Ruotsi-ottelu 2020 Ratinan kuplassa

[varis]

Lauantai/Lördag 5.9. Tampere
17:00 Kilpailun avaus
17:10 M 110m aj/Häck
17:13 M Moukari/Slägga
17:20 M Seiväs/Stav
17:22 M 5000 m
17:45 N/K 400 m
17:55 M 400 m
17:55 M Kolmiloikka/Tresteg
18:25 N/K 10000 m
18:25 M 10000 m kävely/Gång
18:25 N/K 5000 m kävely/Gång
18:35 M Kiekko/Diskus
19:05 N/K Kuula/Kula
19:20 N/K Kolmiloikka/Tresteg
19:25 N/K 100 m
19:35 M 100 m
19:45 M Korkeus/Höjd
19:50 N/K 3000 m aj/Hinder
20:05 N/K Keihäs/Spujt
20:10 N/K 4×100 m
20:20 M 4×100 m
20:35 N/K 1500 m
20:47 M 1500 m

Sunnuntai/Söndag 6.9.
12:35 Kilpailun avaus
12:40 N/K 400 m aj/Häck
12:43 N/K Kolmiottelu/Trekamp, pituus/längd
12:43 M Kolmiottelu/Trekamp, pituus/längd
12:45 N/K Moukari/Slägga
12:50 M 400 m aj/Häck
13:05 N/K Korkeus/Höjd
13:23 N/K 5000 m
13:30 M Kuula/Kula
13:45 N/K 200 m
13:55 M 200 m
14:00 M pituus/Längd
14:03 N/K Kolmiottelu/Trekamp/200 m
14:05 N/K Kiekko/Diskus
14:17 N/K 100 m aj/Häck
14:28 M 4×400 m
14:38 N/K 4×400 m
14:47 M 10000 m
14:50 N/K Seiväs/Stav
14:50 N/K Kolmiottelu/Trekamp, kuula/kula
14:50 M Kolmiottelu/Trekamp, Kuula/kula
15:25 N/K Pituus/Längd
15:30 M 800 m
15:30 M Keihäs/Spjut
15:40 N/K 800 m
16:05 M Kolmiottelu/Trekamp 400 m
16:15 M 3000 m ej/Hinder

[varis]

Kotiseura saanut ajettua läpi naistriolleen uuden lajin: kolmiottelu!

[varis]

N kolmiloikka 30. kertaa ohjelmassa. Ruotsi ottanut pistevoiton vain kolmesti, viimeksi 2011.

Mestaruuskisojen tuloksilla:

Rebecka Abrahamson 13,56
Maja Åskag 13,42
Emma Pullola 13,05
Malin Otterling Marmbrandt 12,99
Elina Kostiainen 12,92
Jessica Miettinen 12,77
(7-15)

[Geb Mo]

"Eivät pärjää Ruotsin missit
vaikka onkin suuret luulot."
-Juha Vainio

[Geb Mo]

Ensimmäisen Suomi-Ruotsi-maaottelun tulokset 5.-6.9.1925 Helsingin Eläintarhan kentällä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1925

Maotteluhistorian ensimmäinen lajivoittaja on Ruotsin Sten Pettersson, joka vei ensimmäisen päivän ensimmäisen lajin eli korkeat aidat tuloksella 15,3.

Helsingin Sanomien raportit:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394296?page=6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1394293?page=1

Myös Uuden Suomen toimittajat kirjoittivat maaottelun ensimmäisestä päivästä kynät ja pää savuten:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506333?page=1

Maaottelusta raportoi myös Turun Sanomat - maan ainoa urheilulehti, joka julkaisee myös kuolinilmoituksia:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487419?page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487415?page=1

Ruotsin joukkuetta pidettiin hyvänä maassamme. Maaottelua seuraavana maanantaina heille tarjottiin kahvit Suomenlinnan upseerikasinolla ja näytettiin paikkoja. Tiistaina ruotsalaisille esitettiin kisoista tehty filmi elokuvateatteri Bio-Biossa (Heikinkatu eli nykyinen Mannerheimintie 10).

[Volmari]

Mukavia nämä Geb Mon linkitykset vanhoihin sanomalehtiin ja videoihin.

[varis]

Tässä vielä tarinaa ensimmäisestä ottelusta.

