Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 91

Viiden vanhan rainan erikoisjaksossa syynätään jälleen Suomi–Ruotsi-maaottelun 1500 metrin juoksuja. Tällä kerralla virittäydytään vuosiin 1957–1966. Jakson alkupäässä kolme Olavia olivat vielä voimissaan, olkoonkin että Ruotsilla oli heittää tantereelle maailmanluokan maileri Dan Waern.

15.9.1957 Tukholma
Kesällä maailmanennätyksen kimppuun käyneet kolme Olavia asettuvat Ruotsia vastaan syyskuussa. Olavi Vuorisalo raapaisee viimeisen 300 metriä 39,0:aan ja niistää Waernin. “Suomalainen sisulataus purkautui maalisuoralla kenties armottomimpana kuin koskaan ennen”, pudotteli kisaraportissaan Helsingin Sanomat. Olavi Salsola kipittää kolmanneksi, mutta sinikeltaisia kiilannut Olavi “Tankki” Saloselle nousee punainen lätkä. Maaotteluvoitto ja aikaisemmin kipaistu lyhytikäinen maailmanrekordi vaikuttivat osaltaan siihen, että Track & Field News sijoitti meriittirankingissaan Vuorisalon maailman neljänneksi yhden pykälän Waernin edelle. Vuosi 1957 oli myös ainoa, jolloin joku suomalainen rankattiin 1500 metrillä lyhyen mutta vakuuttavan uran tehneen Herb Elliottin edelle.
Filmi https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_162986 -> 8:39
Tulokset https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1957

6.9.1958 Helsinki
Waern kuittaa vuoden takaisen tappionsa Vuorisalolle ja rypistää eroon muista jo viimeisen ringin alkaessa. “Siinä kirissä on lyömätön voitontahto”, suitsutti Suomen suurin päivälehti. Olavi-kolmikko miehittää seuraavat sijat järjestyksessä Vuorisalo–Salonen–Salsola. TFN sijoitti Waernin tällä kerralla viidenneksi ja Finnkampenissa selkäänsä saanut Vuorisalo sai tyytyä seitsemänteen sijaan.
Filmi https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_165749 -> 3:46
Tulokset https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1958

28.7.1960 Helsinki
Dan Waern kierrättää taktiikkaansa ja pehmittää Olaveista Salosen ja Vuorisalon viimeisen ringin tappavalla kirillään. Tankki tosin rimpuilee melko hyvin ruotsalaista maailmantähteä vastaan – ero voittajaan ei repeä mahdottomaksi. Salsolaa ei enää näissä kuvioissa näy. Waernin hyvä olympiajuoksu Roomassa toi TFN:n rankingissa kolmannen sijan samalla, kun suomalaiset Olavit alkoivat vähitellen valahtaa alemmaksi.
Filmi https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166103 -> 3:20
Tulokset https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1960

5.9.1965 Tukholma
Uusi aika ja uudet juoksijat. Rolf Haikkolan vetämän Raaka-Rollen koplan jäsen Keijo Ceder peittoaa loppupitkän kamppailussa Anders Gärderudin, joka on vasta matkalla kohti kansainvälistä huippua. “Tiesin hedelmien kypsyvän viimeistään loppusuoralla”, ilmoitti Ceder, jonka mielestä ruotsalainen aloitti kirinsä liian varhain. Juha Väätäinen simahtaa peränpitäjäksi. Aikojen muuttuminen alkaa näkyä siinä, että kukaan pohjoismaalainen ei enää yltänyt TFN:n meriittirankingissa 10 parhaan joukkoon.
Filmi https://youtu.be/ALXwSHp8y3c?si=vQ9AkaHMiXDgrJVE&t=1241
Tulokset https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1965

11.9.1966 Helsinki
Gärderud on oppinut läksynsä eikä anna enää suomalaisten yllättää hidasvauhtisessa taktiikkakisassa. Väätäinen rikkoo kolmannella sijallaan sinikeltaisten kolmoisvoiton.
Filmi https://youtu.be/vSwPKngvE20?si=AStrWGCgCLBHn8fC&t=1405
Tulokset https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1966

Tämänkertaisen tuotantokauden viimeiset viisi rainaa isketään tiskiin parin viikon kuluttua tällä palstalla. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

Britannia–Ranska-maaottelun maili. Ennakkosuosikki Jules Ladoumègue tarkkaa tilannetta kakkosena. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 8: MAAOTTELUJA

RANSKA–ITALIA
Ladoumègue maailman kärkeen – 3.53,8
Stade olympique Yves-du-Manoir, Pariisi, 12.7.1930

Euroopan parhaimmistoon kuuluneet mailerit kohtasivat Ranska–Italia-maaottelussa. Amsterdamin vuoden 1928 hopeamitalisti Jules Ladoumègue paukutteli Pariisin painostavassa helteessä maailman kärkiajan 3.53,8. Myöhemmin kaudella Bordeux’n sälli kipaisi vielä kaksi kovempaa tulosta, joista toinen kirjattiin maailmanennätykseksi. Tuleva olympiavoittaja Luigi Beccali rimpuili mukana Latomäen tappotahdissa ja jäi vasta viimeisessä kierteessä. Hän rikkoi ajallaan 3.57,2 saapasmaan ennätyksen.

Ladoumègue käytti ensimmäiseen kierrokseen (500 m) 1.16 ja toiseen 1.20 (1000 m väliaika 2.35,8). Viimeinen rinki meni ajassa 1.18,0.

800 metrin maailmanennätysmies Séra Martin ei esittänyt kummoisia kaudella 1930. Kaksikierroksisella hän hävisi maanmiehelleen Jean Kellerille, joka korjasi lajivoitollaan täydet maaottelupisteet.

Facelli urakoi

Italia lähti eteläeurooppalaiseen välienselvittelyyn altavastaajana, joten porukan karskeimmat karjut komennettiin urakoimaan. Euroopan nopeimpiin aitureihin kuulunut Luigi Facelli tekikin työtä käskettyä ja voitti 110 ja 400 metrin häkit sekä kiidätti kapulaa 4x400 metrin viestissä.

Vanhan mantereen parhaiden kiekkomiesten ties kuinka monennessa keskinäisessä yhteenotossa Paul Winter kellisti maanmiestään huomattavasti tulisemmin ringissä pyörähdelleen Jules Noëlin. Kaksoisvoitto kirjattiin ranskalaisille.

Ranska voitti maaottelun lukemin 81–67.

Tulokset
Täydelliset (L’Athlétisme) https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k6468209q/f10.item


BRITANNIA–RANSKA
Ranskan kiekkokaksikko rankaisi jälleen
Stamford Bridge, Lontoo, 2.8.1930

Kahden kierroksen kiivas kiista kohosi kahdeksannen Britannia–Ranska-maaottelun parhaaksi lajiksi. Tuleva Los Angelesin olympiavoittaja Thomas Hampson pohjusti asemaansa maailman puolimailereiden ykkösenä vuonna 1930 ottamalla selvän lajivoiton. Taskunauriit naksahtivat maailmantilaston yhdeksänneksi nopeimpiin lukemiin 1.53,8.

Hampson lähti halkomaan tuulta jo ensimmäisen ringin jälkeen. Maailmanennätysmies Séra Martin jäi siinä kyydissä yli sekunnin, joskin onnistui kepittämään maanmiehensä Jean Kellerin.

Britit eivät kuitenkaan onnistuneet kääntämään maaottelua edukseen keskimatkoilla. Jules Ladoumègue purjehti nimittäin voittoon maililla ja niisti seuraavana maaliviivan ylittäneet brittien toivot Reginald Thomasin ja Cyril Ellisin.

Jules Noëlin vuoro oli pehmittää kiekossa Paul Winter. Ranskalaisen maailmanluokan limputtajakaksikon kaksoisvoitto siirsi Gallian pojat maaottelujohtoon, joka piti loppuun saakka. Myös vuotta aikaisemmin olivat Noël ja Winter heittäneet kaksoisvoiton ja kääntäneet maaottelun Suomea vastaan patonginpurijoiden eduksi aivan viime metreillä.

Ranska liiskasi Britannian lopulta pistein 65–55. Se oli jo toinen peräkkäinen voitto Kanaalin toisen rannan poppoosta. Toisaalta ylimielisyys kostautui, sillä samana päivänä Ranskan enemmän tai vähemmän B-maajoukkue kävi Brysselissä ottamassa yhdellä pisteellä selkäänsä Belgialta.

Tulokset
Täydelliset (L’Athlétisme) https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k6468210c/f12.item


YHDYSVALLAT–BRITTILÄINEN IMPERIUMI
Setä Samuli pieksi imperiumin
Soldier Field, Chicago, IL, 27.8.1930

Ensimmäisissä Brittiläisen imperiumin eli nykykielellä kansainyhteisön mestaruuskilpailuissa Kanadassa esiintyneet yleisurheilijat kävivät kisojen jälkeen kiertämässä Pohjois-Amerikkaa. Chicagossa kohtasi imperiumin yhdistetty joukkue Yhdysvallat. Maaottelu käytiin eripituisina viestikisoina. Kenttälajeissa laskettiin kummaltakin joukkueelta kolmen parhaan tulos yhteen, ja lajivoitto määräytyi yhteistuloksen perusteella. Ottelua seurasi Soldier Fieldin lehtereillä 43 000 silmäparia, mikä oli siihen mennessä suurin yleisömäärä Yhdysvalloissa pidetyissä yleisurheilukilpailuissa.

Martyn mainio junnuloikka

Ottelun ehkä parhaasta tuloksesta vastasi vain kymmenen päivää aikaisemmin 20 vuotta täyttänyt Yhdysvaltain nuorten mestari Walter Marty, joka voitti korkeuden ennätyksellään 196,2. Se oli kauden kahdeksanneksi paras pompahdus maailmassa. Yleisen sarjan mestaruuden aikaisemmin kesällä vienyt Anton Burg sai antautua juniorille.

Yhdysvaltain nuorten mestari ja tuleva moninkertainen olympiamitalisti Ralph Metcalfe alkoi vähitellen tunkeutua kohti maansa huippua. Hän nitisti täytelajissa eli 100 jaardin hilpaisussa alkukaudesta loistaneen Kalifornian kaverin Hector Dyerin.

