin voittoaikansa 52,6, joka oli ollut moraalinen maailmanrekordi.

New Jerseyn poika ja Pariisin kisoissa niukasti mitaleilta ulos pullahtanut Bowman kihautti 100 jaardilla maailmanennätystä sivunneen tuloksen 9,6, joka tosin vastaa 100 metrillä “vain” tulosta 10,5. Metrimatkan ennätys oli tuohon aikaan 10,4. Lännen nopein intiaani Borah tuomittiin hävinneeksi vasta tuomarineuvoston äänestyksen jälkeen.

Borah lähti sisuntuneena 220 jaardille, jonka voitti ajalla 21,6. Tulosta on ollut tilastojehujen vaikea arvioida, koska Nebraskan stadionin kaarteen jyrkkyydestä ei ole saatu luotettavaa tietoa.

Bowmanin menestys ei rajoittunut Nebraskassa vain yksilölajeihin. Hänen seurajoukkueensa kirmaisi samoissa AAU:n eli Amerikan amatööriurheiluliiton kisoissa myös 4x110 jaardin ME:n 41,0.

Yleisurheiluraportoinnin kieli yritti 1920-luvulla pysyä teknisen kehityksen mukana. 100 jaardin tasaisesta maaliintulosta otettua filmiä ja sen kelaamista hidastettuna kutsuttiin Suomen lehdistössä “hitaiden elokuvien tarkasteluksi”.

Bowman pelasi yliopistojoukkueessaan myös kainalopalloa. Urbaanin legendan mukaan joukkueen valmentaja laajennutti kuutamohommina kotistadionin kenttää laillisten mittojen yli, jotta vikkeläkinttuisesta Bowmanista saadaan kaikki hyöty irti.

880 jaardillakin päästeltiin suhteellisen kovaa. Käsipuoli Watson kilautti kisaennätystä sivunneen tuloksen 1.53,6, joka vastaa metrimatkalla noteerausta 1.53,0. Kansasin kaveri kävi kolmet olympiakisat 1920-1928, mutta ei ilmeisesti saanut itsestään kaikkea irti, koska jäi aina sijoille 6.-8. Suomalaiset muistavat Watsonin Pariisin kisoista, joissa yritti peesata Nurmea 1500 metrillä ja veti siinä hullunkärryssä itsensä kuitiksi.

Pariisin olympiavoittaja Hubbard lojautti lankulta 784. Se jäi hänen omissa nimissään olleesta maailmanennätyksestä vain viisi senttiä. Tulevalta olympiavoittajalta ja ME-mieheltä Hammilta ei vielä potku irronnut, sillä hän jäi pronssille tuloksella 741. Hubbardin kunto piti vielä syksylläkin, jolloin kahdeksan metrin haamuraja melkein kosahti hiutaleiksi. Santoja 798 sentin päässä pöllyttänyt laaki kuitenkin hylättiin, koska rata vietti alaspäin.

Tuore ME-mies Carr ei osallistunut mestaruuskisoihin vaan jätti pelikentän avoimeksi Barnesille, joka ylitti kisaennätyksen 411.

Kiekossa taso ei noussut kovin korkealle, koska olympiavoittaja Houser keskittyi rassaamaan ihmisten purukalustoja edustuskuntoon omalla praktiikallaan Kaliforniassa. Krenz sen sijaan tuli kisoihin, limputti 44,75 ja voitti. Myöhemmin 30-luvulla mies pamahdutti ensimmäisenä yli 50 metrin, joskin menetti henkensä hukkumalla pian ME-viskaisunsa jälkeen järveen.

Pittsburgh Press 2.7.1927: https://news.google.com/newspapers?id=L2IbAAAAIBAJ&sjid=KUoEAAAAIBAJ&pg=3889%2C5057496
Spokesman-Review 2.7.1927: https://news.google.com/newspapers?id=VOoUAAAAIBAJ&sjid=DuIDAAAAIBAJ&pg=4466%2C451573
Helsingin Sanomat 20.7.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533080?page=6
Helsingin Sanomat 21.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533113?page=8
Uusi Suomi 21.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705402?page=11

Britannian avoimet: Lordi Burghley kipaisee lyhytikäisen ennätyksen

Britannian avoimet mestaruuskisat pidettiin jälleen kerran Lontoossa Stamford Bridgen kentällä, joka ilmeisesti oli loppuunmyyty. Kisoista otettiin myös filminpätkiä, joita on sittemmin ongittu arkistoista.

Saksalaiset alkoivat rynniä kohti kärkeä eri yleisurheilulajeissa sen jälkeen, kun maan olympiapanna oli kärsitty. 1950-luvulla Westfalenhallen managerina Dortmundissa toiminut Körnig voitti Britannian mestaruuden 100 jaardilla porhaltamalla tuloksen 10,1 (vastaa 100 metrillä tulosta 11,0).

Ruotsin Lindblad selvitti seipäässä 381, jolla tosin ei olisi ollut mitään jakoa amerikkalasia vastaan.

Gaby vei 120 jaardin aidat tuloksella 14,9. Pidemmällä aitamatkalla taas nähtiin kisojen kovin suoritus, sillä lordi Burghley kipaisi Britannian mestaruuteen ME-ajalla 54,2. Tulos vastaa metrimatkalla noteerausta 53,9. Kisa käytiin Lontoossa 2. heinäkuuta. Myöhemmin samana päivänä Gibson alensi lajin maailmanrekordin 52,6:een Amerikan mestaruuskisoissa.

Gibson ja Burghey ottivat yhteen jo aikaisemmin keväällä Pennin viestikisoissa Philadelphiassa. Kaksinkamppailu roinalla täytetyllä ratakierroksella päättyi Gibsonin niukkaan voittoon.

Lordi Burghley harjoitteli aitajuoksua asettamalla häkin päälle tulitikkurasian. Sen piti jäädä oaikalleen aitaa ylitettäessä. 1970-luvulla laittoi yhdysvaltalainen pika-aituri ja Munchenin olympiavoittaja Milburn paremmaksi: aidan yli piti nuolaista niin ahnaasti, että sen päälle asetettu kolikko lensi menemään, mutta aita jäi pystyyn.

Filmi: https://www.youtube.com/watch?v=6egle9ckYhk
Helsingin Sanomat 5.7.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533016?page=8

Historiasarja jatkuu täällä 19.2.2023. Silloin matkustetaan Fordin pirssillä Turkuun seuraamaan vuoden 1927 Kalevan kisoja. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

KALEVA-OTTELU 1914

Vapaaurheilun mestaruuskilpailut eli nykykielellä Kalevan kisat pidettiin vuonna 1914 jo toisen kerran peräkkäin Helsingissä Eläintarhan kentällä.

Elmojen urakointia

Kisojen mitalirohmuiksi kruunattiin kaksi atleettia. Wickholm voitti elmomaisesti 100 metriä, 200 metriä, 400 metriä, 110 metrin häkit ja viisiottelun. Wickholmille urakointi sopi, sillä Snappertunan gubbe sijoittui kaksissa olympiakisoissa seitsemän parhaan joukkoon kymmenottelussa.

