Maaotteluhistoriaa

Tilastonikkareiden ja historiaveijarien lempiosasto.

Valvoja: Tuomaristo

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 06.02.2021 11.17

Saksan liittotasavalta-Suomi Hampurissa 22.-23.9.1956

Vuonna 1956 toimi Suomessa tasavallan presidenttinä vastavalittu Kekkonen. Sota-ajalta periytynyt elintarvikkeiden säännöstely oli päättynyt kaksi vuotta aikaisemmin, jolloin viimeisenä oli asetettu vapaaseen tarjontaan kahvi.

Suomen yleisurheilumaajoukkue matkusti syyskuun lopulla Hampuriin, jossa iski yhteen Saksan liittotasavallan kanssa. Maat olivat kohdanneet Dortmundissa 1954 ja Helsingissä edellisenä vuotena, jolloin vieraat olivat vieneet härmäläisiä 111-103. Suomalaisten pitkä kausi 1956 oli alkanut jo kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin Ranska oli niitattu kotikentällä. Syyskuun alussa kukistui Ruotsi.

Tuleva ME-mies ja countrylaulaja Lauer nuoli pika-aitojen voittoon Euroopan ennätyksellä 13,9. Myös toinen isäntien aituri Steines (14,0) pyyhkeili parhaan suomalaisen Siukolan (14,7). 10-ottelussa Lauer takoi filmin ulkopuolella pisteet 7201. Lasseniukselle SE-lukemat 6991 (nykytaulukolla 7062).

Sileä suoranmitta ei mennyt havumetsien urhoilta yhtään paremmin kuin pika-aidat: kolmikko Ketola-Rekola-tuleva urheilujohtaja Rasinperä sai tutkia saksalaisten kantapäiden anatomiaa takaapäin.

EE seipäässä

Seipäässä oli toinen meininki. Euroopan mestari ja vastikään mannekiinikaunottaren vihille vienyt Landström vempautti maanosan ennätyksen 451. Toiveet nousivat parin kuukauden päässä häämöttäviä Melbournen olympialaisia ajatellen. Siellä Suomen kaikkien aikojen seiväsmiehiin kuuluva jäi kuitenkin seitsemänneksi.

1500 metrillä Vuorisalo ja Salsola kypsyttivät vuorovedolla sakemanneja. Viimeisen kierteen päättyessä Salsola leikkasi terävästi kakkosaradalle ja liiskasi takamatkalta Dohrowin. Vuorisalo kolmas.

Püll ja Salminen kierähtivät 199. Kumpikaan ei matkustanut marraskuussa Australiaan, mutta Salminen kilautti kolme vuotta myöhemmin maailmantilaston kahdeksannelle tilalle oikeuttavan SE:n 210.

Uutistoimisto AP:n filmillä ei valitettavasti nähdä 400 metrin juoksua, jossa Hellsten väläytti rautaista olympiakuntoaan rutistamalla SE:n 46,5. Maaottelun neljännen SE:n limputti Lindroos (52,87). Sitäkään ei rainalla ole.

Niukka maaotteluvoitto Suomelle, 231,5-229,5.

https://www.youtube.com/watch?v=3RBnWLd3XB8
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 06.02.2021 12.18

Tässäkään 9 minuutin kohdalta alkavassa koosteessa ei noita SE-suorituksia näytetä. https://www.filmothek.bundesarchiv.de/video/586244

Hellstenin maaottelu-urakka Hampurissa alkoi hammaslääkärikäynnillä.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Pisteitä noinkin paljon, sillä ohjelmassa olivat myös 10-ottelu ja maraton, jossa Suomen koko kuusikko ehti maaliin ennen ensimmäistäkään sakemannia.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 20.04.2021 16.30

Suomi-Ruotsi-Saksa-maaottelu

1. päivä 7.9.1940


Hitler alkoi heinäkuussa 1940 hautoa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Samalla alkoivat Saksan ja Suomen suhteet lämmetä. Ikään kuin vihjeenä poliittisen tilanteen muuttumisesta lisättiin Suomi-Ruotsi-maaotteluun kuokkavieraaksi Saksa.

Maaottelu alkoi suomalaisilta hyvin, sillä Storskrubb paukutteli pitkissä aidoissa SE:n 53,2, jolla tuli kolmas sija vuoden 1940 maailmantilastossa. Vaikka Euroopassa tulostaso alkoi laskea sotimisen vuoksi, yleisurheiltiin Amerikassa vielä täyttä päätä, ja tilastotuloksilla oli jotakin merkitystä.

Suoranmitalla tuleva urheilulääketieteen tohtori Mellerowicz liiskasi olympiafinalisti Strandbergin. Lisää saksalaisvoittoja tuli pituudessa, jossa seiväshyppääjä (!) ja toinen tuleva lääkäri Glötzer lojautti tammilankulta ennätyksensä 737. Olympiavoittaja Woellke, jonka partisaanit surmasivat Valko-Venäjällä vuonna 1943, otti helpon voiton kuulassa pökkämällä 16,06. Se tosin oikeutti vasta maailmantilaston 10. sijaan.

Ruotsalaisten tuleva ylivoima keskipitkillä ja pitkillä matkoilla alkoi näkyä. Jansson ja Andersson ottivat kevyen kaksoisvoiton eurooppalaisella maililla. 5000 metriä puolestaan hallitsivat Hägg ja Kälarne. Ennen talvisotaa maailmanennätyksiä takonut Mäki oli kuin varjo entisestään ja jäi viidenneksi.

400 metrin (46,0) ja 800 metrin (1.46,6) ME-mies ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen Harbig kävi ottamassa rutiinvoiton 400 metrillä tuloksella 47,9. Neljä vuotta myöhemmin mies kaatui Ukrainassa epäselvissä olosuhteissa.

Ensimmäisen päivän jälkeen Saksa johti maaottelua (75 pistettä) ennen Ruotsia (69) ja Suomea (67).

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_606253

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1940
https://seura.fi/ilmiot/historia/rauhantaistelu-keskella-sodan-myrskyja/
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44799?show=full
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/834364
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 18.04.2022 13.32, muokattu yhteensä 1 kerran
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 09.05.2021 20.01

Maaotteluissa tehdyt maailmanennätykset

100m
*10.29 Peter Radford GBR vFRA Paris 13.9.1958
10.2 Heinz Fütterer FRG vJPN Yokohama 31.10.1954
10.2 McDonald Bailey GBR vYUG Beograd 25.8.1951
10.3 Ralph Metcalfe USA vJPN Nishinomiya 15.9.1934

800m
1:43.7 Marcello Fiasconaro ITA vTCH Milano 27.6.1973

1500m
3:40.8 Sándor Iharos HUN vFIN Helsinki 28.7.1955
3:49.0 Luigi Beccali ITA vGBR Milano 17.9.1933

5000m
13:50.8 Sándor Iharos HUN vPOL Budapest 10.9.1955
13:51.2 Vladimir Kuts URS vTCH Praha 23.10.1954

3000m ej
8:10.4 Anders Gärderud SWE vNOR,GDR Oslo 25.6.1975
8:19.8 Ben Jipcho KEN vFIN,ITA Helsinki 19.6.1973
8:32.0 Jerzy Chromik POL vUSA Warszawa 2.8.1958
8:35.6 Sándor Rozsnyói HUN vTCH Budapest 16.9.1956
8:40.2 Jerzy Chromik POL vHUN Budapest 11.9.1955
8:41.2 Jerzy Chromik POL vTCH Brno 31.8.1955

110m aj
14.4 Eric Wennström SWE vNOR Stockholm 25.8.1929

400m aj
*48.6 Jean-Claude Nallet FRA vUSA Paris 8.7.1970 (low altitude)
49.2 Glenn Davis USA vHUN Budapest 6.8.1958
50.4 Yuriy Lituyev URS vHUN Budapest 20.9.1953

