Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 11

Vuoden 1924 parhaat yleisurheilijat maailmassa

1 Nurmi, Suomi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m, maastojuoksu, joukkuejuoksu
2 Ritola, Suomi, 5000 m, 10 000 m, maastojuoksu, joukkuejuoksu
3 Osborn, Amerikka, korkeus, 10-ottelu
4 Houser, Amerikka, kuula, kiekko
5 Winter, Australia, kolmiloikkaus

Nurmi on harvinaisen selvä tapaus vuoden parhaaksi yleisurheilijaksi maailmassa armon vuonna 1924. Mies keräsi kolme olympiakultaa yksilölajeista (1500 m, 5000 m, maasto) ja kaksi tiimityöskentelystä (maaston joukkuekisa ja joukkuejuoksu radalla). Erityisen merkittäviä ovat 1500 metrin ja 5000 metrin voitot tunnin sisällä toisistaan. Lisäksi Nurmi kilautti maailmanennätykset hiutaleiksi nykyisistä olympialajeista 1500, 5000 ja 10 000 metrillä. Kaksinkamppailut Ritolaa vastaan päättyivät 4-0 Nurmelle.

Ritola on yhtä selkeästi maailman kakkonen kuin Nurmi ykkönen. Olympiavoitot tulivat yksilölajeista 10 000 metriltä ja 3000 metrin esteistä. Tiimityöskentelyssä kihahti kultaa maastojuoksun joukkuekisassa ja joukkuejuoksussa radalla. Ritola paransi kaksi kertaa kympin ME:tä, joskin menetti sen, kun Nurmi laittoi loppukaudesta myllyt pyörimään tälläkin matkalla. Käytännössä Ritola kohensi myös estejuoksun maailman parasta tulosta, sillä kaksi kymmenystä paremman tilastotuloksen ravanneella Bontempsilla ei ollut kisassaan vesihautaa.

Amerikan moniottelija Osborn ansaitsee kolmannen sijan. Hän rohmusi kirkkaimman medaljongin korkeudessa ja 10-ottelussa. Ylöspäin ilman apuvälinettä hyppäämisessä parani myös maailmanrekordi lukemiin 203 viikkoja ennen Pariisin kisoja. 10-ottelun moraalinen ME ei kohentunut, sillä Osbornin Pariisin ottelussa takoma pistemäärä jäi hieman Thorpen 12 vuotta vanhasta noteerauksesta (vuoden 1920 taulukko), jota ei koskaan tunnustettu. Virallisesti Osborn toki otti myös 10-ottelun ME:n nimiinsä.

Amerikan keskilännen maalaispoika ja myöhemmin hammaslääkärinä kunnostautunut Houser hallitsi kuulaa ja kiekkoa Pariisissa. Hän otti toistaiseksi viimeisenä sällinä kullan kummassakin heittolajissa.

Viidenneksi parhaaksi valitaan Australian heinäsirkka Winter, joka latasi kolmiloikkauksessa ME:n 15,52 viimeisellään ja vei kullan kengurumaahan.

Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1924

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921 & 1923. Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921. Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia, 1910. Vastaa 100 metrillä tulosta 10,2.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921 & 1924. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään loivalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.

440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1. Virallinen 400 metrin ME (1924-1926): 47,6 Liddell, Englanti, 1924 (hyväksyttiin 400 metrin ME:ksi, vaikka tulos oli suhteessa huonompi kuin Meredithin 47,4 440 jaardilla. Vuonna 1926 Liddellin tulos pyyhittiin pois ME-luettelosta.

880 y: 1.52,2 Meredith, Amerikka, 1916. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,6. 800 m virallinen ME: 1.51,9 Meredith, Amerikka, 1912.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, Suomi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, Suomi, 1924.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, Suomi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

3000 m esteet: 9.33,4 (ei vesihautaa) Bontemps, Ranska, 1924. Paras vesihaudallinen tulos: 9.33,6 Ritola, Suomi, 1924. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.

120 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.

440 y aidat: 52,1 (ei hyväksytty) Riley, Amerikka, 1924. Paras hypittävän 400 metrin tulos, joka nykysäännöillä olisi hyväksytty ME:ksi: 52,6 Taylor, Amerikka, 1924. Virallinen 400 m aitojen maailmanrekordi: 54,0 Loomis, Amerikka, 1920.

4 x 100 m: 41,0 Amerikka (Hussey - Clarke - Murchison – LeConey), 1924.

4 x 400 m: 3.16,0 Amerikka (Cochran - Stevenson - MacDonald – Helffrich), 1924.

Korkeus: 203 Osborn, Amerikka, 1924.

Seiväs: 422 (ei hyväksytty) Spearow, Amerikka, 1924. Virallinen ME: 421 Hoff, Norja, 1923.

Pituus: 776 LeGendre, Amerikka, 1924.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911 & 15,52 Winter, Australia, 1924. Vuonna 1924 Ahearnin tulokseksi tulkittiin 15,51, jolloin Winter sai nimensä ME-luetteloon yksin. Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter joutui jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 47,61 Lieb, Amerikka, 1924. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 66,62 Lindström, Ruotsi, 1924.

10-ottelu: 7751.60 (vuoden 1920 taulukko) Thorpe, Amerikka, 1912. Thorpen mitalit vietiin ammattilaissyytösten vuoksi vuonna 1913. 1980-luvulla ne annettiin takaisin suvulle. Thorpen ME-tuloksia ei kuitenkaan palautettu virallisten ennätysten kirjoihin. Virallinen ME (vuoden 1920 taulukko): 7710,775 Osborn, Amerikka, 1924.

20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.

50 km kävely: 4.34.03 Sievert, Saksa, 1924.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)

Seuraavassa jaksossa valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1924 ja syynätään maan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset vuoden 1924 loppusssa.

[Geb Mo]

Stenroos Pariisissa.


YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 12

Vuoden 1924 parhaat suomalaiset yleisurheilijat

1 Nurmi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m, maastojuoksu
2 Ritola, 5000 m, 10 000 m, 3000 m esteet, maastojuoksu
3 Stenroos, maraton
4 Myyrä, keihäs
5 Tuulos, pituus, 3-loikkaus

Nurmi on harvinaisen selvä tapaus vuoden parhaaksi suomalaiseksi yleisurheilijaksi armon vuonna 1924. Mies keräsi kolme olympiakultaa yksilölajeista (1500 m, 5000 m, maasto) ja kaksi tiimityöskentelystä (maaston joukkuekisa ja joukkuejuoksu radalla). Erityisen merkittäviä ovat 1500 metrin ja 5000 metrin voitot tunnin sisällä toisistaan. Lisäksi Nurmi kilautti maailmanennätykset hiutaleiksi nykyisistä olympialajeista 1500, 5000 ja 10 000 metrillä. Kaksinkamppailut Ritolaa vastaan päättyivät 4-0 Nurmelle.

Ritola on yhtä selkeä kakkonen kuin Nurmi ykkönen. Olympiavoitot tulivat yksilölajeista 10 000 metriltä ja 3000 metrin esteistä. Tiimityöskentelyssä kihahti kultaa maastojuoksun joukkuekisassa ja joukkuejuoksussa radalla. Ritola paransi kaksi kertaa kympin ME:tä, joskin menetti sen, kun Nurmi laittoi loppukaudesta myllyt pyörimään tälläkin matkalla. Käytännössä Ritola kohensi myös estejuoksun maailman parasta tulosta, sillä kaksi kymmenystä paremman tilastotuloksen ravanneella Bontempsilla ei ollut kisassaan vesihautaa.

Stenroos repi Pariisin helteessä raadetulla olympiamaratonilla lähes kuuden minuutin eron hopeamitalistiin. Sillä meriitillä tulee kolmossija.

Antwerpenin keihäsvoittaja Myyrä höntsäili välivuodet ja valmistautui iskemään uudestaan Pariisissa, kun suuret kilpailut koittavat. Kisojen jälkeen kaksinkertainen olympiavoittaja pakeni velkojaan Amerikkaan, josta ei enää kotimaahansa palannut.

Villasukkaheinäsirkka Tuulos ansaitsee tulla valituksi viidenneksi parhaaksi. Pariisissa tipahti neljäs tila sivulajista pituudesta ja pronssi kolmiloikkauksesta. Tampereen sälli tosin latasi niukasti yliastutulla 15,72, jolla olisi tullut toinen peräkkäinen olympiakulta ja vieläpä ME-tuloksella.

Suomen kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1924

100 m: 10,8 Härö, 1922 & 10,8 Halme, 1923. Epäilyttävä tulos mutta virallinen SE: 10,8 Railo, 1907. Epäilyttävä tulos: 10,6 Halme, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska ranskalaiset ajanottajat eivät olleet sikäläisen liiiton hyväksymiä).

200 m: 22,2 Härö, 1923.

400 m: 49,0 Wilen, 1923.

800 m: 1.56,3 Nurmi, 1923.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, 1924.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

3000 m esteet: 9.33,6 Ritola, 1924 (epävirallinen SE)

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,6 Wilen, 1923.

400 m aidat: 53,8 Wilén, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska oli otettu vain yhdellä kellolla). Virallinen SE: 55,3 Wilen, 1923.

4 x 100 m: 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Wilén – Drisin), 1923 & 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Husgafvel – Eskola), 1924

4 x 400 m: 3.19,3 Maajoukkue (Härö – Åström – Drisin – Wilén), 1923.

Korkeus: 187 Kraemer, 1922.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921.

Pituus: 731 Tuulos, 1923.

3-loikka: 15,48 Tuulos, 1923.

Kuula: 14,86 Niklander, 1913.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, 1914.

Moukari: 48,74 Eriksson, 1924

Keihäs: 66,10 Myyrä, 1919.

10-ottelu: 7226,905 Strandberg, 1923.