Maaottelussa sovellettiin sääntöjä luovasti. Britit pudottivat 4x440 jaardin viestissä kapulan ja porhalsivat maaliin voittajina ilman sitä. Tuomarineuvosto pui asiaa ja päätti olla hylkäämättä vieraiden juoksua. Jalomielisyyden puuskaa ehkä selitti se, että kapulankuljetus ei olisi ratkaissut ottelua, jonka Yhdysvallat vei lajivoitoin 9–5.

Lehtileikkeitä
AP 28.8.1930 https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83045462/1930-08-28/ed-1/seq-41/
New York Times 28.8.1930 https://www.nytimes.com/1930/08/28/archives/us-track-team-wins-in-chicago-defeats-british-empire-9-to-5-in-meet.html

Radio
27.8.1930 NBC-yhtiön asemien kautta klo 22.30 New Yorkin aikaa


NORJA–RUOTSI
Ruotsi voitti Norjan 11. kerran
Bislett Stadion, Oslo, 30.–31.8.1930

Ruotsin mestaruuskilpailuissa kympiltä pronssisen killuttimen kilauttanut Birger Selén lähti Norja-otteluun tosimielellä. Hän voitti lempimatkansa ajalla 31.45,6, joka oli kauden kahdeksanneksi nopein maailmassa ja kolmanneksi paras, jos jätetään tilaston neljä ensimmäistä sijaa miehittäneet suomalaiset pois laskuista.

Matkalaukullisen Ruotsin mestaruusmitaleita kerännyt Sten Pettersson tyytyi tällä kerralla vain korjaamaan lajivoiton 110 metrin aidoissa. Sileällä suoranmitalla hän kaasutti toiseksi. Ruotsin voitokkaassa 1000 metrin viestijoukkueessa hän kiidätti kapulaa kriittisellä kolmannella osuudella (300 m). Maailmanennätysmies Eric Wennström nuolaisi toiseksi pika-aidoissa, mutta aika 15,1 jäi kauas edellisen vuoden tuloksista, jolloin maailmanennätyskin oli ollut kevyttä kauraa.

Pettersson ei lähtenyt 400 metrin aitoihin, joten Ruotsin kakkosmiehelle Kell Areskougille tarjoutui tilaisuus napsia lajivoitto ennätyksellään ja maailmantilaston yhdeksänneksi nopeimmalla ajalla 54,1.

Ruotsi voitti Norjan pistein 123–82. Kaikki 11 maiden välistä maaottelua vuodesta 1917 lähtien olivat päättyneet sinikeltaisten riemujuhliin. Tanska oli pulautettu pihalle pohjoismaisesta kolmimaaottelusta 1929 ja 1930, eikä Suomea siihen ollut alun alkujaankaan huolittu mukaan.

Tulokset
Täydelliset (Norsk friidrett) https://web.archive.org/web/20200925035418/https://www.friidrett.no/globalassets/aktivitet/statistikk/landskamper/landskamper1930.pdf

Lehtileikkeitä
Urheilija 10/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864003?page=19 (kuvia)


SAKSA–RANSKA
Ladoumègue soolona 3.54,6
Stadion der Stadt Hannover (Hindenburg-Stadion), Hannover, 31.8.1930

Saksa lähti kuljettamaan maaottelua heti sen jälkeen, kun joukkueet olivat marssineet kentälle ja avauspuheet paasattu. Aloituslajissa satasella isännät ottivat kaksoisvoiton Los Angelesin 100 metrin pronssimitalistin Arthur Jonathin ja Amsterdamin 200 metrin olympiakolmosen Helmut Körnigin johdolla. Hannoverilaisen Jonathin voitto oli kieltämättä yllätys, sillä Körnig oli vain muutama viikko aikaisemmin rohmunnut Saksan mestaruuskilpailuissa sekä 100 että 200 metrin voittopytyn.

Saksalaisten myllytys jatkui seuraavassa lajissa, 800 metrillä. Suhteellisen tuntematon Max Danz kylvetti loppupitkällä kovat ranskalaiset Séra Martinin ja Jean Kellerin kelpo ennätysajallaan 1.53,3, joka sijoittui kauden maailmantilastossa kymmenenneksi.

Myöhemmässä elämässään kasselilainen Danz luki itsensä lääkäriksi, liittyi kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen, ryhtyi johtamaan Saksan liittotasavallan urheiluliittoa ja vähätteli anabolisten steroidien haittavaikutuksia.

Eurolimppu liiti

Tyylitaituri (joustava askel, lähes pystyasento ja koukistetut käsivarret) Jules Ladoumègue ei pahemmin himmaillut maaotteluissa. Hannoverissa mies päästeli urku auki paukusta maaliin ja kihautti maailmantilaston viidenneksi nopeimman ajan 3.54,6. Latomäki itse juoksi vuonna 1930 kolme nopeampaa aikaa ja Suomen Eino Purje yhden.

Euroopan kovimmat Kreikan limpun singauttelijat kohtasivat jälleen kiekkokehässä. Ankanrintafileiden popsijat Paul Winter ja Jules Noël ottivat kaksoisvoiton. Makkaramiehet Hans Hoffmeister ja Ernst Paulus jäivät sijoille 3. ja 4. Winterin kansainvälisen tason voittotulos 47,92 kirjattiin trikolorin ennäykseksi. Ehkä vain Amerikan kaksikko Paul Jessup–Eric Krenz olisi kyennyt ranskalaiskaksikon nylkemään kaudella 1930.

Saksalaiset ottivat kaksoisvoiton keihäässä. Bruno Mäser tinttasi kansainvälisen tason voittolukemat 65,06. Laiton heitto kantoi 68 metrin haminoille. Suomalaisia Los Angelesin keihäskisassa ahdistellut viisinkertainen Saksan mestari Gottfried Weimann nakkasi toiseksi.

Saksa voitti maaottelun selvin luvuin 84–67. Maaotteluvoittojen maratontaulukossa saksalaiset siirtyivät samalla johtoon 5–0.

Eurooppalaisten suurvaltojen kohtaamisissa vuonna 1930 Saksa peittosi Ranskan, joka taas löi Britannian. Saksan ja Britannian välistä maaottelua ei valitettavasti ollut vuoden 1930 ohjelmassa.

Saksan talousosastolla availtiin kamppailun jälkeen puhinapulloja. Urheilullisen voiton lisäksi riehaannuttiin taloudellisesta tuloksesta. Maan urheiluliitto sai nimittäin Ranska-ottelusta sievoiset tuotot, joten se pystyi maksamaan Amsterdamin olympiamatkasta syntyneet velat pois kuleksimasta.

Tulokset
Täydelliset (Wikipedia) https://de.wikipedia.org/wiki/Leichtathletik-L%C3%A4nderkampf_der_M%C3%A4nner_1930_Deutschland_%E2%80%93_Frankreich

Radio
Saksan radiossa 15-30 minuutin mittainen lähetys, joka meni löysien puhelemiseksi, koska aikataulua oli siirretty puolella tunnilla eteenpäin.


Unkari-Suomi-maaottelusta oli porinaa jo aikaisemmin: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=79&t=3753&start=60#p75720

Seuraavassa jaksossa aletaan tonkia vuoden 1930 kansainvälisiä mestaruuskilpailuja, joihin kuuluivat muun muassa ensimmäiset Brittiläisen kansainyhteisön kisat ja naisten MM-kisat. Kannattaa pysyä kanavalla eikä hortoilla missä sattuu.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 92

24.11.1956 OK Melbourne M 400 m aidat
Alkumatkasta himmaillut Ohion valtionyliopiston yleisurheilujoukkueen eli Buckeyesin kasvatti Glenn “Jeep” Davis lähtee rypistämään viimeisen kierteen puolivälissä ja ottaa selvän voiton. Maanmiehet Eddie Southern ja Josh Culbreath miehittävät seuraavat mitalisijat. Amerikan kolmikko kylvettää maailmanennätysmies Juri Litujevin sangen tylysti. Jeepin yleisurheilu-ura oli lyhyt mutta tehokas. Hän kävi vielä Roomassa 1960 uusimassa olympiakultansa ja ryhtyi sen jälkeen pelaamaan rahasta kainalopalloa. Kahden kauden jälkeen hän palasi yleisurheilun pariin, tällä kertaa Cornellin yliopiston valmentajaksi.
Filmi 1: https://www.youtube.com/watch?v=6x2auagDLdc
Filmi 2 (värillinen) https://www.youtube.com/watch?v=Tk-YXgx_U1E
Tulokset ja raportit https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1956_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres_hurdles, https://www.olympedia.org/results/59341
AP 25.11.1956 https://www.loc.gov/resource/sn83045462/1956-11-25/ed-1/?sp=74&st=image
Kuva https://nla.gov.au/nla.obj-147849663/view
Olympic World Library 2025 https://library.olympics.com/FIBA/doc/SYRACUSE/2435836/no-excuses-how-american-hurdler-glenn-davis-took-the-worst-life-threw-at-him-to-bring-glory-to-himse


27.7.1980 OK Moskova M 10 000 m
Kympin viimeisillä kierroksilla pelataan kovaa taktiikkapeliä Etiopia-Suomi-maaottelussa. Mohamed Kedir hyökkää tuon tuostakin kärkeen hidastaakseen vauhtiaan ja pedatakseen kisaa Miruts Yifterille, jonka kiri radioselostaja Antero Viherkentän mukaan “lävähtää kuin kalman viikate”. Lasse Viren taas haluaa lisätä vauhtia ja siten vetää mattoa alta Yifterin niittopuuhilta. Kaarlo Maaninka ottaa rauhallisesti kärkiviisikon hännillä, koska tietää pesevänsä ainakin Virenin loppukahinoissa.
Video https://www.youtube.com/watch?v=5tl0YIFBp4U
Tulokset ja raportit https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1980_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres, https://www.olympedia.org/results/62252
New York Times 28.7.1980 https://www.nytimes.com/1980/07/28/archives/ethiopias-yifter-wins-olympic-10000-yifter-wins-10000-viren-runs.html
Glasgow Herald 28.7.1980 https://news.google.com/newspapers?id=sMJAAAAAIBAJ&sjid=_6UMAAAAIBAJ&pg=3195%2C2927532
Montreal Gazette 28.7.1980 https://news.google.com/newspapers?id=C38xAAAAIBAJ&sjid=naQFAAAAIBAJ&pg=2622%2C2732513

