Yleisurheiluhistoriaa

[Geb Mo]

Avataan nyt historian horinoillekin oma luukku. Maaotteluhistoria pysyköön edelleen omassa lokerossaan.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 1

Ratakauden tauotessa ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla on taas hyvää aikaa muistella vanhoja yleisurheilutapahtumia. Ennen kuin hyökätään tonkimaan vuotta 1924 kerrataan sarjan aikaisemmat jaksot:

1921: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=100#p57840
1922: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=160#p58075
1923: http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=220#p58903

Ritola valitsi Suomen

Suomen yleisurheilujoukkue sai olympiavuoden 1924 alkaessa kovan luokan vahvistuksen, sillä Amerikan maasto- ja maantiekisoissa täystuhoa tehnyt Ville Ritola valitsi puolensa. Hän muutti New Yorkista Suomeen. Mies asettui Tampereelle, jossa harjoitteli kokopäivätoimisesti olympiakisoja varten. Harjoitteluun kuului muun muassa kovavauhtisia kävelylenkkejä Tampereelta Nokialle ja takaisin.

Ritola kävi muodollisesti töissä Salmisen kenkätehtaassa. Kioskin omistaja Yrjö Salminen oli junaillut Peräseinäjoen suden kulisseissa Suomen riveihin ja organisoinut amerikansuomalaisten keskuudessa keräyksen matkakulujen kattamiseksi.

Yhdysvaltain yleisurheiluliitto oli käärmeissään siitä, että kaksoiskansalainen Ritola oli antanut rukkaset amerikkalaisille. Liitto alkoi suhmuroida sääntöä, jonka mukaan ulkomaalaisten pitäisi asua USA:ssa viisi vuotta ennen kuin saisivat kilpailla maassa.

Paavo Nurmi lopetti työnsä Sohlbergin konepajalla Helsingissä maaliskuun alussa 1924 ja muutti Kallion kirjastotalon alivuokralaiskämpästään takaisin Turkuun. Hän harjoitteli talven 1924 Ritolan tapaan käytännössä ammattilaisena tai ainakin stipendiaattina. Juoksija sai tuntemattomalta hyväntekijältä taloudellista valmennustukea, josta ei maininnut kenellekään mitään.

Suomessa elettiin väkevää urheiluhurmosta 1920-luvulla. Kun Ritola saapui Tampereelle, pidettiin perillä kunnon juhlat ja soittokunta päräytti Porilaisten marssin.


Aamulehti 31.1.1924

Jatkuu... joskus.

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 2: ALKUKAUDEN REPÄISYJÄ AMERIKASTA

Limppu liitää

Vanhoina aikoina yleisurheilun tulostaso nousi olympiavuonna. Perinteiseen tapaan kiekko lensi Amerikassa pitkälle jo toukokuussa. Tuleva olympiaprosnssimies Lieb kutitti ME:tä limputtamalla 48,41 näytöskisassa, joten lukemia ei hyväksytty viralliseksi ennätykseksi. Liebin unelmaviskaisu osui vasta syyskuulle, jolloin hän pamautti Staggin kentällä, Chicagossa, ME:n 47,61, joka viimeinkin hyväksyttiin myös viralliseksi. Tuloksesta tiedottava sähkösanoma tuli Atlantin yli ilmeisesti soutamalla, sillä esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi uudesta ME:stä kolme viikkoa viskaisun jälkeen.

Tuleva olympiakutonen Hartranft puolestaan nakkasi toukokuun viimeisenä päivänä 48,18 Cambridgessa, mutta ME-luetteloon ei sitä suostunut kirjuri raapustamaan. Tällä kerralla syynä oli liiallinen tuuli. Perimatieto ei tosin kerro, puhalsiko puhuri samaan suuntaan kuin ilmassa liitävä limppu vai vastaan.


Helsingin Sanomat 8.10.1924

IAAF nuivana

Yleisurheiluliitto niuhoili kevään 1924 tulosten kanssa. Pariisin pronssipoika ja Illinois Athletic Clubin riveissä urheillut Riley sutaisi 440 jaardin aidat 52,1 Ann Arborissa, mutta sitä ei koskaan hyväksytty ennätykseksi. Iowassa syntymässä käyneen Coulterin rykäisemä 53,2 samalla hypittävällä matkalla noteerattiin taas Amerikan amatööriurheiluliiton ennätykseksi mutta ei IAAF:n ME:ksi. Pariisin kisoissa Coulter lensi laulukuoroon jo välierissä. Pitkien aitojen virallinen ME toukokuussa 1924 (54,0) edusti mutasarjaa, sillä yhdysvaltalaiset alkoivat vasta 1920-luvun alussa hieman korvaansa lotkauttaa lajille.

Sen sijaan Brookinsin toukokuun puolivälissä takoma ME 23,0 220 jaardin aidoissa (suora rata) meni sukkana sisään myös kansainvälisen yleisurheiluliiton syynissä. Samainen Brookins hylättiin Pariisissa 400 metrin aidoissa ratarikon vuoksi, jolloin Suomen Wilén nousi hopealle. Amerikan keskilännestä putkahti tuohon aikaan kovia aitureita, sillä myös Brookins oli Iowan poikia.

Tuleva olympiavoittaja ja aituri Rileyn kanssa Illinoisin väreissä urheillut Osborn puliveivasi itsensä 203 sentin korkeudella killuvan riman yli kotikonnuillaan. Tilastonikkari Hymansin mukaan se hyväksyttiin viralliseksi ME:ksi, vaikka toisenlaistakin tietoa on. Lukion lehtori Osbornin vempautuksia tarkkailivat tuomarit silmä kovana, sillä miehen väitettiin vaivihkaa pitävän rimasta kiinni riman päällä sätkiessään.

Seuraavassa jaksossa voisi käydä pummilla nuuskaisemassa, millaista jälkeä syntyy Suomen olympiakatsastuksissa Helsingin Eläintarhan kentällä toukouun lopulla.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 53



Ratakausi on ainakin pohjoisella pallonpuoliskolla vetäytymässä taas talviunille, joten on hyvää aikaa palauttaa viiden vanhan yleisurheiluvideon sarja näille palstoille. Ei tässä oikein muutakaan tekemistä ole ennen sisähallikauden alkua.

Viime kaudella tapitettiin 260 rainan pläjäys (http://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3740&start=40#p56718). Ehkä aivan samanlaiseen revittelyyn ei tällä toisella tuotantokaudella sentään heittäydytä.

22.6.1935 Yhdysvaltain yliopistomestaruudet Berkeley M 100y & M 220y aidat
NCAA:n mestaruuskisat käytiin vuonna 1935 San Franciscon kupeessa Berkeleyssä Edwardsin kentällä. Aikaisemmin kaudella jo viisi ME:tä yhdessä iltapäiväsessiossa rykäissyt Owens tekee selvää jälkeä. 100 jaardilla hän repii parin metrin eron vuoden 1935 kilpakumppaniinsa Peacockin (joka tosin myöhemmin liiskaa Owensin maan mestaruuskisoissa). Kehnohkoa voittotulosta 9,8 (vastaa metrimatkalla noteerausta 10,7) selittää neljän metrin vastatuuli. 220 jaardin aidat suoralla radalla Owens nuolaisee 23,4:ään, ja muun muassa tuleva 400 metrin aitojen olympiavoittaja Hardin saa tarkkailla mestarin piikkarinpohjia.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=xeGDJtJ9Twc
Tulokset: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/03/ncaam100.pdf, https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/03/ncaam220H.pdf
Daily Iowanin raportti 23.6.1935: http://dailyiowan.lib.uiowa.edu/DI/1935/di1935-06-23.pdf

24.7.1952 OK Helsinki N keihäs
Dana Zatopkova voittaa keihään tomerien venäläisten kepinnakkaajien nenän edestä. Siippa Emil vie samana päivänä vitosen juoksun.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=wdegy-3qxu8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1952_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw

12.8.1978 Kansainyhteisön kisat Edmonton M 1500 m
Bayi lähtee porhaltamaan samalla taktiikalla kuin neljä vuotta aikaisemmin eli urku auki heti paukusta. Kilpakumppanit ovat oppineet läksyhnsä, eivätkä anna tansanialaiselle enää yhtään siimaa. Eikä Bayi ole enää neljän vuoden takaisessa ME-kunnossaan. Nykyisin Kanadan tv:lle kisoja kommentoiva Moorcroft iskee kirivaihteen pykälään loppupitkällä ja ottaa 40 000 katsojan mylviessä ainoan suurkisavoittonsa. Toinen nykyinen tv-selostaja Hutchings kirmaisee takamaastoissa kymmenenneksi.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=fH7RPmPlTtM
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1978_Commonwealth_Games_%E2%80%93_Men%27s_1500_metres
Daily Record: https://www.dailyrecord.co.uk/sport/commonwealth-games/john-robson-trained-bookie-park-3894101

27.7.1995 Eliittikisat Lahti M kuula
Halvari tööttää uransa toiseksi pisimmän kaaren 21,42 ja lähtee kohtalaisista ennakkoasemista Göteborgin MM-kisoihin. Pari viikkoa aikaisemmin oli rautapallo singahtanut Hämeenkyrön hyvästä ringistä jo 21,50 metrin päähän.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=JUh-c_paSJE
Kauden 1995 parhaat kuulatulokset: https://digilander.libero.it/vdany/Stagionali/WRL/1995/SP.htm

24.8.2004 OK Ateena N seiväs
Yelena Isinbajeva höpäjää loitsujaan ennen vauhtiin sääntäämistään ja taivuttaa ensimmäisen olympiakultansa ME-tuloksella 491.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=GVdOB4nA7eI
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2004_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_pole_vault
BBC: http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/olympics_2004/athletics/3596118.stm
Guardian: https://www.theguardian.com/sport/2004/aug/26/athensolympics2004.athletics11

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 3: SUOMEN VALINTAKISAT PARIISIN OLYMPIALAISIIN



Salamyhkäinen maratonkarsinta

Olympiakatsastukset alkoivat maratonin kaltaisella kisalla (40 200 m), joka ravattiin Hyvinkäällä 19. toukokuuta. Suomen maantiekisoissa hyviä otteita esittänyt Kyrölä ja kilometrien nielemisestä syksyllä 1923 uudestaan innostunut Stenroos hallitsivat juoksua. Puolimatkan jälkeen Kyrölä meni menojaan ja repi eroa Stenroosiin yli puolitoista minuuttia. Valmennusporras tosin käski Stenaa heivaamaan vauhtia, jotta tieto hänen rautaisesta olympiakunnostaan ei leviäisi maailmalle. (Lähde: Matti Hannus, Kultaiset kentät)

Moninkertainen olympiavoittaja Kolehmainen jäi jalkavaivojen vuoksi kisasta pois. Hän sai olympiapaikan vanhoilla näytöillä ilman mitään mutinoita.

Helsingin Sanomat 19.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393895?page=1

Yleisö rynnii Eläintarhaan

Valintakisat jatkuivat Helsingissä Eläintarhan kentällä 24. ja 25. toukokuuta. Katsomoihin rynni väkeä kuin pipoa; ehkä noin kymmenisen tuhatta silmäparia kumpanakin päivänä, mikä oli Suomen siihenastisen yleisurheiluhistorian yleisöennätys. Numeroidun istumapaikan sai 40 markalla, joka oli suunnilleen työmiehen päiväpalkka 1920-luvun puolivälissä. Seisomapaikasta köyhtyi vain kympin verran. Kisoja markkinoitiin lehdistössä hienoisella vilungilla: lukijoille luvattiin melko suoraan, että Eläintarhassa nähtäisiin ensimmäinen Nurmen ja Ritolan välinen kaksinkamppailu. Polvivaivoista koko kevään kärsinyt Nurmi oli kylläkin ilmoitettu kaikille matkoille 1500 metristä ylöspäin, mutta sitä ei tiedetty, mitkä lajit hän lopulta kipaisee.



Vuonna 1924 ei ollut Suomessa televisiota, radiota eikä edes internetiä. Uutisjanoiset olivat sanomalehtien varassa. Tosin Turussa tuoreet tulokset valintakilpailuista kiinnitettiin heti niiden saavuttua Turun Sanomien toimitalon seinään niitattuun vitriiniin, joten innokkaimpien yleisurheilun ystävien ei tarvinnut odotella lehden ilmestymistä seuraavaan aamuun.

Maailman kaksi parasta juoksijaa eivät kohdanneet valintakisoissa. Nurmi rykäisi lauantaina ensin 1500 metriä, jonka voitti soolojuoksuna ja loppupitkällä varpaitaan heilutellen ajalla 4.00,5. Sitten kivikasvo vetäytyi katsomoon tapittamaan arvatenkin mielenkiinnolla, miten Ritola suoriutuu ensimmäisestä kisastaan Härmässä. Peräseinäjoen susi voitti vitosen ajalla 14.47,0, joka oli paras Suomen kamaralla juostu puoli peninkulmaa ja jäi Nurmen ME:stä vain hieman yli 10 sekuntia. Uuden Suomen reportteri vertasi Ritolan menoa runollisuuden puuskassaan hirveen, joka ”kevätilmaa siemaisten lähtee virmana pyyhältämään poikki lakean niityn”.

