Urheilufoorumi

Kisoihin enää kolmisen viikkoa aikaa, harmittavasti menee vähän päälleikkäin futiksen EM-skabojen kanssa.

Suomelta on lähdössä kisoihin varsin iso joukkue, noin 40 henkinen todennäköisesti.
Keihään finaali on torstaina 7.7. klo. 19:35 alkaen.

Mannio valittiin kolmanneksi pyöräksi. EM-TAVOITE 10 URHEILIJAA KAHDEKSAN PARHAAN JOUKKOON

varis kirjoitti:Meinaakohan Viivi Lehikoinen vetästä koko arvokisa ruljanssin heinäkuussa....

Näköjään keskittyy vain tuonne lasten EM-kisoihin.

Pitkämäki ja Ruuskanen kumpikin mitalin syrjässä. Neziri onnistuessaan vähintään pisteillä, Murto ja Nikkanen samoin. Keltäs muilta sieltä vois jotain odottaa?

Sandra?

Suomella hyviä muistoja Amsterdamin EM-kisoista... https://en.wikipedia.org/wiki/2001_Euro ... mpionships

vilsu kirjoitti:Pitkämäki ja Ruuskanen kumpikin mitalin syrjässä. Neziri onnistuessaan vähintään pisteillä, Murto ja Nikkanen samoin. Keltäs muilta sieltä vois jotain odottaa?

Söderverg ja Seppänen ainakin. Peiponen ja Mäkelä huippuonnistumisilla myös. Miksei Sandblomkin.

1469 urhelijaa (750+719). http://www.european-athletics.org/mm/Do ... eutral.pdf

Tietääkseni kukaan urheilija ei ole osallistunut seitsemiin EM-kisoihin? Nyt kuudensiin miehistä
Johan Wissman SWE 200/4x100
Gregory Sedoc NED 110h
Jesús España ESP puolimara
David Söderberg FIN moukari
Gerd Kanter EST kiekko

naisista ainakin
Merja Korpela FIN moukari
Ruth Beitia ESP korkeus (mahikset kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen)

Onko Jesus Garcia lopettanut kävelyuransa? Kuudet EM-kisat takana.

Näissä välikisoissa ei kävellä.

Lemaitre aikoo vetästä koko triplan, joten siinä ois mahikset ainakin sivuta Szewinskan 10 mitskun ennätystä.

Viikko aikaa kisoihin, alkaa tässä jo vähän jännittämään. Tietää ainakin miten käyttää aamupäivät töissä

Mitalikandidaatteja suomelta löytyy, toivottavasti edes yksi saadaan kaavittua. Mörö ilmoittautui eilisen juoksunsa jälkeen vahvasti taistoon mukaan. Söderberg on huimassa iskussa, Fajdekin takana kaikki on mahdollista. Vaikka Ivan Tikhon jäisikin edelle, niin mies tulee silti vuosien saatossa listalta pois putoamaan.

Kisaohjelma:

Koodi: Valitse kaikki

Keskiviikko 6. heinäkuuta (1. kisapäivä):
(TV2 kello 11.30–15.15 ja TV2 kello 16.15–21.15)

Aamupäivä:

11.45: Moukari, karsintaryhmä A (naiset)
11.50: Kymmenottelu, 100 metriä (miehet)
12.05: Korkeushyppy, karsinta (naiset)
12.40: 100 metrin aidat, alkuerät (naiset)
12.45: Kymmenottelu, pituushyppy (miehet)
13:00: Kiekko, karsintaryhmä A (naiset)
13.05: Moukari, karsintaryhmä B (naiset)
13.10: 200 metriä, alkuerät (naiset)
13:40: 100 metriä, alkuerät (miehet)
14:05: Pituushyppy, karsinta (miehet)
14.10: 400 metriä, alkuerät (naiset)
14.15: Kiekko, karsintaryhmä B (naiset)

Iltapäivä:

16.30: Kymmenottelu, korkeushyppy (miehet)
18.05: Keihäs, karsintaryhmä A (miehet)
18.05: 400 metrin aidat, alkuerät (miehet)
18.30: 200 metriä, välierät (naiset)
18.50: Seiväshyppy, karsinta (miehet)
18.55: 3000 metrin estejuoksu, karsinta (miehet)
19:25: 800 metriä, alkuerät (naiset)
19.40: Keihäs, karsintaryhmä B (miehet)
19.40: Pituushyppy, karsinta (naiset)
19.55: 10 000 metriä, loppukilpailu (naiset)
20.10: Kuula, karsinta (naiset)
20.35: Kymmenottelu, 400 metriä (miehet)