Niklander taas kahmaisi voittopytyn kuudessa heittolajissa (myös yhteistulokset sekä ensimmäisen kerran ohjelmassa ollut painonheitto). Vain kepinheiton mitalit jäivät rauhaan. Maalaispoika Niklanderin limputukset kiekon yhteistuloskisassa olivat sen verran vihaisia, että olympiavoittaja ja stadin kundi Taipalekin kukistui mennen tullen.

Pekka Puupää -sarjakuvan piirtäjän Fogelbergin tassut iskivät hiilimurskan pintaan entistä kiivaammin. Edellisvuoden pronssi 800 metriltä kirkastui kullaksi. Lisäksi roinattomalta ratakierrokselta pätkähti kouraan pronssi.

Kilpakentiltä verileikkeihin

Tunninjuoksun voitti Suomen ensimmäinen maastomestari leipuri Kokkonen, joka edusti työväenseura Helsingin Jyryä ja lähti pari vuotta myöhemmin Saksaan jääkärikoulutukseen. Venäläisten vallanpitäjien häätämistä Suomesta voimakeinoin hautoi myös seipään voittaja Koivisto, joka värväytyi seuraavana vuonna kesken lukion jääkäriksi ja kaatui Petsamon sotaretkellä vuonna 1920.

Huonosti kävi myös satasen pronssimiehelle Engbergille, joka sai myöhemmin Suomen sisällissodan verileikeissä luodin otsaansa.

Tammilankkua tärisytti pontevimmin teinipoika Liljeberg (myöh. Liusvaara), joka hoiteli Suomen mestaruudet kummassakin vaakasuuntaan hypättävässä lajissa. Myöhemmin hän liittyi Kokkosen ja Koiviston vastapuolelle Venäjän armeijaan. Kotkan sälli osallistui vuonna 1917 epäonnistuneeseen sotilasvallankaappausyritykseen Venäjällä, mutta selvisi siitä ihme kyllä hengissä.

Muutakin poliittista kähmintää harjoitettiin. Alun perin ulkoratojen sileistä pikajuoksumatkoista kahdella lyhimmällä voittoon kirmaissut Jefimoff hylättiin jälkikäteen, koska hänet todettiin Venäjän kansalaiseksi.

Kalevan maljan kiikutti konttoriinsa jo viidennen kerran peräkkäin Helsingin Kisa-Veikot. Itse asiassa mikään muu seura ei vielä ollut saanut sitä käsiinsä.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan-ottelu_1914

Tahko Pihkalan kisaraportti Suomen Urheilulehdessä 24.9.1914: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/882336?page=6

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 77

1912 OK Tukholma M 200 m
Michiganin yliopiston Craig ottaa toisen kultansa Tukholman kisoista, sillä sälli on ehtinyt voittaa jo suoranmitan. Satasen erissä ME:n 10,6 kilauttanut Lippincott jää puolisen metriä.
Video: https://youtu.be/m2370Gw5zY4?t=5741
Tulokset ja raportit: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1912_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_200_metres
Suomen Urheilulehti 20.8.1912: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878667?page=32

30.7.1969 Eurooppa-Amerikka-ottelu Stuttgart
Historian toinen Eurooppa-Amerikka-mittelö Stuttgartissa Neckar-stadionilla oli merkkitapaus, vaikka asiantuntija Quercetani haukkui ottelun Track & Field Newsissä. -Saksan Hennige kukistaa ensimmäisen päivän aluksi Amerikan Mannin roinalla täytetyllä ratakierroksella. -Liesel Westermann jatkaa isäntämaan hyviä otteita limputtamalla voiton kiekossa. -Jo ennen Fosburyä rimoja selkä edellä ylitellyt Kanadan Debbie Brill sijoittuu toiseksi korkeudessa, ja voiton ottaa hölskyvä Ilona Gusenbauer, joka pari vuotta myöhemmin kierähti ME:n. -Mexicon kisoissa mieltään osoittanut tri Carlos reuhtoo suoranmitalla voittoon. -Vaikka Neuvostoliitto jäi ottelusta pois, lähti DDR mukaan. Karin Baltzer nuolaisee voittoon 100 metrin aidoissa. -Amerikan ME-mies Pennel on paperia seipäässä, sillä Eurooppa ottaa kaksoisvoiton Italian Dionisin ja tulevan olympiavoittajan Nordwigin voimin. -Euroopan joukkueessa nakkasivat keppiä havumetsien miehet Nevala ja Kinnunen, mutta saksalaisten filmille saakka he eivät valitettavasti ole päässeet.
Video: https://www.filmothek.bundesarchiv.de/video/586915 (alkaa kohdasta 4:16)
Eugene Register-Guard 31.7.1969: https://news.google.com/newspapers?id=hDNWAAAAIBAJ&sjid=p-cDAAAAIBAJ&pg=2013%2C6299267
Montreal Gazette 31.7.1969: https://news.google.com/newspapers?id=GZYuAAAAIBAJ&sjid=OaEFAAAAIBAJ&pg=5768%2C6293069

15.9.1978 Lontoo M 2 mailia
Vuoden 1978 parhaat juoksijat ottavat yhteen Crystal Palacen kahdella maililla yhdysvaltalaisen sokerilitkun valmistajan tukemassa kisassa. Maailmanennätyksiä tehtaillut Rono lähtee rypistämään kilometri ennen maalia. Hän ei vedäkään urku auki loppuun saakka vaan hidastaa ja antaa voiton avaimet 1500 metrin Euroopan mestarille Ovettille, joka niittaa loppupitkän alkaessa. Ovettille matkan epävirallinen ME 8.13,51 Esteiden Euroopan mestari Malinowskikin on mukana ja tulee kolmanneksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=8JZTzLne2A8

21.3.1992 Maastojuoksun MM Boston M 12,53 km
Maastoguru Ngugi ottaa ohjat käsiinsä ylämäkiosuudella neljän kilometrin jälkeen ja vie rutiinilla viidennen ja viimeisen maasto-MM-kultansa ennen kuin saa doping-pannan, jolloin ura loppuu viidakkoveitsellä leikaten. Kisa on yksi harvoista urheilutapahtumista, jossa afrikkalaiset kisailevat voittoisasti lumella.
Video: https://youtu.be/6bNL0Lb8l2Q?t=1450
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1992_IAAF_World_Cross_Country_Championships_%E2%80%93_Senior_men%27s_race
Eugene Register-Guard 22.3.1992: https://news.google.com/newspapers?id=6UJWAAAAIBAJ&sjid=nOoDAAAAIBAJ&pg=6751%2C5043730

14.8.2005 MM Helsinki N keihäs
Väkevä kuubatar Osleydis Menendez sivaltaa kipinät singoten maailmanennätyksen 71,70. Maailmanmestaruus tulee Ateenan olympiakullan jatkoksi. Paula Tarvainen tirvaisee kuudenneksi ja Mikaela Ingberg yhdeksänneksi. Tarvaisen sijoitus oli Suomen naisten paras sijoitus globaaleissa arvokisoissa ennen kuin Wilma Murto taivutti Tokion olympiakisoissa viidenneksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=UOO-KEzTp7U
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2005_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw
MTV 15.8.2005: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/menendez-voitti-me-tuloksella-tarvainen-kuudes/4202540
WA 15.8.2005: https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-championships/10th-iaaf-world-championships-in-athletics-6937596/news/news/menendezs-world-record-in-her-own-words

Kauden viimeinen viiden videon satsi ilmestyy tällä tontilla 4.3. Kannattaa odotella.