Ritolalle kympin ME

Nurmi ja Ritola välttelivät toisiaan myös toisena päivänä. Turun mies kävi ohimennen pokkaamassa pytyn 3000 metriltä, kun taas Ritola lähti puksuttamaan kymppiä suu vaahdossa ja julmasti irvistäen. Eläintarhan päälle hiipinyt kaatosade ei jarruttanut vauhtia vaan pikemminkin päinvastoin. Katsojat pyörittivät päitään ja huokailivat, että vauhti on kaistapäistä. Puolimatkan krouvi ohitettiin väliajassa 15.14. Ritola paahtoi tasaisen tappavaa vauhtia loppuun saakka, ja tuloksena oli uusi ME 30.35,4.

Vanhaan aikaan oli yleisurheilukisoissa tunnelmaa. Kun Ritolan tulos oli selvinnyt, alkoi kilpailuihin viihteeksi pestattu Meriväen soittokunta räimiä ylväitä säveliä torven täydeltä. Samaan aikaan yleisö singahti lehtereillä seisomaan ja kopsautti kannat yhteen.

400 metrin aidat vei tuleva radion urheiluselostuksen pioneeri Jukola ajalla 58,0. Pariisissa pitkissä aidoissa otti hopean huomattavasti rajummalla ajalla Wilén, joka valintakisoissa kaasutti 200 ja 400 metriä.

Jermujen olympianäytöt

Kolmiloikkauksessa Rainio pomppi 14,83 ja varmisti kisapaikkansa. Kokenut Tuulos säästeli koipiaan ja löpsötteli hänelle vaatimattomat lukemat 14,28. Kajaanin Kipinän lyhythiuksinen Kekkonen saksasi korkeutta 180, joka ei vakuuttanut Pariisin joukkueen valitsijoita.

Kuulassa nähtiin jälleen Peräpohjolan Peto Pörhölä ärjymässä. Voitto kilahti tuloksella 14,59, joka jäi hänen ennätyksestään vain vajaat 30 senttiä. Mies lähtee Ranskaan puolustamaan olympiakultaansa. Kiekon olympiavoittaja Niklander otti neljännen tilan ja liittyy seuraan.

Välivuodet höntsäillyt olympiakullan puolustaja Myyrä hävisi Enqvistille keihäässä. Tuloksista ei kannata puhua, sillä puhuri lennätti tikkuja minne sattui.

Helsingin Sanomat 25.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393892?page=6
Uusi Suomi 25.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506026?page=1
Turun Sanomat 25.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487037?page=1
Helsingin Sanomat 26.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393888?page=1
Turun Sanomat 26.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487036?page=1

Ritola jaksaa

Pariisin olympialaisten näyttökisat siirtyivät muutaman päivän huilin jälkeen Tampereelle, jossa Pyynikin kentällä oteltiin 28. ja 29. toukokuuta. Kiinnostus kisoja kohtaan oli lähes yhtä väkevää sorttia kuin Helsingissä. Osa katsojista keksi kiivetä urheilukentän viereen kohoavan pytingin rakennustelineille seuraamaan kisoja pummilla.

Ritola voitti rallatellen sekä maastojuoksun että 3000 metrin esteet. Katz ja Ebb ottivat seuraavat olympiapaikat vesihaudan polskuttajaisissa.

Kymmenottelussa ei valitetttavasti nähty Yrjölän veljesten yhteenottoa, sillä Iivari joutui keskeyttämään toisena päivänä pahoinvoinnin vuoksi. Paavon tilanne ei velipojan luovuttamisesta kuitenkaan sanottavammin helpottunut, sillä Huusari pani hanttiin loppuun saakka.

Aamulehti 29.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376933?page=7
Aamulehti 31.5.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376916?page=8

Seuraavassa jaksossa tutkitaan, mitä muita valmistavia kisoja käytiin vielä ennen Pariisin olympialaisia.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 54



2.8.1932 OK Los Angeles N kiekko
Naiset kisailevat olympialaisten yleisurheilussa toisen kerran Los Angelesissa 1932. Puolanjuutalaiseen maahanmuuttajaperheeseeen syntynyt ja nimensä englanninkieliseksi muuttanut Lillian Copeland limputtaa tylysti ilman vauhtipyörähdyksiä. Viimeisellä kihahtaa ME 40,59, ja daami napsii kiekon kullan kotikaupungissaan vuoden 1928 Amsterdamin hopean jatkoksi. Copeland työskenteli urheilu-uran jälkeen ylikonstaapelina Los Angelesin sheriffinvirastossa, jossa ojensi eritoten nuorisorikollisia.
Video: https://youtu.be/2-s_iQe9M1k?t=926
Tulokset: https://www.olympedia.org/results/58141
Juttu: https://bethshalompgh.org/what-did-lillian-copeland-do-on-august-2-1932-originally-published-july-31-august-1-2020/

3.3.1961 New York M korkeus
Maailman paras korkeushyppääjä Brumel Neuvostoliitosta vierailee talvella 1961 ihme kyllä New Yorkissa, jossa kierähtää Madison Square Gardenissa vuoden viidenneksi parhaan noteerauksen 222. Tulos jää miehen aikaisemmin kaudella Leningradissa läväyttämästä ME:stä kolme senttiä.
Video: https://youtu.be/PSvzfs298Gw?t=65

3.9.1972 OK Munchen M 10 000m
Noin sadan metrin lähtöpaikan luona radan pinnasta kuvattu amatöörifilmi näyttää vauhdin TV-kuvaa realistisempana eli kovempana. Bedford vetää ME-tahtia alkumatkasta. Viren säästää voimiaan jolkottelemalla takamaastoissa tasaista, 27 minuutin tienoille tähtävää vauhtia kaarteissa sisäradan sisäreunaa nuollen. Filmillä 0.43: 500 metriä maaliin, Viren on aloittanut 650 metrin kirinsä. Puttemans ja Yifter seuraavat vielä. 0.50: Loppusuora aukeaa. Viren nykäisee vielä yhden kirivaihteen pykälään ja Putte putoaa rattailta lopullisesti.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=qPZsvC1-Wu0
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1972_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres, https://www.olympedia.org/results/61108
Olympiakomitea: https://olympics.com/en/news/lasse-viren-athletics
New York Times: http://archive.nytimes.com/www.nytimes.com/packages/html/sports/year_in_sports/09.03.html?scp=2&sq=david%2520beard&st=cse

22.8.1993 MM Stuttgart N 4 x 100 m
Pikaviestin voitto näyttää menevän tasaväkisessä USA-Venäjä-ottelussa Amerikkaan kunnes Irina Privalova liiskaa niin sanotuilla kalkkiviivoilla suoranmitan sileän kaksinkertaisen olympiavoittajan Gail Deversin. Suomen nelikko Anu Pirttimaa - Sisko Hanhijoki - Sanna Hernesniemi - Marja Salmela kipaisee seitsemänneksi ja kiikuttaa kapulan kentän ympäri ajassa 43,37, joka on kestänyt SE:nä 28 vuotta.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=N0KBtTBiMRI
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1993_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_4_%C3%97_100_metres_relay

29.8.2013 Weltklasse Zurich N 5000 m
Timanttiliigan jänisjuoksuissa nähdään joskus kunnollisiakin kisoja pitkillä matkoilla. Zurichin Weltklassen Järjestäjät ovat latoneet tiskiin hilloa riittävästi ja saaneet kaksi parasta kestävyysjuoksijaa samalla lähtöviivalle. Olympiavoittaja Tirunesh Diibadaaba lähtee etutassut kauniisti rullaten rypistämään 600 metriä ennen maalia mutta toinen olympiakullan haltija Meseret Defar iskee hanakasti imuun ja niittaa maannaisensa loppupitkällä. Tämä oli etiopiattarien viimeinen keskinäinen kaksinkamppailu vitosella. Kaksikon välisissä otteluissa voitot loppukilpailuissa vuosina 2002-2013 menivät 13-12 Defarille.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=SncSTPnJU_0
Runners World: https://www.runnersworld.com/advanced/a20840439/dibaba-vs-defar-2013-round-two/
Runblogrun: https://www.runblogrun.com/2013/08/meseret-defar-beats-tirunesh-dibaba-usain-bolt-runs-990-at-weltklasse-zurich-2013-from-alfons-juck-e.html

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 4: USA:N KARSINNAT JA NURMEN TESTI



Amerikassa aidat alle ME:n, ei taaskaan hyväksytty

USA:n karsinnat Pariisin olympiakisoihin pidettiin 13.-14. kesäkuuta Suur-Bostonin alueella Harvardin yliopiston isolla kentällä, jolla nykyisin pelataan kainalopalloa. Ennen lopullista karsintakisaa Amerikassa järjestettiin alueellisia kilpailuja, joiden parhaat saivat litteran karsintojen finaaleihin.

Karsintajärjestelmä ei ollut aivan yhtä raaka kuin nykyään. Lopullisen sanan sanoi valintakomitea, joka valitsi joukkueeseen 16 sellaista urheilijaa, jotka karsinnoissa eivät menestyneet, mutta joilla oli vakuuttavia näyttöjä aikaisemmista kisoista. Esimerkiksi satasen olympiakultaa puolustava Paddock nostettiin kabinettipäätöksellä 200 metrin joukkueeseen, vaikka hyytyi karsintakisassa kuudenneksi.

Amerikan karsinoissa kipaistiin pitkissä aidoissa jälleen virallisen ME:n alle. Tuleva olympiavoittaja Taylor Iowasta rypisti erissä 53,0 ja toisen päivän loppukilpailussa kaatosateessa ja tuulessa 52,6. Kumpikin tulos hyväksyttiin USA:n amatööriurheiluliiton ennätykseksi muttei maailmanennätykseksi.
.
Hubbard 763

Satasella Teksasin Paddock ja Michiganin Scholz varmistivat jaetulla kakkossijallaan olympiapaikan, mutta kepulimmin kävi mykkäelokuvien koomikkona kunnostautuneen Harold Lloydin serkkupojalle Keithille, joka jäi kuudenneksi. Antwerpenin kisoissa viestikultaa noukkinut ja sen jälkeen välivuodet höntsäillyt Scholz kaasutti voittoon karsintakisan 200 metrillä ajalla 21,0, joka jäi kaksi kymmenystä Paddockin nimissä olleesta suoran radan ME:stä.

Toinen Michiganin sälli Hubbard pääsi lojauttamaan tammilankulta 763 ensimmäisen kisapäivän hyvissä olosuhteissa. Loikka jäi kakkoseksi hypänneen Gourdinin ME:stä vain kuusi senttiä.

Tulokset Amerikan karsinnoista toimitettiin vanhalle mantereelle ilmeisesti jälleen soutamalla, sillä Uusi Suomi julkaisi ne 21. kesäkuuta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506029?page=2
Täydelliset tulokset Hymansin kokoamana: http://www.legacy.usatf.org/statistics/champions/OlympicTrials/HistoryOfTheOlympicTrials.pdf
Pittsburgh Press 15.6.1924: https://news.google.com/newspapers?id=zwgeAAAAIBAJ&sjid=20kEAAAAIBAJ&pg=3740%2C4743852

Ensin kosahti 1500 metrin ME

Nurmi hautoi rykäisevänsä Pariisin kisoissa 1500 ja 5000 metriä, jotka oli sijoitettu ohjelmassa samalle iltapäivälle. Juoksija kokeili kahden matkan settiä HKV:n kisoissa Eläintarhassa 19. kesäkuuta. Yleisöä tunki lehtereille 3000-4000 päätä, koska pääkaupungin lehdet olivat jo juhannusviikolla vihjailleet, että jotain erikoista olisi tulossa.

Eurooppalaisen mailin vauhdinjako meni Nurmelta vihkoon: kohelsi ensimmäisen ringin sekopäisesti 57,3:een, joten tahtia oli heivattava. 800 metriä katkesi ajassa 2.01,0 ja kuolemankierroksen jälkeen taskunauriit näyttivät väliaikaa 3.06,0. Viimeinen kierros meni tuli hännän alla 62,6:een, joten maailmanrekordi kilahti lukemiin 3.52,6. Turun Sanomien reportteri vertasi Nurmen vauhtia erinäisten sarvipäiden tempoon, eikä luottanut hankohemmojen kykyihin: ”Siinä olisi karissut kintereiltä vaikka itse p-u.”

Sitten vitosen ME hiutaleiksi

Nurmi otti pukusuojassa kevyen hieronnan ja lähti 45 minuuttia myöhemmin porhaltamaan 5000 metriä, jolla takoi tasaisia 70-71 sekunnin kierroksia tiskiin. Urheilulehden toimitussihteeri Kolkka karjui sisäkentältä väliaikoja. ME aleni seitsemällä sekunnilla lukemiin 14.28,2. Turun mies ei ollut täysin tyytyväinen vitosenkaan tulokseen: omien sanojensa mukaan ”ei lasketellut parasta vauhtiaan”.

Nurmi oli nyt uransa kovimmassa kunnossa. Sekä 1500 metrin että 5000 metrin tulosten alle hän ei enää loppuvuosinaan päässyt. Vielä 1920-luvun alussa lehdistö piti Kolehmaista Suomen ykkösjuoksijana, mutta Pariisin kisoihin mennessä kruunu oli vaihtanut omistajaa. Sen myönsi jo Helsingin Sanomatkin, joka kirjoitti: ”Paavo Nurmi --- todisti kahdella erillisellä juoksullaan, että hän on paras ja loistavin juoksija mitä on koskaan ollut.”