Koodi: Valitse kaikki

HS 25.8.1995 3:00

Yleisurheilun ensimmäinen Ruotsi-ottelu oli Paavo Nurmen ja Suomen juhlaa Ruotsalaisjoukkue sai 70 vuotta sitten Helsingissä kuninkaallisen vastaanoton

 
Suomi-Ruotsi-maaottelu järjestettiin ensimmäisen kerran 70 vuotta sitten Helsingissä. Historiallinen yleisurheilumaaottelu keräsi Eläintarhan kentän katsomot täyteen syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.-6. 9.).

Kuulamörssäri ja moukarinheittäjä Ville Pörhölän kova kunto, Paavo Nurmen ylivoimaisuus sekä Vilho Tuuloksen ponkaisu pituudessa siivittivät suomalaiset riemukkaaseen voittoon pistein 99-85.

Tukholman, Antwerpenin ja Pariisin olympialaisissa urheilumaineensa luonut nuori tasavalta haki naapuristaan Ruotsista itsensä veroista vastusta.

Ensimmäinen maailmansota sulki Pohjolan mannermaisten yhteyksien ulkopuolelle ja elvytti pohjoismaiset urheilukontaktit, mutta Suomi pysyi niiden ulkopuolella 1920-luvun puolelle. Suomen ensimmäinen maaotteluvastustaja oli Ranska 1922.

Kontaktien solmimisen tiellä oli kielellisiä kiistoja kisaedustuksesta ja taloudellisia esteitä. Suurin syy oli kuitenkin urheilun jakautuminen kahteen leiriin kansalaissodan jälkiselvittelyissä. Vuonna 1919 perustettu Työväen urheiluliitto (TUL) suhtautui kielteisesti "rappeutuneen porvariston sapelikemuihin".

TUL:n ja silloisen Suomen voimistelu- ja urheiluliiton SVUL:n yhteistyö sai odottaa talvisodan aattoon asti, joten maaottelu oli täysin SVUL:n urheilujaoston heiniä. TUL:ään kuuluneet urheilijat olivat sitä paitsi edustuskelvottomia.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomi oli valmis mittelemään "jänteittensä voimaa ja tahtonsa lujuutta" Ruotsin kanssa. Ruotsin joukkueen valtteja olivat pikamatkojen Sten "Pelle" Pettersson ja keihään Gunnar Lindström, mutta Suomellakin oli pelissä Kalevan kisoissa Viipurissa kunnostautuneet huippumiehensä.

Suomen menestys kuitenkin epäilytti esimerkiksi urheilun monipuolimiestä, pesäpallon keksijää Lauri "Tahko" Pihkalaa, joka povaili lopputulosta 95-89 Ruotsin eduksi.

Ruotsin kuningasparin vierailu oli vastikään elähdyttänyt maata, ja myös Ruotsin edustusjoukkue sai kuninkaallisen kohtelun.

Helsingin asemalla joukkueen otti vastaan Suomen edustusjoukkue, SVUL:n edustajat ja sankka joukko helsinkiläisiä. Tervetuliaispuheiden ja torvisoiton jälkeen siirryttiin teekutsuille Pörssiravintolaan.

Pitkin kesää kentänkunnostajien uurastusta sabotoineet sadekuurot olivat lauantaiaamuna tiessään. Monet kisat ja kansanjuhlat Eläintarhan kentällä oli järjestetty, vaan ei tämän veroista: katkeamaton autojono valui pitkin Läntistä viertotietä, nykyistä Mannerheimintietä, ja lisävuoroin varustetut raitiovaunut kuskasivat innokkaita penkkiurheilijoita kentälle iltaviideksi. Katsomot täyttyivät lisäpaikkoja myöten. Istumapaikkaliput oli myyty muutamassa tunnissa.

Lipputilauksia oli toimitettu runsaasti postitse myös maaseudulle. Kalleimmista istumapaikoista maaliviivan lähellä sai pulittaa 40 markkaa. Seisomapaikkaan riitti kymppi. Jälkikäteen laskeskeltiin 20000 katsojan seuranneen maaottelua.

Hiilimurskapäällysteinen kenttä odotti koitosta entistä ehompana. Uusin tekniikkaa hyödytti niin yleisöä kuin lehtimiehiäkin. Magnavox-äänenvahvistin sekä uudet tulostaulut pitivät yleisön tilanteen tasalla.

