Martti Tolamo. Kuva: Wikimedia Commons.YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 12: KILPAILUJA EUROOPASSA JA AFRIKASSAMarjorie Clark sivusi pika-aitojen maailmanennätystä Alexandria Park Stadium, Pietermaritzburg, Etelä-Afrikka, 24.5.1930
Etelä-Afrikan 20-vuotias Marjorie Clark voitti 80 metrin aitakisan tuloksella 12,2, joka sivusi Tšekkoslovakian Ludmila Sychrován nimissä ollutta maailmanennätystä.
Pietermaritzburg sijaitsee itäisessä Etelä-Afrikassa vain 600 metrin korkeudella merenpinnasta, joten maan monista muista yleisurheilukentistä poiketen ei Pietermaritzburgissa tehtyihin tuloksiin lisätä A-merkkiä.
Monipuolinen Clark kilpaili viisi kertaa olympiakisoissa. Amsterdamissa 1928 tuli korkeudessa viides sija, mutta tie katkesi 100 metrin erissä. Los Angelesista 1932 oli jälleen kotiintuomisina pronssi korkeudesta ja tutuksi käynyt viides sija korkeudesta. 100 metrillä nousi tie pystyyn erissä.
YLEISHELLEENISET KILPAILUT
Tolamo potkaisi Suomen kärkituloksenPanathinaïkó-stadion, Ateena, 29.5.1930
Pituushypyssä Suomen ässäksi noussut ja otteluissakin 1930-luvulla menestynyt viittä vaille filosofian maisteri Martti Tolamo lojautti Ateenassa pituuden kotimaisen kärjen 722, joka kesti tilaston ykkösenä kauden loppuun saakka.
Urbaanin legendan mukaan Tolamo pöllytti santakasaa myös 786 sentin päässä tammilankusta, mutta tuomarit liputtivat pienen epäröinnin jälkeen punaista. Toivo Loukolan todistuksen mukaan yhtään piikkarin piikkiä ei mennyt yli.
Tolamo sai talvisodan loppupäivinä kranaatin sirpaleesta osuman ja menehtyi muutama päivä myöhemmin.
Esteiden olympiavoittaja Toivo Loukola vei voiton 1500 ja 5000 metrillä. Hän keskeytti Etelä-Euroopan-turneensa ja matkusti takaisin Suomeen sään vuoksi. “Siellä oli turkasen kuumaa, kuin saunassa. Hiki tuli rykiessäkin", huokaili Kortesjärven kilometrinnielijä.
Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 4.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 893?page=6NEWS OF THE WORLDIN KILPAILUT
Nurmi hiutaloi kuuden mailin maailmanennätyksenStamford Bridge, Lontoo, 9.6.1930
Numero 1 rinnassaan juossut Paavo Nurmi valtasi maailmantilaston kärkipaikan parin vuoden tauon jälkeen. Lontoossa sujahti kuusi mailia maailmanennätysaikaan 29.36,4. 10 000 metrillä se vastaa noin tulosta 30.47, jolla putosi maailmantilaston kärkiaika yhdistetyllä metri- ja mailimatkan listalla. Alfred Shrubbin nimissä ollut entinen kuuden mailin ennätys 29.59,4 oli ehtinyt jo 26 vuoden korkeaan ikään. Nurmen vuonna 1924 väliaikana juoksemaa mailimatkan tulosta 29.07,1 ei hyväksytty viralliseksi.
Lentävä suomalainen takoi eurooppalaisen seuraottelun täytelajiksi lisätyssä juoksussa tasaisesti noin 75 sekunnin kierroksia. Viimeinen rinki meni loppurypistyksen ansiosta 68,6 sekuntiin.
Evening News -lehdelle antamassaan haastattelussa Nurmi valitti radan kovuutta: “Stamford Bridgen rata oli kurja. Juostuani muutaman mailin aloin tuntea sen kovuuden jaloissani. Se oli paitsi kova, kuoppainen ja murtunut. Pahaa jaloille, liian kangistavaa."