Helsingin sanomat 20.6.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393928?page=3
Helsingin sanomat 22.6.1924 (haastattelussa Nurmi): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393853?page=10
Uusi Suomi 20.6.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506038
Turun Sanomat 20.6.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487107?page=1

Kohti Pariisia

Suomen joukkue Pariisin valittiin samana päivänä kuin Nurmi kihautti kaksi ME:tä. Olympiakisoihin lähti 54 yleisurheilijaa, jotka olivat miesoletettuja, koska naiset eivät vielä viiden renkaan kisoissa mitelleet voimiaan. Nurmen nyt jo ehkä hieman vanhemman valtiomiehen arvovallalla julkisuudessa murahtama kulmikas kommentti, jonka mukaan joukkueessa oli liikaa turisteja, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla kiinteyttänyt tiimihenkeä.

Joukkue lähti juna-laiva-yhdistelmällä Pariisiin kesäkuun lopussa kahdessa erässä. Reitin varrelle jäivät Tukholma, Trelleborg, Hampuri, Amsterdam ja Bryssel. Kisaedustajien toinen osa kulki muuten samaa reittiä paitsi, että Benelux-maiden asemasta matkustettiin Saksan halki. Matka oli varmasti kiinnostavampi kuin nykyiset suorat lennot, koska eri kaupungeissa pysähdyttiin tutkimaan maisemia ja jopa harjoittelemaan. Amsterdamissa poppoo popsi hyvällä halulla banaaneja ja muita etelän hetelmiä, jotka olivat Suomeen verrattuna edullisia.

Huvilaan majaksi

Perillä Pariisissa yleisurheilijat majoittuivat Villa des Rochersiin, joka sijaitsi Bois-Colombesin kylässä (Rue Jean Jaures 109) muutaman kilometrin päässä Colombesin olympiastadionista. Nykyisin Bois-Colombes on Pariisin kaupunginosa. Olympianäyttämön viereen oli rakennettu kisakyläkin, mutta se ei kelvannut Suomelle, silloiselle urheilun suurvallalle. Huvilamajoitukseen oltiin tyytyväisiä. Havumetsien miehet tosin pitivät ranskalaisia sörsseleitä eksoottisina, vaikka ruoanlaittoa oli palkattu valvomaan suomalainen keittiömestari. Esimerkiksi maitoa ei ollut saatavana ruokajuomaksi. Niinpä joukkue kävi ostamassa sitä läheiseltä maatilalta. Olipahan ainakin tuoretta.

Pariisin yleisurheilukisat alkoivat 6. heinäkuuta. Heti ensimmäisenä päivänä oli ohjelmassa 10 000 metrin juoksu, johon oli ilmoitettu sekä Nurmi että Ritola. Suomen joukkueen johdolla alkoivat hälytyskellot kolkata. Miten ongelma ratkaistiin, siitä enemmän seuraavassa jaksossa

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 55



4.7.1936 USA:n mestaruuskisat Princeton M 100, M pituus, M seiväs, M korkeus
USA:n mestaruuskisat pidetään Princetonin yliopiston omistamalla Palmer Stadiumilla, New Jerseyssä. Olympiavuoden kunniaksi kisaillaan metrimatkoilla. Tuleva olympiasankari Owens osoittaa vakuuttavaa kuntoa kuukautta ennen Berliinin kisoja. Hän kiitää ylivoimaiseen voittoon satasella ajalla 10,4. Metcalfe jää 0,2 sekuntia, vaikka on maailman toiseksi nopein suoranmitalla. Voitto lohkeaa myös pituudessa huipputuloksella 800. Mies hyppää vain kerran. Owensin tulokset satasella ja pituudessa kestivät kenttäennätyksinä aina 1990-luvulle saakka, jolloin Palmerin stadion sai maistaa hullujussia. Kenttä siis saatiin atomeiksi vikkelämmin kuin Owensin ennätykset. -Venäläisjuurinen Varoff vemputtaa seipäässä ME:n 443. Meadows häviää yhdeksän senttiä. Toisen maailmansodan aikana Varoffin lentokone ammuttiin alas Kiinassa, mutta niin vain mies onnistui palaamaan kotiinsa. -Johnson Los Angelesista ylittää kauniilla makuutyylillä 203,2 ja jakaa tuloksen Alabaman Albrittonin kanssa. Uusinnassa Johnson puljaa itsensä yli 206:sta.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=k48ReYSWFGM
Tulokset: https://trackandfieldnews.com/u-s-national-championships-history/
Reading Eagle 5.7.1936: https://news.google.com/newspapers?id=-LIhAAAAIBAJ&sjid=kJsFAAAAIBAJ&pg=2988%2C942680
Uusi Suomi 6.7.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1802911?page=5
Turun Sanomat 8.7.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2103100?page=5
Käkisalmen Sanomat 9.7.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1737871?page=2

15.7.1961 Neuvostolöiitto-USA-maaottelu Moskova N 100 m
Olympiavoittaja Wilma Rudolph kylvettää emäntämaan pikakiitäjät näiden kotikentällä Moskovassa jättiläisten ottelussa. Uljaasti kiitävä pitkäkoipi kihauttaa tuloksen 11,3, joka sivuaa Rooman olympiakisoissa kirmaisemaansa ME:tä. Muutaman päivän kuluttua menee Saksassa jo 11,2.
Video: https://youtu.be/wqi_YmYNvWk?t=1612
Pittsburgh Press 16.7.1961: https://news.google.com/newspapers?id=M2ocAAAAIBAJ&sjid=n04EAAAAIBAJ&pg=7195%2C372459

20.8.1972 Suomi-Ruotsi-maaottelu Helsinki M 800 m
Bussin alle nakattu Lumiaho jänistää 400 metriin väliajassa 51,8. Olympiakuntoa puhkuva Vasala seuraa imussa (noin 52,0) ja lähtee kellon kilkattaessa kisaamaaan taskunaurista vastaan. Tuloksena on Euroopan ennätys 1.44,5, joka jää Snellin, Doubellin ja Wottlen ME:stä vain 0,2 sekuntia. SE:nä Vasalan tulos pysyy 17 vuotta. Suomen kolmas edustaja Kivelä porhaltaa 1.47,3, joka on kestänyt Varsinais-Suomen piiriennätyksenä 49 vuotta.
Video: https://fb.watch/9b8cSKIZd1/ -> 4.43
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1972

1.9.1990 EM Split N 1500 m
Sisällissodan partaalle ajautuneen Jugoslavian 19-vuotias Snežana Pajkić saa hulluuskohtauksen loppupitkän alkaessa ja niistää yllättäen lajin nimidaamit kotiyleisön tuulettaessa kitarisojaan. Neidistä ei tiedetty mitään ennen kisaa, eikä hänestä valitettavasti kuultu EM-kullan voittamisen jälkeen sitäkään vähää. Mitä nyt käväisi seuraavana vuonna karsiutumassa Tokion MM-kisojen erissä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=K9G9vKdrzE8
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1990_European_Athletics_Championships_%E2%80%93_Women%27s_1500_metres
European Athletics: https://european-athletics.com/news/golden-moments-pajkic-shock-1500m-win-split-1990?cid=rss

14.8.2005 MM Helsinki N keihäs
Keppi singahtaa vihaisesti ilmojen teille olympiavoittaja Osleydis Menendezin teräksisestä käpälästä ja liitää ME-lukemiin 71,70. Christina Obergfölliltä irtoaa myös mojovat lukemat 70,03 ja palkkioksi pujotetaan hopealätkä kaulaan. Paula Tarvainen on kuudes ja Mikaela Ingberg yhdeksäs.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=UOO-KEzTp7U
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2005_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_javelin_throw
Voittajan haastattelu: https://worldathletics.org/competitions/world-athletics-championships/10th-iaaf-world-championships-in-athletics-6937596/news/news/menendezs-world-record-in-her-own-words
Reuters 14.8.2005: https://www.espn.com/olympics/news/story?id=2134079

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 5: MYYRÄ, RITOLA JA LEHTONEN OLYMPIAVOITTOON PARIISISSA



Pariisin olympiakisoihin 1924 osallistui 44 maata. Sotasyylliseksi julistettu Saksa jätettiin toisen kerran peräkkäin kutsumatta. Yleisurheilukisat pidettiin heinäkuun alkupuoliskolla Pariisin pohjoisosissa Colombesin stadionilla, jossa pelataan maahockeyta Pariisin kolmansissa olympiakisoissa vuonna 2024. Colombesin lehtereille mahtui 45 000 päätä. Yleisurheilu ei sanottavammin kiinnostanut ranskalaisia, joten stadionilla oteltiin puolityhjille katsomoille.

Kisojen alla alkoivat Suomen joukkueen johdon otsat vääntyä kurttuun. Heti ensimmäisenä päivänä juostavaan 10 000 metrin finaaliin oli ilmoitettu sekä Nurmi että Ritola. Kahta maailman parasta juoksijaa ei kuitenkaan sopinut päästää kisailemaan tosissaan toinen toistaan vastaan, koska siinä rytinässä kumpikin vetäisi itsensä kuitiksi ja pisteiden rohmuaminen jäljellä olevista kestävyyslajeista vaarantuisi. Joukkueen johto oli nimenomaan kiinnostunut pistekilpailusta USA:ta vastaan; urheilijat eivät siitä piitanneet.

Johto kokeili kepillä jäätä ja esitti ratkaisuksi sopupeliä, jossa Ritola voittaisi kympin ja Nurmi vitosen. Turun mies veti ehdotuksesta porot sieraimiin ja ilmoitti kokoushuoneessa kulmikkaaseen tapaansa, ettei sitten juokse kymppiä lainkaan. Vieläkään ei tiedetä, kuinka vapaaehtoisesti Nurmi luopui kympin kisasta. Raevuori arvelee, että hän halusi varmistaa 1500 ja 5000 metrin voittonsa yhden iltapäivän aikana, joten neukkarissa nähtiin hyvää draamateatteria. (Lähde: Raevuori, Paavo Nurmi – juoksijain kuningas.) 70-vuotishaastattelussa vuonna 1967 Nurmi taas väitti, että joukkueen johto esti häntä kisailemasta peninkulmalla.

Myyrä uusi olympiavoittonsa, Ritolalle helppo voitto kympillä

Pariisin kisojen loppukilpailut alkoivat keihäänheitolla 6. heinäkuuta 1924. Viidennen kierroksen alkaessa tilanne näytti härmäläisittäin kehnonpuoleiselta, sillä Ruotsin Lindström johti kisaa. Olympiavoiton puolustaja Myyrä asetti valkoiset kakkospoponsa heittoviivan päälle, jotta näki sen paremmin, pystyi ottamaan kovemman ja pidemmän vauhdin kuin aikaisemmilla kierroksilla ja käyttämään vauhdinottoradasta jokaisen sentin. Kipinät sinkoilivat tintatessa ja keppi lensi voittolukemiin 62,96. Antwerpenin kisojen kaltaiseen ilotulitukseen ei joukkueena aivan ylletty, sillä Ekqvist oli neljäs, Peltonen seitsemäs ja Johansson kahdeksas. Lajin tulostaso laski Antwerpenin kisojen jälkeen, ja ruohopeitteisen vauhdinottoradan vuoksi vielä lisää Pariisissa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=J3wmLFcGTYk

Kisojen jälkeen Savitaipaleen pankinjohtaja ja liikemies Myyrä pakeni velkojiaan Amerikkaan eikä enää palannut kotimaahansa. Hän on tähän mennessä ainoa suomalainen, joka on onnistunut uusimaan keihään olympiakultansa.

Ensimmäisen kisapäivän päätteeksi klo 17.00 kipaistulla kympillä Suomesta puolestaan Ruotsiin muuttanut Wide piti railakasta vauhtia puolimatkaan, joka katkesi ajassa 15.00 (vertailuksi Ritola 15.14 Eläintarhan katsastuksissa keväällä). Wide katkesi ennen seitsemän kilometrin pylvästä, jolloin Ritola otti ritolat ja ravasi helppoon voittoon. Peräseinäjoen susi paransi omissa nimissä ollutta ME:tään lukemiin 30.23,2. Wide varmisti hopean Ruotsiin. Berg Suomesta korjasi pronssin ja Sipilä neljännen tilan. Kolme Tampereen Pyrinnön batua neljän joukossa oli saavutuksena ihan kohtalainen. Jos Nurmi olisi juossut, olisi kisan viisi ensimmäistä sijaa menneet Suomessa syntyneille.



Pitkissä aidoissa Wilén Suomesta eteni viimeisenä erästään loppukilpailuun (55,4). Radion urheiluselostuksen pioneeri Jukola sen sijaan kyykkäsi toisessa erässä viidenneksi (58,6).

Suomi asetti satasen alkueriin ihme kyllä täyden joukkueen eli neljä sälliä, joista vain edellisenä vuonna SE:tä 10,8 sivunnut Halme eteni toisiin alkueriin. Toinen 10,8 kipaissut eli Härö oli ammattiin valmistuttuaan menettänyt parhaan teränsä ja häröili itsensä laulukuoroon jo ensimmäisissä koe-erissä.