[Geb Mo]

Suomen Kuvalehti 23.7.1927.

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 3: KALEVAN KISAT

Taistot Suomen vapaaurheilumestaruuksista vuonna 1927 alkoivat toukokuun puolivälissä maastojuoksukisoilla, jotka pidettiin Inkeroisissa, entisessä Sippolan kunnassa, joka nykyisin on osa Kouvolaa. Monet nimimiehet jättivät kisat väliin. Muun muassa mestaruuden puolustaja Nurmi ei suvainnut saapua paikalle. Voiton vei lähes kotimaastoissaan kisaillut Miehikkälän Vilkastuksen Suoknuuti, joka kylvetti raivokkaalla loppurykäisyllään muun muassa olympiakävijät Rastaan ja Sipilän.

Helsingin Sanomat 16.5.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533001?page=4

Yrjölä raataa jälleen ME:n - haamuraja lähestyy

Osa Kalevan kisojen lajeista pidettiin förskottina noin kuukausi ennen pääkilpailuja. Esikisojen näyttämönä toimi Helsingin Eläintarhan kenttä heinäkuun puolivälissä.

Reima maajussi P. Yrjölä oli harjoitellut kautta varten kuin eläin. Hän oli terästänyt valmentautumistaan vielä käymällä Tampereella ottamassa aitoja ja seiväshyppyä, koska kotitilalla niiden harjoittelu oli huonoa.

Kahden päivän raatamisen jälkeen näki Eläintarhan kenttä uuden maailmanennätyksen kymmenottelussa. Lukemiksi kirjattiin virallisesti 7995,10. Ensimmäisen 8000 pisteen ylitys (vuoden 1921 taulukolla) jäi kiinni yhdestä sekunnin kymmenyksestä: Satasella Yrjölälle kirjattiin tulos 11,7, joka olisi pitänyt ajan sääntöjen mukaan pyöristää 11,8:ksi. Suomalaiset kuitenkin vetivät kotiinpäin ja poimivat pongot taulukon 11,7-riviltä. Niinpä lehdetkin paukuttelivat seuraavana aamuna henkseleitään “ensimmäisestä 8000 pisteen ylityksestä”.

Toiseksi kymmenottelussa tuli tuleva kaksinkertainen olympiahopeamitalisti A. Järvinen, joka vielä jäi Yrjölästä lähes tuhat pistettä.

Esteissä maailman kärkitulos

Harvoin juostut ja urheilutoimittajienkin 1920-luvulla ylenkatsomat esteet vei soolojuoksun jälkeen Kivijärven Kinnunen, joka oli jo edellisvuonna ahdistellut itseään Nurmea SM-kisojen vitosella. Voittotulos 9.46,4 oli maailman ykkönen ulkoradoilla vuonna 1927. Tosin Ritola paineli Amerikan mestaruuskisoissa kahden mailin esteet ajassa, jonka on arvioitu vastaavan alle 9.40:n rykäisyä metrimatkalla.

Uusi Suomi 17.7.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705016?page=1
Helsingin Sanomat 18.7.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533095?page=3
Suomen Kuvalehti 23.7.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/884350?page=23

Rankkasade ei pidättele

Suomen mestaruuskilpailujen päätapahtuma pidettiin Turun urheilupuistossa, joka oli jo edellisenä vuotena ehostettu paraatikuntoon. Niskaan valuneesta kaatosateesta huolimatta paikalle raahautui ensimmäisenä päivänä kolmisentuhatta katsojaa. Sunnuntaina sää parani, joten urheilupuistoon riensi noin 6000 päätä otteluita tapittamaan.

Fordin pirssin pystyi pysäköimään urheilupuiston viereiseen metsikköön kuusen alle sateensuojaan. Huonompi onni oli parilla urheilijalla, jotka ajoivat rukkinsa ojaan matkalla Turkuun.

Kisojen järjestelyt eivät saaneet lehdistöltä varauksetonta kiitosta. Kenttälajien tuloksia ei aluksi kuulutettu, ja kovaäänisistäkin jäivät volyymit piippuun. (Nykyisin taas arvostelua herättää kisoissa se, että ämyreistä huudatetaan teknomelua kaistapäisillä volyymeillä.) Etenkin helsinkiläiset toimittajat käyskentelivät lehdistökatsomossa nokka pystyssä ja kirjoittivat lehtiinsä, että kisat pidettiin “ikivanhaan maalaistyyliin”.

Nurmi voittaa vaikka meno on raskasta

Nurmi osallistui SM-kisoihin. Tällä kerralla matkana oli 5000 metriä, jolla tuli voitto soolojuoksun jälkeen ajalla 14.54,4. Lehtimiesten mukaan Turun mustakaavun meno näytti raskaalta; ei ollut kunnossa.

SM-kisojen mitalirohmu, stadin kundi Wilén voitti viidennen kerran peräkkäin roinalla täytetetyn ratakierroksen mestaruuden. Sen sijaan 400 metrin sileältä pätkähti käteen vain hopea, sillä 200 metriäkin vienyt Åström pääsi yllättämään.

Kinnunen vie 1500 metriä, Nurmi ja Borg poissa

Kaksoisvoittajiin lliityi myös A. Kinnunen, joka keräsi hidasvauhtisella 1500 metrilä voittopytyn heinäkuisen estemestaruuden jatkoksi. Tehtävää helpotti se, että maailmanluokan mailerit Nurmi ja Borg (Purje) jäivät kisasta pois. Kotikentällään kisaillut Lagerström eli Larva hyytyi kolmanneksi, mutta vuoden kuluttua oli jo totisempi meininki Amsterdamin olympiakisoissa, joissa mies voitti olympiakultaa eurooppalaisella maililla.

Maailman ykkösyleisurheilija, kymmenottelun maailmanennätyksen takonut P. Yrjölä hoiti kotiin myös 5-ottelun SM-kullan, joskin haahuili tantereella puolivalot nokassa. Kauden pääkilpailusta oli jo yli kuukausi aikaa.

Radiomies Valsteen epätyypillinen lajiyhdistelmä

Tuleva yleisurheiluvaikuttaja Wahlstedt eli suomennettuna Valste otti kaksoisvoiton epätyypillisellä lajiyhdistelmällä. Ykköspalkinnot korkeudesta ja kuulasta kiikutettiin kisojen jälkeen Viipuriin, jossa radioamatööri Valste toimi sikäläisen yleisradioaseman hoitajana.

Villasukkaheinäsirkka Tuulos pomppi kolmiloikkausvoiton tuloksella 15,08, jolla tipahti kolmas sija vuoden 1927 maailmantilastossa. Yleisö tykästyi myös lakitieteen opiskelija Toimi Tulikouraan, jolle pronssi tuli kouraan. Hänen poikansa Ilkka on kirurgina rassannut muun muassa Sergei Bubkan takatassut takaisin hyppykuntoon.