Lähteet:

- Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Jukola, Huippu-urheilun historia
- Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa

Ulkoratakauden alkamiseen on vielä aikaa, joten ehkä tässä ehditään vielä ennen kevättä porhaltaa eteenpäin ja käydä läpi vuoden 1925 yleisurheilutapahtumat. Pysykää kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 60



14.7.1912 OK Tukholma M moukari
New Yorkiin muuttanut vanttera irlantilainen McGrath veivaa lekan kauimmaksi ja vaihtaa neljän vuoden takaisen hopean kultaan tuloksella 54,74. Muilla ei ole mitään jakoa; irlannikon heikoinkin heitto kantaa pidemmälle kuin muiden paras. McGrath lähti vielä 46-vuotiaana jermuna Pariisin kisoihin 1924 ja sijoittui siellä 16 vuoden tauon jälkeen jälleen toiseksi.
Video: https://youtu.be/m2370Gw5zY4?t=6893
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1912_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_hammer_throw, https://www.olympedia.org/results/56920
USATF: http://legacy.usatf.org/HallOfFame/TF/showBio.asp?HOFIDs=222
Great Irish Sportspeople: https://ovalmauls.wordpress.com/2016/08/08/great-irish-sportspeople-abroad-matt-mcgrath/
Suomen Urheilulehti 20.8.1912: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/878667?page=40

26.8.1973 Nuorten EM Duisburg 800 m
Wulbeck lähtee kotikisoissaan halkomaan tuulta toisen ringin alkaessa. Britannian uusi nuorisotähti Ovett säntää perään letti hulmuten, mutta malttaa passailla 10 metrin päässä ja lykkää myrkyn vasta viimeisellä 30 metrillä. Wulbeck sai odottaa seuraavaa arvokisamitaliaan 10 vuotta, kunnes Helsingin MM-kisoissa tärähti ykköstila.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=1XC_Hy-cO9g
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1973_European_Athletics_Junior_Championships

8.9.1982 EM Ateena N korkeus
Ulrike Meyfarth voitti olympiakultaa teinityttönä Munchenin kisoissa 1972. Sen jälkeen kului vuosikymmen varjojen mailla kunnes 80-luvun alussa alkoi taas kulkea. EM-kisoissa tulee voitto ME-tuloksella 202. Tamara Bykova ja Sara Simeoni saavat tyytyä himmeampiin lätkiin.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=p6MUGHODjFo
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1982_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_high_jump

20.3.1995 Maastojuoksun MM Durham N nuorten sarja
Annemari Sandell (nyk. Kiekara) lähtee polkemaan kevyellä jalalla 200 metriä ennen maalia ja niputtaa tukuttain kovia afrikkalaisia. Se on ilmeisesti hänen ainoa kirivoittonsa pitkällä urallaan. Sveitsin Anita Weyermann kamppailee Sandellin kanssa mitalista loppukilometrille, mutta nitkahtaa kuudenneksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=kf24fKU10NI
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1995_IAAF_World_Cross_Country_Championships_%E2%80%93_Junior_women%27s_race
New York Times 27.3.1995: https://www.nytimes.com/1995/03/27/sports/IHT-a-finnish-success-story-produced-in-kenya.html

30.9.2000 OK Sydney N 4x100 m
Monissa GP-liemissä marinoitu Bahamasaarten nelikko Savatheda Fynes - Chandra Sturrup - Pauline Davis - Debbie Ferguson kukistaa USA:n, joka yliopistojen viestikisojen luvattuna maana vaihtaa kaksi kertaa luokattomasti. Edes Marion Jonesin rypistys loppupitkällä ei auta, kun on matkalla sössitty hartaudella. Voittajakvartetti tunnetaan kotisaarillaan lisänimellä The Golden Girls. Helmikuussa muistelmansa julkaiseva Pauline Davis ottaa viidensissä viiden renkaan kisoissaan ja uransa viimeisessä kilpailussa kirkkaimman olympiamitalin. Toinen kultamitali pujotetaan rouvan kaulaan vielä kymmenen vuotta myöhemmin. Marion Jones tunnustaa vuosien venkoilun jälkeen viimein syntinsä, joten alun perin Sydneyn 200 metrin kisassa toiseksi kipaissut Davis nostetaan olympiavoittajaksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=H1CddXRM-hk
Dokumentti Bahaman nelikosta: https://www.youtube.com/watch?v=qYF7D5_AWJs
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2000_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_4_%C3%97_100_metres_relay
IOC: https://olympics.com/en/news/bahamians-click-into-gear-for-record-breaking-relay-gold
Nassau Guardian: https://thenassauguardian.com/its-been-20-years/

Seuraava viiden rainan satsi ilmestyy täällä 19.1.2022.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 1: NURMI JA RITOLA AMERIKASSA



Vuonna 1925 yleisurheiltiin taas ilman kansainvälisiä arvokilpailuja, ellei Britannian avoimia mestaruuskisoja lasketa sellaisiksi. Pohjoismaissa kilpailutoiminta vilkastui hieman, sillä ensimmäinen Suomi-Ruotsi-maaottelu käytiin Helsingissä syyskuussa 1925. Alkuvuonna valokeila siirtyi kuitenkin Pohjois-Amerikan hallikisoihin.

Nurmi matkusti loppuvuodesta 1924 kilpailuturneelle uudelle mantereelle. Ohjelmassa oli viiden kuukauden aikana 55 kilpailua enimmäkseen hallissa. Niistä hän jätti voittamatta vain neljä. Yhdessä hän joutui keskeyttämään vatsavaivojen vuoksi ja toisessa hävisi kiertueen viimeisen kisan hänelle alimittaisella 880 jaardilla. Takkiin tuli myös parissa joutavassa tasoituskisassa.

Kissanristiäiset eivät kiinnosta

Lentävä suomalainen asettui asumaan alivuokralaiseksi New Yorkin Bronxissa. Vierestä avautuivat Van Cortlandtin puiston lenkkipolut. Samaisella viheralueella pidettiin 1920-luvulla Yhdysvaltain maastojuoksumestaruuskisoja, joissa Ritola keräsi viisi voittopyttyä. Bronxin kortteerista Nurmi kävi junalla kilpailemassa eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Tahti oli tiukka; parhaimmmillaan juostiin kisa joka päivä tai ainakin joka toinen. Kerran Nurmi alkuverrytteli hölkkäämällä Bronxista Madison Square Gardeniin. Hän ei voinut matkustaa metrolla, koska se oli täynnä ihmisiä, jotka olivat menossa katsomaan Nurmen juoksua.

Nurmen ja Ritolan huonoista väleistä on puhuttu. Pohjois-Amerikan kiertueella he kuitenkin kiersivät kisoja usein yhdessä. Ritola tosin ei turneen loppupuolella enää kovin usein kisaillut Nurmea vastaan, koska ottelut päättyivät yleensä New Yorkin karpenterin tappioon. Nykyajan tapaan kumpikin osallistui samoihin kisoihin, mutta juoksi eri matkan.

Turun mies keskittyi kiertueen aikana oleelliseen eikä turhia lörpötellyt lehdistölle. Lukuisista ohjelmaan ympätyistä amerikansuomalaisten kekkereistäkin mies liukeni pakosalle ensimmäisen tilaisuuden tullen. Yksi amerikkalaislehti pääsi kuitenkin jututtamaan juoksijain kuningasta turneen alussa:
Turun Sanomat 14.1.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1488453?page=3

Amerikan ja Suomen kulttuurierot kävivät ilmi USA:n lehdistön kirjoittelusta. Sikäläinen media moitti Nurmea kylmäkiskoisuudesta, kun kivikasvoisena vain tallusteli radalle ja sieltä pois eikä niin sanotusti ottanut yleisöään ja osallistunut yleiseen hulinaan.
Turun Sanomat 18.2.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1488497?page=3



Aloituspotku Madison Square Gardenissa: kolme ME:tä

Kiertue polkaistiin käyntiin loppiaisena 1925 New Yorkissa. Taktiikkaan kuului se, että alkupotkusta tehtäisiin mahdollisimman näyttävä, jotta manageri Qvistin olisi helppo tarjota Nurmea turneen seuraaviin kisoihin. Madison Square Gardenin hallissa, jossa tupakansavusta pystyi leikkaamaan miekalla siivuja, oli ohjelmasssa kaksi matkaa. Niillä sisäratakisoihin tottumaton Phantom Finn tekaisi lämpimikseen kolme epävirallista hallimaailmanennätystä: 1500 metriä ohitettiin ajassa 3.56,0, maili 4.13,6 ja 5000 metriä 14.44,6. New York Timesin mukaan Nurmi kiersi rataa ”tuulen nopeudella ja keveydellä”. Mylvivä ja jalkojaan tömistelevä 12 000-päinen yleisö sai vastinetta rahoilleen. Se tosin joutui pulittamaan tiketistä kolme kertaa normaaleja kisoja enemmän.
Lewiston Daily Sun 6.1.1925: https://news.google.com/newspapers?id=hCMgAAAAIBAJ&sjid=fmkFAAAAIBAJ&pg=1558%2C376862
Lewiston Daily Sun 7.1.1925: https://news.google.com/newspapers?id=hSMgAAAAIBAJ&sjid=fmkFAAAAIBAJ&pg=1590%2C442510
Uusi Suomi 8.1.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506183?page=2
Uusi Suomi 23.1.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506190?page=2
Uusi Suomi 24.1.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506182?page=7
Uusi Suomi 1.2.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506132?page=15 (amerikkalaislehtien kommentit loppiaisen kisoista)

Ritolalle 5000 metrin halli-ME

Vitosella kukistui itse Ritola, joka tosin ei ollut parhaassa tikissään kauden alkajaisiksi. Mies oli palautellut edellisenä syksynä olympiavuoden rasituksista naukkailemalla tuliliemiä taajaan. Se oli helppoa kieltolainkin aikana, sillä New Yorkissa oli 30 000 salakapakkaa.