Helsingin Sanomat 7.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393828?page=1
Turun Sanomat 7.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487175?page=1
Hufvudstadsbladet 7.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396727?page=2

Abrahams niisti jenkit, Lehtonen uusi 5-ottelun kultansa, Wilenille yllätyshopea pitkissä aidoissa

Nelosrataa kiitäneestä Britannian Abrahamsista tuli toisena kisapäivänä maailman nopein mies, sillä hän liiskasi suoranmitan loppukilpailun viimeisellä 20 metrillä yhdysvaltalaiset Scholzin, Bowmanin, Murchisonin ja olympiakullan puolustajan Paddockin, joka ei mitenkään ottanut uskoakseen viidettä sijaansa. Kävi useaan otteeseen motkottamassa asiasta tuomareille; hyvä ettei punainen kortti heilahtanut.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=3CwiGZFBAoI

Liettuanjuutalaiseen maahanmuuttajaperheeseen syntyneen Abrahamsin hahmo oli näkyvässä osassa Tulivaunut (Chariots of Fire) -elokuvassa, mikä oli sikälikin ajankohtaista, että edellisenä vuonna. Wells oli ottanut satasen olympiakullan 56 vuoden tauon jälkeen Britanniaan Moskovan boikottikisoissa 1980.
The Real Chariots of Fire: https://blog.britishnewspaperarchive.co.uk/2021/07/15/exploring-the-real-chariots-of-fire/

Abrahams tarjoaa malliesimerkin siitä, miten kehnonpuoleisesti huippu-urheilu ja seurustelu sopivat yhteen. Hän ehti kyllä kihlautua tyttöystävänsä kanssa ennen Pariisin kisoja, mutta eihän siitä valmista syntynyt, kun mies keskittyi vain urheilemiseen ja jätti naisasiat hunningolle.


Abrahams (419) kepittää maaliviivaa vähemmän kiinteällä tyylillä ylittävän Scholzin (274)

Suomen olympiahistorian tuntemattomin kaksinkertainen olympiavoittaja on Mikkelin mies Lehtonen, joka uusi Pariisissa 5-ottelun kultansa, vaikka oli jo kertaalleen lopettanut uransa ja keskittyi välivuosina metsurin hommiin Lieksan korvessa. LeGendre tosin lojautti pituudessa ME:n 776,5, mutta Lehtosen sijalukupisteet riittivät tekemään yhdysvaltalaisesta selvää. Pariisin jälkeen viisiottelu hyllytettiin olympiaohjelmasta.

Nopeasti maailman huipulle noussut USA:n Taylor pyyhkäisi Colombesin ylipitkällä radalla (500 m) 400 metrin aitojen voittoon tuloksella 52,6, jota ei ajan takaperoisten sääntöjen mukaan taaskaan hyväksytty ME:ksi, koska aitaa kaatui matkalla. Olympiaennatyksen 53,8 sai nimiinsä viidettä rataa pitkin hopealle puhtaasti aitonut ja loppupitkällä vastustajia seinälle nostanut Stadin kundi Wilén. ME:ksi tai SE:ksi ei tulosta hyväksytty, koska se oli otettu yhdellä (toisten tietojen mukaan kahdella) kellolla. Kakkosradalla sinnitelleelle 220 jaardin aitojen ME-miehelle Brookinsille heilahti hylsy.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=BHySVa3LWzk
F. Morgan Taylor, Three-Time Medalist: https://www.hsqac.org/f-morgan-taylor-three-time-medalist-part-2-olympic-series


Pitkien aitojen voittaja Taylor.

Korkeudessa lukion lehtori Osborn selvitti 198 ja otti voiton USA:han ja Illinoisiin. Tuomarit tapittivat hyppyjä silmä kovana, sillä Osbornin väitettiin yleensä pitävän rimasta kädellään kiinni riman päällä sätkiessään.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=nBrMv0yACPY
Who is Harold Osborn? https://eu.pjstar.com/story/sports/olympics/2021/08/07/harold-osborn-who-olympic-gold-medalist/5492915001/

Alkueriäkin oli ohjelmassa. Ritola oli jo palautunut kympistä ja selvitti itsensä esteiden loppukilpailuun yhdessä kolmen muun suomalaisen (Katz, Järvelä, Ebb) kanssa.

Kahden yleisurheilupäivän jälkeen Amerikka johti epävirallista pistekilpailua 53 täpällä. Suomi väijyi kakkosena 47 pojolla.

Uusi Suomi 8.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505991?page=1
Helsingin Sanomat 8.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393819?page=5
Turun Sanomat 8.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487172?page=1
Aamulehti 8.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376947?page=5
Hufvudstadsbladet 8.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396723?page=4

Pariisin kisojen tulokset: https://www.olympedia.org/editions/8/sports/ATH, https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1924_Summer_Olympics

Seuraavassa jaksossa tongitaan Pariisin kolmatta ja neljättä yleisurheilupäivää.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 56



20.6.1936 Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisat, Chicago M 220 y aidat, M pituus, M 100 m
Ohio Staten Owens valmistautuu Berliinin kisoihin urakoimalla NCAA:n mestaruuskisoissa Staggin kentällä Chicagossa. Hypittävä 220 jaardia suoralla radalla hoituu kisaennätyksellä 23,1. Kentuckyn Willis tosin johtaa vielä 150 metrin kohdalla mutta nitkahtaa lopulta kolmanneksi. Sitten pituuspaikalle. Tammilankku tärähtää ja rulla suoltaa mittanauhaa ulos tuumamäärän, joka vastaa 789 senttiä. Iltapäivän päätteeksi Owens kilauttaa metrisen suoranmitan virallisen ME:n ensimmäisen kerran laillisesti uusille sekunnin kymmenyksille 10,2:een.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=ScERTXCDXYg
Tulokset: https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/03/ncaam100.pdf, https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/03/ncaamlj.pdf, https://trackandfieldnews.com/wp-content/uploads/2020/03/ncaam220H.pdf
Helsingin Sanomat 22.6.1936: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... ?scale=1.0



19.7.1957 Lontoo M maili
Mailin ME:tä lähdetään jahtamaan Lontoon White Cityn stadionilla, joka jyrättiin atomeiksi jo 1980-luvulla ja jonka paikalla on nykyään BBC:n mediakylä. Irlannin olympiavoittaja Delany säkitetään viimeisellä ringillä, joten Britannian Ibbotson (71) lähtee polkemaan kiivaasti 250 ennen maalia. Hän rynnii maaliin kaali takakenossa ME-ajassa 3.57,2. Maan pinnalle palattiin nopeasti, sillä Ibbotson matkusti ME-kirmaisunsa jälkeen Suomeen, jossa otti selkäänsä Salsolalta.
TV-lähetys: https://youtu.be/JAL_onYtAeI?t=25
Filmi: https://www.youtube.com/watch?v=fX5Iwl8FW-A
Ibbotson brittien tilastoyhdistyksen sivulla: https://www.nuts.org.uk/trackstats/ibbotson.htm



4.9.1971 Wien N korkeus
Ilona Gusenbauer kierähtää 192 ja toimittaa Romanian Iolanda Balasin mahdottomana pidetyn entisen ennätyksen 191 muistojen joukkoon. Seuraavana vuonna Munchenin kisoissa voiton vei 16-vuotias Ulrike Meyfarth selkä edellä, ja kierähtäjä-Ilona sai tyytyä pronssiin.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=luSTMc7Bk8I
Ilona Gusenbauer: https://memim.com/ilona-gusenbauer.html


19.6.1984 USA:n olympiakarsinnat Los Angeles N 400 m
Yhdysvaltalaiset yleisurheiluvaikuttajat tulivat Los Angelesin olympiakisoja edeltäneinä vuosina siihen tulokseen, että jotain pitää tehdä – muuten itäeurooppalaiset kylvettävät amerikkalaisia etenkin naisten yleisurheilussa 6-0. Jotain on ilmeisesti tehtykin, sillä pikamatkoilta ratakierrokselle siirtynyt Chandra Cheeseborough puksuttaa olympiakarsinnoissa ratakierroksen USA:n ennätysaikaan 49,28 ja liiskaa Valerie Brisco-Hooksin, joka hänkin rypistää alle 50 sekunnin (49,79). Itse olympiakisoissa osat vaihtuivat ja ajoista nirhaantui vielä kymmenyksiä pois. Huippuvuoteensa verrattuna vielä hentorakenteinen Florence Griffith kipittää nelosradalla kuudenneksi (51,11).
Video: https://youtu.be/40W2gX4i3E0?t=1602
Tulokset: http://www.legacy.usatf.org/usatf/files/69/695a8112-b7a0-4b9d-9dbb-8b4bca22677c.pdf
New York Times 20.6.1984: https://www.nytimes.com/1984/06/20/sports/us-record-set-by-jones-at-trials.html

27.7.2008 Kalevan kisat Tampere M keihäs
Järvenpää tinttaa kotikentällään ennätyksensä 86,68 ja kukistaa itsensä Pitkämäen (82,28). Muissa keskinäisissä kaksinkamppailuissa (loppukilpailut) Pitkämäki vei vuosina 2003-2011 Järvenpäätä voitoin 35-5.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=RwnPkFvu0js
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_2008
Kaleva 27.7.2008: https://www.kaleva.fi/jarvenpaa-heitti-mestariksi-kotikentallaan/2265071

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 6: MÖRSSÄRIPETTYMYKSIÄ PARIISISSA, RITOLALLE ESTEKULTA


Lowen ja Martinin ottelu kahdella ratakierroksella.

Amerikan karjut palkintopallille, suomalaiset nurmikolle

Pariisin kuulakisan jälkeen käyskenneltiin Colombesin suomalaiskatsomossa lärvit sitruunalla. Yhdysvaltalaiset ja suomalaiset miehittivät kylläkin kilpailun seitsemän ensimmäistä sijaa, mutta ainakin sinivalkoisin lasein läpi tilannetta tiirailtaessa sijoitukset jakautuivat janalle epätasaisesti ja hienoisia pettymyksen huokaisuja kirvoittaen: Amerikan väkevä karjutrio Houser, Hartranft ja Hills otti kolmoisvoiton ja Suomen Torpolle, olympiavoittajaveteraani Niklanderille ja olympiakullan puolustajalle Pörhölälle jäi pöydältä murusia eli sijat 4., 6. ja 7. Takala tööttäsi 11:nneksi.

”Emme odottaneet --- kuulantyöntäjiemme tulosten jäävän näin alhaiseksi”, murisi Uuden Suomen toimittaja ja jatkoi avautumistaan: ”Kuinka on käsitettävissä, ettei esim. Pörhölä työnnä enempää kuin 14,10.”

Amerikkalaisten tulokset putosivat vanhalle mantereelle matkustamisen jälkeen, vaikka nykyisin kielletyistä lääkkeistä ei ollut tietoakaan 1920-luvulla. USA:n kolmikko pukkasi 15,22, 14,94 ja 14.94 kotimaan olympiakarsinnoissa. Pariisissa meni enää 14,995, 14,895 ja 14,64. Ero voi myös johtua Colombesin stadionin kehnoista suorituspaikoista.
Story on Houser: https://www.kshb.com/sports/olympics/100-days-of-kansas-city-area-olympians-bud-houser-track-and-field
Houser oral history: https://digital.la84.org/digital/collection/p17103coll11/id/210/


Houser vei kuulakullan Amerikkaan, suomalaiset ulos palkintopallilta.

Hubbardille pituuskulta, Tuulos sivulajissaan neljäs

Tuulos pääsi ainoana suomalaisena loppukilpailuun sivulajissaan pituudessa. Tulokseksi jäi alkukilpailussa läväytetty 707. Se riitti mainioon neljänteen sijaan. Sandström hyppäsi 10:nneksi ja Rainion sijaksi tuli 21. Ehkä odotetunkin voiton vei parina viime vuotena santakasaan hyppelehtimistä hallinnut afroamerikkalainen Hubbard, joka lojautti lankulta 744,5. Pariisin viisiottelussa ME:n 776,5 kihauttanut LeGendre ei ollut pituuskisassa mukana, koska keskittyi vain viisiotteluun eikä edes osallistunut Amerikan pituuskarsintoihin.
Hubbard: https://www.npr.org/2011/02/15/133777154/William-Dehart-Hubbard-Leaping-Into-Black-History?t=1637400671869
The Blade: https://www.toledoblade.com/sports/michigan/2018/04/30/Forgotten-in-history-DeHart-Hubbard-made-it-in-Paris/stories/20180430008

Kovavauhtinen kaksi kierrosta

800 metrillä käytiin raivokas ottelu olympialaisesta kultamitalista. Britannian Stallard lähti vetämään tukka putkella. Muu porukka seurasi minkä pystyi ja alkoi kiertyä ulommille radoille loppupitkän alkaessa samalla kun Stallarille tuli noutaja. Ensin hyökkäsi Sveitsin Martin ja heti hänen peräänsä iski Britannian tulokas Lowe, joka ankaran väännön jälkeen listi käkikellomaan puolimailerin niukasti ja otti ensimmäisen olympiakultansa ME:tä lähentelevällä ajalla 1.52,4. Norjalainen seiväshypyn ME-mies Hoff oli rettelöinyt liittonsa kanssa, joten hän kisaili lystikkäällä protestimielellä monessa muussa lajissa Pariisissa mutta ei vängälläkään seipäässä. Kahdella ratakierroksella turskanpurija nappasi muina miehinä kahdeksannen tilan.
IOC Story: https://olympics.com/en/news/high-for-lowe-as-briton-pulls-off-a-shock-in-the-800m
IOC Profile: https://olympics.com/en/athletes/douglas-gordon-lowe
Northern Athletics: https://www.northernathletics.co.uk/2017/11/03/swing-lowe-greatest-champion-said-no-literary-mystery/

Nurmi suvaitsi ensimmäisen kerran näyttäytyä Colombesin yleisölle. Jatkopaikka vitosen eristä tuli vaivatta. Myös Ritola, Rastas ja Seppälä nähdään loppukilpailussa.