Autonmyyjän kaasujalka herkkänä: hopeaa 800 metriltä

Helsinkiläinen Ekqvist otti 800 metriltä ainoan Suomen mestaruutensa yksilölajeissa. Myöhemmin hänet tunnettiin urheilutoimittajana, joka suomensi sukunimensä Eljangoksi. Hopean vei automyyjä Liewendahl, josta tuli Suomen toinen yleisurheileva pirssilähettiläs. Alan pioneeri Nurmi oli aloittanut työt turkulaisen autoliikkeen palveluksessa jo edellisenä vuotena.

Keihään tasoa kehaistiin lehdistössä “suurenmoiseksi”. Viisi sälliä tirvaisi yli 60 metriä. Penttilä voitti tuloksella 63,80. Kokenut jermu ja Antwerpenin prosnssimies Johanssonkin latasi vanhoilla päivillään vielä 60,46, vaikka ei mitalille enää yltänytkään.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1927

Turun Sanomat 21.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591410?page=7
Helsingin Sanomat 21.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533086?page=12
Uusi Suomi 22.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704964?page=1

Turun Sanomat 22.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1591407?page=1
Helsingin Sanomat 22.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533082?page=1
Uusi Suomi 23.8.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705089?page=7

Seuraavassa jaksossa seurataan toista Ruotsi-Suomi-yleisurheilumaaottelua Tukholmassa, jonne hyökkäävät kaikki muut kynnelle kykenevät paitsi Nurmi.

[Geb Mo]

VIISI+ VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 78

Tämänkertainen videosatsi sisältää poikkeuksellisesti 10 rainaa ja on omistettu äskettäin edesmenneen pika-aiturimestari Greg Fosterin muistolle.

2.6.1978 NCAA Eugene
Tuuhealettinen Foster otti ensimmäisen suuren voittonsa Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoissa 1978. Tiukassa ottelussa ukistui toinen nuorisotähti Nehemiah. Fosterin nuolaisema voittoaika 13,22 jäi vain sadasosan Kuuban Casanasin nimissä olleesta ME:stä. Nehemiahille 13,27.
https://www.youtube.com/watch?v=MC8TNGI1xfw&t=92s

1.6.1979 NCAA Champaign
6.6.1980 NCAA Austin
Seuraavana vuonna Foster sotkeentui yliopistojen mestaruuskisoissa kengännauhoihinsa kuten niin monta kertaa muulloinkin, ja eteneminen aidat hartioilla oli vähän huonoa. Revanssin UCLA:n sälli otti olympiavuonna, jolloin voitto tuli yllättävän vaisulla ajalla 13,42. Myötätuultakin oli. Voitonmahdollisuuksia ehkä lisäsi hieman se, että Nehemiah ei enää osallistunut NCAA:n kisoihin.
https://www.youtube.com/watch?v=w6YtzDDOKz0&t=451s

19.8.1981 Welklasse Zurich
Yleisurheiluhistorian klassisiin kaksinkamppailuihin kuuluva ottelu, jossa Nehemiah rutistaa kisan jälkipuoliskolla voittoon ME-ajalla 12,93. Fosterkin nuolaisee 13,03, minkä alle mies ei enää pitkällä urallaan päässyt.
https://www.youtube.com/watch?v=lMUTzp-y2uc

13.8.1983 MM Helsinki
Foster torppaa pari aitaa loppupätkällä nurin mutta onnistuu puristamaan sen verran, että Bryggare ja Gault pysyvät niukasti takana.
https://www.youtube.com/watch?v=VAvQl06yv2k

6.8.1984 OK Los Angeles
Foster on ennakkosuosikki mutta Kingdom pääsee yllättämään niin sanotuilla kalkkiviivoilla. Bryggare hyytyy lopussa, mutta saa pidettyä pronssisijansa. Bryggaren tavoitteena oli liiskata kaikki kolme jenkkiä näiden kotikentällä, mutta aivan se ei onnistunut.
https://www.youtube.com/watch?v=9qaYiv8eZ7k

13.8.1986 Weltklasse Zurich
19.8.1987 Weltklasse Zurich
Foster kuului kalustoon Zurichin Weltklassessa. Voitot tulivat 1986 ja 1987.
https://www.youtube.com/watch?v=TuC71xK1Elc
https://www.youtube.com/watch?v=ro64_hKYrD0

3.9.1987 MM Rooma
Foster runttaa toisen peräkkäisen MM-kultansa kukistamalla britit Ridgeonin ja Jacksonin. Yleensä Chicagon jehu esiintyi kilpakentillä kivikasvoisena, mutta tällä kerralla mies riehaantuu voiton selvittyä.
https://www.youtube.com/watch?v=5TfrlN57Q2U

22.7.1988 USA:n olympiakarsinnat Indianapolis
Foster teloo etutassunsa huonoimpaan mahdolliseen aikaan eli pari viikkoa ennen olympiakarsintoja. USA:n järjestelmässä ei suoda ohituskaistaa edes hallitsevalle maailmanmestarille vaan karsintojen kolme parasta tulosrajan selvittänyttä lähtee kisoihin ja sillä siisti. Fosterin ei auttanut muu kuin mennä käpälä kipsissä yrittämään radalle, ja huonostihan siinä kävi jo erissä. Ehkä hän oli kuullut, että kova kilpakumppani Bryggare Suomesta oli kisaillut käsi paketissa pari vuotta aikaisemmin.
https://www.youtube.com/watch?v=-4X_tci3PC8

29.8.1991 MM Tokio
Foster juoksee vielä vanhoilla päivillään erinomaisen kauden (kävi myös Suomessa, Lappeenrannassa) ja kruunaa sen voittamalla kolmannen peräkkäisen maailmanmestaruuden. Eroa hopeamieheen Pierceen tosin kertyy minimaalisen vähän mutta voitto mikä voitto.
https://www.youtube.com/watch?v=-IIkE_UhKXk

Foster kilpaili vielä muutaman vuoden, mutta paikkoja MM-kisoihin ei enää tullut. Barcelonan olympiakisoista mies putosi niukasti, sillä neljäs sija karsinnoissa ei riittänyt. Atlantan olympiakisojen karsintoihin Foster ei enää lähtenyt vaan lopetti uransa 37-vuotiaana saman vuoden keväällä Modestossa.

Viiden vanhan yleisurheiluvideon sarja vetäytyy huilaamaan kesän ajaksi. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta tähän saakka. Neljäs tuotantokausi alkaa tällä sivulla joskus syksyllä, kun pohjoisen pallonpuoliskon ulkoratakausi on ohi.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 4: RUOTSI-SUOMI-MAAOTTELU

"Tunnelma oli vakava kuin paremmanpuoleisissa hautajaisissa."

Näin kuvaili suomalainen urheilutoimittaja ilmapiiriä hävityn Ruotsi-Suomi-yleisurheilu-maaottelun jälkeen 1927. Suomalaiset eivät olleet pahemmin tottuneet tappioihin 1920-luvulla.

Historiasarjassa jatketaan vuoden 1927 tapahtumien pöyhimistä. Luepa:
http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3753&start=40#p66551

[Geb Mo]

KALEVAN KISAT 1915

Yleisurheilun SM-kisojen pääosa pidettiin elokuun puolivälissä vuonna 1915 Porissa kuusi vuotta aikaisemmin valmistuneella Tiilimäen urheilukentällä. Nykyisin areenan paikalla Helsingintien ja Maamiehenkadun risteyksen vieressä on Nesteen huoltoasema.