Myöhemmin Peräseinäjoen suden kunto nousi. Helmikuun 24. päivänä mies uhmasi keskipakoisvoimaa Madison Square Gardenissa ja kiiti 146,3 metrin pituista puurataa kaistapäistä vauhtia. Maaliviivan ylittyessä kihahti taskunauriisiin vitosen epävirallinen halli-ME 14.23,2, joka alitti Nurmen nimissä olleen ulkoratarekordin viidellä sekunnilla. Lukemat kestivät myös maailman kärkituloksena vuoden loppuun saakka, mikäli hallinoteeraukset otetaan huomioon (ulkoradalla Ville jäi vuonna 1925 talven hallinoteerauksestaan selvästi). Ritolan tulos kesti myös 5000 metrin epävirallisena halli-ME:nä 1960-luvulle saakka ja SE:nä 1970-luvulle. ”Näissä kisoissa Ritola näytti leijonankyntensä, hän todisti oikein kouraantuntuvasti kuuluvansa samaan luokkaan kuin juoksukuningas Nurmikin”, pudotteli kommenttejaan Helsingin Sanomien toimittaja.
Uusi Suomi 27.2.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506186?page=8
Hufvudstadsbladet 27.2.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396407?page=9
Helsingin Sanomat 15.3.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394211?page=12

Vauhtia Valkoisesta talosta

Nurmi kävi uudestaan mailin epävirallisen maailmanennätyksen kimppuun Buffalossa 7. maaliskuuta. Tällä kerralla tulos aleni 4.12,0:aan, joka ei paljon jäänyt miehen nimissä olleesta ulkoratojen maailmanrekordista 4.10,4. Juoksijain kuningas valmistautui kisaan vetämällä kovat kaulaan ja piipahtamalla Washingtonissa Valkoisessa talossa morjenstamassa toista vähäpuheista miestä eli Amerikan presidenttiä Coolidgea.
Hufvudstadsbladet 9.3.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396387?page=6

Ennätys 71 vuodeksi

Rautatiekiskot New Yorkista Buffaloon kävivät Nurmelle tutuiksi, sillä hän kävi New Yorkin osavaltion länsipäässä helmikuussa kilauttamassa hiutaleiksi myös 2000 metrin epävirallisen hallimaailmanennätyksen. Lukemat 5.22,4 kestivät Suomen ennätyksenä 71 vuotta, kunnes Tammisuo puksutti 5.20,18 Jyväskylän hallissa vuonna 1996.
Turun Sanomat 14.2.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1488510?page=4

Italialainen yleisurheiluasiantuntija Quercetani pitää Nurmen merkittävimpänä tuloksena kahden mailin epävirallista ME:tä 8.58,2, joka syntyi Madison Square Gardenissa 14. helmikuuta. Yhdeksän minuutin haamurajan rikkominen mailimatkalla oli anglosaksisessa maailmassa sentään jotain.

Nurmi ja Ritola kohtasivat 5000 metrillä jälleen New Yorkissa Madisonin ladossa 17. maaliskuuta. Virsut iskivät puurataan häijyä tahtia. Ritolan epävirallinen ME natisi liitoksissaan, sillä vauhti tähtäsi 14.20:n loppuaikaan. Valitettavasti ennen kisaa kitusiin huidottu vasikanleike jytäsi liikaa Nurmen pötsissä, joten hän joutui keskeyttämään.
Uusi Suomi 10.4.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506119?page=12

Yksi turneen kiintoisimpia otteluja käytiin ulkoradalla Los Angelesissa Memorial Coliseum -areenalla huhtikuun lopussa. Silloin Nurmi juoksi näytöskisan pikajuoksija Paddockin valmentamaa Hopi-intiaanien patrullia vastaan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=bWpKYXVFRJY
Uusi Suomi 26.4.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506235?page=14

Ammattilaissyytöksiä

Nurmen likvidit olivat turneen jälkeen ilmeisesti ainakin kohtalaisella mallilla. Jopa niin kohtalaisella, että hän ja managerinsa joutuivat tuon tuostakin juoksemaan Manhattanilla sikäläisen amatööriurheiluliiton toimistolla nuhdeltavana ylisuurien korvausten vuoksi. Myös Ritolaa epäiltiin ylimitoitettujen matkakorvausten laskuttamisesta. Ritolan elämänkerturi Viidan mukaan Nurmi laskutti joka kisasta arviolta 500-1000 dollarin palkkion matkakulujen lisäksi, jolloin Nurmi ansaitsi kiertueellaan suunnilleen saman summan kuin 1920-luvun työmies 5-10 vuodessa. Ritolan starttirahat saattoivat olla puolet pienempiä. Huhtikuussa 1925 amerikkalaisvirkailijat asettivat Nurmen ja Ritolan viikoksi kilpailukieltoon. Se raukesi, kun manageri Qvist toimitti kootut selitykset konttorille. Jälkeenpäin Nurmi on väittänyt, ettei hän ottanut liikaa rahaa mutta manageri Qvist saattoi kääriä palkkioita omiin liiveihinsä.
Uusi Suomi 8.5.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506266?page=9

Nurmen ja Ritolan tiedetään odotelleen hotellilla ainakin kerran rahoja ennen kisan alkua ja käskeneen Qvistin ilmoittaa järjestäjille, että metriäkään ei juosta, elleivät hillot tule majapaikkaan heti.

Yhdysvaltain amatööriurheiluliitto oli käytännössä Nurmesta riippuvainen. Hän toi yleisöä katsomoon niin, että sitä piti survoa kenkälusikalla sisään, ja edisti yleisurheilun suosion kasvua Amerikassa. Ammattilaissyytökset katsottiin lopulta läpi sormien. Kilpailujen järjestäjät kävivät jopa kuiskuttelemassa AAU:n herroille, että älkää menkö vaarantamaan Mr. Nurmen amatööristatusta.

Nurmen Amerikan-kiertue oli yksi merkittävimpiä urheilun historiassa. The Flying Finn loi amerikkalaisyleisölle kuvan itsestään lähes yli-inhimillisenä mestarina, joka juoksee ennätyksiä toisensa jälkeen ja voittaa kisan kuin kisan. Kun Nurmi kuoli vuonna 1973, ei New York Times uutisoinut sitä urheiluosastossaan vaan etusivulla.

Luettavaa

Kalle Virtapohja: https://aamulenkki.blogspot.com/2015/01/paavo-nurmen-amerikan-kiertue-alkoi-new.html
Kalle Virtapohja 2: https://www.yleisurheilu.fi/uutinen/paavo-nurmesta-leivottiin-amerikan-kiertueella-supertahti/
Amerikan turnee Nurmen kotisivulla: https://paavonurmi.fi/tour-usa/
New York Times Nurmen Amerikan-kiertueen kuvaajana: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201404031237.pdf

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 2: USA:N YLIOPISTOMESTARUUDET JA MUITA ALKUKAUDEN KAHINOITA, TUULOKSELLE MAAILMAN KÄRKITULOS


Hubbard nassauttaa tassun lankulle ja lähtee liitämään.

Yhdysvaltain yliopistomestaruudet ratkaistiin kesäkuussa 1925 Chicagossa Staggin kentällä, joka on jyrätty atomeiksi jo aikapäiviä sitten.

Hubbard pamautti pituuden ME:n - 789

Pituuden olympiavoittaja Hubbard Michiganin yliopistosta otti vastustajiltaan luulot pois lojauttamalla heti ensimmäisellään 789. Uusi ME oli syntynyt. Yhdysvaltalaiset yleisurheiluasiantuntijat olivat vaikuttuneita loikasta ja arvelivat maailmanrekordin kestävän ikuisesti tai ainakin kauan.

Vuosisata sitten urheilutulokset kulkivat hitaasti Atlantin yli. Uutisankkojakin oli. Hubbardin potku ehdittiin Suomessa jo julistaa pötypuheeksi kunnes 7. heinäkuuta eli melkein kuukausi kisojen jälkeen tuli suomenkielisten New Yorkin Sanomien kautta tieto, että Michiganin hemmo on todellakin pöllyttänyt santakasaa 789 sentin päässä tammilankusta.

Hubbard kruunasi työntäyteisen kisaviikonloppunsa pyyhältämällä voittoon myös 100 jaardilla, joskin voittokihahdus 9,8 (vastaa metrimatkalla tulosta 10,7) olisi voinut parempikin olla.

440 jaardin aitoja ei ollut ohjelmassa, joten Pariisin hypittävän ratakierroksen olympiavoittaja Taylor kipaisi 220 jaardin aidat ja voitti sen ajassa 24,0. Hän äityi muutenkin urakoimaan, sillä pituudessa tuli hopeaa Hubbardin jälkeen tuloksella 737.

Pariisin kuulakakkonen Hartfrant voitti rautapallon pökkäämisen kelpo tuloksella 15,24. Hän tosin jäi edellisvuoden ennätyksestään (15,53). Kiekkoa Etelä-Dakotan sälli viskasi 43,03, mikä riitti kakkostilaan. Hän jäi selvästi toukokuun alussa San Franciscossa limputtamastaan uudesta ME:stä 47,89. Hoffman vei voittopytyn yliopistoennätyksellä 45,21. Seuraavalla kaudella tuore mestari lähti pelaamaan rahasta kainalopalloa.

Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1925_NCAA_Track_and_Field_Championships
Uusi Suomi 7.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506305?term=Hubbard&page=7
USTFCCCA: https://www.ustfccca.org/ncaa-100/dehart-hubbard-michigan-world-record-long-jump-ncaa-championships
Kuvassa Hubbard rutistaa 100 jaardin voittoon: https://quod.lib.umich.edu/b/bhl/x-bl012113/BL012113?chaperone=S-BHL-X-BL012113+BL012113;evl=full-image;quality=1;size=50;subview=download;view=entry

Osborn 206 näytöskisassa

Ennen NCAA:n mestaruuskisoja ehdittiin Amerikassa läimiä tiskiin joitakin lupaavia ulkoratatuloksia. Korkeuden ja kymmenottelun olympiavoittaja Osborn pomppasi 206 sentin korkeudella killuvan riman yli jo maaliskuun lopussa Austinissa. Koska kilpailu oli näytöskisa, ohittivat maailmanennätysvihkon kirjurit sen olankohautuksella.

Toukokuun lopussa puksutettiin 440 jaardia kovaa Philadelphiassa. Tierney Connecticutista voitti. Taskunauriit pysähtyivät 47,9:ään (vastaa 400 metrillä tulosta 47,6), Gage oli toinen (48,1) ja Ascher rypisti kolmanneksi (48,2). He myös miehittivät maailmantilaston kolme ensimmäistä sijaa kauden 1925 päättyessä. Kolmikosta Tierney jatkoi vielä vuoteen 1928 saakka, mutta hyytyi Amsterdamin ratakierroksen erissä. Hän siirtyi nopeammille tiilimurskille korkeassa 101 vuoden iässä vuonna 2004.

Tuulos maailman kärkeen, Wide riisti Nurmelta ME:itä

Tuulos Tampereelta pomppi kolmiloikkaa 15,06 HKV:n helluntaikilpailuissa Eläintarhan kentällä toukokuun viimeisenä. Vuoden 1925 päättyessä saatettiin todeta myhäillen, että tulos riitti maailman kärkipaikkaan. Lajin globaali taso tosin valahti lähes puoli metriä alaspäin Pariisin olympiavuodesta. Samoissa kisoissa hypittävän ratakierroksen olympiakakkonen Wilén nuolaisi 200 metrin aidat SE-lukemiin 28,0.
Helsingin Sanomat 2.6.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394230?page=4

Suomesta sisällissodan aikoihin Ruotsiin liuennut Wide paransi 3000 metrin maailmanennätystä sekunnilla lukemiin 8.27,6 tasoituskilpailussa uuden kotimaansa länsirannikolla 7. kesäkuuta. Nurmi tosin oli paahtanut Amerikan-kiertueellaan hallissa 8.26,4. Kolmen viikon laivamatkaltaan Atlantin yli palannut juoksukuningas ehti kommentoida Widen noteerausta harvinaisessa lehdistötilaisuudessaan. Turun mies totesi tyynesti, että tuloksessa on alentamisen varaa, eikä varmasti viitannut kehenkään muuhun kuin itseensä.
Uusi Suomi 9.6.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506281?page=7

Parin päivän kuluttua Wide paukutteli 2000 metriä 5.25,9, joten Nurmelta lähti lyhyen ajan kuluessa toinenkin ME alta.
Helsingin sanomat 13.6.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397143?page=8



Suomessa riemuittiin keihään kaksinkertaisen olympiavoittajan Myyrän Chicagossa tirvaisemasta tuloksesta 67,04. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty viralliseksi ME:ksi. Syyskuussa Myyrä räväytti uudessa kotikaupungissaan San Franciscossa 68,55. Sitäkään ei noteerattu virallisesti, koska kisat eivät olleet Amerikan amatööriurheiluliiton hyväksymiä. Tilastokirjoissa Myyrän USA:ssa maanpaossa käymistä kilpailuista suurin osa on luokiteltu näytöskisoiksi, eikä niiden tuloksia ole pahemmin kirjattu ennätysluetteloihin.
Helsingin Sanomat 5.6.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394258?page=7
Helsingin Sanomat 29.9.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394276?page=7

Seuraavassa jaksossa käydään kuokkimassa USA:n mestaruuskisoissa ja seurataan ulkomaalaisten olympiafinalistien heinäkuista kilpailukiertuetta Suomessa. Pysykää kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 61



1925 USA 3000 m
Nurmi ja Ritola kohtaavat Amerikan-kiertueen ensimmäisessä ulkoratakilpailussa 3000 metrillä. Perinteiseen tapaan Ritola pitää vauhtia ja Nurmi repii eroon viimeisillä kierroksilla.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=mkQowqiJQ7w

7.9.1960 OK Rooma M kiekko
Maailmanennätyksen nakannut ja USA:n karsinnat voittanut Babka tallustelee muristen kiekkokehään. Kahdella ensimmäisellä viskaisulla kilahtaa tulostaululle 58,02, ja Wyomingin sälli kahmaisee johtopaikan. Henkisen valmennuksen ylipappi Oerter kokoaa itsensä perinteisestä altavastaajan asemastaan ja limputtaa viimeisellään väkisin 59,18. Hänelle jälleen säihkyvin medaljonki, joka ei jää viimeisekseen. Muutama päivä sitten edesmennyt Babka saa tyytyä hopeaan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=9EHva0kuHqk
Tulokset: https://www.youtube.com/watch?v=9EHva0kuHqkhttps://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1960_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_discus_throw, https://www.olympedia.org/results/59860

8.9.1974 EM Rooma M kolmiloikka
Jälleen Stadio Olimpicolle. Äskettäin edesmennyt Suhumin heinäsirkka Sanejev Neuvostoliiton Gruusiasta (nyk. Georgia) ottaa ties kuinka monennen arvokisavoittonsa Rooman EM-kisoissa pomppimalla 17,23.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=myq8gfXsOUs
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1974_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Men%27s_triple_jump

6.8.1984 OK Los Angeles N 400 m
Ratakierrosta tahkoavat tähtilipun daamit läväyttävät tiskiin kovia tuloksia kotikisoissaan, kun otetaan huomioon, että vielä vuotta aikaisemmin Helsingin MM-kisoissa paras amerikkalainen on viipynyt 50,66 (Rosalyn Bryant). Kultaa Valerie Brisco-Hooksille 48,83 (NR), hopeaa Sandra Cheeseborough’lle 49,05 (PB). Amerikan television selostamossa kisaa kommentoi verevä O.J. Simpson, jonka analyysit ovat viiltäviä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=jDwc3KWn9zU
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1984_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_400_metres, https://www.olympedia.org/results/63066
Eugene Register-Guard 7.8.1984: https://news.google.com/newspapers?id=S ... %2C1829837
Sports Illustrated 20.8.1984: https://vault.si.com/vault/1984/08/20/triumph-and-tragedy-in-los-angeles

19.7.1997 Kalevan kisat Lappeenranta N 100 m
Suomalaisen pikajuoksun 90-luvun Kuka kukin on -kirja kyyristyy lähtötelineisiin. Johanna Halkoaho, Heidi Hannula, Johanna Manninen, Sanna Hernesniemi, Anu Pirttimaa, Sanna Koivisto... Neljä heistä kiidättää kapulaa kentän ympäri Ateenan MM-kisoissa pari viikkoa myöhemmin.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=oa1-fpRXepM
Mitalistien tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1997
Etusuora 30.7.2019: https://etusuora.com/artikkelit/lappeenrannan-kalevan-kisojen-historiaa

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 3: USA:N JA ENGLANNIN MESTARUUSKISAT YNNÄ KESKIKESÄN RIENTOJA SUOMESSA


Olympiavoittaja Paddock liiskasi suomalaiset Helteen ja Halmeen Eläintarhassa heinäkuussa 1925. Maailmantähti oli jo vuonna 1925 "arvottu" keskiradalle.



USA:n mestaruudet Nurmen ja Ritolan lämmittämällä radalla

Amerikan mestaruuskisat vuonna 1925 pidettiin heinäkuun alussa San Franciscossa upouudella Kezar-stadionilla, joka on edelleen pystyssä Golden Gate -puiston etelälaidan tuntumassa. Kentän avajaiskisassa toukokuussa oli ollut ohjelmassa muun muassa 5000 metriä, jolla Nurmi oli jälleen kerran kylvettänyt Ritolan.

Olympiavoittaja Taylor kipaisi 440 jaardin aidat maailman nopeimpaan aikaan 53,8 (vastaa metrimatkalla tulosta 53,5). Perinteiseen tapaan tulosta ei hyväksytty ME:ksi. Edellisenä vuotena jaardimatkalla uskomattoman tuloksen 52,1 räpännyt Riley oli jo menettänyt kuntonsa ja jäi neljänneksi.

Amerikan sprintterikuninkaaksi nousi 200 metrin olympiavoittaja Scholz, joka voitti leipälajinsa 220 jaardia suoralla radalla ja tuli toiseksi 100 jaardilla. Paddock kilpaili samoihin aikoihin Euroopassa.

Taylorin ja Scholzin lisäksi Pariisin olympiavoittajista Amerikan mestaruuteen ylsivät Osborn korkeudessa (198), Hubbard pituudessa (kaikkien aikojen kolmanneksi pisin potku 773), Houser kuulassa ja kiekossa sekä veteraani McGrath lekanviskonnassa. Pariisin pika-aidoissa edellisenä vuotena mokeltanut Guthrie otti vahingon takaisin nuolaisemalla voittoon 120 jaardin aidoissa.

Keihäässä Bonura tinttasi yllättävän kovan amerikkalaislaakin 65,21.

Helsingin Sanomat 21.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397101?page=7

Englannin avoimet

Englannin avoimet mestaruuskisat pidettiin perinteiseen tapaan Lontoon Stamford Bridgellä heinäkuun puolivälin jälkeen. Niissä päähuomion veivät amerikkalaiset Murchison ja Riley, jotka ehtivät ilmeisesti nipin napin matkustaa laivalla suoraan USA:n mestaruuskisoista Lontooseen. Kaksinkertainen olympiafinalisti Murchison voitti sekä 100 että 220 jaardin matkat. Riley vei 440 jaardin aidat kehnohkolla tuloksella 57,8. Olympiavoittaja Osbornin tulos valahti korkeudessa 193:een.