11.8.2006 EM Göteborg N 100 m aidat & N korkeus
Ruotsalaiset juhlivat omissa kisoissaan elokuun 11:ntena. Susanna Kallur nuolaisee voittoon pika-aidoissa ja Kajsa Bergqvist ottaa pronssia korkeudessa. Aitakisan palkintojenjaossa kuoro laulaa Du gamla du frian livenä palkintopallin vieressä. Käytännön soisi yleistyvän.
Video https://youtu.be/ds_OFdNJXAw?si=BJl6JHnp91S9rUpb&t=360
Tulokset https://en.wikipedia.org/wiki/2006_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_100_metres_hurdles
https://en.wikipedia.org/wiki/2006_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_high_jump
Radiosporten 11.8.2006 https://www.sverigesradio.se/artikel/5721474
Dawn 12.8.2006 https://www.dawn.com/news/205866/unheralded-hellebaut-breaks-swedish-hearts
NT 12.8.2006 https://www.nt.se/sport/goteborg-fredag/artikel/sanslosa-susanna/l6ky22wr
WA 17.9.2020 https://www.european-athletics.com/news/golden-moments-kallur-storms-100m-hurdles-gold-gothenburg
BBC 12.8.2006 http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/athletics/4780207.stm

6.7.2017 Timanttiliiga Lausanne N Keihäs
Rio de Janeiron olympiakisoissa vuonna 2016 yllättäen keihään voittanut Sara Kolak Kroatiasta tirvaisee tikun lukemiin 68,43, jotka ovat säilyneet daamin henkilökohtaisena ennätyksenä jo lähes 10 vuotta. Yleisen sarjan mitaleita ei ole tippunut Rion menestyksen jälkeen. Pariisin olympiakisoissa lyötiin kouraan neljäs sija.
Video https://www.youtube.com/watch?v=8csFkK0f2HU
Tulokset https://worldathletics.org/results/diamond-league-meetings/2017/lausanne-athletissima-7104895
WA 6.7.2017 https://worldathletics.org/news/report/sara-kolak-lausanne-diamond-league
Javelin Throw Magazine 6.7.2017 https://javelinthrowmagazine.wordpress.com/2017/07/06/sara-kolak-68-43m-wl-new-national-record/
EA 7.7.2017 https://www.european-athletics.com/news/kolak-makes-statement-lausanne-with-world-leading-43m

18.9.2025 MM Tokio N 400 m
Kauden päätösraina ei ole varsinaisesti kovin iäkäs. Vastikään jakaantumisen aloittanut Sydney McLaughlin-Levrone pehmittää sivulajissaan eli roinattomalla ratakierroksella 400 metrin edelliset maailmanmestarit Marileidy Paulinon ja Salwa Eid Naserin Tokion viimesyksyisissä MM-kisoissa. Rouva onnistuu myös melkein kaatamaan Marita Kochin nimissä olleen ja 40 vuotta kestäneen maailmanrekordin. Töitä SML joutuu tekemään voittonsa eteen enemmän kuin yhdessäkään 2020-luvun aitajuksussaan.
Video https://www.youtube.com/watch?v=QQ5_wpeKUhw
Tulokset ja raportti https://en.wikipedia.org/wiki/2025_World_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_400_metres
Athletics Weekly 18.9.2025 https://athleticsweekly.com/news/sydney-mclaughlin-levrone-makes-400m-history-in-tokyo-1040007702/
WA 18.9.2025 https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-championships/world-athletics-championships-tokyo-2025-7190593/news/report/world-championships-tokyo-25-report-womens-400m
Reuters 18.9.2025 https://www.reuters.com/sports/mclaughlin-levrone-runs-fastest-time-40-years-win-400-metres-gold-2025-09-18/
NBC: https://www.nbcsports.com/olympics/news/sydney-mclaughlin-levrone-near-world-record-400-meters-championships-2025
Let’s Run https://www.letsrun.com/news/2025/09/sydney-mclaughlin-levrone-amazes-once-again-her-47-78-beats-marileidy-paulino-47-98-in-classic-400m-final-at-2025-world-championships/
AP 18.9.2025 https://www.espn.com/olympics/trackandfield/story/_/id/46301820/mclaughlin-levrone-claims-400m-gold-second-fastest-ever
Guardian 18.9.2025 https://www.theguardian.com/sport/2025/sep/18/sydney-mclaughlin-levrone-fastest-womens-400m-40-years-world-athletics-championship-gold
Track & Field News 19.9.2025 https://trackandfieldnews.com/world-champs-womens-400-sml-downs-42-year-old-mr/
Japan Times 19.9.2025 https://www.japantimes.co.jp/sports/2025/09/19/more-sports/mclaughlin-levrone-400-meter-world-title/


Tähän päättyi tämänkertainen viiden vanhan yleisurheiluvideon tuotantokausi. Palataan jälleen asiaan tämän vuoden syksyllä, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon ulkoratakausi on painunut mailleen. Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta.

[Geb Mo]

Kunnon vanhanajan tyylillä yliopistokisat voittanut Reinikka pääsi Urheilija-lehden kanteen.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 9: KANSAINVÄLISET YLIOPISTOKISAT

Suomalaiset hallitsivat heittolajeja
Stadion am Böllenfalltor, Darmstadt, Saksa, 7.–10.8.1930

Pikakiitäjät Helmut Körnig ja Eugen Eldracher ottivat kotikentällään kaksi kertaa kaksoisvoiton universiadeja edeltäneissä opiskelijoiden kansainvälisissä kisoissa, jotka vuonna 1930 pidettiin Saksassa. Satasella Körnigin voittoajaksi kilahti 10,6, puolta pidemmällä 21,5, joka oli varsin hyvää kansainvälistä tasoa kaarreradalla.

Karl-Gustav Dahlström Ruotsista voitti 5000 metriä viimeisen kierroksen kirillään. Suomalaista akateemista kestävyysjuoksukulttuuria edusti jatkosodassa kaatunut Lahden Ahkeran Eino Puukko, joka piti viimeisen ringin säpinässä isäntämaan Fritz Schilgenin takanaan ja kipitti toiseksi. Kuusi vuotta myöhemmin Schilgen toimi viimeisenä soihdunkantajana Berliinin olympiakisojen avajaisissa.

Reinikka paketoi olympiafinalisti Kimuran

Kisojen päätöspäivänä 24 vuotta täyttänyt kurikkalainen Ilmari Reinikka ylitti 190 ensimmäisellään ja voitti korkeuden. Hän jäi omissa nimissään olleesta Suomen ennätyksestä sentin. Reinikka hankki itselleen makean voiton, sillä 194 senttiin yltäneellä ennätyksellään kisoihin saapunut nousevan auringon maan vieterikoipi ja Amsterdamin olympiakutonen Kazuo Kimura sai antautua suomalaiselle.

Jotain japanilaisillekin jäi. Tuleva kaksinkertainen olympiahopeamitalisti (1932 ja 1936) Shuhei Nishida voitti seipään tuloksella 411.

Pituushyppypaikan pehmeä rata suosi höyhenenkevyitä japanilaisia. Amsterdamin kolmiloikkauksen olympiavoittaja Mikio Oda potkaisi pisimmälle (730) ja rökitti Unkarin Lajos Baloghin, joka puolestaan oli Unkari–Suomi-maaottelussa piessyt suomalaiset.

Kaikki kolme heittolajia menivät Suomelle tai suomensukuisille. Unkarin kaksinkertainen olympiakävijä József Darányi latasi messinkiammuksen viimeisellä työnnöllään pisimmälle, jatkosodassa kaatunut Suomen Olavi Vaalamo voitti kiekon ja Saksassa opiskellut Unto Suksi sivakoi voittopallille sen jälkeen, kun oli reuhtaissut keihään ykköseksi uransa parhaalla tuloksella 66,40. Limpunviskonta oli suomensukuisten juhlaa, sillä volganmutkalaiset kahmaisivat neljä ensimmäistä sijaa.

Edelleen toisessa maailmansodassa henkensä menettänyt pituushypyn Suomen mestari Martti Tolamo voitti viisiottelun ylivoimaisesti, vaikka oli nyrjäyttänyt nilkkansa. Kisa niksahti heti jengoilleen, sillä toisessa lajissa keihäässä syntyi oma ennätys 57,74. Loppupisteiksi kirjattiin vihkoihin vuoden 1920 taulukolla 3979,490, joka jäi Paavo Yrjölän nimissään pitämästä maailmanrekordista vain vähän yli 10 pistettä. Vuoden 1934 taulukolla maailmanrekordi olisi kosahtanut atomeiksi.

Tulokset
Mitalistit (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/1930_International_University_Games

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 8.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828024?page=6
Helsingin Sanomat 9.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828017?page=4
Helsingin Sanomat 10.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828002?page=10
Helsingin Sanomat 11.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828001?page=1
Viikko-Sanomat 16.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1948342?page=2
Urheilija 9/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864012?page=1

Seuraavassa jaksossa nuuskitaan historian ensimmäisiä Brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisoja, joissa olympiavoittaja Percy Williamsin ura käytännössä päättyi vaikeaan loukkaantumiseen. Pysy kyydissä.

[Geb Mo]

Lordi Burghley päästeli sisärataa pitkin roinallisen ratakieroksen voittoon. Kuva: Wikimedia Commons/Public Domain.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 10: BRITTILÄISEN IMPERIUMIN MESTARUUSKILPAILUT

Hampsonin soolojuoksu kahdella ratakierroksella – maailman kärkitulos
Civic Stadium, Hamilton, ON, Kanada, 16.–23.8.1930

Tuleva 800 metrin olympiavoittaja Thomas Hampson Englannista antoi esimakua tulevasta voittamalla 880 jaardia ensimmäisissä Brittiläisen imperiumin mestaruuskilpailuissa (nykyiseltä nimeltään Kansainyhteisön mestaruuskilpailut). Voittoajaksi kilahti 1.52,4, joka sivusi USA:n Russell Chapmanin nimissä ollutta maailman kärkitulosta. Britannian Reg Thomas ja isäntämaan Alex Wilson jäivät hippuloita vinguttaneelle Hampsonille yli kolme sekuntia.

Thomas otti vahingon takaisin voittamalla mailin kauden 11:nneksi nopeimmalla ajalla 4.14,0. Walesin mies juoksi hyvän kauden, sillä hän oli sujauttunut voittomitalin liivintaskuunsa myös Britannian mestaruuskilpailujen mailin jälkeen pari kuukautta aikaisemmin.

Yhdistyneen kuningaskunnan urheilijat Englannista, Skotlannista, Walesista ja Pohjois-Irlannista edustavat omia maitaan Kansainyhteisön kisoissa. Poikkeuksellisesti Thomas ei niin voinut tehdä, koska Walesissa ei vielä ollut kansallista yleisurheiluliittoa. Niinpä Thomas joutui astumaan Hamiltoniin matkanneeseen valtamerihöyryyn Englannin väreissä.

Williamsin koipi kosahti

Kaksinkertaisen olympiavoittajan ja tuoreen maailmanennätysmiehen Percy Williamsin ura päättyi käytännössä Hamiltonin kisoihin, vaikka ikää Kanadan miehellä oli vasta 22 vuotta. 100 jaardin loppukilpailu kipaistiin kylmänä ja sateisena päivänä. Lisäksi urheilijat joutuivat odottamaan lähtöään minuuttikaupalla toisen lajin palkintojenjaon vuoksi. Williamsin reisi repesi pahoin puolimatkan jälkeen, mutta hän onnistui nilkuttamaan maaliin ja voittamaan mestaruuden. Paikalla ei kuitenkaan ollut ketään lääkäriä, joka olisi katsonut Williamsin jalkaa. Jos Amsterdamin pikajuoksukuningas olisi leikattu heti samana päivänä, koipi olisi parantunut. Nyt niin ei käynyt, ja Williams ei tulevina vuosina enää päässyt entiseen kuntoonsa. Los Angelesin olympiakisoissa hän putosi jatkosta välierissä.

400 metrin aitojen olympiavoittaja David Burghley oli menopäällä. Hän voitti 120 jaardin ajat ajalla 14,6 ja 440 jaardin häkit kauden yhdeksänneksi nopeimmalla noteerauksella 54,4. Kokonaisen kierroksen mittaisella aitamatkalla lordi Burghley kylvetti vastustajansa, vaikka päästeli John Akii-Buan tavoin tiukkakurvista sisärataa pitkin.

Kansainyhteisön kisojen historia alkoi isäntämaan täysosumalla. Jo viisikymppisenä kuollut torontolainen Gordon Smallacombe voitti ensimmäisen lajin eli kolmiloikkauksen tuloksella 14,75. Näin hänestä tuli Kansainyhteisön kisojen ensimmäinen yleisurheiluvoittaja ja lisäksi ainoa lätkämaan heinäsirkka, joka on lajissa onnistunut ykköstilan napsimaan tämän maineikkaan kansainvälisen mestaruuskilpailun historiassa. Vuoden 1931 jälkeen Smallacombe totesi, että alkaa vähitellen riittää, joten seuraavan vuoden olympiakisoihin hän ei enää lähtenyt, vaikka ne pidettiin kotimantereella Los Angelesissa.

Tulokset
Täydelliset (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1930_British_Empire_Games

Lehtileikkeitä ja verkkoaineistoa
UP 24.8.1930 https://news.google.com/newspapers?id=_o0cAAAAIBAJ&sjid=NI4EAAAAIBAJ&pg=5005%2C2125265
Percy Williams (Inside the Games) https://www.insidethegames.biz/articles/1124434/commonwealth-athlete-percy-williams

Seuraavassa jaksossa päästetään daamit irti. Silloin pitää pitää hatusta kiinni! Köröttelemme Fordin pirssillä Prahaan seuraamaan kolmansia Naisten maailmankisoja, jotka käytännössä olivat naisten maailmanmestaruuskilpailut. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

Maj Jacobsson liiti pika-aitojen voittoon.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 11: NAISTEN MAAILMANKISAT

Kolmoisvoittaja Stanisława Walasiewicz
Letná-stadion, Praha, 6.–8.9.1930

Puolalaissyntyinen Stanisława Walasiewicz, joka Yhdysvalloissa asuessaan käytti taiteilijanimeä Stella Walsh, teki selvää jälkeä naisten kolmansissa maailmankisoissa, joita pidettiin yleisurheilussa naisten maailmanmestaruuskisoina. Hän voitti 60, 100 ja 200 metriä. Nopsajalan sukupuoli jäi hieman epäselväksi, mutta tulokset kirjattiin pysyvästi virallisiin pöytäkirjoihin.

Ruotsikin sai yhden mestaruuden. Kuukautta aikaisemmin maailmanennätyksen sutaissut tukholmalainen Maj Jacobsson nuolaisi 80 metrin aidoissa selkeän voiton tuloksella 12,4. Hopealle kipaissut saksatar Gerda Pirch tosin kilpaili sairaana ja pronssidaami Ursula Bikrholz, hänkin Saksasta, kolhi itseään aitoihin. Häkkien ottaminen tosin kuuluu lajiin.

Mestaruutensa jälkeen Jacobsson katsoi saavuttaneensa kaiken, mikä oli mahdollista, ja lopetti urheilu-uransa 20-vuotiaana.

Korkeuden taso laski vuosista 1928 ja 1929. Saksan Inge Braumüller ja Alankomaiden olympiahopeamitalisti Lien Gisolf ylittivät kumpikin 157,5. Gisolf tekaisi samalla kauden parhaansa. Uusinnassa rima asetettiin 157 senttiin. Kimmoisa berliiniläinen pamautti yli heti ensimmäisellään, mutta Gisolfille iski rimakauhu, joten hän päätyi hiekalle riman alta. Voittopytty siis Inge Braumüllerille.

Itä-Aasian ottelijakyky

Prahalaisen lehdistön suosikiksi noussut Japanin Kinue Hitomi uusi pituuden maailmankisavoittonsa vuodelta 1926. Prahassa santakasa pöllysi 590 sentin päässä tammilankusta. Elämänsä viimeistä syksyä viettänyt monipuolisuusurheilija korjasi myös hopean kiekossa ja kolmiottelussa sekä pronssin 60 metrillä ja keihäässä.

Myös kiekon ensimmäinen olympiavoittaja Halina Konopacka toisti neljän vuoden takaisen voittonsa. Hän tosin jäi tasostaan limputtamalla voittotuloksen 36,99.

Saksa otti odotetusti kaksoisvoiton keihäässä. 24-vuotias esseniläinen Liesel Schumann kuittasi maan mestaruuskilpailuissa kärsimänsä tappion tirvaisemnalla tikun 42,32 metrin päähän. Saksan mestari Augustine Hargus latasi 40,99. Kumpikin ylitti entisen maailmanennätyksen, mutta virallisiksi ennätyslukemiksi niitä ei tunnustettu roimien tuulten vuoksi. Nykyaikanakin voisi pitää sordiinoa päällä ennen kuin mojoviin tuuliin nakattujen kiekko- ja keihäskaarien tuloksia aletaan raapustaa ennätysten vihkoon.

Saksa voitti maiden välisen pistekilpailun. Tosin Yhdysvallat ja Kanada eivät lähettäneet joukkueitaan Prahaan pörssiromahduksen aiheuttaman rahapulan ja urheilujohtajien konservatiivisten asenteiden vuoksi.

Tulokset
Mitalistit (Wikipedia) https://en.wikipedia.org/wiki/1930_Wome ... orld_Games

Seuraavassa jaksossa aletaan mankeloida eurooppalaisia yleisurheilun kutsukilpailuja vuonna 1930. Paavo Nurmi piipahti Lontoossa kipaisemassa lämpimikseen yhden maailmanrekordin ja Lasse Virtanen niisti Tukholmassa ruotsalaiset kilometrinnielijät. Kanavalla pysyminen on hyvä idea.

[Geb Mo]

Martti Tolamo. Kuva: Wikimedia Commons.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 12: KILPAILUJA EUROOPASSA JA AFRIKASSA

Marjorie Clark sivusi pika-aitojen maailmanennätystä
Alexandria Park Stadium, Pietermaritzburg, Etelä-Afrikka, 24.5.1930

Etelä-Afrikan 20-vuotias Marjorie Clark voitti 80 metrin aitakisan tuloksella 12,2, joka sivusi Tšekkoslovakian Ludmila Sychrován nimissä ollutta maailmanennätystä.

Pietermaritzburg sijaitsee itäisessä Etelä-Afrikassa vain 600 metrin korkeudella merenpinnasta, joten maan monista muista yleisurheilukentistä poiketen ei Pietermaritzburgissa tehtyihin tuloksiin lisätä A-merkkiä.

Monipuolinen Clark kilpaili viisi kertaa olympiakisoissa. Amsterdamissa 1928 tuli korkeudessa viides sija, mutta tie katkesi 100 metrin erissä. Los Angelesista 1932 oli jälleen kotiintuomisina pronssi korkeudesta ja tutuksi käynyt viides sija korkeudesta. 100 metrillä nousi tie pystyyn erissä.


YLEISHELLEENISET KILPAILUT
Tolamo potkaisi Suomen kärkituloksen
Panathinaïkó-stadion, Ateena, 29.5.1930

Pituushypyssä Suomen ässäksi noussut ja otteluissakin 1930-luvulla menestynyt viittä vaille filosofian maisteri Martti Tolamo lojautti Ateenassa pituuden kotimaisen kärjen 722, joka kesti tilaston ykkösenä kauden loppuun saakka.

Urbaanin legendan mukaan Tolamo pöllytti santakasaa myös 786 sentin päässä tammilankusta, mutta tuomarit liputtivat pienen epäröinnin jälkeen punaista. Toivo Loukolan todistuksen mukaan yhtään piikkarin piikkiä ei mennyt yli.

Tolamo sai talvisodan loppupäivinä kranaatin sirpaleesta osuman ja menehtyi muutama päivä myöhemmin.

Esteiden olympiavoittaja Toivo Loukola vei voiton 1500 ja 5000 metrillä. Hän keskeytti Etelä-Euroopan-turneensa ja matkusti takaisin Suomeen sään vuoksi. “Siellä oli turkasen kuumaa, kuin saunassa. Hiki tuli rykiessäkin", huokaili Kortesjärven kilometrinnielijä.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 4.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 893?page=6


NEWS OF THE WORLDIN KILPAILUT
Nurmi hiutaloi kuuden mailin maailmanennätyksen
Stamford Bridge, Lontoo, 9.6.1930

Numero 1 rinnassaan juossut Paavo Nurmi valtasi maailmantilaston kärkipaikan parin vuoden tauon jälkeen. Lontoossa sujahti kuusi mailia maailmanennätysaikaan 29.36,4. 10 000 metrillä se vastaa noin tulosta 30.47, jolla putosi maailmantilaston kärkiaika yhdistetyllä metri- ja mailimatkan listalla. Alfred Shrubbin nimissä ollut entinen kuuden mailin ennätys 29.59,4 oli ehtinyt jo 26 vuoden korkeaan ikään. Nurmen vuonna 1924 väliaikana juoksemaa mailimatkan tulosta 29.07,1 ei hyväksytty viralliseksi.