Lehtimiesten käyttöön oli varattu peräti neljä puhelinta, joten niin Helsingin Sanomain Uppercut, alias Yrjö Halme ja salaperäinen Mr. X kuin ruotsalaisten tähtireportteri Torsten Tegnerkin saivat uutisensa painoon tuoreeltaan.

Kisat tallennettiin filmille ja voitonhetket saattoi kokea uudestaan valkokankaalta vaikkapa Kino Palatsissa.

Kisat avattiin juhlavin seremonioin. Kummankin maan lippujen liehuessa ja täyden katsomon hurratessa joukkueet marssivat kentälle. Presidentti Lauri Kristian Relander asteli seurueineen aitioonsa.

Maaottelun ensimmäinen laji oli 110 metrin aidat, jossa Ruotsin Pettersson kiri ajallaan 15,3 kolmen metrin eron Suomen Erik "Erkka" Wileniin. Kahdella sadalla metrillä Pettersson joutui kuitenkin tunnustamaan suomalaisten luonnonlahjakkuuden, Erik "Åsa" Åströmin, paremmakseen.

Suomalaisten huippuhetkiä oli kuulan kaksoisvoitto: Pohjan periltä Helsinkiin matkustanut "Röytän karhu", Ville Pörhölä, kiskaisi Suomen ennätyksen 14,87 ja Paavo Yrjölä oli toinen.

Seiväskisa rimpuiltiin Ruotsin voitoksi. Suomalaisyleisö ei salannut närkästystään, kun palomies Gösta Hannula viskoi moukariaan minne sattui ja Ruotsin tukevatekoiset poliisit, Lind ja Skiöld, korjasivat potin.

Paavo Nurmi sai hurjat aplodit jo astellessaan 5000 metrin lähtöviivalle. Odotukset ylittyivät, kun ennakkosuosikin kannoilla kiri toiseksi Kalle Matilainen. Ensimmäisen päivän päätti hämärän hetkillä hypätty kolmiloikka, jonka Vilho Tuulos voitti tasametrein tuloksellaan 15,00.

Lauantain saldo oli Suomen hyväksi 47-41. Ruotsin joukkueen johtaja Bo Ekelund vannotti odotukset pettänyttä joukkuettaan pitämään Suomen sadan pisteen alapuolella.

Sunnuntaina aurinko helotti täydeltä taivaalta ja katsomo pullisteli yhä täydempänä. Sadalla metrillä Ilmari Helle kiristi yleisön huutojänteet äärimmilleen - ja palkitsi kannustajansa ykkössijalla.

Korkeudessa Ruotsin Karlsson ja Österberg ottivat kaksoisvoiton, mutta kiekossa saman tempun tekivät Vilho Niittymaa ja Antero Kivi. Nuori Folke Eriksson taktikoi 1500 metrin kisan odotetusti Ruotsille, perässä pinkoi Niilo Koivunalho. Sitä vastoin 400 metrillä Erik Åsrömin raju loppukiri toi pisteet kotiin. Keihään vei ME-miehen arvokkuudella nimiinsä ruotsalaisten Gunnar Lindström.

Keihästappion karvautta lievitti pituuskisa: Antwerpenin ja Pariisin mitalimies Vilho "Ville" Tuulos ponkaisi tasan seitsemän metriä - liekö menestykseen vaikuttanut Villen tapa suojata jalkojaan paksuilla villasukilla kesät talvet?

10000 metrin ennakkosuosikki Paavo Nurmi teki ensimmäisen kilometrin jälkeen eron kilpakumppaneihinsa ja voitti runsaalla kierroksella.

Kisojen viimeinen laji oli viesti, joka ratkesi vasta viime metreillä, kun Erik Åström menetti pelin 39 asteen kuumeessa kamppailleelle Erik Bylehnille.

Kamppailu oli ohitse, tulostauluun kirjattiin tulos 99-85 isännille, Suomen lippu nostettiin voittosalkoon ja ilmoille kajautettiin kummankin maan kansallislaulut.

Seurahuoneen palkintojenjakotilaisuudessa SVUL:n puheenjohtaja Väinö Teivaala kehotti kotiseudulleen palaavia urheilijoita tekemään työtä urheilun puolesta. Teivaala tiesi, että suomalaisurheilijoiden juuret olivat maalla, ja erityisesti maaseudun urheilukentät kaipasivat kohennusta.

Suomalaiset saivat voitostaan uskoa, ruotsalaiset taas pohtivat tappiotaan: oliko syy ruotsalaistenkin ylistämässä suomalaisessa sisussa, liian tosikkomaisessa valmentautumisessa vaiko suomalaisten kotikenttäedussa? Niin tai näin, kahden vuoden kuluttua Tukholmassa luvut olivat 98-86 Ruotsin hyväksi.

Suomen käymät maaottelut Norjan, Viron, Unkarin ja Saksan kanssa eivät kiihkeydessään vetäneet vertoja "Finnkampenille". Vuonna 1931 tunteet kuumenivat Helsingissä siihen malliin, että maaottelut keskeytettiin kahdeksaksi vuodeksi.

Entä missä olivat naiset? Katsomossa kannustamassa miehiä. Naisilla ei ollut asiaa Suomi-Ruotsi-otteluihin ennen vuotta 1951.

TERHI KOUVO Kirjoittaja on helsinkiläinen historian tutkija.

1927
Nurmi ei osallistunut, koska Nils Eklöf oli Ruotsin joukkueessa. Eklöf oli edellisenä vuonna Tukholman 3000 metrillä häirinnyt Nurmen juoksua auttaakseen Edwin Wideä. Nurmi voitti silti uudella ME:llä.
Kieltäytymisen johdosta Nurmelta evättiin pääsy ulkomaan kisoihin loppuvuodelta, ja Nurmi uhkasi aluksi jopa boikotoida Amsterdamin olympialaiset.

HS
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 137?page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 121?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 121?page=3

Karjala
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 317?page=8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 313?page=1


1929
Kolme veljestä Suomen joukkueessa (Aki, Kalle ja Matti Järvinen)
Ensimmäinen radiointi maaottelusta (Sulo Kolkka)
Kaatosade ja kova tuuli (Kuru-laiva upposi samana päivänä)

”Sua kohti, herrani”
Kurun uppoamisesta kerrotaan radion iltauutisissa kello 19. Jo aikaisemmin uutinen on saavuttanut ne lähes 10 000 ihmistä, jotka ovat seuraamassa Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelua myrskyn riepottamalla Eläintarhan kentällä Helsingissä. Ottelua radioon selostava Sulo ”Simeoni” Kolkka välittää tiedon kenttäkuuluttajalle. Ainakin 80 ihmisen kerrotaan hukkuneen.
Maaottelu jatkuu, mutta yleisön ajatukset ovat muualla.

HS
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 812?page=8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 10?page=16
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 837?page=5


1931
Voitot kaikissa juoksuissa (Bengt Sjöstedtin 110 aitojen voitto hylättiin, kaatoi 3 aitaa)
Voitot kaikissa heitoissa
Ensimmäiset hylkäämiset (Paavo Michelsson ja Karl-Gustav Björk 800 metrillä)
Maaottelusuhteet poikki (Kekkosen puhe banketissa)
https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a ... 1120332168

Laatokka
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 122?page=1

[Geb Mo]

Nurmi ei osallistunut, koska Nils Eklöf oli Ruotsin joukkueessa. Eklöf oli edellisenä vuonna Tukholman 3000 metrillä häirinnyt Nurmen juoksua auttaakseen Edwin Wideä.

Nurmelta meni juoksun jälkeen kuppi nurin, hyvä ettei ryysyihin käynyt. Hän suomeksi Eklöfille: "Iso mies, perkele, ja juoksee kuin mikäkin pojankloppi. Mihin sinä olet järkesi hukannut, sano, äläkä toljota!"

Wide: "Se oli Nissen keksintöä, hän on tuollainen, ei minulla ole asian kanssa mitään tekemistä, kai sinä sen ymmärrät."

Nurmi: "Mene helvettiin, on minulla korvat päässäni! Koko juoksun ajan solkkasitte jotain toisillenne. Saatanan saatana, eikö sinusta vieläkään ole miestä kantamaan vastuuta?"