Murchison valitettavasti halvaantui vyötäröstä alaspäin myöhemmin vuonna 1925, joten juoksut oli juostu.

Paddock, Martin ja Paulen Suomessa

Suomessa kilpaili heinäkuun puolivälin jälkeen kolme ulkomaalaista olympiafinalistia: satasen olympiavoittaja Paddock Amerikasta, 800 metrin olympiafinalisti ja tuleva yleisurheiluliiton kiho Paulen Alankomaista ja 800 metrin olympiakakkonen P. Martin Sveitsistä. He kiersivät härmässä neljät kisat viikon aikana. Paddock oli ilmeisesesti ensimmäinen Suomessa kisaillut amerikkalainen yleisurheilija sitten vuoden 1912. Hän oli tahkonnut Euroopan kisoja jo viikkojen ajan. Kolmikko latoi parhaat tuloksensa Helsingissä 20. heinäkuuta, joskin Paddock haahuili kaukana parhaista päivistään (Eläintarhassa 100 m 10,8). Martin porhalsi Helsingissä kaksi ratakierrosta 1.54,2 ja Paulen rutisti 400 metriä niukasti alle 50 sekunnin.

Eläintarhan kisat alkoivat jo 19. heinäkuuta. Silloin ulkomaanvieraat pitivät vasta lehdistötilaisuuttaan, jossa suomalaiset saivat ihailla Paddockin ”vilkasta ja poikamaista” luonnetta (Helsingin Sanomat). Samaan aikaan Eläintarhassa urheiltiin jo, ja Pariisin pronssimitalisti Berg ravasi esteissä maailman kärkituloksen 9.44,3. Kisassa jaettiin samalla SM-mitalit.

Helsingin Sanomat 20.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397105?page=1
Helsingin Sanomat 21.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397101?page=4
Uusi Suomi 21.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506300?page=6

Viipurin kisoissa 23. heinäkuuta show’n varasti Vahlstedt (myöh. Valste), joka ponkaisi korkeuden SE:n 188,5.”Ilmaa oli tuntuvasti välissä”, todisti sanomalehti Karjalan toimittaja. Papulan kentän lehtereille kokoontuneet parituhatta päätä tuskin olivat toista mieltä. Paddock kaasutti Viipurissa ME:n epästandardilla matkalla 175 metriä, joita ei nykyisin onneksi pahemmin juosta.

Karjala 24.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1414242?page=5

Työläismestari Borg

Heinäkuun puolivälin jälkeen pidettiin Frankfurtissa toiset työläisolympialaiset. Autonkuljettaja ja entinen punavanki Borg (myöh. Purje) voitti 800, 1500 ja 3 000 metrin juoksut. Sisällissodan jälkeen sekä porvareiden että sosialistien urheilujärjestöt olivat kaivautuneet poteroihinsa eikä yhteistyötä näiden välillä ollut. Olympiakisoihin päästäkseen Purje loikkasi vuonna 1926 porvarilliseen HKV:hen, mistä ei myrkyttyneessä ilmapiirissä tykätty.

Seuraavassa jaksossa körötetään Fordin pirssillä Viipuriin seuraamaan vuoden 1925 SM-kiisoja, joita ei vielä yleisesti kutsuttu Kalevan kisoiksi.

[varis]

Seuraavassa jaksossa körötetään Fordin pirssillä Viipuriin seuraamaan vuoden 1925 SM-kisoja, joita ei vielä yleisesti kutsuttu Kalevan kisoiksi.

Käy Paavolta lainaamassa Amerikasta tuomansa Chrysler Six.
https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a ... 2200174835

[Geb Mo]

Chrysler olisi teoriassa ollut vuokrattavissa viikonlopuksi, sillä Nurmi jäi Viipurin SM-kisoista pois flunssan vuoksi.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 4: ME:TÄ KUTITETTIIN SM-KISOISSA

P. Yrjölä huippupisteille kymmenottelussa, Osbornin ME natisee liitoksissaan

SM-kisojen varaslähtö ammuttiin heinäkuun puolivälin jälkeen Helsingissä Eläintarhan kentällä. P. Yrjölä voitti kymmenottelun kovalla SE-tuloksella 7671,085, joka jäi vain nelisenkymmentä pistettä Osbornin virallisesta ME:stä. Hämeenkyrön vanttera maajussi tiputti korkeudessa niukasti 185:stä ja seipäässä 330:stä. Jos rimat olisivat jääneet killumaan kannattimilleen, olisi Osbornin noteeraus heivattu tunkiolle. Yrjölästä tuli SM-kisojen mitalirohmu, sillä hän voitti myös viisiottelun ja kuulantyönnön.

Esteissäkin ravattiin rivakkaa vauhtia, sillä Pariisin pronssimies Berg säntäsi paukusta halkomaan tuulta ja räväytti maailman kärkituloksen 9.44,3. 25 000 metriä voitti Sipilä, jonka entisille lenkkipoluille pääsee Pälkäneellä, kun seuraa kylttiä, jossa lukee Väinö Sipilän tie.

Helsingin Sanomat 19.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397108?page=7
Helsingin Sanomat 20.7.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1397105?page=1

Papulan mitalihaukat Wilén ja Tuulos

SM-kisojen pääkilpailut käytiin 15.-16. elokuuta Viipurissa Papulan kentällä, jolla hikoillaan vielä nykyisellä venäläiskaudellakin. Areena tosin jäi vähemmälle käytölle vuonna 1933, jolloin Viipurin keskusurheilukenttä avattiin. Yleisöä kerääntyi kentän laidoille yhteensä 3000-4000 päätä. Ensimmäisen päivän aluksi roiski taivaalta vettä. Sunnuntain sessiossa oli viileänpuoleista.
Yrjölän lisäksi medaljonkeja kahmi perinteiseen tapaan olympiahopeamitalisti stadin kundi Wilén, joka rypisti voittoon kummallakin aitamatkalla jo kolmansissa SM-kisoissa peräkkäin. Lisäksi matkalaukkuun survottiin 400 metrin hopealätkä.

Toinen Pariisin olympiahopeamitalisti Tuulos pomppi kolmiloikkauksen voittoon tuloksella 15,02, joka jäi vain muutaman sentin Tampereen miehen nimissä olleesta maailman kärkikihauksesta. Tuulos teki kovaa voittoputkea, sillä Viipurissa miehen tilille kilahti jo seitsemäs peräkkäinen SM-kulta jalantappolajissa. Pituudessa sattui tilastotappio eli kouraan lyötiin ”vain” pronssi alle seitsemän metrin potkulla.

Åströmille pikajuoksuvaltikka

HIFK:n Åström teki hienoista paluuta kansalliselle huipulle uusimalla 200 metrin mestaruutensa vuodelta 1921. Sateen pehmentämällä radalla puristettu tulos 22,2 sivusi Härön ja Wilénin nimissä ollutta SE:tä. Huippukunto jatkui myöhemmin syksyllä, jolloin mies nirhaisi SE:stä vielä yhden kymmenyksen radanposkeen. Åström sivusi myös Wilénin SE:tä 49,0 ratakierroksella. Talvisodassa kaatunut Helle kaasutti voittoon Viipurin SM-kisojen suoranmitalla ja liiskasi SE-mies Härön, jolla ei enää kulkenut vuosien 1921-1923 malliin.



Iisalmen sälli Matilainen ja esteiden maailmanykkönen Berg ottivat yhteen vitosella. Menohaluja puhkunut Matilainen iski kirivaihteen pykälään 250 metriä ennen maalia. Loppuunajettu Berg oli nakit ja muusi; pani hanttiin vain muutaman kymmenen metriä, kunnes nakkasi pyyhkeen kehään. Matilaisen voittotulos 14.57,0 sijoittui Suomen kaikkien aikojen tilastossa viidenneksi. Jussila puksutti voittoon peninkulmalla. Kylmettynyt eli nykykielellä flunssainen Nurmi jätti SM-kisat jälleen väliin.

800 metriä voitti Hildén ajalla 1.58,2. Hänestä ei moraalisessa mielessä tullut Suomen parasta puolimaileria, sillä työläisolympialaisissa medaljonkeja kahminut Borg (myöh. Purje) paukutteli samana päivänä kaikkien aikojen parhaan suomalaistuloksen 1.55,6 Tampereella TUL:n mestaruuskisoissa. Borg ei kisaillut Viipurissa, eikä hänen aikaansa hyväksytty viralliseksi Suomen ennätykseksi, koska sisällissodan jälkeisessä Suomessa porvarit ja sosialistit urheilivat omissa porukoissaan.

Kiven valtakausi alkaa

Valta vaihtui diskonviskonnassa. Pariisin olympiahopeamitalisti Niittymaa sai antautua tulevalle Amsterdamin kisojen hopeamitalistille Kivelle, joka nakkasi 42,24. Tulos sinänsä ei kirvoittanut hurraa-huutoja. Järvisten veljesten kanssa Tampereella harjoitellut Kivi limputti tästä eteenpäin kuusi peräkkäistä voittoa SM-kisoissa ja Ruotsi-ottelussa. Ura katkesi 30-luvulla elinikäiseen kilpailukieltoon, joka tuli kleptomaanisista taipumuksista.

Kalevan malja kiikutettiin kauden jälkeen Tampereen Pyrinnön konttoriin, joten seuraottelussa laitettiin HIFK:n monivuotiselle hegemonialle toppi.

Valokuvia Viipurin kisoista ei paljon julkaistu sanomalehdissä. Sen sijaan paikalliset saivat niitä ostaa Suojeluskuntain Urheiluliikkeestä ja Kuhasen Kirjakaupasta.

Urheilujournalismi oli vanhoina aikoina erilaista. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Uppercut eli kirjailija Y. Halme haukkui Viipurista lähettämässään raportissa sunnuntain loppukilpailuista joka toisen ”huonoksi”, moitti urheilijoita ”tyhmästä taktiikasta” ja vihjaili sopupelistä. Nykyaikana moisella revittelyllä ansaitsisi jos ei uittamista tervassa ja höyhenissä niin ainakin pysyvän porttikiellon urheilukilpailujen lehdistökatsomoon.

Mitalistien tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1925

Karjala 16.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1414231?page=3
Karjala 16.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1414231?page=4
Helsingin Sanomat 16.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394266?page=8
Uusi Suomi 16.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506256?page=13
Aamulehti 16.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1377213?page=9

Karjala 17.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1414226?page=1
Helsingin Sanomat 17.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394313?page=1

Helsingin Sanomat 18.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394310?page=6
Uusi Suomi 18.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506250?page=6

Hoff vapautui kilpailukiellosta, tekaisi pari ME:tä

Seipään ME-mies Hoff Norjasta tarttui parin vuoden tauon jälkeen pelivälineeseensä Oslon Frogner-kentällä 13. elokuuta. Paluu oli vakuuttava. Mies heilautti uuden ME:n 423. Kaikki korkeudet hujahtivat ensimmäisellä yli.

Taiteilijaluonteena Hoff vaati kentälle palkattua soittokuntaa puhkumaan musiikkia yritysten aikana. Yleisö ei siitä pitänyt, joten soitto katkaistiin. Samalla Hoff katkaisi myös hyppynsä, osoitti pumpulle, että räimikää nyt torvet suorana. Soittokunta totteli, Hoff jatkoi vauhtiaan ja ylitti ME:n

Uusi Suomi 15.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506272?page=2

Myöhemmin syyskuussa Hoff kilpaili Helsingissä ja Turussa, jossa pamautti lähes pilkkopimeässä 425. Sekin meni heti ensimmäisellä. “Luja vauhti, mainio heilahdus ja uusi maailmanennätys oli syntynyt”, tiivisti Turun Sanomien toimittaja turskanpurijan hypyn. Helsingissä kilahti 410.

Hoff myötäili toisen maailmansodan aikana Saksan miehityshallintoa ja toimi Norjan urheilujohtajana. Sodan jälkeen tunturimaan yhteistoimintamiehistä 25 sai tuomion maanpetoksesta ja vietiin seinää vasten ammuttavaksi. Hoff pienempänä tekijänä selvisi yhdeksän vuoden istumisella.

Turun Sanomat 28.9.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487467?page=1
Uusi Suomi 29.9.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506430?page=7

Vahlstedt uudelle kymmenluvuille: 190

Vahlstedt (myöh. Valste) hissasi korkeuden SE:n uudelle kymmenluvulle Suonenjoella 23. elokuuta. 190 ylittyi hyvissä olosuhteissa helposti, ja 195:kin oli hilkulla.

Savon Sanomat 25.8.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1464381?page=4

Suomi voitti Ruotsia vastaan syyskuun alussa käydyn yleisurheilumaaottelun Helsingissä Eläintarhan kentällä. Siitä enemmän:
http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=4949&p=57634#p57634

Pettersson vauhdissa - hypittävän ratakierroksen virallinen ME kosahti viimeinkin

Ruotsin Pettersson kirmaisi 400 metrin aitojen virallisen ME:n 53,8 lokakuussa Pariisissa (jossa amatöörisääntöjä ei noudatettu turhantarkasti). Hypittävän ratakierroksen moraalista ME:tä piti edelleen hallussaan olympiavoittaja Taylor, joka kipaisi vuoden 1924 Pariisin kisoissa 52,6. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty viralliseksi, koska aitoja oli lentänyt matkalla kumoon.

Petterssonin lisäksi Pariisin kovatasoisissa kutsukilpailuissa kunnostautui esteiden olympiapronssimies ja maailman kärkituloksen haltija Berg, joka jolkotteli voittoon 5000 metriä.

Uusi Suomi 9.10.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506345?page=9

Kausi päättyi marraskuun lopussa New Yorkissa Van Cortlandtin puistossa, jossa Ritola voitti USA:n maastojuoksumestaruuden kolmannen kerran. Peräseinäjoen susi reuhtoi yli 200 metrin eron seuraavaan. Kuukautta aikaisemmin Amerikan mestaruus oli tullut myös 10 mailin katujuoksussa.

Uusi Suomi 8.12.1925: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506425?page=2

Seuraavassa jaksossa valitaan vuoden 1925 parhaat yleisurheilijat ja vilkaistaan eri lajien kaikkien aikojen parhaita tuloksia kauden päättyessä. Kannattaa pysyä kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 62



9.8.1936 OK Berliini N 4 x 100 m
Saksa sössii viimeisen vaihdon selvässä johdossa, joten USA kiitää voittoon jo satasen voittaneen 18-vuotiaan Helen Stephensin ankkuroimana. Alankomaiden nelikossa kirmaisee pitkän toisen osuuden Fanny Blankers-Koen, jonka tähtihetket koittivat 12 vuotta myöhemmin. Saksan tappio kismittää aitiossa patsastelevaa Hitleriä, joka pamauttaa kämmenellä polveaan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=xKqD_h34V30
Tulokset:https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1936_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_4_%C3%97_100_metres_relay, https://www.olympedia.org/results/58452
Helsingin Sanomat 10.8.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983138?page=1
Uusi Suomi 10.8.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1802918?page=7,

3.2.1962 Christchurch M 800 m
Tänään 60 vuotta sitten kilautti Sir Peter Snell kotimaansa primitiivisellä ruohoradalla yhden yleisurheiluhistorian kovimmista maailmanennätyksistä (suhteessa omaan aikaansa). Taskunauriit pysähtyvät aikaan 1.44,3, kun mustapaita ohittaa 800 metrin paalun (viitisen metriä pidemmälle 880 jaardille otetaan myös aika: 1.45,1). Belgian Moensin nimissä ollut entinen rekordi alenee 1,4 sekunnilla. Snellille 220 jaardin välein otetut väliajat metrimatkan ajoiksi konvertoituna: 24,6, 50,7 (kierroksen täyttyessä pupu heivaa ja Snell lähtee halkomaan tuulta) ja 1.16,4. Kun Vasala puhkui vuosikymmen myöhemmin 1.44,5, sivuutti hän puolimatkan krouvin noin ajassa 52,0. Vasala siis raatoi toisen ringin yli sekunnin Snelliä nopeammin. Moisella kirikyvyllä kelpasi lähteä Muncheniin ottelemaan ketä tahansa vastaan.
Film 1: https://www.youtube.com/watch?v=V7UtoLeBBDA
Film 2: https://www.youtube.com/watch?v=TU6KZUuNuN4
Sports Illustrated 12.2.1962: https://vault.si.com/vault/1962/02/12/meet-the-worlds-best-runner
Weekend Press 4.2.2012: https://www.pressreader.com/new-zealand/the-press/20120204/283789965716265
WA: https://worldathletics.org/heritage/news/60th-anniversary-peter-snell-first-mile-world-record
Stuff: https://www.stuff.co.nz/the-press/christchurch-life/124808538/1962-snells-magnificent-run

19.3.1989 Maastojuoksun MM Stavanger M 12 km
Maastojuoksun kuningas Ngugi ottaa neljännen peräkkäisen maailmanmestaruutensa Stavangerin mutapainimolskilla. Nykyisin selostuskopissa pajattava Hutchings on toinen. Coloradon susi Ulmala napsii parhaana suomalaisena 50. sijan.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=tlhHymK9Q_k
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1989_IAAF_World_Cross_Country_Championships
WA: https://www.worldathletics.org/news/news/a-kenyan-xc-legend-john-ngugi

18.8.2009 MM Berliini N keihäs
Jälleen Berliinin olympiastadionille. Steffi Nerius tirvaisee lähes 20-vuotisen kansainvälisen uransa neljänneksi viimeisessä kilpailussa heti ensimmäisellä 67,30 ja voittaa ainoan maailmanmestaruutensa. Kotiyleisö mylvii hulluna. Valmentajakatsomossa äijälaumakin herkistyy.
Video: https://youtu.be/tx_Qg1-tbjs?t=8527
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2009_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw
WA 19.8.2009: https://worldathletics.org/news/news/nerius-and-the-best-ever-farewell-party
Iltalehti 18.8.2009: https://www.iltalehti.fi/kisaextra/a/2009081810100995

29.8.2021 Kalevan kisat Tampere N seiväs
Vaihtoehtoinen amatööriraina Wilma Murron hypystä, jonka jälkeen SE-lukemissa 472 killunut rima jää paikalleen eikä edes väräjä.
Video: https://www.instagram.com/reel/CTNn4zGFdlF/
Yle 29.8.2021: https://yle.fi/urheilu/3-12077307
Mitalistien tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_2021

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 5: MAAILMAN PARHAAT

Vuoden 1925 parhaat yleisurheilijat maailmassa

1 Hubbard, Amerikka, pituus, 100y
2 Nurmi, Suomi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
3 Hoff, Norja, seiväs
4 Ritola, Suomi, 5000 m, 10 000 m, maasto
5 Houser, Amerikka, kuula, kiekko

Hubbard tuli huipputikissä Amerikan yliopistomestaruuskisoihin ja paransi pituushyypyn aina vaikeasti kohennettavaa ME:tä yli 10 senttiä lukemiin 789. Voittopytty tuli myös 100 jaardin pikakaasuttelusta. Voittoputki jatkui Amerikan mestaruuskisoissa, joissa afroamerikkalainen lojautti lankulta kaikkien aikojen kolmanneksi pisimmän potkun 773. Näillä meriiteillä tupsahtaa syliin maailman parhaan yleisurheilijan titteli armon vuonna 1925.

