Valvoja: Tuomaristo
HS 25.8.1995 3:00
Yleisurheilun ensimmäinen Ruotsi-ottelu oli Paavo Nurmen ja Suomen juhlaa Ruotsalaisjoukkue sai 70 vuotta sitten Helsingissä kuninkaallisen vastaanoton
Suomi-Ruotsi-maaottelu järjestettiin ensimmäisen kerran 70 vuotta sitten Helsingissä. Historiallinen yleisurheilumaaottelu keräsi Eläintarhan kentän katsomot täyteen syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna (5.-6. 9.).
Kuulamörssäri ja moukarinheittäjä Ville Pörhölän kova kunto, Paavo Nurmen ylivoimaisuus sekä Vilho Tuuloksen ponkaisu pituudessa siivittivät suomalaiset riemukkaaseen voittoon pistein 99-85.
Tukholman, Antwerpenin ja Pariisin olympialaisissa urheilumaineensa luonut nuori tasavalta haki naapuristaan Ruotsista itsensä veroista vastusta.
Ensimmäinen maailmansota sulki Pohjolan mannermaisten yhteyksien ulkopuolelle ja elvytti pohjoismaiset urheilukontaktit, mutta Suomi pysyi niiden ulkopuolella 1920-luvun puolelle. Suomen ensimmäinen maaotteluvastustaja oli Ranska 1922.
Kontaktien solmimisen tiellä oli kielellisiä kiistoja kisaedustuksesta ja taloudellisia esteitä. Suurin syy oli kuitenkin urheilun jakautuminen kahteen leiriin kansalaissodan jälkiselvittelyissä. Vuonna 1919 perustettu Työväen urheiluliitto (TUL) suhtautui kielteisesti "rappeutuneen porvariston sapelikemuihin".
TUL:n ja silloisen Suomen voimistelu- ja urheiluliiton SVUL:n yhteistyö sai odottaa talvisodan aattoon asti, joten maaottelu oli täysin SVUL:n urheilujaoston heiniä. TUL:ään kuuluneet urheilijat olivat sitä paitsi edustuskelvottomia.
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomi oli valmis mittelemään "jänteittensä voimaa ja tahtonsa lujuutta" Ruotsin kanssa. Ruotsin joukkueen valtteja olivat pikamatkojen Sten "Pelle" Pettersson ja keihään Gunnar Lindström, mutta Suomellakin oli pelissä Kalevan kisoissa Viipurissa kunnostautuneet huippumiehensä.
Suomen menestys kuitenkin epäilytti esimerkiksi urheilun monipuolimiestä, pesäpallon keksijää Lauri "Tahko" Pihkalaa, joka povaili lopputulosta 95-89 Ruotsin eduksi.
Ruotsin kuningasparin vierailu oli vastikään elähdyttänyt maata, ja myös Ruotsin edustusjoukkue sai kuninkaallisen kohtelun.
Helsingin asemalla joukkueen otti vastaan Suomen edustusjoukkue, SVUL:n edustajat ja sankka joukko helsinkiläisiä. Tervetuliaispuheiden ja torvisoiton jälkeen siirryttiin teekutsuille Pörssiravintolaan.
Pitkin kesää kentänkunnostajien uurastusta sabotoineet sadekuurot olivat lauantaiaamuna tiessään. Monet kisat ja kansanjuhlat Eläintarhan kentällä oli järjestetty, vaan ei tämän veroista: katkeamaton autojono valui pitkin Läntistä viertotietä, nykyistä Mannerheimintietä, ja lisävuoroin varustetut raitiovaunut kuskasivat innokkaita penkkiurheilijoita kentälle iltaviideksi. Katsomot täyttyivät lisäpaikkoja myöten. Istumapaikkaliput oli myyty muutamassa tunnissa.
Lipputilauksia oli toimitettu runsaasti postitse myös maaseudulle. Kalleimmista istumapaikoista maaliviivan lähellä sai pulittaa 40 markkaa. Seisomapaikkaan riitti kymppi. Jälkikäteen laskeskeltiin 20000 katsojan seuranneen maaottelua.