Lentävä suomalainen takoi eurooppalaisen seuraottelun täytelajiksi lisätyssä juoksussa tasaisesti noin 75 sekunnin kierroksia. Viimeinen rinki meni loppurypistyksen ansiosta 68,6 sekuntiin.

Evening News -lehdelle antamassaan haastattelussa Nurmi valitti radan kovuutta: “Stamford Bridgen rata oli kurja. Juostuani muutaman mailin aloin tuntea sen kovuuden jaloissani. Se oli paitsi kova, kuoppainen ja murtunut. Pahaa jaloille, liian kangistavaa."

Briteilläkin kulki Lontoossa. Pitkien aitojen olympiavoittaja lordi Burghley voitti 120 jaardin häkit Britannian ennätysajalla 14,5, jolla yllettiin kauden maailmantilastossa jaetulle neljännelle tilalle ja Euroopan ykköseksi.

Lehtileikkeitä
Glasgow Herald 10.6.1930 https://news.google.com/newspapers?id=D ... %2C1388497
Helsingin Sanomat 10.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 937?page=6
Helsingin Sanomat 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 13?page=14
Helsingin Sanomat 15.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 07?page=13


MODEN JA KRONOBERGIN KILPAILUT
Pehmeä rata pudotti Purjeen puhtia
Stadion, Tukholma, 12.–13.6.1930

Amsterdamin pronssimitalisti Eino Purje ilmoitti jo ennen mailin kilpailua, että maailmanennätystä on turha odottaa. Syynä oli Tukholman stadionin rata, joka oli edellisvuoden korjausten jäljiltä vielä liian pehmeä. Kisan Purje kuitenkin voitti.

5000 metrillä Ruotsin Jean-Gunnar Lindgren kellisti ankarassa kiri- ja kyynerpäätaistossa Suomen Toivo Loukolan. Ruotsalaisen koventunut harjoitus alkoi tuottaa tulosta kaudella 1930. Nopeuskin oli parantunut.

John Lindroth hyppäsi seipäässä kauden suomalaisen kärkituloksen 390. Edellisenä vuotena Joppe oli ehtinyt jo ylittää ensimmäisenä suomalaisena neljä metriä, tarkkaan ottaen 401 senttiä.

Matti Järvinen vei keihään ykköspalkinnon hänelle vaatimattomalla tulokselle 63,13. Myöhemmin kesällä keppi lensi huomattavasti pidemmälle.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 13.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 924?page=5
Hufvudstadsbladet 13.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 450?page=8
Helsingin sanomat 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 913?page=6
Hufvudstadsladet 14.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 482?page=9


Peters loikki maailman kärkituloksen 15,30
Zwolle, Alankomaat, 15.6.1930

Alankomaista kantautui maailmanluokan tuloksia 1930-luvulla hieman vähemmän kuin lähes vuosisata myöhemmin. Maan paras miesyleisurheilija Willem Peters pomppi kotikentällään Zwollessa kauden 1930 parhaan tuloksen kolmiloikkauksessa, 15.30. Hyppy tosin jäi vielä 18 senttiä Alankomaiden ennätyksestä, jonka Peters oli ladannut vuonna 1927.

Kolmissa olympiakisoissa mitalitta jäänyt Peters lopetti uransa Euroopan mestaruuskilpailujen voittoon 1934. Tilille napsahti myös kuusi Britannian mestaruutta, joita pidettiin epävirallisina maanosan mestaruuksina.

Ruotsalaisvalmennuksessa hyppytaitojaan kehittänyt Peters oli loukannut pahoin akillesjänteensä Britannian mestaruuskilpailuissa ennen Amsterdamin olympiakisoja, joten hän ei voinut kilpailla usein. Zwollen kisan laaki oli yksi harvoista tuloksista, joita häneltä kirjattiin vihkoihin vuonna 1930.


DEUTSCHE KAMPFSPIELE
Kymmenottelun maailmantilasto paukkui
Schlesierkampfbahn Leerbeutel, Breslau, Saksa, 28.–29.6.1930

Kymmenottelun kausitilastoa myllättiin kesäkuun lopussa Saksan Breslaussa (nykyisin Puolan Wrocław). 26-vuotias Ludwig Vesely otteluja perinteisesti arvostavasta Itävallasta kihautti pisteet 7624,500, jotka oikeuttivat kauden jälkeen maailmantilastossa kolmanneksi. Itävallan ennätyskin kosahti nurin. Wilhelm Ladewig Saksasta raatoi itsensä kisan kakkoseksi ja tilaston neloseksi. Heidän edelleen rymistelivat myöhemmin heinäkuussa suomalaiset Akilles Järvinen ja Paavo Yrjölä.

Vesely ei ehkä saanut itsestään kaikkea irti arvokisoissa. Amsterdamissa 1928 hän sijoittui seitsemänneksi. Los Angelesiin 1932 hän ei päässyt lainkaan sairastumisen vuoksi. Itävallan kymmenotteluennätys kylläkin pysyi Veselyn nimissä 27 vuotta.


Yrjölä ahkeroi parin viikon ajaksi maailman parhaat kymmenottelupisteet
Aalborg, Tanska, 9.–10.7.1930

Olympiavoittaja Paavo Yrjölä ei piitannut Breslausta pari viikkoa aikaisemmin kantautuneista ottelutuloksista vaan takoi Tanskassa taululle kymmenottelun pisteet 8117,300. Kansainvälinen yleisurheiluliitto ei kuitenkaan hyväksynyt Hämeenkyrön reiman maajussin ahkerointia viralliseksi, koska ei omasta mielestään saanut riittävästi tietoja kisan yksityiskohdista. Virallisena rekordina pysyi vielä parin viikon ajan 8053,29, jonka Yrjölä oli raatanut voittoisassa Amsterdamin-ottelussaan.

Yrjölän hyvä kuulavire avitti tuloksenteossa. Hän latasi ammuksen lukemiin 14,72, jotka jäivät myös hänen ennätyksekseen. Pituuskin meni hänen mittapuullaansa hyvin: 676.

Tanskanmaassa oli jotakin mätää, sillä Yrjölän ottelua seurasi vain noin parisataa katsojaa.

Lehtileikkeitä
Uusi Suomi 11.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 606?page=1
Helsingin Sanomat 12.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 931?page=7


TRUSTIN KILPAILUT
Virtanen niisti ruotsalaiset
Stadion, Tukholma, 10.7.1930

Lauri Virtanen kävi kilpailemassa ulkomailla ensimmäisen kerran TUL:stä SVUL:n puolelle siirtymisensä jälken. Hän niputti Tukholmassa ylivoimaisesti sikäläiset ylpeydet ja kipaisi siihenastisen ennätyksensä ja kauden 1930 kolmanneksi nopeimman ajan 14.46,8. Tuloksen arvoa nosti se, että Tukholman rata oli vuonna 1930 raskas. Ruotsin Erik Pettersson jäi yli 10 sekuntia.

Lahdentakainen Stockholms Tidningen -lehtikin oli myyty Virtasen ravista: “Virtanen edustaa uutta suomalaista juoksijakoulutusta, jonka mukaan pitkät matkat on juostava kellomaisella täsmällisyydellä – ja ellei tämä auta niin silloin turvaudutaan kahden kierroksen pituiseen kirimiseen, joka armottomasti murtaa kaiken vastarinnan”, raapusteli aviisi lämpimikseen.

Lehtileikkeitä
Uusi Suomi 11.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 606?page=1


BRANDENBURGIN MESTARUUSKILPAILUT
Nuorempi Braumüller rikkoi 40 metrin haamurajan
Vanha SCC-stadion, Berliini, 12.7.1930

Berliinissä elämänsä asunut Ellen Braumüller tuli voitontahtoa puhkuen Brandenburgin alueen mestaruuskisoihin ja nakkasi kepin 19-vuotiaana maailmanennätyslukemiin 40,27. Samalla särkyi kotikentällä 40 metrin haamuraja. Tosin Mildred “Babe” Didrikson oli pari viikkoa aikaisemmin tällännyt Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa 40,68, mutta tulosta ei ollut hyväksytty viralliseksi.

Ellenin isosisko Inge harrasti myös yleisurheilua maailmantasolla. Hän hyppäsi korkeudessa seitsemänneksi Amsterdamin vuoden 1928 olympiakisoissa. Ellen puolestaan korjasi hopean kotiin Los Angelesin keihäästä 1932.

Seuraavassa jaksossa kehrää Fordin pirssi edelleen alla, kun jatketaan köröttelyä pitkin Eurooppaa armon vuonna 1930 ja kaydään tapittamassa aina kiinnostavia yleisurheilukisoja. Silloin seurataan muun muassa Matti Järvisen Viking Line -matkailua ja viitataan kintaalla ruotsalaisten urheilutoimittajien mongoliherjoille. Pysy kyydissä mukana ja pidä hatusta kiinni.

[Geb Mo]

Ladoumègue hiutaloi 1500 metrin maailmanrekordin, eivätkä ranskalaistoimistsijat ole pysyä nahoissaan.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 13: LISÄÄ KILPAILUJA EUROOPASSA

TUKHOLMAN KISAT
Pettersson pehmitti Facellin
Stadion, Tukholma, 20.–22.7.1930

Vuosi 1930 oli viimeinen täsmälleen kaksien kesäolympiakisojen väliin sijoittunut maapallon matka auringon ympäri, jolloin ei järjestetty virallisia Euroopan mestaruuskilpailuja yleisurheilussa. Ruotsissa pidetyt Tukholman kisat eli Stockholmspelenit keräsivät kuitenkin osallistujia eri Euroopan maista ja muutaman jopa Yhdysvalloista, joten ne muodostivat yhdessä Britannian avointen mestaruuskilpailujen kanssa jonkinlaiset epäviralliset EM-kisat.