Nurmi oli ylivoimainen Amerikan-kiertueellaan, mutta mies jätti SM-kisat väliin. Ensimmäisessä Ruotsi-ottelussa juoksijain kuningas kuitenkin suvaitsi urakoida voitot sekä vitosella että kympillä. Turun miehen tulostaso putosi selvästi Pariisin olympiavuoden revittelyistä, joten kakkostilakin on tiukassa.

Norja Hoff ansaitsee kolmannen sijan, vaikka vapautui kilpailukiellosta vasta elokuussa. Musiikista tykkäävä turskanpurija tekaisi lämpimikseen kaksi ME:tä seipäässä: 423 kotimaassaan Oslossa ja pimeässä Turun syysillassa 425.

Ritola vie neljännen sijan. Miehen parhaaksi meriitiksi jäi vitosen halli-ME 14.23,2, jonka Peräseinäjoen susi takoi lyhyellä puuradalla ja tupakansavussa New Yorkissa. Tulos alitti viidellä sekunnilla Nurmen nimissä olleen ulkoratojen maailmanrekordin. Maastojuoksun ja 10 mailin katujuoksun Amerikan mestaruudet tulivat vanhasta muistista.

Amerikkalaiset heittäjät käyvät kovat kisan viidennestä sijasta. Kaksinkertainen olympiavoittaja Houser voitti USA:n mestaruuden sekä kuulassa ettö kiekossa. Tuloksetkaan eivät hälyttävässä määrin jääneet ME:istä. Hän ottaa viidennen sijan niukasti ja niistää Hartfrandtin, joka puolestaan voitti kuulassa yliopistomestaruuden ja limputti jo alkukaudesta ME:n 47,89.

Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1925

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921 & 1923. Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921. Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia, 1910. Vastaa 100 metrillä tulosta 10,2.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921 & 1924. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään loivalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.

440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1. Virallinen 400 metrin ME (1924-1926): 47,6 Liddell, Englanti, 1924 (hyväksyttiin 400 metrin ME:ksi, vaikka tulos oli suhteessa huonompi kuin Meredithin 47,4 440 jaardilla. Vuonna 1926 Liddellin tulos pyyhittiin pois ME-luettelosta.

880 y: 1.52,2 Meredith, Amerikka, 1916. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,6. 800 m virallinen ME: 1.51,9 Meredith, Amerikka, 1912.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, Suomi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, Suomi, 1924. Halli-ME: 14.23,2 Ritola, Suomi, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, Suomi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

3000 m esteet: 9.33,4 (ei vesihautaa) Bontemps, Ranska, 1924. Paras vesihaudallinen tulos: 9.33,6 Ritola, Suomi, 1924. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.

120 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.

400 m aidat: 53,8 Pettersson, Ruotsi, 1925. Paras hypittävän 400 metrin tulos, joka nykysäännöillä olisi hyväksytty ME:ksi: 52,6 Taylor, Amerikka, 1924. 440 y aidat: 52,1 (ei hyväksytty) Riley, Amerikka, 1924.

4 x 100 m: 41,0 Amerikka (Hussey - Clarke - Murchison – LeConey), 1924.

4 x 400 m: 3.16,0 Amerikka (Cochran - Stevenson - MacDonald – Helffrich), 1924.

Korkeus: 203 Osborn, Amerikka, 1924.

Seiväs: 425 Hoff, Norja, 1925.

Pituus: 789 Hubbard, Amerikka, 1925.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911 & 15,52 Winter, Australia, 1924. Vuonna 1924 Ahearnin tulokseksi tulkittiin 15,51, jolloin Winter sai nimensä ME-luetteloon yksin.
Vuonna 1945 Ahearnin tulos pyöristettiin 15,52:ksi, jolloin Winter joutui jakamaan tuloksen irlantilaisen kanssa.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 47,89 Hartranft, Amerikka, 1925. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 66,62 Lindström, Ruotsi, 1924. Näytöskilpailu: 68,56 Myyrä, Suomi, 1925. Ei hyväksytty ennätykseksi tuulen vuoksi: 67,31 Lindström, Ruotsi, 1925.

10-ottelu: 7751.60 (vuoden 1920 taulukko) Thorpe, Amerikka, 1912. Thorpen mitalit vietiin ammattilaissyytösten vuoksi vuonna 1913. 1980-luvulla ne annettiin takaisin suvulle. Thorpen ME-tuloksia ei kuitenkaan palautettu virallisten ennätysten kirjoihin. Virallinen ME (vuoden 1920 taulukko): 7710,775 Osborn, Amerikka, 1924.

20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.

50 km kävely: 4.34.03 Sievert, Saksa, 1924.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)

Seuraavassa jaksossa valitaan Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1925 ja syynätään maan kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset vuoden 1925 loppuessa.

[varis]

Pohjoismaiden tilasto-ottelu 1925. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 350?page=7

[Geb Mo]

Myyrän maanpaossa Amerikassa nakkaama 68,55 on mennyt sukkana sisään Idrottsbladetin toimituksessa, vaikka kyseessä oli hieman epäilyttävä näytöskisa.

[varis]

Viikkoa myöhemmin Tampereen Sanomat kertoi myös Nurmen ja Ritolan saavutusten hylkäyksistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 135?page=2

[Urheilunkuluttaja]

https://chroniclingamerica.loc.gov/sear ... Type=basic

Siitä pojille lukemista, Paavo Nurmi vuoden 1925 Lehdissä-

[Geb Mo]

Lisää hyvää luettavaa Nurmen Amerikan-turneesta:
https://lopemagazine.com/2022/02/04/paavo-nurmi-us-tour-1925-millrose-games-indoor-track/

[Geb Mo]

P. Yrjölä.

YLEISURHEILUA VUONNA 1925, OSA 6: SUOMEN PARHAAT

Vuoden 1925 parhaat suomalaiset yleisurheilijat

1 Nurmi, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
2 Ritola, 5000 m, 10 000 m, maastojuoksu
3 P. Yrjölä, 10-ottelu
4 Tuulos, pituus, 3-loikkaus
5 Berg, 3000 m esteet, 5000 m

Nurmi oli ylivoimainen Amerikan-kiertueellaan, joskin mies jätti SM-kisat väliin. Ensimmäisessä Ruotsi-ottelussa juoksijain kuningas kuitenkin suvaitsi urakoida voitot sekä vitosella että kympillä. Turun miehen tulostaso putosi selvästi Pariisin olympiavuoden revittelyistä, joskin meriitit muuten riittivät edelleen Suomen parhaan yleisurheilijan titteliin.

Ritolan parhaaksi näytöksi jäi vitosen epävirallinen halli-ME 14.23,2, jonka Peräseinäjoen susi kihautti lyhyellä puuradalla ja tupakansavussa New Yorkissa. Tulos alitti viidellä sekunnilla Nurmen nimissä olleen ulkoratojen maailmanrekordin. Maastojuoksun ja 10 mailin katujuoksun Amerikan mestaruudet tulivat vanhasta muistista.

P. Yrjölä takoi kovat pisteet SM-kisojen 10-ottelussa. SE-lukemat 7671,085 jäivät vain nelisenkymmentä pistettä Osbornin virallisesta ME:stä ja noin 80 pojoa Thorpen epävirallisesta maailmanrekordista, joka tosin oli tehtailtu Tukholman olympiakisoissa kolmen päivän aikana. SM-kisoista Hämeenkyrön reima maalaispoika rohmusi kolme kultaa.

Villasukkaheinäsirkka Tuulos pomppi kolmiloikkauksessa maailman kärkituloksen, joskin lajin tulostaso putosi lähes puoli metriä Pariisin olympaivuoden noteerauksista. SM-kisoissa Tampereen sälli vei kolmiloikan. Ensimmäisessä Ruotsi-ottelussa Tuulos kilautti voitot niin loikassa kuin pituudessa.

Olympiapronssimitalisti Berg jolkotteli maailman kärkiajan nuoressa lajissa 3000 metrin esteissä, joskin hävisi SM-kisojen vitosella Matilaiselle. Berg otti vahingon takaisin liiskaamalla kansainväliset kilpakumppaninsa vitosen kutsukilpailussa Pariisissa lokakuussa.

Suomen kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1925

100 m: 10,8 Härö, 1922 & 10,8 Halme, 1923. Epäilyttävä tulos mutta virallinen SE: 10,8 Railo, 1907. Epäilyttävä tulos: 10,6 Halme, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska ranskalaiset ajanottajat eivät olleet sikäläisen liiiton hyväksymiä).

200 m: 22,2 Härö, 1923 & 22,2 Åström, 1925.

400 m: 49,0 Wilen, 1923 & 49,0 Åström, 1925.

800 m: 1.56,3 Nurmi, 1923. Epävirallinen SE: 1.55,6 Borg (Purje), 1925.

1500 m: 3.52,6 Nurmi, 1924.

5000 m: 14.28,2 Nurmi, 1924. Epävirallinen halli-SE: 14.23,2 Ritola, 1925.

10 000 m: 30.06,2 Nurmi, 1924.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

3000 m esteet: 9.33,6 Ritola, 1924 (epävirallinen SE)

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,6 Wilen, 1923.

400 m aidat: 53,8 Wilén, 1924 (ei hyväksytty SE:ksi, koska oli otettu vain yhdellä kellolla). Virallinen SE: 55,3 Wilen, 1923.

4 x 100 m: 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Wilén – Drisin), 1923 & 42,6 Maajoukkue (Härö – Halme – Husgafvel – Eskola), 1924

4 x 400 m: 3.19,3 Maajoukkue (Härö – Åström – Drisin – Wilén), 1923.

Korkeus: 190 Vahlstedt (Valste), 1925.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921.

Pituus: 731 Tuulos, 1923.

3-loikka: 15,48 Tuulos, 1923.

Kuula: 14,87 Pörhölä, 1925.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, 1914.

Moukari: 48,74 Eriksson, 1924

Keihäs: 66,10 Myyrä, 1919. Näytöskisa: 68,56 Myyrä, 1925.

10-ottelu: 7671,085 P. Yrjölä, 1925.

Lähteet:

- Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Jukola, Huippu-urheilun historia
- Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa

Historiasarja vetäytyy tauolle ja palaa toivon mukaan asiaan ulkoratakauden päättyessä loka-marraskuussa 2022. Kiitoksia mahdollisesta mielenkiinnosta. Pysykää kanavalla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 63

20.7.1952 OK Helsinki N kiekko
Tomera neuvostodaami Nina Ponomaryova (Romashkova) limputtaa 51,42 ja ottaa Neuvostoliiton ensimmäisen olympialaisen yleisurheilukullan. Melbournessa 1956 käteen jäi pronssi, kunnes oli aika taas terästäytyä ja uusia Helsingin voitto Roomassa 1960.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=kGbNlOV5FIU
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1952_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_discus_throw, https://www.olympedia.org/results/59223

21.6.1969 Sacramento M seiväs
Seipään ME:tä kohennettiin 60-luvulla taajaan, kun hyppääjät pääsivät sinuiksi lasikuidun kanssa. Syöpään myöhemmin kuollut Pennel taivuttaa 544 kesäkuussa 1969. DDR:n Nordwig nokittaa sentillä seuraavana kesänä- Sinänsä seipään ME oli pelkkää paperia, kun alettiin otella mies miestä vastaan: viikkoa myöhemmin Seagren (533) niisti Pennelin nenän Amerikan mestaruuskisoissa Miamissa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=W8vkAcyZF3E
Takeoff Magazine: https://issuu.com/takeoffmagazine/docs/takeoff_olympic_issue/s/12971881

6.9.1981 Maailmancup Rooma N 400 m
Eurooppaa edustava Tshekkoslovakian tankki Jarmila Kratochvilova paalittaa kovassa kaksinkamppailussa ehkä hieman yllättäen DDR:n Marita Kochin. Ajat täyttä rautaa: 48,61 (jää niukasti ME:stä) ja 49,27.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=ZOu0PDYmyXs

19.8.2009 MM Berlin N 100 m aidat
Brigitte Foster-Hylton tekee sottaisessa MM-finaalissa vähiten virheitä ja vie koko roskan. Tulosten selvittyä voittaja esittää melkein yhtä hervottoman neliraajatuuletuksen kuin Inger Miller MM-kisoissa 1999.
Video: https://youtu.be/R6ZifDtXOTI?t=12420
AP 19.8.2009: https://www.sandiegouniontribune.com/sdut-ath-worlds-081909-2009aug19-story.html
Loop 13.11.2020: https://jamaica.loopnews.com/content/special-moment-brigitte-foster-hyltons-historic-run-berlin-2009

4.8.2012 OK Lontoo M 10 000 m
Sir Mo Farah liiskaa viimeisellä ringillä Bekelen veljekset kotiyleisön tuulettaessa kitarisojaan. Mestari ottaa ensimmäisen olympiakultansa brittiläisen yleisurheilun suurena iltana, jolloin lisäksi Rutherford voittaa pituuden ja Jessica Ennis seitsenottelun. Kalpeanaama yllättäjä Rupp vie kympin hopean.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=9-gOCOu_KGU
Results: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2012_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres,%20%20%20https://www.olympedia.org/results/302001
Guardian 4.8.2012: https://www.theguardian.com/sport/2012/aug/04/mo-farah-team-gb-olympic-medals
Daily Mail 4.8.2012: https://www.dailymail.co.uk/sport/olympics/article-2183775/Mo-Farah-wins-10-000m--London-2012-Olympics.html
SB Nation 4.8.2012: https://www.sbnation.com/london-olympics-2012/2012/8/4/3220246/mo-farah-galen-rupp-10000m-medal-olympics
AP 4.8.2012: https://www.nj.com/olympics/2012/08/london_olympics_mo_farah_galen.html

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 64

21.10.1964 OK Tokio M Maraton
Etiopian Bikila ravaa ylivoimaiseen voittoon Tokion olympiamaratonilla ja uusii neljän vuoden takaisen kultansa. Eipä paljon matka paina; ihan hyvin jaksaa vetää voimisteluohjelman kisan jälkeen. Hopeasälli Heatley Britanniasta liiskaa stadionilla isäntämaan Tsuburayan, joka jalkavaivojen riivaamana lähtee tästä maailmasta oman käden kautta muutama vuosi myöhemmin. Oksanen Suomesta 13:s, Pystynen 20:s ja Valle 28:s.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=tNlLhlQfOu8
Film: https://www.youtube.com/watch?v=OxOdp8ka25U
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1964_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_marathon, https://www.olympedia.org/editions/16/sports/ATH
New York Times 21.10.1964: https://www.nytimes.com/1964/10/22/bikila-is-victor-in-marathon-again.html
Quebec Chronicele-Telegraph: https://news.google.com/newspapers?id=oixQAAAAIBAJ&sjid=plYDAAAAIBAJ&pg=1673%2C1141832
The Day 27.5.1984: https://news.google.com/newspapers?id=IQsiAAAAIBAJ&sjid=23IFAAAAIBAJ&pg=1430%2C6039342
Irish times 18.10.2014: https://www.irishtimes.com/sport/other-sports/irish-athletes-on-the-highs-and-lows-of-tokyo-1.1968149
Stranger 21.7.2020: https://www.thestranger.com/slog/2020/07/21/44133312/abebe-bikilas-record-marathon-at-the-1964-tokyo-olympics
Sunday *Observer 6.12.2020: https://www.sundayobserver.lk/2020/12/06/sports/inspirational-tales-olympians
WA 22.7.2021: https://worldathletics.org/heritage/news/basil-heatley-tokyo-1964-olympic-silver
Marathon Shoe History: https://www.marathonshoehistory.com/1964-abebe-bikila/
Ylen radio: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/06/04/juoksun-juhlaa-tokiossa

25.3.1973 Halli-SM Turku N korkeus
Keppiä viskoneen Pitkämäen anoppi Eila Kelo floppaa sisäratojen SE:n 173. 15-vuotias Susann Sundkvist hyppää kolmanneksi, joskin tulos jää vielä 161:een. Pari vuotta myöhemmin menee melkein 30 senttiä korkeammalta ja käteen jää loppukilpailupaikka Montrealin olympiakisoissa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=vFMQQcMepvg
Keskipohjanmaa 28.5.2018: https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/538112

3.6.1984 DDR:n mestaruudet Erfurt N kiekko
Limppu on kevyt, kun DDR:n hyvin ravitut amatsoonit kahmaisevat sen väkeviin kouriinsa maan mestaruuskisoissa. Gisela Beyer lataa 70,32, Irina Meszynski 69,20 ja tuleva Seoulin olympiavoittaja Martina Opitz (myöh. Hellmann) 68,96. Yksikään mitalisteista ei pääse Los Angelesiin kisailemaan.
Video: https://youtu.be/x6bbM__0PaY?t=53

27.7.1996 OK Atlanta M kuula
USA:n Barnes tööttää viimeisellään 21,62 ja ottaa Atlantan kuulakullan kahden doping-huilinsa väliajalla. Vuonna 2019 kuolleen ukrainalaisen R. Virastjukin 20,45 riittää kuudenteen sijaan. Selostaja Myllymäki liekeissä.
Video 1: https://www.youtube.com/watch?v=HeiFxYgX3E4
Video 2: https://www.youtube.com/watch?v=y7T6dRqtV4o (Virastjuk, Myllymäki)
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics ... s_shot_put, https://www.olympedia.org/results/64883
New York Times 27.7.1996: https://www.nytimes.com/1996/07/27/spor ... arnes.html
Los Angeles Times 27.7.1996: https://www.latimes.com/archives/la-xpm ... story.html

30.8.2011 MM Daegu M 400 m
18-vuotias James Grenadasta tulee puskista ja vie ratakierroksen MM-kullan kovien ammattilaisjehujen nenän edestä. Loppupitkän koittaessa on kaksi grenadalaista mitalin syrjässä kiinni. Bartholomew tosin on puskenut riskirajoilla, joten hän kyykkää. Pienellä Karibianmeren kotisaarella hullaannutaan voitosta siinä määrin, että pääkaupungin edustalla kohti sisämaata tunkeutuvaa laguunia kiertävä katu kastetaan uudelleen Kirani James Boulevardiksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=yPp0SHzSHLU
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2011_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Men%27s_400_metres
New York Times 30.8.2011: https://www.nytimes.com/2011/08/31/sports/2011-world-championships-teenager-wins-gold-in-400-for-grenada.html
AP 30.8.2011: https://www.sandiegouniontribune.com/sdut-youngster-from-grenada-upsets-merritt-at-worlds-2011aug30-story.html
Guardian 30.8.2011: https://www.theguardian.com/sport/2011/aug/30/kirani-james-world-championships
Iltalehti 30.8.2011: https://www.iltalehti.fi/yleisurheilun-mm-2011-daegu/a/2011083014292050
WA 31.8.2011: https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-championships/15th-iaaf-world-championships-7078726/news/amp/kirani-james-a-bolt-from-the-blue
Crimson White 31.8.2011: https://cw.ua.edu/7186/uncategorized/former-tide-runner-kirani-james-wins-gold-in-south-korea/

Seuraava viiden rainan satsi ilmestyy 16.3.2022. Pysykää kanavalla.