Uusi Suomi 9.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505985?page=1
Helsingin Sanomat 9.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393935?page=4
Turun Sanomat 9.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487166?page=1
Aamulehti 9.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376938?page=3
Hufvudstadsbladet 9.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396718?page=4

Sattumakorpraali Kinsey nuoli pika-aitojen voittoon

Neljäs kisapäivä alkoi pika-aitojen nuolaisulla. Voittajaksi kaasutti romuluinen ja kankea USA:n karsintojen kakkonen Kinsey. Hän hyötyi siitä, että Etelä-Afrikan tyyliniekka Atkinson kompuroi viimeisellä aidalla ja maanmies Anderson veti rähmälleen aitaviidakkoon. Ruotsin Pettersson napsi ehkä hieman ylättäen pronssin. Amerikan karsintojen voittaja Guthrielle kävi kylmät: hän ylitti maaliviivan kolmantena, mutta tuomarit näyttivät punaista korttia, koska matkalla oli tuupittu liikaa aitoja nurin.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=yxqYvTviA2A

Pika-aitojen taso oli päässyt repsahtamaan sen jälkeen, kun Antwerpenin voittaja Thomson oli riipustanut piikkivirsut naulaan. Myöhemmin elämässään yliopiston professorin ammattia harjoittaneen Kinseyn voittoaika 15,0 jäi selvästi Thomsonin olympiaennätyksestä 14,8.

Suomen korkeat aidat olivat sen verran heikossa hapessa, ettei Pariisin lähetetty ketään ottelemaan maailman valioiden kera. Sata vuotta myöhemmin roinalla täytetystä suoranmitasta on tullut yksi suomalaisten lempilajeista.

Kabinettipäätöksellä USA:n puolen ratakierroksen joukkueeseen nostettu Paddock ja karsintojen voittaja Scholz rynnivät 200 metrin loppukilpailussa rinta rinnan kohti maaliviivaa, kunnes Paddockin koipi kosahti ja Scholz liukui niukkaan voittoon. Hän pääsi kuittaamaan suoranmitan tappionsa Abrahamsille. Neljän vuoden takaiselle satasen olympiavoittajalle Paddockille puolestaan jäi näiden kisojen yksilölajeista vain hopea kouraan.
Scholz profile: https://olympics.com/en/athletes/jackson-scholz

Ritola kylpi ja kylvetti

Päivän viimeisessä loppukilpailussa Ritola otti toisen kultansa Pariisin kisoissa. Ennen esteiden loppukilpailua Peräseinäjoen susi oli jo kisaillut Colombesin radalla kolme kertaa, mutta ne eivät tuntuneet missään. Hän porhalsi kärkeen heti paukusta, eikä luopunut paikastaan ennen maaliviivaa. Ritolan meno oli sen verran ylivoimaista, että mies ehti yhdellä kierroksella kylpeäkin vesihaudassa. Katz varmisti kaksoisvoiton Suomeen. Ebb juoksi viidenneksi.

Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja ei pitänyt siitä, että juoksijat lensivät tuoreessa yleisurheilulajissa päistikkaa vesihautaan: "Se toi mieleen kukkotappelut ja muut sellaiset halpahintaiset huvit."
Video: https://www.youtube.com/watch?v=3h9JpS-KtK8



Ennen polskuttajaisten loppukilpailua käytiin 1500 metrin koe-erät. Nurmi ja Peussa ottivat erävoitot, Luoma ja Liewendahl varmistivat myös paikkansa finaaliin. Nurmi alkoi keskittyä seuraavan päivän koitokseen, jossa oli tarkoitus tehdä urheiluhistoriaa voittamalla 1500 ja 5000 metriä 35 minuutin sisällä.

Pistekilpailussa Amerikka meni menojaan ja Suomen joukkuen johtajilla kasvoi kenties tatti otsaan. USA:lla oli neljän kisapäivän jälkeen 141 pojoa, Suomella ”vain” 73.

Uusi Suomi 10.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505977?page=1
Helsingin Sanomat 10.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393930?page=4
Turun Sanomat 10.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487163?page=1
Aamulehti 10.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376926?page=5
Hufvudstadsbladet 10.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396714?page=4

Pariisin kisojen tulokset: https://www.olympedia.org/editions/8/sports/ATH, https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1924_Summer_Olympics

Seuraavassa jaksossa Nurmi juoksee itsensä olympiahistoriaan.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 57


Kuva: Urheilumuseo.

23.7.1952 OK Helsinki M 3-loikka
Ferreira da Silva, yksi kaikkien aikojen kolmiloikkaajista, pamauttaa ME:n 16,22 ja raivaa samalla tiensä suomalaisyleisön sydämiin. Neljä vuotta myöhemmin otetaan uusiksi eli toinen peräkkäinen olympiakulta kilahtaa brasilialaiselle heinäsirkalle, joka kolmatta loikkaa liitäessään varmuuden vuoksi sätkii vielä saksaamalla.
https://www.youtube.com/watch?v=mWWatS6mMxY
https://www.youtube.com/watch?v=cjntQoUc2Gg (värillinen amatöörifilmi)
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1952_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_triple_jump, [url]https://www.olympedia.org/results/59030
IOC: https://olympics.com/en/athletes/adhema ... a-da-silva[/url]
Inside the Games: https://www.insidethegames.biz/articles/1040623/adhemar-ferreira-da-silva-the-brazilian-sporting-legend-forgotten-by-rio-2016
ESPN: http://www.espn.com/classic/s/obit_dasilva_adhemar.html

10.1968 OK Mexico M kuula
60-luvun paras kuulantyöntäjä Matson tööttää pisimmän kaaren Mexicon olympiakisoissa. Maanmies Woods korjaa hopean ja Neuvostoliiton rilliniekka Guschkin pronssin. Woodsilla oli epäonnea, sillä seuraavissa kisoissa Munchenissä hän hävisi niukasti Puolan Komarille ja otti toisen peräkkäisen hopeansa.
https://www.youtube.com/watch?v=DbzfIW7FT0w
https://www.youtube.com/watch?v=defgyOgSQ_Q
https://www.youtube.com/watch?v=l65VRUdL8wk
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1968_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_shot_put, https://www.olympedia.org/results/60746
Sumter Daily Item 15.10.1968: https://news.google.com/newspapers?id=PYc1AAAAIBAJ&sjid=yqkFAAAAIBAJ&pg=692%2C1477267

25.1.1974 Brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisat Christchurch M 10 000 m
Englannin hipit Bedford ja Black vetävät 27.30:n vauhtia ja Uuden-Seelannin mustapaita Tayler väijyy muutaman kymmenen metrin päässä. Puolimatkan jälkeen Taylerkin piristyy, ottaa pääpoppoon kiinni ja porhaltaa voittoon. Tähän Taylerin juoksut sitten loppuivatkin. Hän kävi vielä muutama viikko myöhemmin näyttäytymässä Yhdysvaltain hallikisoissa, mutta sen jälkeen ura oli vaivojen vuoksi taputeltu pakettiin.
https://www.youtube.com/watch?v=FkBkWtWZ1D0
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1974_British_Commonwealth_Games_%E2%80%93_Men%27s_10,000_metres
Athletics New Zealand: https://athletics.org.nz/legends/dick-tayler/
New Zealand Olympic Team: https://www.olympic.org.nz/athletes/dick-tayler/
Stuff: https://www.stuff.co.nz/sport/other-sports/109914887/commonwealth-games-hero-dick-tayler-reveals-suicidal-thoughts-after-cardiac-arrest
More Stuff: https://www.stuff.co.nz/the-press/sport/9623238/Dick-Tayler-from-dark-horse-to-a-Kiwi-legend

23.10.1983 New Yorkin maraton M & N
Munchenin olympiakisoissa 1972 pronssin 1500 metrillä kihauttanut Dixon suuntautuu vanhemmiten pidemmille matkoille ja ottaa New Yorkin maratonilla 1983 ehkä uransa makeimman voiton ajalla 2.08.59. Mary Deckerin siippana jonkin aikaa viihtynyt Tabb on kolmas. Suomen Toivola kipaisee kymmenenneksi kelpo ajalla 2.11.35, mutta se ei riitä olympiavalintaan seuraavana kesänä. Naisten kisassa Norjan Grete Waitz juoksee viidennen kerraan Ison omenan 42-kilometrisen voittoon.
https://www.youtube.com/watch?v=Phxnt4u1ZXY
https://www.youtube.com/watch?v=O5KUYzTjnuE
https://www.youtube.com/watch?v=ctXt4G-TeLw
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1983_New_York_City_Marathon
New York Times 24.10.1983: https://www.nytimes.com/1983/10/24/sports/dixon-and-mrs-waitz-win-in-new-york-marathon.html
Podium Runner: https://www.podiumrunner.com/training/rod-dixons-best-race-and-how-he-achieved-it/
Stuff: https://www.stuff.co.nz/world/americas/donald-trumps-america/117103515/new-york-marathon-rod-dixons-inspiring-words-powering-me-over-the-finishing-line

15.6.1991 Nuorten maaottelu Suomi-Neuvostoliitto-Britannia-Saksa Espoo N 3000 m
Maaottelussa nähdään tulevia nimijuoksijoita. 17-vuotias Paula Radcliffe tuhoaa vastustajansa kirikamppailussa – teko johon aikuisten sarjassa harvemmin äityi. Hädin tuskin 14-vuotias Annemari Sandell kipittää neljänneksi. Hänkin jo nuorena piti tapanaan hyydyttää vastustajiaan pelkästään matkavauhdilla.
https://youtu.be/LMh9Vh2EbKs?t=961

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 7: NURMI JUOKSI ITSENSÄ OLYMPIAHISTORIAAN


Nurmi kepittää Ritolan Pariisin vitosella.


Nurmi kirjoitti nimensä olympiahistoriaan voittamalla vajaan tunnin sisällä 1500 ja 5000 metriä kuten oli mielessään hautonutkin. Vastaavan urotekoon ylsi 80 vuotta myöhemmin El Guerrouj, joskin hänellä oli lajien välissä useampi päivä.

Ensin 1500 metriä

Turun mies otti eurooppalaisella maililla luulot pois vastustajiltaan jo ensimmäisellä kierroksella. 800 metriä taittui tappavassa väliajassa 1.58,5. ”Siihen hullunkärryyn ei kukaan järki-ihminen lähtenyt”, kommentoi tri Jukola vastustajien peesaamisintoa Huippu-urheilun historiassaan. Muu partio seurasi parinkymmenen metrin päässä silmät ristissä. Jälkipuoliskolla Nurmi alkoi himmailla ja säästää voimiaan vitoselle. Käsivaivainen Watson kokeili onneaan ja imi Nurmen kantaan kuolemankierroksella, jolloin Amerikan mies hyytyi loppuringillä seitsemänneksi. Pronssille rutisti ennakkosuosikki Stallard, joka rojahti maalissa suorilta jaloilta ketoon, josta matka jatkui paareilla lasarettiin. Hän virkosi seuraavana päivänä.

Nurmen voittoaika 3.53,6 jäi hänen omissa nimissään olleesta ME:stä vain sekunnin verran. Muut Suomen edustajat Liewendahl, Peussa ja Luoma olivat ilmeisesti liiankin hyvin perillä Nurmen kisakunnosta, joten he passailivat varmuuden vuoksi jälkipäässä, josta onnistuivat hivuttautumaan sijoille 8., 9. ja 12.
Video: https://youtu.be/AtE0L1c_b38?t=34

Sitten vitonen perään

Vitosella kohtasivat ensimmäisen kerran historiassa Nurmi, Ritola ja Wide. Ruotsiin muuttanut suomalainen yritti karistaa entiset maanmiehensä kovalla alkuvauhdilla, mutta sortui siihen itse. Loppupuoliskolla Nurmi ja Ritola hoitivat vuorovedolla kaksoisvoiton Suomeen. Loppupitkän alkaessa Ritola kiertyi ahdistamaan Nurmea, joka lisäsi kaasua sen verran, ettei New Yorkin kirvesmies päässyt yllättämään.