Torstai 7. heinäkuuta (2. kisapäivä):
(TV2 kello 10.50–15.30 ja TV2 16.45–21.15)

Aamupäivä:

11.00: Kymmenottelu, 110 metrin aidat (miehet)
11.05: Seiväshyppy, karsinta (naiset)
11.50: Kymmenottelu, kiekko, ryhmä A (miehet)
12.10: Kolmiloikka, karsinta (miehet)
12.20: 200 metriä, alkuerät (miehet)
13.00: Keihäs, karsintaryhmä A (naiset)
13.05: 800 metriä, alkuerät (miehet)

13.10: Kymmenottelu, kiekko, ryhmä B (miehet)
13.45: 100 metriä, alkuerät (naiset)
14.15: Kymmenottelu, seiväs (miehet)
14.25: Keihäs, karsintaryhmä B (naiset)

Iltapäivä:

17.15: Kymmenottelu, keihäs, ryhmä A (miehet)
17.15: 400 metrin aidat, välierät (miehet)
17.35: Kiekko, karsintaryhmä A (miehet)
17.45: 400 metriä, välierät (miehet)
18.05: Kuula, loppukilpailu (naiset)
18.10: 100 metrin aidat, välierät (naiset)
18.20: Kymmenottelu, keihäs, ryhmä B (miehet)
18.30: Korkeushyppy, loppukilpailu (naiset)
18.35: 400 metriä, välierät (naiset)
19.00: 100 metriä, välierät (miehet)
19.15: Kiekko, karsintaryhmä B (miehet)
19.20: Pituushyppy, loppukilpailu (miehet)
19.25: 1500 metriä, alkuerät (miehet)
19.35: Keihäs, loppukilpailu (miehet)
19.50: 800 metriä, välierät (naiset)
20.10: 200 metriä, loppukilpailu (naiset)
20.20: Kymmenottelu, 1500 metriä (miehet)
20.40: 100 metrin aidat, loppukilpailu (naiset)
20.50: 100 metriä, loppukilpailu (miehet)

Perjantai 8. heinäkuuta (3. kisapäivä):
(TV2 kello 13.05–15.45 ja TV2 18.55–23.00)

Aamupäivä:

13.15: Seitsenottelu, 100 metrin aidat (naiset)
13.30: Moukari, karsintaryhmä A (miehet)
13.55: 110 metrin aidat, alkuerät (miehet)
14.00: Seitsenottelu, korkeushyppy (naiset)
14.10: Kolmiloikka, karsinta (naiset)
14.30: 3000 metrin estejuoksu, alkuerät (naiset)
14.40: Moukari, karsintaryhmä B (miehet)
15.15: 400 metrin aidat, alkuerät (naiset)

Iltapäivä:

19.05: Seitsenottelu, kuula (naiset)
19.10: Moukari, loppukilpailu (naiset)
19.15: 1500 metriä, alkuerät (naiset)
19.35: 800 metriä, välierät (miehet)
19.50: 200 metriä, välierät (miehet)
20.10: Seiväshyppy, loppukilpailu (miehet)
20.15: 100 metriä, välierät (naiset)
20.20: Pituushyppy, loppukilpailu (naiset)
20.40: 400 metrin aidat, loppukilpailu (miehet)
20.50: 400 metriä, loppukilpailu (miehet)
21.00: Seitsenottelu, 200 metriä (naiset)
21.15: Kiekko, loppukilpailu (naiset)
21.25: 400 metriä, loppukilpailu (naiset)
21.35: 200 metriä, loppukilpailu (miehet)
21.45: 10 000 metriä, loppukilpailu (miehet)
22.25: 3000 metrin estejuoksu, loppukilpailu (miehet)
22.45: 100 metriä, loppukilpailu (naiset)

Lauantai 9. heinäkuuta (4. kisapäivä):
(TV2 kello 13.50–16.30 ja TV2 19.30–23.10)

Aamupäivä:

14.00: Seitsenottelu, pituushyppy (naiset)
14.05: Kuula, karsinta (miehet)
14.55: 4x400 metrin viesti, alkuerät (naiset)
15.10: Korkeushyppy, karsinta (miehet)
15.20: Seitsenottelu, keihäs, ryhmä A (naiset)
15.25: 4x400 metrin viesti, alkuerät (miehet)
16.25: Seitsenottelu, keihäs, ryhmä B (naiset)

Iltapäivä:

19.45: Keihäs, loppukilpailu (naiset)
20.15: 110 metrin aidat, välierät (miehet)
20.20: Seiväshyppy, loppukilpailu (naiset)
20.40: 4x100 metrin viesti, alkuerät (miehet)
20.45: Kolmiloikka, loppukilpailu (miehet)
21.00: 4x100 metrin viesti, alkuerät (naiset)
21.20: 400 metrin aidat, välierät (naiset)
21.35: Kiekko, loppukilpailu (miehet)
21.45: Seitsenottelu, 800 metriä (naiset)
22.05: 5000 metriä, loppukilpailu (naiset)
22.30: 110 metrin aidat, loppukilpailu (miehet)
22.40: 800 metriä, loppukilpailu (naiset)
22.50: 1500 metriä, loppukilpailu (miehet)

Sunnuntai 10. heinäkuuta (5. kisapäivä):
(TV2 kello 10.20–12.30 ja TV2 17.40–20.15)

Aamupäivä:

10.30: Puolimaraton, loppukilpailu (naiset)
10.50: Puolimaraton, loppukilpailu (miehet)

Iltapäivä:

18.00: Korkeushyppy, loppukilpailu (miehet)
18.05: 400 metrin aidat, loppukilpailu (naiset)
18.10: Moukari, loppukilpailu (miehet)
18.15: 3000 metrin estejuoksu, loppukilpailu (naiset)
18.25: Kolmiloikka, loppukilpailu (naiset)
18.30: Kuula, loppukilpailu (miehet)
18.35: 4x100 metrin viesti, loppukilpailu (naiset)
18.45: 1500 metriä, loppukilpailu (naiset)
18.55: 4x100 metrin viesti, loppukilpailu (miehet)
19.10: 5000 metriä, loppukilpailu (miehet)
19.30: 800 metriä, loppukilpailu (miehet)
19.40: 4x100 metrin viesti, loppukilpailu (naiset)
19.50: 4x100 metrin viesti, loppukilpailu (miehet)

Ja poimintoja:

Keskiviikko 6. heinäkuuta
12.40: 100 metrin aidat, alkuerät (naiset) Neziri?
14:05: Pituushyppy, karsinta (miehet) Väyrynen & Bäck
18.05: Keihäs, karsintaryhmä A (miehet)
19.40: Keihäs, karsintaryhmä B (miehet)
19.55: 10 000 metriä, loppukilpailu (naiset) Peiponen

Torstai 7. heinäkuuta
11.05: Seiväshyppy, karsinta (naiset) Nikkanen & Murto
13.00: Keihäs, karsintaryhmä A (naiset)
14.25: Keihäs, karsintaryhmä B (naiset)
17.15: 400 metrin aidat, välierät (miehet) Mörö & Kanervo
18.10: 100 metrin aidat, välierät (naiset) NoLo
19.35: Keihäs, loppukilpailu (miehet) Kisojen eka mitsku
20.40: 100 metrin aidat, loppukilpailu (naiset) Nolo?
20.50: 100 metriä, loppukilpailu (miehet)

Perjantai 8. heinäkuuta

13.30: Moukari, karsintaryhmä A (miehet)
14.10: Kolmiloikka, karsinta (naiset)
14.40: Moukari, karsintaryhmä B (miehet)
20.40: 400 metrin aidat, loppukilpailu (miehet) Kisojen toinen mitali?

Lauantai 9. heinäkuuta

14.05: Kuula, karsinta (miehet) Kangas
19.45: Keihäs, loppukilpailu (naiset) Toivottavasti joku suomalainen
20.20: Seiväshyppy, loppukilpailu (naiset)
20.40: 4x100 metrin viesti, alkuerät (miehet) Suomi finaaliin?

Sunnuntai 10. heinäkuuta

18.10: Moukari, loppukilpailu (miehet) Mitalia pukkaa
18.15: 3000 metrin estejuoksu, loppukilpailu (naiset) Ehkä tästäkin?
18.25: Kolmiloikka, loppukilpailu (naiset) Mäkelä toivottavasti mukana
18.30: Kuula, loppukilpailu (miehet) Ilman suomalaisia valitettavasti

Joka päivälle riittää jännättävää, hjuva.

Kiitos infosta rulezman.

Esteiden alkuerät siis pe-aamupäivällä. Toivotaan saatananmoista sadetta silloin ja finaalissa, että itiöt ei pölise ja Sandra pystyy hengittämään.

Alkamassa on siis 23:nnet yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut, mutta seuraava kertomus, josta jokaisen suomalaisen tulisi olla kuullut, koskee järjestyksessään vasta kolmansia EM-kisoja. Joten palataanpa ajassa 70 vuotta taaksepäin...


Oslo 1946 – Suomalaisen yleisurheilun kylmäävin hetki

Keväällä 1946 raskaat sotavuodet olivat pyyhkineet yli Euroopan ja maanosan urheiluelämä heräili ruudinkatkuisesta horroksestaan. Monet legendaariset urheilutapahtumat kuten pyöräilyn Italian ympäriajo ja Wimbledonin tennisturnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1939. Vuoden merkittävin urheilutapahtuma Euroopassa – ja kenties koko maailmassa – oli kuitenkin Oslossa järjestetyt yleisurheilun EM-kilpailut.

EM-Osloon saapui yli 200 urheilijaa 20 Euroopan maasta. Sodan hävinnyt Saksa oli suljettu pois kilpailuista, mutta muut Euroopan suurvallat Neuvostoliittoa myöten olivat kilpailuissa mukana. Suomalaisille kilpailut olivat pitkän odotuksen tulos. Raastavien sotavuosien aikana rintamalle olivat hukkuneet monien lupaavien urheilijoiden unelmat isänmaansa edustamisesta kansainvälisissä kilpailuissa. Oslossa suomalaisilla oli pitkästä aikaa mahdollisuus näyttää, että he kuuluvat kansoiksi kansojen joukkoon sekä urheilurintamalla että muussa kansainvälisessä kanssakäymisessä.

Osloon saapuneet urheilijat edustivat poikkeuksellista urheilijatyyppiä. Joukkueet marssittivat kentälle kokeneita sotajermuja, joiden keski-ikä oli huomattavasti korkeampi kuin muissa urheilun arvokilpailuissa. Ainostaan sodalta välttynyt Ruotsi lähetti kisoihin nuoria, voimaa uhkuvia urheilijoita. Muiden maiden kilpailijat tulivat raunioiden, nälän ja puutteen keskeltä, maista joissa inflaatio ja mustan pörssin kauppa rehottivat.

Suomalaisia ei sodanjälkeisen Euroopan kurjuus haitannut, sillä urheilukentillä kilvoittelu oli lasten leikkiä itärajalla vietettyjen pakkastalvien jälkeen. Pikemminkin suomalaisten mieliä kaiversi vastikään Ruotsille koettu 46 pisteen murskatappio maaottelussa ja 10 000 metrin ME-mieheen Viljo Heinoon kohdistuneet ammattilaissyytökset.

Suomi lähetti kolmansiin yleisurheilun EM-kilpailuihin keskikokoisen joukkueen, jonka ennakkoon suurimmaksi tähdeksi Viljo Heino lopulta kelpasi, kun kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kumosi häntä vastaan esitetyt ammattilaisepäilyt. Kilpailut avattiin 22. elokuuta kuuluisalla Bislettin stadionilla ja heti kisojen avauspäivänä kävi selväksi, että suomalaisurheilijat olivat matkassa ennennäkemättömällä sisulla ja suurella sydämellä.

Kisojen avauspäivästä 22.8.1946 tuli yksi suomalaisen urheiluhistorian merkittävimmistä ja siihen sisältyi kenties koko maamme yleisurheilun historian jäätävin yksittäinen hetki. Suomalaisista mitalijahtiin pääsivät ensimmäisenä maratonjuoksijat ja kolmiloikkaajat. Maratoonarit lähtivät normaalia lyhemmälle 40,2 kilometrin taipaleelleen kello 17.50. Voittajan arvioitiin saapuvan maratonportista stadionille kello 20.15, jolloin muut lajit olisi jo suoritettu loppuun.

Maratonjuoksijoiden taittaessa taivaltaan Oslonvuonon kauniilla rantateillä käytiin kolmiloikan EM-mitaleista senttipeliä Suomen Valdemar Raution ja Ruotsin Bertil Johnssonin kesken. Rautio johti kisaa alusta loppuun ja mittautti kolmannellaan voittotuloksen 15,17. Johnsson kurotti viidennellään kahden sentin päähän Rautiosta, mutta lähemmäksi hän ei enää päässyt. Hannes Sonck, nykyisen huippuaituri Juha Sonckin isoisä, säesti Raution esitystä viidennellä sijallaan tuloksella 14,70.

Suomalaisjuhliin päättyneen kolmiloikan kestettyä odotettua kauemmin jouduttiin 10 000 metrin juoksun alkua siirtämään tunnilla. Heti alkuun oli siis selvää, että juoksu ei ehtisi loppua ennen maratonjuoksun maaliintuloa. Järjestäjät erottivatkin köysillä juoksuradalta kaistan maaliin myötäpäivään saapuville maratoonareille. Peninkulman juoksijat puolestaan lähtivät omalle taipaleelleen vastapäivään rataa kiertäen, taistelutahtoisen ja voitonjanoisen Viljo Heinon johdolla.

Heino höyrysi kaksi ensimmäistä kilometriä ajassa 5.46,6 vain ruotsalaisen Thore Tillmanin uskaltaessa seurata häntä. Heino eteni puolimatkaan maailmanennätysvauhtia kuin veturi raiteillaan ja perässä rimpuillut Tillman joutui äkkiarvaamatta antamaan periksi ja jäi lopulta pääjoukon jalkoihin keskeyttäen pistokseen kolme kierrosta ennen maalia.

Tillman käveli vielä viheriöllä kylkeään pidellen, kun täyteen ahdettu katsomo sai silmiensä eteen ainutkertaisen näytelmän koko yleisurheilun historiassa. Kymppitonnin pääjoukosta oli Heinon perään hivuttautunut suomalainen Helge Perälä ja kaksoisvoitto näytti varmalta. Samalla hetkellä maratonportista alkoi kuulua askelten kaikua. Epäuskoisen yleisön eteen täpötäydelle, iltavalaistulle Bislettille puikahti maratonkisan kärjessä ensin siniristipaitainen Mikko Hietanen ja vain runsas minuutti hänen jälkeensä 47-vuotias Väinö Muinonen, Euroopan mestari jo vuodelta 1938.

Neljän suomalaismitalistin kohtaamisesta juoksuradalla kenties sykähdyttävin dokumentaatio on jälkipolville välittynyt Aftenpostenin seuraavan päivän numerossa, jossa kirjoitettiin:

”Heinon ja Perälän juostessa sisärataa vastapäivään juoksi heidän kaksi voittoisaa maanmiestään ulkorataa myötäpäivään. Tilanne oli niin dramaattinen ja värisyttävä, etteivät suomalaiset kylmäveriset lehtimiehet saaneet sanaakaan suustaan”.

Kaiken huipuksi voittoihin kiitävien Hietasen ja Heinon kohdatessa nämä suurjuoksijat tervehtivät toisiaan voitonriemuisina kättään heilauttaen. Samanlaisen tervehdyksen vaihtoivat hopeamiehet Muinonen ja Perälä, ja jatkoivat matkaansa kohti kahta samanaikaista kaksoisvoittoa.

Ansioituneet urheiluhistorioitsijat Antero Raevuori, Antti O. Arponen ja Matti Hannus kuvaavat tilannetta teoksessaan Urheilu 2000 yksikantaan sanoilla ”Kylmäävä hetki”. Tuon osuvammin tapausta voi tuskin nimittää.

Sadunomainen riemuvoitto päättyi Heinon kellottaessa 29.52,0 ja Hietasen 2.24.55. Suomi oli EM-kilpailujen avauspäivänä saavuttanut kolme kultaa ja kaksi hopeaa, joista neljä viimeistä mitalia puolentoista minuutin sisällä.

Oslon kisojen myöhempinä päivinä kultakantaan nousi vielä tulisieluinen ratakierroksen aituri Bertel Storskrubb. Keihäslegendat Yrjö Nikkanen ja Tapio Rautavaara ottivat hopea- ja pronssimitalit. Niiden lisäksi kotiin tuomisina olivat Väinö Suvivuon 110 metrin aitajuoksun, Nils Nicklénin korkeushypyn, Yrjö Lehtilän kuulantyönnön ja Veikko Nyqvistin kiekonheiton pronssimitalit. Yhteensä Suomi saavutti kisoista 12 mitalia ja palasi kerralla pois sodan varjoista, koko urheilevan maailman tietoisuuteen.

(Mika Noronen - SUL 2006).

Keihään ja kiekon karsinat heitetään jossain pellolla.

Keväällä väitettiin, että ne heitetään muka jossain puistossa, mutta peltoa tuo minunkin mielestäni on.

Pistää vähän miettimään että miten tuota keihäsfinaalia seuraa. Kasiin asti töissä, joten alku menee varmaan jonkun nettiseurannan parissa. Sen jälkeen pitäis varmaan siirtyä johonkin lähimestaan väijymään tuo loppu. Olis nyt ollu vaikka lauantaina, niin ei tarvis miettiä.