Hiilimurskapäällysteinen kenttä odotti koitosta entistä ehompana. Uusin tekniikkaa hyödytti niin yleisöä kuin lehtimiehiäkin. Magnavox-äänenvahvistin sekä uudet tulostaulut pitivät yleisön tilanteen tasalla.
Lehtimiesten käyttöön oli varattu peräti neljä puhelinta, joten niin Helsingin Sanomain Uppercut, alias Yrjö Halme ja salaperäinen Mr. X kuin ruotsalaisten tähtireportteri Torsten Tegnerkin saivat uutisensa painoon tuoreeltaan.
Kisat tallennettiin filmille ja voitonhetket saattoi kokea uudestaan valkokankaalta vaikkapa Kino Palatsissa.
Kisat avattiin juhlavin seremonioin. Kummankin maan lippujen liehuessa ja täyden katsomon hurratessa joukkueet marssivat kentälle. Presidentti Lauri Kristian Relander asteli seurueineen aitioonsa.
Maaottelun ensimmäinen laji oli 110 metrin aidat, jossa Ruotsin Pettersson kiri ajallaan 15,3 kolmen metrin eron Suomen Erik "Erkka" Wileniin. Kahdella sadalla metrillä Pettersson joutui kuitenkin tunnustamaan suomalaisten luonnonlahjakkuuden, Erik "Åsa" Åströmin, paremmakseen.
Suomalaisten huippuhetkiä oli kuulan kaksoisvoitto: Pohjan periltä Helsinkiin matkustanut "Röytän karhu", Ville Pörhölä, kiskaisi Suomen ennätyksen 14,87 ja Paavo Yrjölä oli toinen.
Seiväskisa rimpuiltiin Ruotsin voitoksi. Suomalaisyleisö ei salannut närkästystään, kun palomies Gösta Hannula viskoi moukariaan minne sattui ja Ruotsin tukevatekoiset poliisit, Lind ja Skiöld, korjasivat potin.
Paavo Nurmi sai hurjat aplodit jo astellessaan 5000 metrin lähtöviivalle. Odotukset ylittyivät, kun ennakkosuosikin kannoilla kiri toiseksi Kalle Matilainen. Ensimmäisen päivän päätti hämärän hetkillä hypätty kolmiloikka, jonka Vilho Tuulos voitti tasametrein tuloksellaan 15,00.
Lauantain saldo oli Suomen hyväksi 47-41. Ruotsin joukkueen johtaja Bo Ekelund vannotti odotukset pettänyttä joukkuettaan pitämään Suomen sadan pisteen alapuolella.
Sunnuntaina aurinko helotti täydeltä taivaalta ja katsomo pullisteli yhä täydempänä. Sadalla metrillä Ilmari Helle kiristi yleisön huutojänteet äärimmilleen - ja palkitsi kannustajansa ykkössijalla.
Korkeudessa Ruotsin Karlsson ja Österberg ottivat kaksoisvoiton, mutta kiekossa saman tempun tekivät Vilho Niittymaa ja Antero Kivi. Nuori Folke Eriksson taktikoi 1500 metrin kisan odotetusti Ruotsille, perässä pinkoi Niilo Koivunalho. Sitä vastoin 400 metrillä Erik Åsrömin raju loppukiri toi pisteet kotiin. Keihään vei ME-miehen arvokkuudella nimiinsä ruotsalaisten Gunnar Lindström.
Keihästappion karvautta lievitti pituuskisa: Antwerpenin ja Pariisin mitalimies Vilho "Ville" Tuulos ponkaisi tasan seitsemän metriä - liekö menestykseen vaikuttanut Villen tapa suojata jalkojaan paksuilla villasukilla kesät talvet?
10000 metrin ennakkosuosikki Paavo Nurmi teki ensimmäisen kilometrin jälkeen eron kilpakumppaneihinsa ja voitti runsaalla kierroksella.