Suomen Urheilulehden toimittaja ja itsekin Pariisissa urheillut Jukola vihjaili lehden seuraavassa numerossa melko avoimesti, että jokin kisassa lemahti: Ritola ei yrittänyt raivolla ohi loppupitkällä. Jukola ei tiettävästi kuulunut siihen sisäpiiriin, joka tiesi Nurmen, Ritolan ja joukkueenjohdon neuvotteluista ennen kisoja. Jälkeenpäin Nurmi kylläkin lausui, että kyllä Ville tosimielellä rypisti.
Video: https://youtu.be/AtE0L1c_b38?t=58
AP: https://apnews.com/article/sports-olympic-games-finland-sports-general-7b369d866467eae2e564895fc124de5a
Ilta-Sanomat: https://www.is.fi/suomi100/art-2000005096168.html
Nurmen sekuntikello: https://www.suomenmoneta.fi/blogi/214-kultaa-kunniaa-ja-kovia-kolhuja-paavo-nurmi-ja-kohtalokas-sekuntikello
The Guardian: https://www.theguardian.com/sport/blog/2012/may/18/50-stunning-olympic-moments-paavo-nurmi
Urheilun historia: http://urheilunhistoria.blogspot.com/2014/02/paavo-nurmi-vuosisadan-urheilija.html
Elizabethton Star: https://www.elizabethton.com/2020/07/29/nurmi-set-2-olympic-records-within-an-hour-at-1924-games/

Tampereella juhlittiin Nurmen voittoja riehakkaasti. Noin 15 Suomen lipulla varustettua autoa kiersi illan mittaan pitkin kaupunkia. Kyytiläiset kajauttelivat raikuvia hei-huutojaan.

Tootell veivasi moukarikullan

Moukarin voittaja Tootell ei tullut täysin puun takaa, sillä hän oli jo edellisenä vuotena voittanut kotimaansa Amerikan mestaruuden. Hän oli ensimmäinen syntyperäinen yhdysvaltalainen moukarin olympiavoittaja, sillä aikaisemmin kultaa USA:n riveissä napsineet olivat New Yorkiin työn perässä muuttaneita irlannikkoja. Toiseksi veivasi 47-vuotias jermu McGrath, joka oli tanssittanut rautapalloa jo vuoden 1908 olympiakisoissa Lontoossa. Suomen Erikson nappasi kelvollisen neljännen sijan.

Pariisin kisojen jälkeen Tootell ripusti lekan naulaan ja ryhtyi hoitamaan lähes 40 vuoden ajaksi liikuntakasvatuksen professorin virkaa lähellä kotikontujaan Rhode Islandin yliopistossa.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=P4YcwYiUVGY
Tootell profile: https://bowdoin.prestosports.com/information/history/hall/tootell
Tootell profile on IOC: https://olympics.com/en/athletes/frederick-delmont-tootell
Moukarin vanttera mitalikaksikko: https://photos.com/featured/matt-mac-grath-poses-with-fred-footell-bettmann.html



Seipäässä USA:n Barnes sai lahjavoiton tuloksella 395, sillä parikymmentä senttiä ylempänä liidellyt Norjan ME-mies Hoff ei osallistunut kisaan rettelöityään liittonsa kanssa. Barnes ei ollut iällä pilattu, sillä hän oli seiväskullan voittaessaan muutamaa päivää vaille 18-vuotias. Myöhemmin tämä Utahin sälli esiintyi sijaisnäyttelijänä Buster Keatonin elokuvassa.
Video Pariisin kisasta: https://www.youtube.com/watch?v=WewwFxXdzbg
IOC: https://olympics.com/en/news/teenager-barnes-leaps-to-pole-vault-gold

Viidennen kisapäivän sanomalehtijuttuja:
Uusi Suomi 11.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505970?page=1
Helsingin Sanomat 11.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393927?page=4
Turun Sanomat 11.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487158?page=1
Aamulehti 11.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376921?page=3
Hufvudstadsbladet 11.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396712?page=4

Kilpakentiltä saarnastuoliin



Pariisin kuudes yleisurheilupäivä huipentui 400 metrin loppukilpailuun. Kisoissa oteltiin satasen mitaleista sunnuntaina, joten Skotlannin nopein mies Liddell oli vanhurskaana miehenä jättänyt sen väliin ja keskittyi ratakierokselle, joka tosin Pariisissa kipaistiin 500 metrin radalla. Voitto tuli ulkorataa pitkin julmalla tyylillä rypistäen ajalla 47,6. USA:n C. Taylorilta kosahti koipi alta kalkkiviivoilla, mutta hän ryömi tuskissaan maaliviivan yli. Olympialaisissa ei keskeytetä. Kisojen jälkeen Liddell luopui maallisesta kilvoittelusta ja lähti saarnaajaksi Kiinaan, jossa kuoli vankileirillä toisen maailmansodan aikana. Liddellin ja satasen voittaneen Abrahamsin tarina ikuistettiin elokuvaan Tulivaunut, jonka teemaa soitettiin Lontoon olympialaisten avajaisissa ja palkintoseremonioissa 2012.
Videot: https://www.youtube.com/watch?v=IYNUxdoIacA, https://www.youtube.com/watch?v=CSav51fVlKU

Kymmenottelu alkoi. Johtoon hankkiutui ensimmäisen päivän jälkeen Amerikan Norton, joka kiskoi parin pisteen kaulan Osborniin. Iivari Yrjölä väijyi neljäntenä, velipoika Paavo kymmenentenä ja Huusari 12:ntena.

Burmi ja Ritola ehtivät tuskin hengähtää vitosen jälkeen, kun jälleen ravattiin kestävyyslajia. Nyt vuorossa olivat 3000 metrin joukkuejuoksun erät, joista suomalaiset menivät loppukilpailuun heittämällä. Olympiakomitea poisti Pariisin kisojen jälkeen aiheellisesti ylimääräisiä ja keinotekoisia kestävyysjuoksulajeja, mikä tietysti suomalaisia jurppi jonkin aikaa.

Tatti Suomen joukkueenjohdon otsassa jatkoi kasvamistaan. Amerikka johti kuuden yleisurheilupäivän jälkeen pistekilpailua 180 pojollaan. Suomi pyristeli toisena jo selvästi jääneenä 103 pisteellään.

Kuudennen kisapäivän sanomalehtijuttuja:
Uusi Suomi 12.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505963?page=1
Helsingin Sanomat 12.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393940?page=4
Turun Sanomat 12.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487152?page=1
Aamulehti 12.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376908?page=4
Hufvudstadsbladet 12.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396744?page=4

Pariisin kisojen tulokset: https://www.olympedia.org/editions/8/sports/ATH, https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1924_Summer_Olympics

Seuraavassa jaksossa taputellaan Pariisin kisojen yleisurheilut pakettiin ja muistellaan muun muassa häijyä maastojuoksukisaa.

[varis]

Mitalien määrässä mitattuna 10.7.1924 on ollut Suomen olympiahistorian menestyksekkäin päivä.

1 Paavo Nurmi, 1500m
1 Paavo Nurmi, 5000m
1 Kalle Anttila, k-r paini 62 kg
1 Oskari Friman, k-r paini 67,5 kg
1 Edvard Westerlund, k-r paini 75 kg

2 Ville Ritola, 5000m
2 Anselm Ahlfors, k-r paini 58 kg
2 Aleksanteri Toivola, k-r paini 62 kg
2 Arthur Lindfors, k-r paini 75 kg
2 Edil Rosenqvist, k-r paini yli 82,5 kg
2 Konni Huber, haulikkoammunta

3 Väinö Ikonen, k-r paini 58 kg
3 Kalle Westerlund, k-r paini 67,5 kg
3 Onni Pellinen, k-r paini 82,5 kg

[Geb Mo]

Melbournessa 1956 1500 metriä voittaneen Ron Delanyn patsas paljastettiin pari viikkoa sitten tämän kotikaupungissa Arklow'ssa Irlannin tasavallassa.

Delany lähti Melbournen kisassa rypistämään takamaastoista 300 metriä ennen maalia. Seuraavan suoran ja kaarteen aikana hän nosti edellään laukkaavista jokaisen seinälle yksi kerrallaan ja porhalsi olympiakultaan.

https://www.rte.ie/news/leinster/2021/1119/1262005-ronnie-delaney-statue/

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 8: NURMELLE MAASTO, STENROOSILLE MARATON



Pariisin olympialeikkien seitsemäntenä yleisurheilupäivänä 12. heinäkuuta 1924 kisailtiin jälleen kestävyysjuoksussa. Ei ihme, että olympiakomitea karsi lajeja seuraaviin viiden renkaan kisoihin. Suomalaiset toki uhriutuivat ja uhosivat boikotoivansa kisoja.

”Ovat huonosti harjoitelleet”

Nurmi voitti ylivoimaisesti Seinen rantaheinikossa yli 40 asteen helteessä pidetyn 10 kilometrin murtomaajuoksun. Hän kepitti Ritolan yli minuutilla. Sopupelistä ei ollut tietoakaan, ja kisa saattoi olla yksi harvoista olympiajuoksuista, jossa Nurmi paahtoi kykyjensä äärirajoilla. Liimatainen sinnitteli makaronikoivin 12:nneksi.

Kisa käytiin vaikealla radalla. Matkaan lähdettiin Colombesin olympiastadionin harjoituskentältä. Lähellä Avenue Audran ja Rue Paul Bertin välistä risteystä sällit punnersivat metrisen kiviaidan yli. Matka jatkui Seinen rannalle, jossa painettiin pari kierrosta puskajusseina. Kilpailijat joutuivat puskemaan kieli vyön alla pöheikköä pitkin, vaikka vieressä olisi mennyt kunnon tiekin. 38 osanottajasta 15 selvisi maaliin – osa heistä oli matkan täytyttyä sekaisin kuin seinäkello.

Kisan jälkeen Nurmi kommentoi kilpakumppaniensa lukuisia keskeytyksiä ja minuuttien tappioita murahtamalla yleisurheiluhistorian tylyimpiin kuuluvan kommentin: ”Ovat huonosti harjoitelleet.”



Myös joukkuekisa meni Suomelle (Nurmi, Ritola, Liimatainen).

Video: https://www.youtube.com/watch?v=dMFCrkE4Op0
Maastojuoksun reitti: https://medium.com/@Real_XC/the-1924-olympic-cross-country-course-colombes-france-a4d6a046c30
Yle: https://yle.fi/urheilu/3-9303935

Milleistä kiinni

Argentiinan Brunetto johti kolmiloikkausta ennen viimeistä kierrosta lukemilla 15,425. Tuulos väijyi kakkosena (15,37). Niinpä Tampereen mies veti riskillä ja täydellä vauhdilla viimeisen hypyn. Pomput kantoivat lukemiin 15,72, jolla mies olisi uusinut olympiakultansa ja tehnyt vieläpä maailmanennätyksen, ellei hyppyä olisi pitkän syynäyksen ja käsienheiluttelun jälkeen liputettu yliastutuksi. Rainio latasi loppukierroksilla ennätyksensä 15,01 ja sijoittui neljänneksi. Australian Melbournen läheltä Pariisiin saakka matkustanut Winter läväytti viimeisellään Ahearnen vanhaa ME:tä sivuavan laakin 15,52, jolla ohitti Brunetton.


Nick Winter - viimeisellä voittoon.

Amerikan Osborn voitti 10-otelun virallisella ME-tuloksella 7710,775 (vuoden 1920 taulukko). Kun hän lisäksi oli selvinnyt korkeudesta ykkösenä, vei hän kaksi kultamitalia rapakon taakse. Suomen Iivari Yrjölä kaatoi yli kolme aitaa lyhyissä aidoissa, joten hänet diskattiin. Velipoika Paavo ylsi kokonaispisteissä yhdeksänneksi. Parhaaksi suomalaiseksi eli neljänneksi nousi ehkä hieman yllättäen Huusari, joka vielä Suomen katsastuksissa oli ottanut selkäänsä Yrjölän Paavolta.
IOC: https://olympics.com/en/news/multitalented-osborn-wins-unique-double-gold

Moraalista ME:tä ei Osborn otellut, sillä Tukholman kisoissa 1912 ammattilaissyytösten vuoksi hylätty Thorpe keräsi Ruotsin kisoissa 7751,60 pojoa vuoden 1920 taulukolla. Vaikka olympiakomitea joutui lakimiesten nurkkaan saartamana palauttamaan Tukholman kultamitalin Thorpen perikunnalle vuonna 1982, niin ME:tä ei sentään annettu.

Seitsemäs kisapäivä lehdistössä:
Uusi Suomi 13.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505950?page=1
Helsingin Sanomat 13.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393857?page=8
Turun Sanomat 13.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487148?page=1
Aamulehti 13.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376891?page=6
Hufvudstadsbladet 13.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396740?page=5
Pittsburgh Press 13.7.1924: https://news.google.com/newspapers?nid=djft3U1LymYC&dat=19240713&printsec=frontpage&hl=en -> sivu 17 (ja pitää kääntää päätä tai näyttöpäätettä)



Stenroos puskista ylivoimaiseen voittoon

Viimeisenä kisapäivänä kipaistiin maraton. Helteet Pariisissa jatkuivat. Jo kerran hohtimet naulaan ripustanut Stenroos oli innostunut uudestaan harjoittelemaan juoksua syksyllä 1923. Hän tuli Pariisiin 35-vuotiaana jermuna ja irtautui muista jo ennen puolimatkan krouvia. Halonen säesti neljännellä sijallaan. Olympiavoiton puolustaja Kolehmainen keskeytti. Suomen valmennusjohto teki kieltämättä ovelan taktisen siirron pimittämällä Stenroosin olympiakunnon kevään katsastuksissa. Miehen irtiottoa eivät ulkomaanelävät ehkä ottaneet täysin vakavasti Pariisin maanteillä ennen kuin oli myöhäistä.
Video: https://www.youtube.com/watch?v=JUlckS98okQ
Olympiakomitea: https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2018/11/albinstenroos.pdf
Juttu paikallislehdessä: http://www.uusikaupunkikuvasto.fi/historiaa/Albin%20Stenroos.htm

Suomalaiset kestävyysjuoksijat jatkoivat ilotulitustaan 3000 metrin joukkuekisalla, jossa remmi Nurmi-Ritola-Katz-Tala-Liewendahl kahmaisi voittopytyn.

Kävelyurheilua ei arvostettu Suomessa 1920-luvulla. Italian Frigerio uusi neljän vuoden takaisen olympiakultansa 10 kilometrin talsinnassa, mutta härmän lehdistö ohitti uutisen olankohautuksin.
http://www.vrwc.org.au/tim-archive/articles/wo-ugo-frigerio.pdf

Heittäjäkuningas Houser

Amerikan Houserista tuli kaksoisvoittaja, sillä tämä myöhemmässä elämässään Hollywood-näyttelijöiden purukalustojen huoltajana kunnostatunut Kalifornian karju vei myös kiekonheiton. Suomen orankikätinen Niittymaa limputti toiseksi. Kaiken kokeneet veteraanit Niklander, 34, ja Taipale, 33, ottivat sijat 7. ja 12, jotka leimattiin suomalaisleirissä pettymyksiksi. Kumpikin vanha olympiavoittaja totesi Pariisin kisojen jälkeen, että alkaa vähitellen piisata ja nakkasi limpun lepikkoon. Taipale muutti Amerikkaan ja Niklander vetäytyi kotitilalleen Oittiin. Houser uusi kiekon olympiakultansa neljä vuotta myöhemmin Amsterdamissa, jossa väänsi sarvista ketoon jälleen suomalaisen, jonka nimi oli tällä kerralla Kivi.

USA voitti kummatkin viestit. 4x100 metrillä amerikkalaisten kapula lensi melkein Colombesin radan ympäri sen verran liukkaasti, että Alankomaiden erissä takoma ME 42,0 kilahti hiutaleiksi tasan sekunnilla. Pitkässä viestissä USA otti toisen voiton. Siinäkin tähtilipun jannut rutistivat uusille ME-lukemille 3.16,0. Suomi valitettavasti putosi erissä kummassakin lajissa. Pikaviestissä sentään kihautettiin uusi SE 42,6 nelikolla Halme-Härö-Husgafvel-Eskola.

Viimeisnen kisapäivä lehdistössä:
Helsingin Sanomat 14.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393854?page=1
Turun Sanomat 14.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487144?page=1
Hufvudstadsbladet 14.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396739?page=1

Tarkemmat ja pidemmät kisaraportit tulivat Pariisista Suomeen ilmeisesti soutamalla, sillä niitä julkaistiin lehdistössä tipoittain useita päiviä kisojen päättäjäisten jälkeen:
Uusi Suomi 15.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506013?page=1
Helsingin Sanomat 15.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393850?page=4 (raportti 3. päivästä)
Turun Sanomat 15.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487139?page=1
Aamulehti 15.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376883?page=3
Uusi Suomi 16.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506007?page=2
Helsingin Sanomat 16.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393844?page=4 (4. päivä)
Turun Sanomat 16.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487190?page=3
Aamulehti 16.7.1924 (maratoonareiden haastattelut): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1377013?page=4
Turun Sanomat 17.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487188?page=3 (5. päivä)
Helsingin Sanomat 18.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393837?page=6 (5. päivä)
Turun Sanomat 18.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487186?page=3
Uusi Suomi 19.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505989?page=8
Helsingin Sanomat 19.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393829?page=5 (6. päivä)
Turun Sanomat 19.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487182?page=5
Uusi Suomi 20.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505976?page=2
Helsingin Sanomat 20.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393821?page=4 (7. päivä)
Helsingin Sanomat 21.7.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393818?page=1 (8. päivä)

Pariisin kisojen tulokset: https://www.olympedia.org/editions/8/sports/ATH, https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1924_Summer_Olympics

Seuraavassa jaksossa piipahdetaan vuoden 1924 Kalevan kisoissa, jotka pidettiin viikkoja olympiakisojen jälkeen.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 58



23.5.1942 Modesto M seiväs
40-luvun paras seiväshyppääjä Warmerdam ylittää rimoja säihkyvällä tekniikallaan ja biisonin voimillaan. Alankomaalaisjuurinen Fresnon sälli läväyttää vanhalla taipumattomalla seipäällä ME:n ja uransa parhaan ulkoratatuloksen 477 senttiä tai amerikkalaisittain 15 jalkaa 7 ¾ tuumaa. Vuoden 1942 maailmantilastossa seuraava jää ”Dutchin” noteerauksesta 35 senttiä. Myöhemmin vuosina 1952, 1956 ja 1960 seipään olympiakultaan riittivät seuraavan sukupolven tekemät tulokset 455, 456 ja 470.
https://historicfilms.com/e362 -> 01:33:11
ESPN: http://www.espn.com/classic/obit/s/2001/1114/1278092.html
Los Angeles Times: https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1991-05-04-sp-932-story.html

16.10.1964 OK Tokio N 100 m
Wilma Rudolph on vetäytynyt kilpakentiltä, joten hänen jättämäänsä aukkoa ryhtyy täyttämään 19-vuotias georgialainen maalaistyttö Wyomia Tyus, joka kilauttaa Tokiossa ensimmäisen olympiakultansa satasella.
https://www.youtube.com/watch?v=mYOlBq0dMEc
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1964_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_100_metres, https://www.olympedia.org/results/60360

29.7.1976 OK Montreal N 400 m
Nopsajalka polskitar Irena Szewinska liitää muista eroon loppupitkällä ja päräyttää ME:n omille kymmenyksilleen 49,28. Kisa on ainoa pikajuoksun olympiafinaali, jossa on kaksi suomalaista loppukilpailussa: Pirjo Häggmanin vauhti hidastuu loppusuoralla ehkä vähiten Szewinskan takana tulevista. Hän on vähällä liiskata DDR:läiset. Pronssi ajalla 50,56 jää sadasosan päähän. Riitta Salin kipaisee seitsemänneksi. Montrealin 400 metriä on myös ainoa globaalien mestaruuskisojen pikajuoksuloppukilpailu, jossa paras suomalainen on onnistunut niputtamaan kaikki kolme mukana ollutta yhdysvaltalaista (Bryggare ja Wilén paalittivat vain kaksi, Hellsten periaatteessa nitisti myös kaksi amerikkalaista, joista toinen tipahti erissä). Rosalyn Bryant tosin rypistää lupaavasti 350 metriin ja jää suomalaisesta vain yhdeksän sadasosaa.
https://youtu.be/EJxkQjokazU?t=1731
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1976_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_400_metres, https://www.olympedia.org/results/61997

16.8.1989 Weltklasse Zurich M 800 m
80-luvun parhaat suomalaiset puolimailerit ovat päässeet Zurichin Weltklasseen vuonna 1989. Parpala juoksee B-erässä 400 metriin noin 50,7 sekunnissa. Toisella ringillä mies nostaa itsensä toiseksi ja kihauttaa uransa parhaan tuloksen 1.45,24. Suhonen on kelpuutettu maailman valioita kuhisevaan A-erään ilmeisesti siksi, että hänet on valittu Euroopan edustajaksi maailmancupiin, joka paikka taas on tullut heinäkuun alun hyvillä ajoilla (1.45,08 Helsingissä, 1.45,05 Oslossa). Jänistelyt menevät harakoille, sillä pupu vetää ensimmäisen kierroksen 48,1:een. Muut eivät siihen hullunkärryyn lähde. Suhonen köröttelee jälkijoukoissa itselleen sopivaa vauhtia ja porhaltaa loppupitkällä neljänneksi. Loppuajaksi merkitään 1.44,10, joten Vasalan SE pölähtää murusiksi 17 vuoden jälkeen. Olympiavoittaja Ereng vie kisan ennätyksellään.
https://www.youtube.com/watch?v=QiQ6DOG5aNU (B-erä)
https://www.youtube.com/watch?v=i1z644OJ6H0 (A-erä)
Tulokset: https://www.milesplit.com/meets/133149-weltklasse-zrich-1989/results/231672/raw#.YaI1e9AzZPY
Keski-Uusimaa: https://www.keski-uusimaa.fi/urheilu/1325864
Etusuora: https://etusuora.com/uutiset/ari-suhonen-suomen-ennatys-800m

21.8.2009 MM Berlin N kiekko
Australian Dani Samuels (nyk. Stevens) limputtaa viidennellään 65,44 ja kellistää niukasti Kuuban väkevän Yarelis Barriosin. Danin MM-kulta on kengurumaan ensimmäinen kiekossa.
https://www.youtube.com/watch?v=pqfVMKSB3wA (amatöörivideo)
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/2009_World_Championships_in_Athletics_%E2%80%93_Women%27s_discus_throw
Story: https://worldathletics.org/news/news/samuels-writes-australian-sporting-history-in
Fairfield Champion: https://www.fairfieldchampion.com.au/story/7487849/our-dani-is-one-of-the-greatest-athletes-this-country-has-ever-seen/

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 9: SM-KISAT



Alkuvauhdit Kotkassa

Rata- ja kenttäurheilun eli vapaaurheilun SM-kisojen alkupalat nautittiin vuonna 1924 elokuun 9. ja 10. päivänä Kotkassa, jossa ohjelmassa olivat kymmenottelu, 25 000 metrin juoksu, 3000 metrin estejuoksu ja viestit.

Iivari Yrjölä tallusteli kentälle Pariisin keskeytyksestä sisuuntuneena ja voitti kymppiottelun. Colombesilla parhaiten suomalaisista moniotellut Huusari sai tyytyä kakkossijaan. Olympiakävijät Kyrönen ja Katz veivät pitkän matkan ja esteet. Ritolasta ei kisapaikalla tehty havaintoja kuten ei myöskään Kolehmaisesta, joka kipaisi kymppitonnin samaan aikaan Karjalan kannaksella.

Yleisöryntäys Lahdessa

Valtaosa SM-kisojen lajeista vuonna 1924 pidettiin 23. ja 24. elokuuta Lahdessa Radiomäen kentällä, joka oli avattu pari vuotta aikaisemmin. Paikkaa ei tosin kutsuttu nykyisellä nimellään, sillä radiomastot kohosivat kentän viereen vasta vuonna 1927.

Yleisöä tungeksi katsomoon ensimmäisenä päivänä noin tuhat päätä. Toisena päivänä kentän laitamille rynni huomattavasti enemmän väkeä, koska Nurmi veti yleisöä kuin pipoa. Joka tapauksessa Lahdessä pidettyjen yleisurheilukilpailujen yleisöennätys pärähti päreiksi.

Ritolaa ei näkynyt Lahdessakaan. Sen sijaan hän ravasi pari päivää myöhemmin Laihialla yksin paria paikallista viestijoukkuetta vastaan. Peräseinäjoen susi voitti tukun mitaleita Amerikan mestaruuskisoissa mutta ei yhtäkään SM-kultaa. Toinen tilaisuus olisi ollut vuonna 1928, mutta silloin Ritola matkusti heti Amsterdamin kisojen jälkeen korvat luimussa takaisin kotiinsa New Yorkiin.

Nurmi veti kympin jälkipuoliskolla liinat kiinni

Olympiasankari Nurmi juoksi vain kympin. Hän lähti heti paukusta vetämään soolona kovaa. Puolimatkaan mies raatoi ajassa 14.55 eli viitisen sekuntia Ritolan ME-vauhtia edellä. Jälkipuoliskolla Nurmi himmaili, ja voittoaika 30.32,2 jäi yhdeksisen sekuntia Ritolan ME:stä. Toimittaja Jukolalle Nurmi ilmoitti höntsäilyn syyksi sen, ettei mahdollisuuksia puolen tunnin alittamiseen ollut. Vuosisata myöhemmin ei voi välttyä ajatukselta, että Nurmi säästeli kisoihin, joissa voi kohentaa eläketurvaansa.

Mainiossa syysvireessä Lahden kentälle pelmahtanut Ekqvist voitti keihään ”hirmuheitolla” 63,76, jolla tuloksella olisi nassahtanut tassuun kiiltavin medaljonki Pariisissa. Myyrän ME:stä 66,10 sentään jäätiin.

Mitalirohmu Wilén

Perinteiseen tapaan olympiahopeamitalisti Wilén otti jälleen matkalaukullisen mitaleita. Voitto tuli sekä hypittävällä että sileällä ratakierroksella, vaikka pitkien aitojen tulos 56,6 jäi paljon Pariisin noteerauksesta. Hopeapytty tupsahti syliin 200 metriltä, jossa Halme liiskasi kalkkiviivoilla.

Vaikka olympiakävijät eivät äityneet tulosilotteluun, lähtivät muutamat Pariisin laivasta niukasti pudonneet kentälle kovalla revanssihengellä, ja tulostakin syntyi. Kajaanin Kipinän lyhythiuksinen Kekkonen veti ehkä uransa parhaat Kalevan kisat. Korkeudessa tuli voitto henkilökohtaisella ennätyksellä 185, joka kaiken lisäksi pamahti ensimmäisellä yli. Satasellakin murskaantui entinen PB, kun mies kaasutti toiseksi ajalla 11,0. SE:tä 10,8 edellisenä kesänä sivunnut Halme voitti Kekkosen kymmenyksellä.