Briteilläkin kulki Lontoossa. Pitkien aitojen olympiavoittaja lordi Burghley voitti 120 jaardin häkit Britannian ennätysajalla 14,5, jolla yllettiin kauden maailmantilastossa jaetulle neljännelle tilalle ja Euroopan ykköseksi.
Lehtileikkeitä
Glasgow Herald 10.6.1930 https://news.google.com/newspapers?id=D ... %2C1388497
Helsingin Sanomat 10.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 937?page=6
Helsingin Sanomat 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 13?page=14
Helsingin Sanomat 15.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 07?page=13MODEN JA KRONOBERGIN KILPAILUT
Pehmeä rata pudotti Purjeen puhtia Stadion, Tukholma, 12.–13.6.1930
Amsterdamin pronssimitalisti Eino Purje ilmoitti jo ennen mailin kilpailua, että maailmanennätystä on turha odottaa. Syynä oli Tukholman stadionin rata, joka oli edellisvuoden korjausten jäljiltä vielä liian pehmeä. Kisan Purje kuitenkin voitti.
5000 metrillä Ruotsin Jean-Gunnar Lindgren kellisti ankarassa kiri- ja kyynerpäätaistossa Suomen Toivo Loukolan. Ruotsalaisen koventunut harjoitus alkoi tuottaa tulosta kaudella 1930. Nopeuskin oli parantunut.
John Lindroth hyppäsi seipäässä kauden suomalaisen kärkituloksen 390. Edellisenä vuotena Joppe oli ehtinyt jo ylittää ensimmäisenä suomalaisena neljä metriä, tarkkaan ottaen 401 senttiä.
Matti Järvinen vei keihään ykköspalkinnon hänelle vaatimattomalla tulokselle 63,13. Myöhemmin kesällä keppi lensi huomattavasti pidemmälle.
Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 924?page=5
Hufvudstadsbladet 13.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 450?page=8
Helsingin sanomat 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 913?page=6
Hufvudstadsladet 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 482?page=9Peters loikki maailman kärkituloksen 15,30Zwolle, Alankomaat, 15.6.1930
Alankomaista kantautui maailmanluokan tuloksia 1930-luvulla hieman vähemmän kuin lähes vuosisata myöhemmin. Maan paras miesyleisurheilija Willem Peters pomppi kotikentällään Zwollessa kauden 1930 parhaan tuloksen kolmiloikkauksessa, 15.30. Hyppy tosin jäi vielä 18 senttiä Alankomaiden ennätyksestä, jonka Peters oli ladannut vuonna 1927.
Kolmissa olympiakisoissa mitalitta jäänyt Peters lopetti uransa Euroopan mestaruuskilpailujen voittoon 1934. Tilille napsahti myös kuusi Britannian mestaruutta, joita pidettiin epävirallisina maanosan mestaruuksina.
Ruotsalaisvalmennuksessa hyppytaitojaan kehittänyt Peters oli loukannut pahoin akillesjänteensä Britannian mestaruuskilpailuissa ennen Amsterdamin olympiakisoja, joten hän ei voinut kilpailla usein. Zwollen kisan laaki oli yksi harvoista tuloksista, joita häneltä kirjattiin vihkoihin vuonna 1930.
DEUTSCHE KAMPFSPIELE
Kymmenottelun maailmantilasto paukkuiSchlesierkampfbahn Leerbeutel, Breslau, Saksa, 28.–29.6.1930
Kymmenottelun kausitilastoa myllättiin kesäkuun lopussa Saksan Breslaussa (nykyisin Puolan Wrocław). 26-vuotias Ludwig Vesely otteluja perinteisesti arvostavasta Itävallasta kihautti pisteet 7624,500, jotka oikeuttivat kauden jälkeen maailmantilastossa kolmanneksi. Itävallan ennätyskin kosahti nurin. Wilhelm Ladewig Saksasta raatoi itsensä kisan kakkoseksi ja tilaston neloseksi. Heidän edelleen rymistelivat myöhemmin heinäkuussa suomalaiset Akilles Järvinen ja Paavo Yrjölä.