Kisojen viimeinen laji oli viesti, joka ratkesi vasta viime metreillä, kun Erik Åström menetti pelin 39 asteen kuumeessa kamppailleelle Erik Bylehnille.
Kamppailu oli ohitse, tulostauluun kirjattiin tulos 99-85 isännille, Suomen lippu nostettiin voittosalkoon ja ilmoille kajautettiin kummankin maan kansallislaulut.
Seurahuoneen palkintojenjakotilaisuudessa SVUL:n puheenjohtaja Väinö Teivaala kehotti kotiseudulleen palaavia urheilijoita tekemään työtä urheilun puolesta. Teivaala tiesi, että suomalaisurheilijoiden juuret olivat maalla, ja erityisesti maaseudun urheilukentät kaipasivat kohennusta.
Suomalaiset saivat voitostaan uskoa, ruotsalaiset taas pohtivat tappiotaan: oliko syy ruotsalaistenkin ylistämässä suomalaisessa sisussa, liian tosikkomaisessa valmentautumisessa vaiko suomalaisten kotikenttäedussa? Niin tai näin, kahden vuoden kuluttua Tukholmassa luvut olivat 98-86 Ruotsin hyväksi.
Suomen käymät maaottelut Norjan, Viron, Unkarin ja Saksan kanssa eivät kiihkeydessään vetäneet vertoja "Finnkampenille". Vuonna 1931 tunteet kuumenivat Helsingissä siihen malliin, että maaottelut keskeytettiin kahdeksaksi vuodeksi.
Entä missä olivat naiset? Katsomossa kannustamassa miehiä. Naisilla ei ollut asiaa Suomi-Ruotsi-otteluihin ennen vuotta 1951.
TERHI KOUVO Kirjoittaja on helsinkiläinen historian tutkija.
”Sua kohti, herrani”
Kurun uppoamisesta kerrotaan radion iltauutisissa kello 19. Jo aikaisemmin uutinen on saavuttanut ne lähes 10 000 ihmistä, jotka ovat seuraamassa Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelua myrskyn riepottamalla Eläintarhan kentällä Helsingissä. Ottelua radioon selostava Sulo ”Simeoni” Kolkka välittää tiedon kenttäkuuluttajalle. Ainakin 80 ihmisen kerrotaan hukkuneen.
Maaottelu jatkuu, mutta yleisön ajatukset ovat muualla.
varis kirjoitti:Nurmi ei osallistunut, koska Nils Eklöf oli Ruotsin joukkueessa. Eklöf oli edellisenä vuonna Tukholman 3000 metrillä häirinnyt Nurmen juoksua auttaakseen Edwin Wideä.
Suomen joukkue juoksee vierekkäisillä radoilla ja parin tyhjän radan päässä ruotsalaiset omilla vierekkäisillä radoillaan.
Volmari kirjoitti:Siinä ei minun mielestäni ei ollut mitään ideaa, mutta Suomen päättäjät pitivät perjantain iltakisoja kai jotenkin "seksikkäinä"
Viimeiset luonnonvalossa pidetyt olympialaisten yleisurheilukilpailujen iltasessiot olivat Seoulissa 1988
rulezman kirjoitti:Näin ennakkoon ajateltuna naisilla pitäisi olla taas ihan mukavat saumat voittoon (paperimaaottelusta en nyt jaksa pistearviota tarkastaa), miehissä lienee vaikeampaa.
rulezman kirjoitti:Aika hölmöä väittää, ettei Suomi olisi skabassa tosissaan mukana, kun (melkein) kaikki terveenä olevat ovat mukana. Toki, Topia olisi kaivattu useammalle matkalle, mutta kannattaako sitä nyt yhtään väkisin ottaa riskiä loukkaantumisista ennen olympialaisia? Kuivisto juossee vielä syyskuussa Euroopassa kovista ajoista, ymmärrettävästi jättää sinne paukkuja.
Ennemmin Ruotsi näyttää lähtevän kisaan löysin rantein, kun katsoo vaikkapa miesten juoksumatkojen kokoonpanoja ja juoksutuksia.
Paluu Kilpailut, tulokset yms.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa