Yleisurheilun palkintorahat

[rulezman]

Raha tuntuu suomalaisia kiinnostavan urheilun yhteydessä suunnilleen enemmän kuin mikään muu, ainakin mikäli iltapäivälehtien uutisointeja katsotaan. Aina suomalaisen pärjätessä, lajissa kuin lajissa, uutisessa pitää mainita, että kuinka paljon (tai vähän) sitä tuli tienattua.

Eli kuinka raha siis yleisurheilussa suunnilleen jakaantuu?

Timanttiliiga

Helpoin esimerkkitapaus on ehdottomasti yleisurheilun lippulaivatuote Timanttiliiga, jonka palkintorahasummat ovat helposti saatavilla.

Yksittäisen osakilpailun voittaja Timanttiliigan kisasta saa 10 000 dollaria ja yhteensä kahdeksalle parhaalle jaettava potti kohoaa 25 000 dollariin (lisäksi sijoille 9-12 yltäville jaetaan kestävyysjuoksuissa joitain satasia).
Keskimäärin yhdessä Timanttiliigan kisatapahtumassa on 14-16 eri lajia, eli yhteensä palkintorahoja jaellaan semmonen 350 000 - 400 000 dollaria/osakilpailu.
Kokonaiskilpailun voittajalle on sitten luvassa 30 000 dollaria ja yhteensä Timanttiliigan finaaleissa jaetaan 60 000 dollaria per laji, eli yhteensä kaikista 32 lajista 1 920 000 dollaria.

Osakilpailuja on siis se 14, eli yksittäisiä palkintorahoja jaetaan abouttiarallaa 5 miljoonaa dollaria, eli yhteensä koko kisasarjan palkintorahasumma kipuaa sinne 7 miljoonan dollarin kieppeille.

Starttirahat ja erinäiset tulosbonukset huomioiden summaa nouseekin helposti yli kymmeneen miljoonaan dollariin kauden aikana jaettavien palkintorahojen määrässä.

Arvokisat

Arvokisoissa on sitten luonnollisesti jaossa ne isoimmat rahapotit.
Viime vuonna Eugenen MM-kisoissa palkintorahoja jaettiin n. 8,5 miljoonaa dollaria. Yksittäisen mestarin potti oli 70 000 dollaria. MM-bonus oli peräti 100 000 dollaria.

Toisaalta sitten vaikkapa EM-kisoissa tai Kansanyhteisön kisoissa palkintorahoja ei ole ollenkaan jaossa.

Suomessa, ja muissakin maissa, toki sitten liitto palkitsee menestyjät omilla tulosbonuksillaan, esimerkiksi viime vuoden Euroopan mestareille irtosi 10 000 euron stipendi.
Toki jossain Intiassa keihään olympiavoittaja Chopra nettosi erinäisistä lähteistä miljoonia ja kiinteistöjä joka sormelle.
Olympialaisten voittajille liitot maksavat luonnollisesti vieläkin paremmin, suomalainen yleisurheilun olympivoittaja olisi Tokion kisoista napannut 55 000 euron stipendin.

Muut kisat

Kotimaisista kisoista eniten palkintorahoja jaetaan vuosittain luonnollisesti Paavo Nurmen kisoista. Tänä vuonna kisojen A-lajeissa voittaja rikastui 5000 dollarilla, kakkonen nettosi kolme tonnia ja kolmaskin rikastui vielä 2000 dollarille.
Koko PNG:n urheilijoiden budjetti oli tällä kaudella puolisen miljoonaa.

MotonetGP-osakilpailuissa (pl. Kuortane) palkintorahoja on jaossa osakilpailuittain 25 000 euroa. A-lajin voittajan osuus on tonnin.
Kuortaneen kisoista, joka kuuluu B-kategoriaan, jaossa ollut summa oli 70 000 euroa ja A-kisan voittajan osuus tästä oli pari tonnia.