Tasan 100 vuotta myöhemmin Porissa pidettiin jälleen Kalevan kisat, jotka miteltiin nykyisellä yleisurheilukentällä parinsadan metrin päässä Tiilimäestä.

Vuoden 1915 taistot olivat siinä mielessä historialliset, että Suomen Urheilulehti käytti ensimmäisen kerran termiä Kalevan kisat. Amatööriurheilun hurskaana vaalijana aviisi sijoitti Kaleva-vakuutusyhtiön mainoksen kisaraporttinsa yhteyteen.

Kisojen mitalirohmuihin kuului jälleen kerran olympiahopeamitalisti Niklander, joka vei mestaruuden moukarissa. Lisää kiiltävää tuli kuulan ja kiekon normaalikisassa ja yhteistuloskilpailussa (oikea+vasen käsi). Painonheitosta lohkesi hopeaa kotiin Hausjärvelle vietäväksi.

Tuleva maratonin olympiavoittaja Stenroos haali voittopytyn vitoselta, kympiltä ja tunninjuoksusta. Moninkertainen olympiavoittaja Hannes Kolehmainen teki näinä vuosina Suomea tunnetuksi Amerikan katujuoksuissa.

Ulkojalka hallussa

Keihään voitti Helsingin Kisa-Veikkojen perustajajäseniin kuulunut elmoilija Elo. Hän tirvaisi vuoden 1915 maailmantilaston kakkoställin 60,13. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun keppi kaarsi SM-kisoissa yli 60 metriä. Suomen kaikkien aikojen tilastossa irtosi kuudes tila.

Monipuolisuusurheilija Elo kävi lämpimikseen voittamassa myös korkeuden - kaiketi sen ansiosta, että hän hallitsi ilmeisesti ainoana Suomessa amerikkalaismallisen ulkojalan hyppytyylin. 800 metriltä tuli hopeaa. Aikaisemmin vuonna 1910 kaveri oli voittanut SM-kisoissa pika-aidat. Samoissa Viipurin kisoissa hän sai tosin tarkata Tahko Pihkalan piikkarinpohjien kuviointeja takaapäin 400 metrillä. Vuonna 1911 tuli sataselta pronssi.

Humppilalainen Kättö viittasi kintaalla puheille hämäläisten hitaudesta. Myöhemmin aseteollisuuden palvelukseen siirtynyt mies paukutteli selkeään voittoon kummallakin pikamatkalla. Moraalinen voittaja Jefimoff tosin diskattiin myöhemmin, koska oli Venäjän kansalainen.

Aseteollisuuden tuotteiden kanssa alettiin muutenkin tehdä tuttavuutta. Monelle nuorelle yleisurheilijalle vuoden 1915 kisat olivat viimeiset, sillä heitä alkoi valua Suomesta maanalaisia reittejä pitkin Saksaan jääkärikoulutukseen. Heitä olivat muun muassa seipään hopeamitalisti Koivisto ja 800 metrin pronssimitalisti Nyström.

Kalevan maljan kiikutti kuudennen kerran peräkkäin konttoriinsa Helsingin Kisa-Veikot. Ei siihen muiden seurojen nokkamiesten käpälänjälkiä ollut vielä tarttunutkaan.

Kisat onnistuivat hyvin, vaikka Euroopassa riehui ensimmäinen maailmansota. Känkkäränkkäpäivää viettänyt Tahko Pihkala tosin lateli raportissaan madonluvut useille poisjääneille urheilijoille, joskin ymmärsi sen, että maalaispojat eivät pysty irrottautumaan elokuussa peltotöistään eivätkä kaupunkien jannut saa välttämättä vapaata ansiotyöstä.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1915

Tahko Pihkalan kisaraportti Urheilulehdessä 19.8.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878748?page=1

[varis]

Yleisurheilun kulttuurin muutos sadan vuoden aikana Porissa pidettyjen Kalevan Kisojen valossa

https://www.utupub.fi/handle/10024/144301

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 5: KEPPI LENTÄÄ JÄLLEEN HÄRMÄSSÄ

Vanhoina aikoina jatkui yleisurheilukausi pitkälle syksyyn. Vuonna 1927 kisailtiin Viipurissa vielä lokakuun alussa. Eikä turhaan, sillä keihään maailmanennätys saatiin jälleen Suomeen.

Penttilä rykäisee keihään ME:n 69,88

Pariisin olympiakisojen jälkeen näytti jonkin aikaa siltä, että keppi ei ota liitääkseen Suomen saloilla. Amerikkaan velkojiaan paennut kaksinkertainen olympiavoittaja Myyrä tosin nakkeli 68-metrisiään uudessa kotimaassaan, mutta niitä ei koskaan hyväksytty virallisiksi noteerauksiksi.

Aukkoa täyttämään hyökkäsi 20-vuotias Penttilä, joka rymisteli puskista vuoden 1926 Kalevan kisojen keihäskilpaan ja voitti alle kaksikymppisenä koko roskan. Toinen maan mestaruus tuli seuraavana vuonna. Myös Ruotsi-Suomi-maakilpailun voittopytty sijoitettiin sällin palkintovitriiniin, joten optimistisimmat alkoivat vähitellen odottaa maailmanennätyksen hiutaloitumista. Virallista rekordia piti hallussaan Ruotsin Lindström, joka oli tintannut 66,62 syksyllä 1924.

Penttilä paransi maailmanennätystä kaksi kertaa Viipurissa Papulan urheilukentällä 8. lokakuuta. Toisella heittokierroksella keppi kaarsi 67,42 ja kolmannella 69,88. Tosiasiassa kepakko olisi ensimmäisenä maailmassa liitänyt jo yli 70 metrin, jos päytäkirjaan olisi raapustettu nykysääntöjen mukaisesti todellinen lentoradan pituus (71,03). Penttilä näet tirvaisi tikun sektorin laitaan ja hävisi pari metriä suoraan piirrettyjen mittaviivojen vuoksi.

Tuore ME-mies ei turhaan rehkinyt Viipurissa, sillä hänelle luovutettiin amerikansuomalaisten lahjoittama kultakello palkkioksi 68 metrin ylityksestä. Sanataiteen mestari tri Jukolakin herkistyi runoilemaan Huippu-urheilun historiasssaan: “Kauan kaivattu tuhlaajapoika, keihäsennätys, oli palannut riemuitsevien omaisten luokse.”

Kuolemankierros koituu kohtalokkaaksi

Monelta tosin saattoi laaki jäädä näkemättä, sillä Penttilä sivalsi tuloksensa 1500 metrin juoksun aikana. Sen vei kisojen tähtivieras, 880 jaardin ja 1500 metrin ME-mies Peltzer ajalla 3.57,0. Varsinainen huippukihautus kuivui kokoon niin sanotulla kuolemankierroksella (800 metristä 1200:een), jolle ei löytynyt eläimellistä raivoa. Suomen valiot Borg (Purje) ja tuleva olympiavoittaja Larva saivat kuitenkin tarkata Peltzerin piikkarinpohjien kuviointeja takaapäin.

Saksalainen osoitti syyskuntoa myös kolmisen viikkoa ennen Viipurin kisaa, jolloin ravasi 1000 metrin globaaliksi ennätykseksi 2.25,8 Colombesin 500-metrisellä olympiaradalla Pariisissa.