Sähäkkää aitomista – parhaita koolla

Kilpailujen kiivain kaksintaistelu käytiin pitkissä aidoissa. Ruotsin luotettava maaotteluratsu Sten Pettersson kukisti Italian Luigi Facellin ja kilautti maailmantilaston kakkosajan 53,4. Loppupitkän alussa vielä johtanut Italian poika hävisi “rinnanmitan”, joten viralliseen tulosluetteloon lyöty 0,2 sekunnin ero on virheellinen. Facellikin valtasi maailmantilastosta viidennen askelman. Kolmanneksi rutistanut Kell Areskougkin isäntämaasta paahtoi ennätyksensä 54,4, jota hän vielä paransi loppukesästä.

Pika-aidoissa Pettersson puolestaan toheloi lähdössä ja matka katkesi siihen. Yliopistomestaruuden vienyt Amerikan-vieras Steve Anderson kukisti kuntonsa menettäneen maailmanennätysmiehen Eric Wennströmin. Sekoilun vuoksi kisa uusittiin seuraavana päivänä, jolloin Pettersson kukisti Andersonin. Yleisön raivokkaasti karjumat “Pelle! Pelle!” -huudot saattoivat auttaa Sten-Pelleä jonkin verran. Lentokoneella Tukholmaan matkustanut Suomen Bengt Sjöstedt kipaisi kolmanneksi.

Hyvä eurooppalainen kaksinkamppailu käytiin moukarissa. Amsterdamin olympiavoittaja Pat O’Callaghan vaivasi kauden kolmanneksi pisimmät lukemat 52,22. ja pehmitti kahden vuoden takaisten olympiakisojen hopeamiehen Ossian Skiöldin.

190-senttinen ja 98-kiloinen O’Callaghan otti Tukholman kisoista ilon irti, sillä lempilajinsa lisäksi hän osallistui korkeuteen, kuulaan ja painonheittoon. Siviilissä mies harrasti irlantilaiseen tapaan myös nyrkkeilyä. Hän ehkä vedätti lehtimiehiä, kun ilmoitti halukkuudestaan osallistua Los Angelesin olympiakisoissa myös nuoratussa neliössä harrastettavaan laillistettuun turpaanvetoon.

Körnig nopein

Amsterdamin 200 metrin pronssisälli Helmut Körnig kaasutti suoranmitalla voittoon ajalla 10,4. Viralliseksi maailmanennätyken sivuamiseksi ei saksalaisen hilpaisua hyväksytty. Enemmän ratakierroksen jehuna tunnettu Reginald Bowen Yhdysvalloista hävisi kymmenyksen.

Peninkulmalla käytiin kova pohjoismainen ottelu. Vuonna 1929 Ruotsin mestaruuden sekä vitosella että kympillä kahmaissut Jean-Gunnar Lindgren liiskasi kiritaistelussa esteiden olympiavoittajan Toivo Loukolan vain kahdeksalla kymmenyksellä. Lindgrenin aika oli kauden yhdeksänneksi paras maailmassa, Loukolan kymmenenneksi. Herrojen keskinäiset kaksinkamppailut olivat kesällä 1930 tasaisia, sillä Lindgren oli paketoinut Loukolan niukasti myös kuukausi aikaisemmin – jälleen Tukholmassa.

Vuonna 1930 maailman parhaaksi seiväsmieheksi kohonnut Amerikan-vieras Tom Warne ylitti hänelle rutiininomaisen tuloksen 420, jonka Northwestern-yliopiston kaveri ylitti kesän aikana kolme kertaa eri kilpailuissa.

Euroopan-kiertueella Warnella riitti puuhaa kilpailujen ulkopuolellakin, sillä mies kirjoitteli jatkuvalla syötöllä kirjeitä kotona Amerikassa ikävöivälle morsiamelleen ja äidilleen.

Urallaan viisi Suomen mestaruushopeaa vienyt Eino Kenttä limputti 45,30 ja kukisti Unkarin maailmanluokan kuulantyöntäjän József Darányin. Tukholman nurmipohjainen heittorinki ei ollut parhaassa kunnossa, sillä sitä ei ollut tasoitettu.

Kisoissa nähtiin myös historiallinen keihäskaari. Matti Järvinen ylitti ensimmäisen joskaan ei viimeisen kerran 70 metrin rajan. Tiukalle se meni, sillä taululle läimittiin uusiksi Suomen ennätyslukemiksi 70,02.

Suomessa odotettiin kiivaasti jo pidempiäkin kaaria ja Erik Lundqvistin nimissä olleen maailmanennätyksen kosahtamista. “Damokleen miekka riippuu keihäsennätyksen päällä”, maalali Suomen Urheilulehti.

Tulokset
Voittajat (Spalding’s Athletic Almanac)
https://lynbrooksports.prepcaltrack.com ... lmanac.pdf

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 21.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 944?page=3
Uusi Suomi 21.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 620?page=4
Turun Sanomat 21.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 334?page=1
Hufvudstadsbladet 21.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 548?page=4
Helsingin Sanomat 22.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 943?page=6
Uusi Suomi 22.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 618?page=8
Hufvudstadsbladet 22.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 541?page=2
Helsingin Sanomat 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 942?page=4
Turun Sanomat 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 336?page=1
Hufvudstadsbladet 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 533?page=2
Helsingin Sanomat 24.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 941?page=7
Turun Sanomat 25.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 338?page=5
Urheilija 8/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 11?page=23


Moukarin uusintaottelu: Skiöld niisti olympiavoittaja O’Callaghanin
Eskilstuna, Ruotsi, 23.7.1930

Euroopan kaksi parasta lekanviskojaa ottivat viikon sisällä toisen kerran yhteen. Stockholmsspeleneiden jälkeen mentiin Eskistunaan, jossa kotikentällään heittänyt olympiahopeamitalisti Ossian Skiöld kellisti olympiavoittaja Pat O’Callaghanin Irlannista lukemin 51,51 vastaan 51,13.

Amsterdamista alkaneissa keskinäisissä kaksinkamppailuissa O’Callaghan johti edelleen voitoin 2–1.

Lehtileikkeitä
Hufvudstadsbladet 24.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 525?page=2


ALLIANSSIN KILPAILUT
Järvinen tinttasi 72,38 - mongoliherjoja sateli
Stadion, Tukholma, Ruotsi, 27.–28.7.1930

Maailman-Matti Järvinen tirvaisi maailman pisimmän keihäskaaren 72,38 Tukholmassa heinäkuussa 1930. Järjestäjät eivät tosin lähettäneet tulosta ratifioitavaksi kansainväliseen yleisurheiluliittoon. Suomen ennätykseksi tulos hyväksyttiin.

Järvinen lähetti ruotsalaisesta Sandströmin liikkeestä ostetun liidokin 72 metrin paremmalle puolelle erikoisen Tukholma–Turku–Tukholma-kiertomatkansa päätöskohteessa. Tukholmassa oli 22. heinäkuuta lentänyt uusi Suomen ennätys 70,02, kolme päivää sen jälkeen Turussa 70,23 ja lopuksi 72,38 jälleen Tukholmassa 28. heinäkuuta.

Varsinainen rähinä syntyi kuitenkin ruotsalaisen urheilulehden jonkinlaisella läpällä nakuttelemasta otsikosta: "Mongolien päivä stadionilla - vinosilmäinen Matti Järvinen anasti maailmanennätyksen". Viistoa ruotsalaista huumoria luettiin Suomessa otsasuonet pullistellen.

Sen sijaan Stockholms Tidningen äityi suorastaan kaunokirjallisiin mainesanoihin Järvisen tirvaisua kuvaillessaan: “Satumaisen keveä vauhti, pehmeä kallistuminen eteenpäin ja sitten tuo ilmiömäinen veto, keihäs liitää korkealle tyynesti ja varmasti kuin pääskynen sinitaivaalla, jo suuresta, laajasta kaaresta saattaa aavistaa etukäteen, että se on ohittava sinikeltaisen
lipun ja runsaan metrin päähän siitä iskeytyy keihäs, hienosti väristen.”

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 28.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 925?page=3
Uusi Suomi 28.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 591?page=3
Hufvudstadsbladet 28.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 540?page=1
Helsingin Sanomat 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 030?page=5
Uusi Suomi 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 585?page=8
Turun Sanomat 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 343?page=1
Hufvudstadsbladet 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 534?page=5
Helsingin Sanomat 30.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 026?page=6
Uusi Suomi 30.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 582?page=7
Hufvudstadsbladet 30.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 526?page=2 (kuvia)
Helsingin Sanomat 31.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 020?page=5
Viikko-Sanomat 2.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 350?page=3
Suomen Kuvalehti 9.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 42?page=16 (kuvia)
Urheilija 8/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 011?page=4


IK TJALVEN KILPAILUT
Anderson jälleen 14,4 – ei vieläkään hyväksytty
Bislett Stadion, Oslo, 30.–31.7.1930

Kolminkertainen Yhdysvaltain mestari Steve Anderson voitti Oslon kutsukilpailuissa 110 metrin aidat maailman kärkituloksella 14,4. Se oli jo kolmas kerta vuosina 1929–1930, kun Washingtonin (osavaltion) yliopiston opiskelija kihautti nelosia sisältäneet lukemat 110 metrin tai 120 jaardin aidoissa. Oslon-noteeraustakaan ei hyväksytty viralliseksi ennätykseksi. Ruotsin Sten Pettersson tarjosi hyvän vastuksen nuolaisemalla toiseksi maailmantilaston kuutosajalla 14,6.

Jo toisena vuotena peräkkäin Euroopan-turneelle lähtenyt Yhdysvaltain mestari (440 jaardia, 1929) Reginald “Pete” Bowen äityi menopäälle ratakierroksella. Voittoaika 48,0 oli kauden kuudenneksi paras maailmassa.

Bowen ilmoitti ottavansa vuoden 1931 levon kannalta, mutta palaavansa radoille olympiavuonna 1932. Hän putosi kuitenkin jo Yhdysvaltain olympiakarsintojen alkuerissä päälle 49 sekunnin ajalla. Myöhemmin hän toimi jo kokeneena Euroopan-kävijänä amerikkalaisten joukkueenjohtajana muun muassa vuoden 1965 Neuvostoliitto–USA-yleisurheilumaaottelussa.

Seiväshyppyä vuonna 1930 hallinnut Tom Warne voitti kisan ylittämällä jälleen hänelle rutiininomaiset lukemat 420. Tuleva kaksinkertainen seipään olympiahopeamitalisti Shuhei Nishida Japanista tuli kakkoseksi heilauttamalla ruhonsa 410 sentin korkeudelle asetetun riman yli.