(Lähde: Antero Raevuori, Paavo Nurmi - juoksijain kuningas)

[varis]

Suomen joukkue juoksee vierekkäisillä radoilla ja parin tyhjän radan päässä ruotsalaiset omilla vierekkäisillä radoillaan.

Toivottavasti tässä vedetään kotiinpäin ja pistetään ruottalaiset sisäradoille.

[rulezman]

Harvoin näkee juoksuja, joissa nelos -ja vitosradat pidetään tarkoituksella tyhjinä... Toivottavasti muistavat pitää pidemmilläkin matkoila turvavälit kunnossa.

[Volmari]

Maaottelu käydään sentään perinteisinä viikonpäivinä, lauantaina ja sunnuntaina, vaikka Suomi isännöi. Maaotteluhan kisattiin lahden tällä puolella muutamia kertoja perjantaisin ja lauantaisin. Siinä ei minun mielestäni ei ollut mitään ideaa, mutta Suomen päättäjät pitivät perjantain iltakisoja kai jotenkin "seksikkäinä". Päiväkisoissa on kuitenkin lämpötilan puolesta paremmat mahdollisuudet hyviin tuloksiin sen lisäksi, että molempina päivinä kilpailevat urheilijat saavat enemmän lepoaikaa.

[Geb Mo]

Siinä ei minun mielestäni ei ollut mitään ideaa, mutta Suomen päättäjät pitivät perjantain iltakisoja kai jotenkin "seksikkäinä"

Kansainväliset yleisurheilukisat pidetään nykyisin keinovalojen alla illalla tai yöllä (todennäköisesti siksi, että sähkötaulujen animoidut mainokset loimottaisivat entistä voimakkaammin ja veisivät entistä tehokkaammin katsojien huomiota pois itse urheilusta). Viimeiset luonnonvalossa pidetyt olympialaisten yleisurheilukilpailujen iltasessiot olivat Seoulissa 1988 (ellei oteta lukuun Rio de Janeiroa, jossa osa loppukilpailuista pidettiin aamupäivällä). Seoulissakin urheiltiin keskipäivän jälkeen vain sen takia, että tapahtumat saatiin televisioitua Amerikkaan parhaaseen katseluaikaan.

Luonnonvalossa pidettävät kisat näyttävät ainakin televisiossa selkeämmiltä ja kirkkaammilta.

[varis]

Hassan juokseekin tonnivitkan ja irokeesi kympin. Topilla helppo voitto kumman tahansa juoksee vitosen/esteet. Ilman Topia molemmissa skuuppivaara.

https://www.friidrott.se/nyheter.aspx?id=24714

[finishbetter]

Viimeiset luonnonvalossa pidetyt olympialaisten yleisurheilukilpailujen iltasessiot olivat Seoulissa 1988

Onko tosiaan näin ? Esim 1992 Kevin Youngin Me Juoksu juostiin päivänvalossa.
https://www.youtube.com/watch?v=dH_6YE8TNrQ

[rulezman]

Senni Salmisen, Viivi Lehikoisen ja Sanne Erkkolan poisjäännit ainakin osuvat heti silmään naisten puolelta. Kuuselan kaudenhan piti olla jo paketissa, niin vain kuitenkin mukana näyttäisi olevan.

Näin ennakkoon ajateltuna naisilla pitäisi olla taas ihan mukavat saumat voittoon (paperimaaottelusta en nyt jaksa pistearviota tarkastaa), miehissä lienee vaikeampaa.

Harmittavasti itsellä loppuu vajaa kuuden viikon kesäloma juurikin perjantaina ja viikonloppu tottakai iltavuoroa, joten suorana ei juuri pääse kisoja väijymään. No, onneksi onnistuu jälkilähetyksenäkin.

[Geb Mo]

Aitakisa käytiin klo 19.00 Barcelonan aikaa, jolloin vielä päivä paistoi.

Loppuillasta aurinko oli jo mennyt mailleen, kun Dave Moorcroft ja Daley Thompson taputtelivat BBC:n lähetystä pakettiin:
https://www.youtube.com/watch?v=RTGjKazm9io

Siinä mielessä olet oikeassa, että suurin osa illan kilpailuista Barcelonassa ehdittiin käydä luonnonvalossa.

Seoulin kisat olivat viimeiset kokonaan luonnonvalossa pidetyt.