Välivuoden vuoksi ei maailman taso noussut kovin korkealle 1500 metrillä. 94-vuotiaaksi elänyt suomalainen Helgas kipaisi syyskuussa Helsingin Eläntarhassa 3.56,1, joka riitti ulkoratojen maailmantilaston piikkipaikalle. Helgasin ura katkesi 1930-luvun alussa yhtä tylysti kuin Nurmen eli ammattilaiseksi julistamiseen.

Karjala 9.10.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545269?page=9
Helsingin Sanomat 9.10.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533134?page=14
Viikko-Sanomat 15.10.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1716115?page=15

Pettersson sivuaa pikahäkkien maailmanrekordia

Ruotsalaisetkin pääsivät maailmanennätysten makuun. Pariisin pronssimitalisti Pettersson puksutti pika-aidat aikaan 14,7 syyskuun puolivälissä Tukholmassa. Ajan sääntöjen mukaan tulos pyöristettiin 14,8:ksi, joka sivusi Kanadan Thomsonin jo vuonna 1920 Antwerpenin olympiakisoissa nuolaisemaa maailmanennätystä. Tosin Suomen tietotoimisto ei ollut kyseisestä säännöstä tietoinen Pettersonin tuloksesta raportoidessaan.

Kaiken lisäksi jaardimatkan maailmanrekordi oli huomattavasti parempi, sillä Thomson oli kilauttanut Amerikassa tuloksen 14,4 120 jaardin eli 109,73 metrin häkeissä 1920-luvun alkupuoliskolla. Yleensä tilastojepet tulkitsevat pika-aidoissa metri- ja jaardimatkan käsiajat samanarvoisiksi.

Helsingin Sanomat 19.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533128?page=5

Historiasarjan seuraava jakso ilmestyy tällä tontilla 5. huhtikuuta, jolloin valitaan maailman parhaat yleisurheilijat vuonna 1927 ja syynätään kaikkien aikojen parhaita tuloksia vuoden loppuessa.

[varis]

Myöhemmin Peräseinäjoen suden kunto nousi. Helmikuun 24. päivänä mies uhmasi keskipakoisvoimaa Madison Square Gardenissa ja kiiti 146,3 metrin pituista puurataa kaistapäistä vauhtia. Maaliviivan ylittyessä kihahti taskunauriisiin vitosen epävirallinen halli-ME 14.23,2, joka alitti Nurmen nimissä olleen ulkoratarekordin viidellä sekunnilla. Lukemat kestivät myös maailman kärkituloksena vuoden loppuun saakka, mikäli hallinoteeraukset otetaan huomioon (ulkoradalla Ville jäi vuonna 1925 talven hallinoteerauksestaan selvästi). Ritolan tulos kesti myös 5000 metrin epävirallisena halli-ME:nä 1960-luvulle saakka ja SE:nä 1970-luvulle.

Tarkalleen ottaen tuo epävirallinen ME rikottiin 10.4.1965 Tampereen Jäähallissa Suomi—Iso-Britannia -maaottelussa.

Rata oli 160 metriä pitkä, joten kierroksia kertyi reilut 31.
1) Alan Simpson 13.58,4
2) Derek Graham 13.59,8
3) Tapani Häkkinen 14.33,6
4) Pentti Rummakko 14.49,6

Brittien ylivoimaa (64 - 42) oli todistamassa kahtena päivänä yhteensä vain 3000 katsojaa. Tapahtuma esitettiin myös tv-verkossa.
Edellisvuonna alkanut hallikamppailu näiden kahden maan välillä päättyi tähän.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 6: MAAILMAN PARHAAT

Vuoden 1927 parhaat yleisurheilijat maailmassa

1 Penttilä, Suomi, keihäs
2 Gibson, Amerikka, 400 m aidat
3 Yrjölä, Suomi, 10-ottelu, 5-ottelu, korkeus
4 Pettersson, Ruotsi, 110 m aidat, 400 m aidat, 200 m
5 Carr, Amerikka, seiväs

Vuoden 1927 paras yleisurheilija maailmassa on suomalainen keihäänheittäjä Penttilä. Hän tirvaisi lajinsa maailmanennätykseksi 69,88. Edellinen rekordi koheni kolmisen metriä. Heittosarjassa myös toiseksi paras laaki kantoi yli aikaisemman virallisen ME:n. Lisäksi hän voitti lajissaan Suomen mestaruuden, otti lajivoiton Ruotsi-Suomi-maaottelussa ja kepitti vastustajansa useissa kilpailuissa putkeen syksyllä 1927.

Amerikan Gibson kiskoi Yhdysvaltain mestaruuskisoissa 440 jaardin häkit ME-aikaan 52,6. Se vastaa metrimatkalla noteerausta 52,3. Maan mestaruus on myös kova meriitti, joka sinetöi kakkossijan. Kilpailussa ykkössijasta Penttilä eduksi katsotaan se, että hän paransi maailmanennätystä suhteessa enemmän kuin Gibson.

Ottelija P. Yrjölä kohensi omissa nimissään ollutta kymmenottelun ME:tä suhteellisesti vähemmän kuin Penttilä. Suomen mestaruus tuli kymppiottelun lisäksi viisiottelussa. Ruotsi-ottelussa hän jäi jäännöspisteille korkeudessa.

Ruotsin aituri Pettersson ansaitsee neljännen sijan. Hän de facto paransi 110 metrin aitojen ME:tä kilauttamalla syyskuussa 14,7, joka pyöristettiin virallisissa luetteloissa ME:tä sivuavaan tulokseen 14,8. Toisaalta 110 metrin häkkien ennätys oli heikko, sillä 120 jaardin aidoissa oli jo 1920-luvun alussa kaasuteltu 14,4, joka vastaa samaa tulosta metrimatkalla. Ruotsin mestaruuden Pettersson vei 200 metrillä ja 400 metrin roinajuoksussa mutta ei leipälajissaan pika-aidoissa. Ruotsi-Suomi-maaottelussa Pettersson jyräsi voittoon 200 metrillä ja täytetyllä 110-metrisellä. Lisäksi hän vei joukkueensa voittoon 1000 metrin viestissä. 400 metrin aitoja ei ohjelmassa vielä ollut.

Carr vempautti seipään maailmanennätykseksi 426. Hänen asemiaan maailman parasta yleisurheilijaa vuonna 1927 valittaessa heikentää se, että hän voitti vain IC4A-järjestön yliopistomestaruuden. NCAA-kisoihin ei kaveri ilmestynyt eikä myöskään Yhdysvaltain mestaruustaistoihin.

Ehdokkaita viidennelle sijalle on pari muutakin. Heihin kuuluu muun muassa Ritola, joka voitti Amerikassa esteet kovalla ajalla. Estejuoksua tosin ei 1920-luvulla kovin laajasti harrastettu, ja radat saattoivat olla toisiinsa nähden erilaisia. Peräseinäjoen susi kahmi pari muutakin maan mestaruutta pitkiltä matkoilta.

Nurmi keskittyi vuonna 1927 rettelöimään liiton herrojen kanssa. Vitosen Suomen mestaruuden hän kylläkin kävi noukkkimassa pois kuleksimasta. Lisäksi Turun mustakaapu kipaisi lyhytikäisen maailmanennätyksen harvemmin juostulla 2000 metrillä.