Jo Tukholman kilpailuissa kipeää sormeaan valitellut Matti Järvinen nakkasi tikun varoen “vain” 64,00 metriin. Voitto tuli silläkin.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 31.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 020?page=5
Uusi Suomi 31.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 579?page=6
Helsingin Sanomat 1.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 009?page=7
Uusi Suomi 1.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 59?page=10


Nurmi juoksi 20 000 metrin maailmanennätyksen
Stadion, Tukholma, 2.–3.9.1930

Naisten yleisurheilu oli Ruotsissa selvästi Suomea edellä. Tukholman kisoissa Maj Jacobsson nirhaisi kymmenyksen pois 80 metrin aitojen maailmanennätyksestä kilauttamalla taululle lukemat 12,1. Jacobssonin kausi oli muutenkin hyvä, sillä viikko Tukholman kisojen jälkeen hän kävi pokkaamassa voittopytyn Naisten maailmankisojen pika-aidoista. Sen jälkeen hän lopetti uransa.

Suomen Hakaurheiljaa vastaavassa ruotsalaisen yleisurheilun Stora grabbar -kunniagalleriassa Jacobsson on numero 130.

Paavo Nurmi oli jo kesällä ilmoittanut halustaan käydä 20 000 metrin juoksun maailmanennätyksen kimppuun. Se onnistui Tukholmassa syyskuun alussa. Nurmi puksutti viileässä säässä käydyssä kisassa omaa konemaista tahtiaan ja katkaisi maalinauhan ajassa 1.04.38,4. Väinö Sipilän nimissä ollut entinen rekordi aleni lähes kaksi minuuttia. Kympin väliajaksi Nurmi naksautti 31.47.

“Liian kylmä, jäykistyin.alussa”, pajatti Nurmi jolkottelun jälkeen. “Lopussa oli kylmä jo niin iskenyt jäseniin, että oli vaikea oikoa koipiaan. En viitsinyt kaikkeani yrittääkään. Pidinpähän vain varani, että ennätys tulee.”

Lehtileikkeitä
Helsingin sanomat 4.9.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 997?page=5


Nurmi kukisti Kusocińskin
Varsova, 19.9.1930

Paavo Nurmi kävi syyskuussa Keski-Euroopassa paalittamassa sikäläisiä vastustajiaan, joista merkittävin oli Puolan nouseva tähti ja tuleva Los Angelesin olympiavoittaja Janusz Kusociński. Lentävä suomalainen kylvetti hänet Varsovan vitosella kauden toiseksi parhaalla ajallaan 14.54,0. Kusociński puristi imussa Puolan ennätyksen 14.55,6.

Nurmi sovelsi kesän aikana vakioitunutta taktiikkaansa. Kusociński säntäsi pitämään vauhtia kolmen kilometrin jälkeen. Nurmi seurasi ja ratkaisi kisan viimeisen kierroksen kirillään.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 21.9.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 59?page=13


BERLINER MORGENPOSTIN JA SPORT-CLUB CHARLOTTENBURGIN KILPAILUT
Nurmi voitti Berliinin vitosen
Vanha SCC:n stadion, Berliini, 21.9.1930

Paavo Nurmi päihitti yksilölajeissa neljä Saksan mestaruutta voittaneen Otto Petrin Berliinissä Charlottenburgin urheiluseuran kutsukilpailujen 5000 metrillä. Lentävä suomalainen hallitsi juoksua eikä edes yrittänyt ennätyksiä. Voittoaika pehmeällä radalla on silti mainitsemisen arvoinen: 14.58,0. Petri jäi 130 metriä.

Nurmen nimi kaikui hyvin Saksassa. 35 000 henkeä tuli katsomaan Das Ausnahmetalenttia Sport-Club Charlottenburgin urheilukentälle, jonka paikalla on nykyään Berliinin messukeskuksen eteläsiipi. Samalla kosahti seuran aikaisempi yleisöennätys.

Olympiapronssimitalisti Jules Ladoumègue varmisteli asemaansa kauden 1930 parhaana mailerina. Hän pysätti aikaraudan maailmantilaston kakkostulokseen 3.53,7 ja niittasi hyvään syyskuntoon päässeen tohtori Otto Peltzerin, joka sai pitää hallussaan lajin maailmanennätystä vielä parin viikon ajan ennen kuin ranskalainen kihautti työryhmineen uudeksi rekordiksi 3.49,2.

Tuore maailmanennätysmies Matti Järvinen kävi ottamassa rutiinivoiton keihäässä. Vauhdinottoratakin oli kehno. Tulosta 66,88 olisi vielä ennen kesää 1930 ehkä vähän juhlittukin.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 22.9.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 053?page=8
Uusi Suomi 22.9.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 523?page=1


Ladoumègue paahtoi 1500 metrin maailmanennätyksen: 3.49,2
Stade Jean-Bouin, Pariisi, Ranska, 5.10.1930

Ennen kauden viimeisiä kilpailuja lokakuussa 1930 oli Ranskan huippujuoksija Jules Ladoumègue paukutellut eurooppalaisen mailin useaan kertaan 3.52:n ja 3.53:n haarukkaan. Pariisissa maailmanrekordi aleni kerralla 3.49,2:een, eikä raaka ja sateinen sää hillinnyt menoa. Toiseksi ravasi tuleva olympiavoittaja Luigi Beccali, joka jäi Jean Bouinin stadionin 450-metrisellä radalla 8,6 sekunnin päähän. Italian ennätys meni kuitenkin nurin.

Ranskalaiset Séra Martin ja Jean Keller toimivat juoksussa jäniksinä, joten kohtuullista olisi merkitä ennätys koko kolmihenkisen työryhmän nimiin. Ladoumègue ohitti 400 metrin paalun ajassa 58,4 ja 800 metriä 2.00,4. 1200 metrin kohdalla näytti aikarauta lukemia 3.05,0. Viimeiseen 300 metriin kului aikaa 44,7 sekuntia ja 400 metriin 60,4.

Paavo Nurmi antoi lehdistössä täyden tunnustuksen Ladoumèguelle, joskin huomautti, että olisi sopivissa olosuhteissa kyennyt alittamaan ranskalaisen ajan.

Suomalaiset olympiamitalistit Harri Larva ja Eino Purje eivät kohdanneet Ladoumègueä kaudella 1930. Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset hinnoittelivat itsensä ulos Ranskan kilpailuista ja Ladoumègue puolestaan Suomen kisoista.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 7.10.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 063?page=8
Uusi Suomi 8.10.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 807?page=7

Seuraavassa jaksossa körötellään Fordin pirssillä kotimaan saviteillä. Erityisellä jännityksellä odotetaan kauden kahden parhaan juoksijan Paavo Nurmen ja liittoa vaihtaneen Lauri Virtasen keskinäisiä yhteenottoja. Helsingin Eläintarhassa pääsyliput loppuivat, joten ilman pilettiä jääneet punnersivat väkisin kenttää ympäröivän aidan yli yhteenottoa katsomaan. Pidä hatusta kiinni ja pysy kyydissä mukana.

[Geb Mo]

Nurmi vetää Eläintarhan kahden mailin kisassa. Virtanen seuraa.

YLEISURHEILUA VUONNA 1930, OSA 14: KILPAILUJA SUOMESSA

HELSINGIN TOVERIEN KILPAILUT
Purje purjehti puoleksitoista kuukaudeksi maailmantilaston kärkeen
Eläintarhan urheilukenttä, Helsinki | 24.–25.5.1930

Amerikasta maaliskuussa kotiin palannut olympiapronssimitalisti Eino Purje voitti Helsingin Eläintarhassa käydyn 1500 metrin kisan kauden parhaallaan 3.53,9. Maailmantilastossa tulos meni kärkeen, joskin heinäkuun puolivälistä lähtien Ranskan Jules Ladoumègue rykäisi kolme parempaa tulosta.

Suomalaismaileri lähti vetämään purjeet pullollaan heti paukusta. Vauhti oli sanomalehtikuvausten mukaan “hirvittävää”. 400 metriä katkesi ajassa 59,0, 800 metriä 2.02 ja 1200 metriä 3.05. Ruotsista lentokoneella vastustajaksi saapunut Birger Kraft puolestaan katkesi 1000 metrin jälkeen. Jo Amsterdamin olympiakisoissa nähty Purjeen raakaa häijympi veto niin sanotulla kuolemankierroksella (800–1200 m) teki tehtävänsä. Kisan jälkeen piippuun ajettu tukholmalaispoliisi tunnusti tosiasiat ja myönsi, ettei hänellä ollut mitään jakoa Purjeen kaltaista maailmanluokan urheilijaa vastaan.

Purjeen kunto edellytti 3.53:n alitusta. “Kun Kraft jäi auttamattomasti, hellitin 200 m. maalista, enkä
kiristänyt enää kaikkeani”, sanaili mies toimittaja Tauno Tattarille kisan jälkeen.

Entinen keihään maailmanennätyksen haltija Eino Penttilä latasi kauden parhaansa 68,38 heti kauden korkkajaisiksi. Matti Järvinen tirvaisi myöhemmin kesän kuluessa kymmenen pidempää laakia, jotka sijoittuivat maailmantilastossa sijoille 1.–10.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 26.5.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 867?page=4
Uusi Suomi 26.5.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 669?page=1
Hufvudstadsbladet 26.5.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 361?page=3
Viikko-Sanomat 31.5.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 254?page=2
Urheilija 6/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 008?page=3 (kuvia)


HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN JA KRONOHAGENS IDROTTSFÖRENINGIN KILPAILUT
Loukola sammutti Magnussonin ja Iso-Hollon voitontoiveet
Eläintarhan urheilukenttä, Helsinki | 17.–18.6.1930

Eläintarhan vitosella Ruotsin Ragnar Magnusson lähti rypistämään kellon kalkattaessa ja näytti livistävän voittoon. Esteiden olympiavoittaja Toivo Loukola sai kuitenkin hulluuskohtauksen viimeisessä kierteessä, aloitti takamatkalta raisun kirin ja pääsi ruotsalaisen ohi 20 metriä ennen maalia. Loukola kilautti oman ennätyksensä 14.48,2, joka sijoittui kauden maailmantilastossa neljänneksi. Ville Ritolan tyylillä ravanneen Magnussonin kakkosajalla 14.49,6 vallattiin taulukosta puolestaan viides sija.