Maratonit ovat sitten oma asiansa, suurmaratonien voittajille on tarjolla helpostikin kuusinumeroisia summia. Esimerkiksi Eliud Kipcoge nettosi aikoinaan ME-ajallaan jopa 600 000 dollaria.

Pääsääntöisesti muuallakin Euroopassa palkintorahat noudattavat suunnilleen samaa kaavaa kuin Suomessa:
C-tason kisoissa voittajan potti on n. 1000-2000 dollaria, B-kisassa 2000-3000 dollaria ja A-kisassa 5000 dollarista ylöspäin.

Starttirahat

Palkintorahat ovat vain osa kisoissa jaetuista rahasummista. Voi olla, että jopa palkintorahoja isommankin osuuden kisoissa jaettavista rahapoteista muodostavat starttirahat.
Toki starttirahat ovat yleensä jaossa vain kaikkein valovoimaisimmille urheilijoille.

Jos muutamia esimerkkitapauksia maailma haetaan, niin harvakseltaan kilpaillut Usain Bolt nettosi kisoistaan jopa 300 000 dollaria, siis vain ilmestymällä paikalle.

Tarkoin varjeltuja salaisuuksiahan starttirahat yleensä ovat, mutta sisäpiiriläisten tietojen mukaan Tero Pitkämäki nettosi parhaimmillaan jopa 10 000 euron starttirahoja ja Ruuskasen Antti reilua 5000 euroa. Muiden suomalaishuippujen summat ovat viime vuosina jääneet maksimissaan muutamaan tonniin.
Sisäpiiriläisten mukaan pari vuotta sitten suunnilleen tusinan verran suomalaista kykeni kotimaan kisoista starttirahoja lunastamaan.

Tarinoiden mukaan Suomen isoin maksettu starttiraha on ollut, kun Arsi Harju tienasi jopa 100 000 markkaa osallistuessaan olympiavoittonsa jälkeen Helsingin GP-kisaan.

Suomen ykköskisa, Paavo Nurmen kisat pulittivat tietojen mukaan vuonna 2017 Renaud Lavillenien osallistumisesta jopa 40 000 euroa pari vuotta myöhemmin Justin Gatlinillekin 25 000 euroa.
Eniten Suomessa ovat tienanneet aikansa supertähdet, Marion Jones sekä Haile Gebreselassie, jotka tienasivat Helsingin GP-kisasta kumpainenkin 100 000 dollaria starttirahoja.


Luonnollisesti yleisurheilussakin isoimmat rahat tulevat sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta. Mondo Duplantis tienaa vuodessa seitsemännumeroisia summia pelkästään näistä ja Usain Boltin tienestit olivat uransa huippuhetkillä jopa kahdeksannumeroisia.

Summa summarum; lajiensa huiput kykenevät tienaamaan helposti jopa 150 000 - 250 000 dollarin palkintorahoja vuosittain, muilla hyvilläkin kansainvälisen tason urheilijoilla palkintorahat ovat vain yksi murunen vuoden tulonlähteissä.

[Volmari]

Huvittaa tuo GP -lyhenne kotimaisten kilpailujen yhteydessä. Sehän tarkoittaa jota kuinkin suurta palkintoa, jonka arvo on siis kuitenkin meillä vain tonni.

Onneksi enää ei sentään tarvitse jakaa urheilijoille ruskeissa kirjekuorissa pimeää rahaa tai avoimesti tavarapalkintoja televisioista sähkövispilöihin, kuten amatöörisääntöjen aikaan.

[varis]

Mitä ne sitten ovat jos ei GP-kisoja? Timanttiliigassa ei kai ole enää kokonaiskisaa. Bubka taisi myös vaatia aikamoisen palkinnon Suomeen tulostaan, oliko se nyt Kuortaneelle.

[rulezman]

350 000 markkaa taisi olla Bubkan hintalappu. Tasarahan se Kuortaneella aikoinaan hyppäsikin, eli ehkä se hintansa väärti oli.