Intiaani Borah sivusi de facto maailman parasta tulosta suoranmitalla, joskin hävisi leipälajissaan USA:n mestaruuskisoissa. Voittopytty Yhdysvaltain mestaruuskisojen 200 metrillä ehkä lohdutti. Nämäkään meriittit eivät aivan riittäneet viiden parhaan joukkoon.


Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1927

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921 & 1923. Lisäksi Paddock ja USA:n intiaani Borah porhalsivat vuonna 1926 100 jaardia 9,5 (Borah myös 1927), joka vastaa metrimatkalla tulosta 10,4. 1920-luvun sääntöjen mukaan 9,5 pyöristettiin 9,6:ksi.
Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921.
Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia, 1910. Vastaa 100 metrillä tulosta 10,2.
Saksan Körnig kaasutti 10,4 vuonna 1926. Se hyväksyttiin maan ennätykseksi mutta ei maailman.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921 & 1924. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään loivalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.
Epäilyttävä tulos, 220 y melkein suoralla radalla ja ilmeisesti myötätuuleen: 20,5 Locke, Amerikka, 1926. Vastaa 200 m:llä tulosta 20,9 täyskaarteisella radalla. Viralliseksi 220 jaardin suoran radan ME:ksi tulos hyväksyttiin pyöristetyssä muodossa 20,6.

440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1.

880 y: 1.51,6 Pelzer, Saksa, 1926. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,0.

1500 m: 3.51,0 Pelzer, Saksa, 1926.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, Suomi, 1924. Halli-ME: 14.23,2 Ritola, Suomi, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, Suomi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

3000 m esteet: 9.33,4 (ei vesihautaa) Bontemps, Ranska, 1924. Paras vesihaudallinen tulos: 9.33,6 Ritola, Suomi, 1924. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.

120 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920 & Pettersson, Ruotsi, 1927. Petterssonin oikea tulos 14,7 pyöristettiin 14.8:ksi.

400 m aidat: 53,8 Pettersson, Ruotsi, 1925. Paras roinalla täytetyn 400 metrin tulos, joka nykysäännöillä olisi hyväksytty ME:ksi: 52,6 Taylor, Amerikka, 1924. 440 y aidat: 52,6 (vastaa metrimatkalla tulosta 52,3) Gibson. Amerikka. Hyväksymätön tulos: 52,1 Riley, Amerikka, 1924.

4 x 110 y: 41,0 Newark AC (Bowman - Currie - Pappas - Cummings), 1927 (vastaa tulosta 40,7 4x 100 m viestissä). 4 x 100 m (maajoukkueet): 41,0 Amerikka (Hussey - Clarke - Murchison – LeConey), 1924.

4 x 400 m: 3.16,0 Amerikka (Cochran - Stevenson - MacDonald – Helffrich), 1924.

Korkeus: 203 Osborn, Amerikka, 1924.

Seiväs: 426 Carr, Amerikka, 1927.

Pituus: 789 Hubbard, Amerikka, 1925.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911 & 15,52 Winter, Australia, 1924.
Vuonna 1924 Ahearnin tulokseksi tulkittiin 15,51, jolloin Winter sai nimensä ME-luetteloon yksin. Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter joutui jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 48,20 Houser, Amerikka, 1926. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 69,88 Penttilä, Suomi, 1927.

10-ottelu: 7995,10 P. Yrjölä, Suomi, 1927.

20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.

50 km kävely: 4.34.03 Sievert, Saksa, 1924.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)

Seuraavassa jaksossa 16.4. valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1927 ja syynätään maan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset vuoden 1927 loppuessa.

[varis]

Penttilällä ollut ilmeisesti rahkeita parempaankin. Vähän harmittaa, että sitä on antanut toisen kotimaisen rapistua sukkana viimeiset 20v.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... %A4&page=7

[Geb Mo]

Mikäli ilmoittautuminen ruotsin kielen jatkokurssille ei nappaa, voi tekstejä aina kääntää kännykällä Google Translate -appilla, joka suoriutuu sotkuisesta mikrofilmitekstistä melko siedettävästi:

SANOMALEHDET HUFVUDSTADSBLA

URHEILU

Penttilä heitti 71.03!

Viime lauantain maailmanennätysheitossa, kun mitattiin heiton paikasta kärjen osumakohtaan, todettiin heiton pituus 71,03 metriä. Penttilä, joka tiedostaa heittävänsä vinosti, on nyt alkanut lähestyä kulmassa heittolinjaan, mutta sen vuoksi hänen pitäisi parantaa kulmaansa vielä hieman ja maailmanennätys on jonain päivänä 71 ja jotain muutakin.

f

n

ST

Suomalaisten urheiluharrastajien fl Amerikassa perustaman "Amerikagulduret" -palkinnon tuloksista 15.20 kuulantyönnässä, 48 metriä kiekossa tai 68 metriä keihässä vei Penttilä nyt

[Geb Mo]

KALEVAN KISAT 1916

Suomen mestaruuskilpailut vapaaurheilussa eli nykykielellä Kalevan kisat pidettiin Helsingin Eläintarhan kentällä 19. ja 20. elokuuta 1916. Samoihin aikoihin riehui Euroopassa ensimmäinen maailmansota, ja Ranskan Verdunissa tapettiin ihmisiä urakalla, jotta saatiin muutama sata metriä maata vallattua.

Ennätysvauhtia keskimatkoilla

Kisojen parhaat tulokset paukuteltiin keskimatkoilla. 800 metrillä rypisti Anttila puolimatkaan ME-vauhtia 54,5. Toisella kierroksella vauhtia piisasi vielä sen verran, että uudeksi Suomen ennätykseksi kirjattiin 1.57,6.

Anttila päästeli täyttä karkua myös eurooppalaisella maililla. Mäntsälän oriin voittoaika 4.03,6 jäi hänen omissa nimissään olleesta Suomen ennätyksestä vain 0,2 sekuntia.

Wilénin mitaliputki alkaa

Eläintarhan kisoista alkoi muuan merkittävä mitaliputki. Juuri 18 vuotta täyttänyt stadin kundi Wilén porhalsi hopealle 400 metrin aidoissa ja pronssille 200 metrillä. Ne olivat HIFK:n miehen kaksi ensimmäistä SM-mitalia yksilölajeista (viestimitali oli lyöty kouraan jo pari kuukautta aikaisemmin). Myöhempinä vuosina medaljongeja satoi 70 lisää. Tahko Pihkala tosin vetosi Urheilulehdessä, ettei kaverin päälle langeteta liikoja paineita.

Mitalihaukka Niklander

Kisojen mitalihaukaksi kruunattiin jälleen olympiamitalisti Niklander, joka rohmusi voittopytyt kaikista heittolajeista keihäskisoja lukuun ottamatta. Pikapinkoja Kättö (400 metriä ja kumpikin aitamatka) ja kilometrinnielijä Stenroos (5000, 10 0000 ja 25 000 metriä) napsivat kolme voittoa mieheen.

Kätön ykköstila meni pika-aidoissa tiukalle. Hän ja muuan Kainulainen syöksyivät maaliviivan yli rintarinnan, eikä maalikameroita tuohon maailmanaikaan vielä ollut. Uusinnan vei Kättö läpihuutojuttuna, sillä Iisalmen mies ei ilmestynyt kisapaikalle. Sisällissodan jälkeen Kainulainen liukeni Neuvosto-Venäjälle.