“Ihmeellisen venyvä ja sitkeä mies se Loukola”, huokaili Suomen Urheilulehden toimittaja. “Matkustelee Ateenat ja Tukholmat ja juoksee keskinkertaisia tuloksia ja uskottelee kansalle, ettei hän ole kunnossa eikä missään, mutta sitten yhtäkkiä kaiken rähkimisen päälle tulee ja juoksee oman ennätyksensä Magnussonin pakottamana.”

Eino Purjeen hyvä alkukesän vire jatkui. Hän sovelsi samaa taktiikkaa kuin Tovereiden kilpailuissa muutama viikko aikaisemmin eli lähti pitämään vauhtia ilman sen kummempia lupia kyselemättä. 800 metrin väliajaksi naksahtivat pari sekuntia hitaammat lukemat kuin toukokuun kisassa, joten loppuaika painui 3.54,7:ään. Se oli kauden kuudenneksi paras maailmassa. Norjan Reidar Jörgensen pysäytti aikaraudan lukemiin 3.56,7 (maailmantilaston kymmenes).

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 18.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 930?page=7
Uusi Suomi 18.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 623?page=1
Hufvudstadsbladet 18.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 445?page=2
Helsingin Sanomat 19.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 923?page=9
Uusi Suomi 19.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 22?page=10
Hufvudstadsbladet 19.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 475?page=5


HELSINGIN KISA-VEIKOT–IDROTTSKLUBB GÖTA-SEURAOTTELU
Rajasaari pomppi maailmanluokkaan
Helsinki | 24.6.1930

Hankolaissyntyinen kumiukko Onni Rajasaari alkoi tavoitella Suomen jo ennestään tasokkaan kolmiloikkauksen huippua. Suomalais-ruotsalaisessa seuraottelussa Rajasaari pomppi Mike Conleyn tapaan viimeisellään parhaansa. Taululle rävähti tasavallan kärkitulos 14,88. Maailmallakin päästiin eteenpäin kahdella välilaskulla hypäten pidemmälle vain viisi kertaa vuonna 1930.

HKV voitti Götan pistein 81–69.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 26.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 935?page=9
Uusi Suomi 26.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 580?page=7
Hufvudstadsbladet 26.6.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 472?page=8


HELSINGIN KISA-VEIKKOJEN KILPAILUT
Sjöstedt aitoi Suomen ennätyksen – 15,0
Eläintarhan urheilukenttä, Helsinki | 16.–17.7.1930

Eurooppaan kiertueelle saapuneet japanilaiset yleisurheilijat nousivat pääosaan Helsingin Kisa-Veikkojen kilpailuissa. Olympiavoittaja Mikio Oda napsi kolmiloikkauksessa voiton venyttämällä sateesta huolimatta 14,90 – kauden viidenneksi parhaat lukemat maailmassa. Tuleva Los Angelesin pronssimitalisti Kenkichi Oshima jäi vain kaksi senttiä. Onni Rajasaari hävisi selvästi Oshimalle, vaikka jakoi tämän kanssa maailmantilaston kuudennen sijan.

Bengt Sjöstedt kaatoi omissa nimissään olleen pika-aitojen Suomen ennätyksen nuolaisemalla 42 tuuman häkit aikaan 15,0. Tammisaaren kaveri tosin oli jo vuonna 1929 aitonut moraalisen ennätyksen 14,8, jota ei ollut hyväksytty viralliseksi aitojen kaatumisen vuoksi.

Japanin valtion panostuksesta yleisurheiluun liikkui ristiriitaisia tietoja. Konsuli Vähämäki kertoi Urheilulehdelle lähettämässään jutussa, miten valtio tukee rata- ja kenttäurheilua avokätisesti. Suomessa kisailleet japanilaiset olivat toista mieltä. “Meidän hallitus ei ymmärrä urheilua niin kuin Suomen hallitus. Jos hallitus on suosiollinen, ei ole rahaa ja jos rahaa on, hallitus vastustaa”, sanoi muudan japanilainen.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 17.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 909?page=4
Uusi Suomi 17.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 578?page=1
Hufvudstadsbladet 17.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 511?page=2
Helsingin Sanomat 18.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 908?page=4
Uusi Suomi 18.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 575?page=1
Hufvudstadsbladet 18.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 505?page=5
Viikko-Sanomat 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 354?page=2
Urheilija 8/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 11?page=12


HELSINGIN TOVEREIDEN KILPAILUT
Nurmi paketoi Virtasen
Eläintarhan urheilukenttä, Helsinki | 22.7.1930

Helsingin Eläintarhassa nähtiin maailman kahden parhaan kestävyysjuoksijan välinen odotettu kaksinkamppailu. Konkari Paavo Nurmi, 33, kohtasi liittoa vaihtaneen Lauri Virtasen, 25, kahdella maililla. Matka eteni vuorovedolla, kunnes Nurmi polkaisi kirivaihteen päälle viimeisen ringin takasivulla. Kisassa juostiin vain voitosta, ja ajat jäivät Edvin Widen nimissä olleesta maailmanennätyksestä.
.
“Ei kannata huutaa”, murahti Nurmi, kun kuuli yleisön suosionosoitukset. “Huono tulos.”

Nurmi ei omien sanojensa mukaan uskaltanut vetää täyttä, koska pelkäsi Virtasta, jota ei ollut aikaisemmin kohdannut. Oman arvonsa tuntenut juoksijain kuningas totesi kisan jälkeen, että pelko oli aiheeton.

Eläintarhassa lyötiin myös Suomen yleisurheilukisojen yleisöennätys. Kentän vieressä ja lähitienoilla oli pysäköityjä autoja mustanaan. Poliisi keskeytti turvallisuussyistä lipunmyynnin sen jälkeen, kun 12 000 pilettiä oli jaettu. Sitä huolimatta ketteräliikkeinen nuoriso pystyi pujottelemaan virkapartioiden välistä ja rynnimään pummilla kentän aidan yli.

Tovereiden kutsukilpailut pidettiin vain kaksi päivää viestinjuoksun Suomen mestaruuskilpailujen jälkeen, jolloin Nurmea ja Virtasta ei nähty kapulankuljettajaisissa. Se närästi etenkin toimittaja Martti Jukolaa, joka vaati Urheilulehdessä parempaa kuria kisojen järjestämiseen.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 942?page=4
Uusi Suomi 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 616?page=1
Turun Sanomat 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 336?page=4
Hufvudstadsbladet 23.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 533?page=2
Uusi Suomi 24.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 610?page=7
Viikko-Sanomat 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 354?page=2
Suomen Kuvalehti 2.8.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 644?page=5 (kuva: Nurmi ja Virtanen lähtöviivalla)
Urheilija 8/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 011?page=3


TURUN URHEILULIITON KILPAILUT
Järvinen 70,23
Urheilupuisto, Turku | 25.7.1930

Matti Järvinen oli ehtinyt Tukholman kisoista takaisin Pohjanlahden toiselle puolelle, jossa nakkasi Turun Urheiluliiton kutsukilpailuissa kauden seitsemänneksi pisimmän keihäskaarensa ja Suomen ennätyksen 70,23.

Järvinen uskoi vakaasti, että virallinen maailmanennätys kaatuu loppukuden aikana: “Kyllä se vielä menee, ellei tule lapsihalvausta”, letkautti Maailman-Matti.

Suomen ennätyksen muutama päivä aikaisemmin nuolaissut Bengt Sjöstedt joutui antautumaan paremmalleen. Korkeissa aidoissa kaudella 1930 jöötä pitänyt Steve Anderson Euroopan-kiertueelle lähteneestä Yhdysvaltain joukkueesta selvitti häkkiviidakon hänelle vaatimattomalla ajalla 15,1. Lähes suoraan junasta radalle hypännyt Sjöstedt tuli toiseksi ja kihautti 15,6.

Amerikan Reginald Bowen tahkosi ratakierroksen loppupitkä himmaillen aikaan 48,4, jota kovempaa vauhtia Suomessa ei ollut siihen mennessä kuuna päivänä nähty. 200 metrin väliajaksi huudettiin Bowenille 23,0, joten jenkki ei katsonut aiheelliseksi rehkiä loppuosuudella sen enempää.

Lehtileikkeitä
Turun Sanomat 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 339?page=5
Helsingin Sanomat 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 939?page=6
Uusi Suomi 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 600?page=8
Hufvudstadsbladet 26.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 559?page=2


RAAHEN VESAN KILPAILUT
Reinikka 191 – Suomen ennätys
Raahen urheilukenttä | 27.7.1930

Kurikan Ilmari Reinikka ylitti Raahessa ensimmäisellään Suomen ennätyskorkeuden 191. Entistä, sentin verran alempaa ennätystä piti hallussaan viiden vuoden ajan Viipurin yleisradioaseman hoitaja Armas Wahlstedt.

Reinikka kommentoi ennätysloikkaansa: “Ponnistuspaikka oli kova, varma siitä oli ponkaasta. Hyppyhalu oli mainio ja nousu keveä. Ennätyshypyssä huomasin riman päällä, ettei ole pudottamisen vaaraa ollenkaan ja jätin ilmaliikkeet kesken, jos niin sanoa voi; kädet vedin yli rinta rimaan päin vallan kuin seiväshypyssä."

Reinikan hyppytyyli kirvoitti kehuja lehtimiehiltä. Muun muassa Urheilulehden Martti Jukola kuvaili sitä “esteettisesti nautittavaksi, siroksi tyyliksi”. Toisella sivulla jatkettiin suitsutusta: “Hänen terävää saksaustaan ja varpaanpäähänkin ulottuvaa ruumiinhallintaansa riman päällä on nautinto katsella.”

Armas Wahlstedtin ja Kalevi Kotkaksen tapaan Reinikka risteili kahden eri lajiryhmän välillä. Kurikan mies piti kilpailuohjelmassaan myös keihäänheittoa, jossa naksautteli tuon tuostakin päälle 60 metrin kaaria.

Lehtileikkeitä
Vaasa 28.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 484?page=2
Helsingin Sanomat 28.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 925?page=3
Raahen seutu 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 761?page=2
Kaleva 29.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 267?page=4

Seuraavassa jaksossa jatketaan Suomen kisojen seuraamista. Silloin todistetaan muun muassa Nurmen ja Virtasen toista keskinäistä yhteenottoa. Pysy kanavalla!