Vesely ei ehkä saanut itsestään kaikkea irti arvokisoissa. Amsterdamissa 1928 hän sijoittui seitsemänneksi. Los Angelesiin 1932 hän ei päässyt lainkaan sairastumisen vuoksi. Itävallan kymmenotteluennätys kylläkin pysyi Veselyn nimissä 27 vuotta.
Yrjölä ahkeroi parin viikon ajaksi maailman parhaat kymmenottelupisteetAalborg, Tanska, 9.–10.7.1930
Olympiavoittaja Paavo Yrjölä ei piitannut Breslausta pari viikkoa aikaisemmin kantautuneista ottelutuloksista vaan takoi Tanskassa taululle kymmenottelun pisteet 8117,300. Kansainvälinen yleisurheiluliitto ei kuitenkaan hyväksynyt Hämeenkyrön reiman maajussin ahkerointia viralliseksi, koska ei omasta mielestään saanut riittävästi tietoja kisan yksityiskohdista. Virallisena rekordina pysyi vielä parin viikon ajan 8053,29, jonka Yrjölä oli raatanut voittoisassa Amsterdamin-ottelussaan.
Yrjölän hyvä kuulavire avitti tuloksenteossa. Hän latasi ammuksen lukemiin 14,72, jotka jäivät myös hänen ennätyksekseen. Pituuskin meni hänen mittapuullaansa hyvin: 676.
Tanskanmaassa oli jotakin mätää, sillä Yrjölän ottelua seurasi vain noin parisataa katsojaa.
Lehtileikkeitä
Uusi Suomi 11.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 606?page=1
Helsingin Sanomat 12.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 931?page=7TRUSTIN KILPAILUT
Virtanen niisti ruotsalaisetStadion, Tukholma, 10.7.1930
Lauri Virtanen kävi kilpailemassa ulkomailla ensimmäisen kerran TUL:stä SVUL:n puolelle siirtymisensä jälken. Hän niputti Tukholmassa ylivoimaisesti sikäläiset ylpeydet ja kipaisi siihenastisen ennätyksensä ja kauden 1930 kolmanneksi nopeimman ajan 14.46,8. Tuloksen arvoa nosti se, että Tukholman rata oli vuonna 1930 raskas. Ruotsin Erik Pettersson jäi yli 10 sekuntia.
Lahdentakainen Stockholms Tidningen -lehtikin oli myyty Virtasen ravista: “Virtanen edustaa uutta suomalaista juoksijakoulutusta, jonka mukaan pitkät matkat on juostava kellomaisella täsmällisyydellä – ja ellei tämä auta niin silloin turvaudutaan kahden kierroksen pituiseen kirimiseen, joka armottomasti murtaa kaiken vastarinnan”, raapusteli aviisi lämpimikseen.
Lehtileikkeitä
Uusi Suomi 11.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 606?page=1BRANDENBURGIN MESTARUUSKILPAILUT
Nuorempi Braumüller rikkoi 40 metrin haamurajanVanha SCC-stadion, Berliini, 12.7.1930
Berliinissä elämänsä asunut Ellen Braumüller tuli voitontahtoa puhkuen Brandenburgin alueen mestaruuskisoihin ja nakkasi kepin 19-vuotiaana maailmanennätyslukemiin 40,27. Samalla särkyi kotikentällä 40 metrin haamuraja. Tosin Mildred “Babe” Didrikson oli pari viikkoa aikaisemmin tällännyt Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa 40,68, mutta tulosta ei ollut hyväksytty viralliseksi.
Ellenin isosisko Inge harrasti myös yleisurheilua maailmantasolla. Hän hyppäsi korkeudessa seitsemänneksi Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoissa. Ellen puolestaan korjasi hopean kotiin Los Angelesin keihäästä 1932.
Seuraavassa jaksossa kehrää Fordin pirssi edelleen alla, kun jatketaan köröttelyä pitkin Eurooppaa armon vuonna 1930 ja kaydään tapittamassa aina kiinnostavia yleisurheilukisoja. Silloin seurataan muun muassa Matti Järvisen Viking Line -matkailua ja viitataan kintaalla ruotsalaisten urheilutoimittajien mongoliherjoille. Pysy kyydissä mukana ja pidä hatusta kiinni.