Myös satasen voittaja, helsinkiläinen konttoristi Sula, pakeni Suomesta sisällissodan jälkeen mutta hieman toiseen suuntaan. Hän kähvelsi sisällissodan aikana Suomen senaatin eli hallituksen kassakaapin, joten Suomeen jääminen olisikin ollut sulaa hulluutta. Mies päätyi brittien värväämän Muurmannin legioonan seikkailujen jälkeen Kanadaan, jossa ryhtyi maan kommunistisen puolueen virkailijaksi. Työtehtäviin kuului muun muassa metsänhakkuun opettaminen Neuvosto-Karjalaan lähteville sosialisteille.

Toisen poliittisen suuntauksen valitsi kummatkin keihäskisat voittanut kirjailija Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) veljenpoika Urho Peltonen, joka osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ja toimi suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä. Tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja Myyrä kipristeli kyynerpäävaivojen kourissa ja jäi vuoden 1916 Kalevan kisoista pois.

Viisiottelun voittaja Halme puolestaan koki kovan kohtalon sisällissodassa, sillä hänet ammuttiin Helsingin tuomiokirkon portaille, koska oli väitteiden mukaan jakanut varusteita suojeluskuntalaisille.

Kalevan malja vuonna 1916 säilyi edelleen Helsingin Kisa-Veikkojen konttorissa.

Mitalistit: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1916
Tahko Pihkalan kisaraportti Suomen Urheilulehdessä 24.8.1916: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878797?page=1

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1927, OSA 7: SUOMEN PARHAAT

Vuoden 1927 parhaat suomalaiset yleisurheilijat

1 Penttilä, keihäs
2 Paavo Yrjölä, 10-ottelu, kuula, korkeus
3 Ritola, pitkät matkat
4 Nurmi, pitkät matkat
5 Borg, 800 m, 1500 m

Vuoden 1927 paras suomalainen yleisurheilija on keihäänheittäjä Penttilä. Hän tirvaisi lajinsa maailmanennätykseksi 69,88. Edellinen rekordi koheni kolmisen metriä. Heittosarjassa myös toiseksi paras laaki kantoi yli aikaisemman virallisen ME:n. Lisäksi hän voitti lajissaan Suomen mestaruuden, otti lajivoiton Ruotsi-Suomi-maakilpailussa ja kepitti vastustajansa useissa kilpailuissa putkeen syksyllä 1927.

Ottelija P. Yrjölä kohensi omissa nimissään ollutta kymmenottelun maailmanennätystä suhteellisesti vähemmän kuin Penttilä. Suomen mestaruus tuli kymppiottelun lisäksi viisiottelussa. Ruotsi-ottelussa hän jäi jäännöspisteille korkeudessa.

Ritolan kausi oli repaleinen. Alkukausi meni pommiin, mutta syksyllä alkoi vanha kunto löytyä Amsterdamin olympiakisojen vähitellen kolkuttaessa ovelle. New Yorkin reima työmies voitti neljä Yhdysvaltain mestaruutta pitkillä matkoilla: 6 mailia (radalla), 10 mailia (radalla), 2 mailin esteet ja maastojuoksu. New Yorkissa pidetyn estekisan voittoaika oli kovaa luokkaa; tilastojepet ovat laskeneet, että se olisi saattanut hipoa metrimatkan maailmanennätystä, jos lajina olisi ollut 3000 metrin esteet. Toisaalta estejuoksun sääntöjä ei ollut vielä 1920-luvulla vakioitu. Kolmas tila on kaikesta huolimatta ansaittu.

Nurmi on tällä kerralla vaikea sijoittaa arvolistalle. Hän keskittyi vuonna 1927 rettelöimään liiton herrojen kanssa, koska pystyi. Suomen mestaruuteen Turun mustakaapu kipitti kotikentällään 5000 metrillä, mutta Tukholman Ruotsi-ottelua lentävä suomalainen boikotoi verisesti. Nurmi ravasi maailmanennätyksen 2000 metrillä, mutta se ei ole olympialaji, ja kaiken lisäksi hän menetti ennätyksen nopeasti Borgille.

Viidennelle sijalle on useita ehdokkaita. Pitkän palapeliaskareen jälkeen paikan saa keskimatkojen juoksija Borg (Purje), joka kipaisi 2000 metrin maailmanennätyksen ja voitti Ruotsi-ottelussa 1500 metriä. Kalevan kisoissa hän jäi kolmanneksi 800 metrillä, joskin rymisteli matkalla uuden Suomen ennätyksen pienemmissä kisoissa.

Muita ehdokkaita viidennelle sijalle olivat muun muassa Amerikassa kisaillut juoksija Andersen, kotimainen kilometrinnielijä Matilainen, vaakasuuntaan hyppelevä villasukkaheinäsirkka Tuulos sekä kuulantyöntäjät Wahlstedt (Valste) ja Kalle Järvinen. Isänsä poika Kalle tööttäsi rautapallon maailman kärkitulokseen ja Suomen ennätykseen 15,17, mutta hävisi lajissaan Wahlstedtille sekä Kalevan kisoissa että Ruotsi-ottelussa, joten hän tipahtaa juuri ja juuri viiden arvolistalta.


Suomen kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1927

100 m: 10,8 Härö, 1922 & 10,8 Halme, 1923 & Helle, 1926. Epäilyttävä tulos mutta virallinen SE: 10,8 Railo, 1907. Epäilyttävä tulos: 10,6 Halme, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska ranskalaiset ajanottajat eivät olleet sikäläisen liiiton hyväksymiä).

200 m: 22,2 Härö, 1923 & 22,2 Åström, 1925.

400 m: 49,0 Wilen, 1923 & 49,0 Åström, 1925.

800 m: 1.55,2 Borg (Purje), 1927.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, 1924. Epävirallinen halli-SE: 14.23,2 Ritola, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

3000 m esteet: 9.33,6 Ritola, 1924 (epävirallinen SE)

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,6 Wilen, 1923.

400 m aidat: 53,8 Wilén, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska oli otettu vain yhdellä kellolla). Virallinen SE: 54,8 Wilen, 1926.

4 x 100 m: 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Wilén – Drisin), 1923 & 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Husgafvel – Eskola), 1924

4 x 400 m: 3.19,3 Maajoukkue (Härö – Åström – Drisin – Wilén), 1923.

Korkeus: 190 Vahlstedt (Valste), 1925.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921.

Pituus: 731 Tuulos, 1923.

3-loikka: 15,48 Tuulos, 1923.

Kuula: 15,17 K. Järvinen, 1927.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, 1914.

Moukari: 48,74 Eriksson, 1924

Keihäs: 69,88 Penttilä, 1927

10-ottelu: 7995,10 P. Yrjölä, 1927.



Lähteet:

- Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Jukola, Huippu-urheilun historia
- Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa


Historiasarjassa vetäytyy tauolle ja palaa asiaan todennäköisesti syksyllä, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon ulkoratakausi on taputeltu pakettiin. Silloin ryhdytään tonkimaan yleisurheiluvuotta 1928. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta tähän saakka.