[joe]

Näin ennakkoon ajateltuna naisilla pitäisi olla taas ihan mukavat saumat voittoon (paperimaaottelusta en nyt jaksa pistearviota tarkastaa), miehissä lienee vaikeampaa.

Suomi ei ole tosissaan mukana. Topi Raitanen ja Sara Kuivisto on ilmoitettu vain yhdelle matkalle. Myöskään Franz Krugeria ei kiinnosta lähteä ottamaan ruotsalaisilta pataan. Ella Junnilan poissaolo oli arvattavissa.

[rulezman]

Aika hölmöä väittää, ettei Suomi olisi skabassa tosissaan mukana, kun (melkein) kaikki terveenä olevat ovat mukana. Toki, Topia olisi kaivattu useammalle matkalle, mutta kannattaako sitä nyt yhtään väkisin ottaa riskiä loukkaantumisista ennen olympialaisia? Kuivisto juossee vielä syyskuussa Euroopassa kovista ajoista, ymmärrettävästi jättää sinne paukkuja.
Ennemmin Ruotsi näyttää lähtevän kisaan löysin rantein, kun katsoo vaikkapa miesten juoksumatkojen kokoonpanoja ja juoksutuksia.

[joe]

Aika hölmöä väittää, ettei Suomi olisi skabassa tosissaan mukana, kun (melkein) kaikki terveenä olevat ovat mukana. Toki, Topia olisi kaivattu useammalle matkalle, mutta kannattaako sitä nyt yhtään väkisin ottaa riskiä loukkaantumisista ennen olympialaisia? Kuivisto juossee vielä syyskuussa Euroopassa kovista ajoista, ymmärrettävästi jättää sinne paukkuja.
Ennemmin Ruotsi näyttää lähtevän kisaan löysin rantein, kun katsoo vaikkapa miesten juoksumatkojen kokoonpanoja ja juoksutuksia.

Ruotsilla on siihen varaa, Suomella ei ole. No eipäs se tilanne muuksi muutu vaikka Raitanen ja Kuivisto juoksisivatkin kaksi matkaa. Onhan tuo kaksikko aiemminkin juossut kaksi matkaa Ruotsi-maaottelussa, siitä ei silloin aiheutunut loukkaantumisriskiä mutta nyt kyllä? Kuivisto juoksi tämän kauden Kalevan Kisoissa kaksi matkaa joista toisessa oli myös alkueräjuoksu, kolme juoksua kolmessa päivässä. 800 metrin finaalin veti täysillä.

Suomen miehet häviää maaottelun noin 20 pisteellä, naiset 40 pisteellä. Eli miehillä voisi olla jotakin mahdollisuuksia kaiken osuessa nappiin. Mutta niinhän ei käy. Naisten lajeista Suomi voittaa lähinnä pika-aidat, moukarin ja keihään jokseenkin varmasti, paperilla myös 100 metrin ja 10000 metrin juoksun niukasti. Ja voihan siellä joku muukin laji kääntyä Suomelle. Miehissä Suomelle voitollisia lajeja on vähän enemmän mutta ei hirveästi sielläkään.

[joe]

Tuossa jonkinlainen ennuste maaotteluun, Suomen pisteet ensin laskettuina:
miehet 187,5-208,5
100m 16-6
200m 12-10
400m 7-15
800m 6-16
1500m 7-15
5000m 10-12
10000m 7-15
3000m e 6-16
110m a 14-8
400m a 9-13
korkeus 13,5-8,5
seiväs 16-6
pituus 12-10
3-loikka 12-10
kuula 6-16
kiekko 6-16
moukari 16-6
keihäs 12-10

naiset 175,5-220,5
100m 12-10
200m 6-16
400m 8-14
800m 10-12
1500m 6-16
5000m 9-13
10000m 12-10
3000m e 7-15
100m a 16-6
400m a 9-13
korkeus 10,5-11,5
seiväs 8-14
pituus 6-16
3-loikka 10-12
kuula 6-16
kiekko 10-12
moukari 14-8
keihäs 16-6

Ennusteesta puuttuvat viestit, 3-ottelut ja kävelyt. Viesteistä Suomi voittaa luultavasti miesten pikaviestin ja mahdollisesti myös naisten pikaviestin. Pitkät viestit menevät Ruotsille.