Kahden kierroksen raivokas ottelu

800 metrillä käytiin kiivas kamppailu, jossa armoa ei annettu joskaan ei myöskään pyydetty. Järvelä onnistui reuhtomaan loppupitkällä kymmenyksen eron Hildéniin (1.57,8, 1.57,9). 700 metriin saakka mukana sinnitelleelle Janssonille tuli noutaja viimeisellä satasella, joskin pronssisija säilyi.

Olympiakävijät Tuulos ja Rainio ottivat kolmiloikkauksessa kaksi ensimmäistä sijaa tuloksilla, jotka jäivät kauas Pariisin huippunoteerauksista.

Kuulassa olympiakävijä Niklander kuittasi Pariisin tappionsa Torpolle ja tööttäsi voiton rutiinituloksella 14,00. Hopeaa Oitin kanuunalle tuli kiekossa, jossa orankikätinen olympiahopeamitalisti Niittymaa limputti ykköstilan. Taipaletta ei ringissä nähty. Ikämiessarjaa kolkuttavana veteraanina ei viitsisi joka kissanristiäisissä rampata.

Tulostaso nitkahti

Yli kuukausi olympiakisojen jälkeen pidetyissä SM-kisoissa oli hienokseltaan rääppiäisten makua, koska tulostaso jäi vaisuksi ja monet nimimiehet puuttuivat lähtölistoilta. ”Kisat kokonaisuudessaan olivat viimevuotista Kuopiota huonommat”, murisi Helsingin Sanomien toimittaja nokka pystyssä ja leimasi myös kilpailujen verkkaisen aikataulun ”maalaiseksi”.

Puolisen tusinaa yleisurheilijaa onnistui vuoden 1924 SM-kisoissa puolustamaan edellisen kesän SM-voittoaan. He keskittyivät enimmäkseen heittolajeihin:

- Wilén, puolusti menestyksellisesti vuoden 1923 voittojaan 400 m:llä, 110 m aidoissa ja 400 m aidoissa
- Katz, esteet
- Tuulos, 3 -loikka
- Niittymaa, kiekko ja kiekon yhteistulos
- Eriksson, moukari
- Ekqvist, keihäs ja painonheitto

SM-kisoja ei vieläkään kutsuttu Kalevan kisoiksi, vaikka vakuutusyhtiö oli lahjoittanut pytyn seurajoukkuekisan parhaalle jo 14 vuotta aikaisemmin. Maljan vei syksyn maastokisojen jälkeen lopulta Helsingin IFK Tampereen Pyrinnön nenän edestä.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1924
Uusi Suomi 24.8.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505966?page=9
Helsingin Sanomat 24.8.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394140?page=7
Helsingin Sanomat 25.8.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394137?page=1
Etelä-Suomen sanomat 26.8.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1059314?page=1

[Geb Mo]

YLEISURHEILUA VUONNA 1924, OSA 10: KAUSI PAKETTIIN


Nurmi kepitti Ritolan Turussa. Turun Sanomat 16.9.1924.

Nurmi 30.06,2 – kesti ME:nä 13 vuotta

Nurmella oli loppukaudesta enää yksi tavoite jäljellä. 10 000 metrin maailmanrekordi pitäisi saada hajalle. Hän asennoitui tehtävään epäbubkamaisesti: ennätystä pitäisi parantaa kerralla sen verran riittoisasti, ettei sitä vähään aikaan rikottaisi.

Turun mies kävi hyökkäykseen Kuopiossa 31. elokuuta. Puolimatkaan kiskottiin väliajassa 14.52,5, joka oli kahdeksisen sekuntia Ritolan ME-tulosta edellä. Nurmi jatkoi paahtamista 29-numerot silmissään. Loppupuoliskolla vauhti ei hidastunut liikaa, joten taskunauriit pysähtyivät uuteen ME-aikaan 30.06,1 (pyöristettiin virallisesti 30.06,2:ksi). Se kesti maailman parhaana noteerauksena 13 vuotta.

Kuopion kentän tunnelmassa ei ollut moittimista. Soittokunta kajautti aina mailin välein ”Porilaisten marssin” torvet suorana.

Suomessa voisi jakaa erityisen Nurmi-mitalin jokaiselle, joka raataa nykyisillä radoilla, kengillä, valmennusmenetelmillä ja ravinnolla kympin alle 30.06:n.

Elokuun viimeisenä päivänä kilautettiin hiutaleiksi myös 20 000 ja 30 000 metrin ME:t. Pariisin-kävijä Kyrönen kipaisi Haminassa 1.07.07,4. Olympiavoittaja Stenroos puksutti Viipurissa pidemmän matkan 1.46.11,6. Kolehmaisen ME parani yli minuutilla.
Helsingin Sanomat 1.9.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394150?page=1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394150?page=3

Nurmi-Ritola 2-0

Nurmi ja Ritola ottivat loppukaudesta yhteen kahdessa kisassa, jotka muistuttivat jalkapallon euro-otteluja. Ensimmäinen ottelu pidettiin 5000 metrillä Nurmen kotikentällä Turussa 14. syyskuuta. Yleisön suosikki irrottautui joukosta kolmen kilometrin jälkeen ja voitti piiriennätyksellä 14.43,8. Yön yli Turkuun junalla körötellyt Ritola pysäytti kellot aikaan 15.03,8. ”Ritolan juoksu tuntui väkinäisekltä ja kankealta”, kritikoi Turun Sanomat.

Miehet kuljetettiin pirssillä Ritolan kotitanhuville Tampereelle, jossa ottivat uudestaan yhteen 15. syyskuuta sateen pehmentämällä radalla. Myt matkana oli kymppi. Ritola veti puolimatkan krouviin, muta sen jälkeen Nurmi meni menojaan ja kihautti kaikkien aikojen toiseksi kovimman kympin ajan 30.20,9. Ritolalle 30.44,5.
Helsingin Sanomat 16.9.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394077?page=5
Aamulehti 16.9.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376904

Keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja Myyrä poistui lajin näyttämöltä lopullisesti kauden 1924 päätyttyä. Mies itse pakeni velkojiaan Amerikkaan ja hänen maailmanennätyksensä vietiin Ruotsissa lokakuun lopulla, jolloin olympiahopeamitalisti Lindström tirvaisi Eksjössä uudet ennätyslukemat 66,62.
Helsingin Sanomat 17.10.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394066?page=5

Paddock sivusi ME:itä

USA:n mestaruuskisat pidettiin syyskuun alussa Colgate Fieldin kentällä New Jerseyssä. Tulostaso ei muodostunut säihkyväksi, vaikka sähkövalon keksijän Edisonin kotikonnuilla West Orangessa kisailtiinkin. Maailman nopein mies Paddock todisti kuntonsa palautuneen Pariisin hienoisista tappioista. Hän sivusi pikamatkojen ME:itä: 100 jaardia päästeli hän 9,6 (vastaa metrimatkalla tulosta 10,5) ja 220 jaardia suoralla radalla 20,8 (vastaa täyskaarteisella 200 metrin matkalla tulosta 21,2). Turhaan ei miehen suupielissä karehtinut Colgate Fieldin kisojen jälkeen Pepsodent-hymy.

Suomen mestaruuskisojen tapaan Amerikan kisojen tulostaso ei yltänyt Pariisin olympiakisojen tasolle. Esimerkiksi Hubbard lojautti pituutta ”vain” 732. Taylorin voittotulos 54,5 440 jaardin aidoissa jäi paljon Pariisin voittoajasta. Moneen Pariisin olympiavoittajaan, kuten Osborniin ja Houseriin, iski loppukaudesta taisteluväsymys, joten he jättivät mestaruuskisat väliin.

Suomalaisjuurinen Prim voitti viisi mailia.

Helsingin Sanomien toimitukseen kirjeenvaihtajan raportti tuli Atlantin takaa jälleen arvatenkin soutamalla, koska se julkaistiin yli kaksi viikkoa kisojen jälkeen 26.9.1924: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394126?page=7

Seuraavassa jaksossa tutkitaan, mitkä ovat kaikkien aikojen parhaat yleisurheilutulokset kauden 1924 päätyttyä ja ketkä ovat vuoden viisi parasta yleisurheilijaa maailmassa.

[Geb Mo]

VIISI VANHAA YLEISURHEILUVIDEOTA, OSA 59



22.-23.8.1946 EM Oslo M maraton, N kiekko, M 100 m, M 5000 m
Suomen Hietanen ja Muinonen ottavat maratonilla kaksoisvoiton, joskaan turhan usein eivät sällit kuvissa vilahtele. -Neuvostokaunotar Nina Dumbadze limputtaa EM-kullan kiekossa. -Britannian Archer voittaa suoranmitan kisan. Kaksi vuotta myöhemmin hän kipaisee ankkuriosuuden Lontoon olympiakisojen pikaviestissä. -Sotavuodet kotijoukoissa läpi sinnitellyt maanmies Wooderson puolestaan vie vitosen räjähtävällä kirillään. Zatopek ja ammattilaissyytöksistä viime hetkellä ennen EM-kisoja irti rimpuillut Heino ovat loppukierroksilla nakit ja muusi.
https://www.youtube.com/watch?v=-1LiDpRp064
https://www.youtube.com/watch?v=d07SSQa8q60
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/1946_European_Athletics_Championships
Hufvudstadsbladet 23.8.1946: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2279433?page=1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2279433?page=6
Hufvudstadsbladet 23.8.1946 (2. painos): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2279657&page=6
Hufvudstadsbladet 24.8.1946: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2279641?page=6
Sydney Wooderson: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=248

31.7.1965 Neuvostoliitto-USA-maaottelu Kiova M 800 m
Neuvostopaitaa kantava Viron hemmo Tölp pitää vauhtia (400 m 51,6), mutta USA:n mestaruuskisojen kakkonen Germann malttaa passailla ja hyökkää vasta loppupitkällä uransa makeimpaan voittoon. Taululle kilahtaa 1.46,8, jota parempaan mies ei lyhyellä urallaan enää yllä. Vuosia myöhemmin Germann onkii rupisen videonauhan jostain kellariloukosta ja lataa sen eläkepäiviensä ratoksi Youtubeen. Se käy käden käänteessä, opiskelihan kaveri tietotekniikkaa kotikonnuillaan New Yorkissa samoihin aikoihin kuin juoksi kilpaa.
https://www.youtube.com/watch?v=KE22bwHy8RI
Eugene Register-Guard 31.7.1965: https://news.google.com/newspapers?id=dhlWAAAAIBAJ&sjid=OuMDAAAAIBAJ&pg=6229%2C5989719
Racing Past: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=208

28.6.1978 Maailmankisat Helsinki M 1500 m, N 400 m, M 100 m
Loikkanen pesee eurooppalaisen mailin kirikamppailussa Kenian Waigwan, joskin aika painuu päälle 3.41:n. Ikuinen arvokisojen alisuorittaja Mamede rypistää kolmanneksi ja juniorilupaus Paunonen seitsemänneksi. -Olympiavoittaja Irena Szewinska kipaisee ratakierroksen 51,0 ja niistää Pirjo Häggmannin yli sekunnilla. -Olympiafinalisti Abrahams Panamasta porhaltaa sisärataa pitkin satasen voittoon. -Valittaen on todettava, että suurin hohto Maailmankisoista alkaa karista näinä vuosina. Järjestäjien hillot riittävät enää vain muutaman maailman todellista huippua edustavan amatööriyleisurheilijan pestaamiseen. Suomalaisyleisön kiinnostuskin alkaa kuihtua; stadionilla on tyhjiä paikkoja, vaikka TV-yhtiöillä on edelleen porttikielto lehtereille.
https://www.youtube.com/watch?v=sRZ-axo7c-U

12.7.1991 Lontoo N 100 m
Katrin Krabbe, tuo kilparatojen Grace Kelly, kiidättää 182-senttisen ruotonsa ensimmäisenä maaliviivan yli joskin vasta 70 metrin kohdalla dieselinsä täyteen vauhtiin saava Suomen miniä Heike Drechsler melkein liiskaa maannaisensa niin sanotuilla kalkkiviivoilla. Toiseksi viimeistä kauttaan ratoja pinkova vetaraani Evelyn Ashfordkin iskee mukaan loppukahinoihin, mutta jää lopulta kolmanneksi.
https://www.youtube.com/watch?v=I8AN_biBsLU
Tarina: https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000006553962.html

18.8.2008 OK Peking N seiväs
Jelena Isinbajeva uusii olympiakultansa taivuttamalla ME-lukemat 505. Hienoinen varjo päälle lankeaa Venäjän maanpakoon lähteneen entisen antidopingjohtajan lausunnosta, jonka mukaan maan koko joukkue oli Pekingissä hyvin ravittu.
https://www.youtube.com/watch?v=W2_45r2ULBM
Tulokset: https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_2008_Summer_Olympics_%E2%80%93_Women%27s_pole_vault, http://www.olympedia.org/results/257692
WA 18.8.2008: https://www.worldathletics.org/news/news/isinbayeva-again-505m-world-pole-vault-record
Guardian 8.2008: https://www.theguardian.com/sport/2008/aug/19/olympics2008.olympicsathletics3

Seuraava viiden videon satsi ilmestyy 5.1.2022. Pysykää kanavalla.