4x100m
39.1 USA vURS Moskva 15.7.1961
40.8 GER vFRA Berlin 2.9.1928
*41.0 GER vSUI Düsseldorf 31.7.1927

korkeus
2.30 Dwight Stones USA vFRG,SUI München 11.7.1973
2.29 Pat Matzdorf USA vURS Berkeley CA 3.7.1971
2.28 Valeriy Brumel URS vUSA Moskva 21.7.1963
2.26 Valeriy Brumel URS vUSA Stanford CA 22.7.1962
2.24 Valeriy Brumel URS vUSA Moskva 16.7.1961

seiväs
5.81 Vladimir Polyakov URS vGDR Tbilisi 26.6.1981
5.80 Thierry Vigneron FRA vESP,GBR Mâcon 20.6.1981
5.28 Fred Hansen USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
5.13 John Pennel USA vGBR London August 5.8.1963
5.10 John Pennel USA vPOL Warszawa 26.7.1963
4.12 Charles Hoff NOR vDEN,SWE København 3.9.1922

pituus
*8.35 Josef Schwarz FRG vUSA Stuttgart 15.7.1970 (low altitude)
8.28 Ralph Boston USA vURS Moskva 16.7.1961

kolmiloikka
16.59 Oleg Ryakhovskiy URS vUSA Moskva 28.7.1958
*15.82w Kenkichi Oshima JPN vUSA Osaka 16.9.1934
*15.75 Masao Harada JPN vUSA Osaka 16.9.1934

kuula
22.22 Udo Beyer GDR vUSA Los Angeles CA 25.6.1983
22.00 Aleksandr Baryshnikov URS vFRA Paris 10.7.1976
20.68 Dallas Long USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
20.35 Dallas Long USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
*19.26 Parry O'Brien USA vURS Philadelphia PA 18.7.1959
17.79 Jim Fuchs USA vNord Oslo 28.7.1949
16.20 František Douda TCH vPOL Praha 24.9.1932
16.04 František Douda TCH vAUT Brno 4.10.1931

kiekko
62.45 Al Oerter USA vPOL Chicago IL 1.7.1962
52.42 Harald Andersson SWE vNOR Oslo 25.8.1934
*52.20 Harald Andersson SWE vNOR Oslo 25.8.1934

moukari
86.66 Yuriy Sedykh URS vGDR Tallinn 22.6.1986
70.67 Hal Connolly USA vURS Stanford 21.7.1962
61.25 Sverre Strandli NOR vFIN Oslo 14.9.1952
59.57 Imre Németh HUN vPOL Katowice 4.9.1949
59.00 Erwin Blask GER vSWE Stockholm 27.8.1938

keihäs
91.72 Terje Pedersen NOR vTCH Oslo 2.9.1964
87.12 Terje Pedersen NOR vBenelux Oslo 1.7.1964

.............

100m
10.88 Marlies Göhr GDR vUSA Karl-Marx-Stadt 9.7.1982
*10.9 Renate Stecher GDR vBUL,GBR Leipzig 30.6.1973
11.0 Eva Glesková TCH vHUN Budapest 1.7.1972
11.1 Wyomia Tyus USA vURS Kiev 31.7.1965
*11.3 Wilma Rudolph USA vURS Moskva 15.7.1961
11.5 Fanny Blankers-Koen NED vFRA Amsterdam 13.6.1948
*11.9 Tollien Schuurman NED vBEL Deventer 23.7.1933

200m
21.71 Marita Koch GDR vCAN Karl-Marx-Stadt 10.6.1979
*22.4 Renate Stecher GDR vBUL,GBR Leipzig 1.7.1973
*22.7 Irena Kirszenstein POL vURS Chorzow 1.7.1967
22.7 Irena Kirszenstein POL vUSA Warszawa 8.8.1965
*24.5 Stanislawa Walasiewicz POL vJPN Poznan 19.8.1934
*25.2 Nellie Halstead GBR vGER Hannover 23.8.1931

400m
*50.78 Riitta Salin FIN vSWE Helsinki 18.8.1974
52.2y Kathy Hammond USA vCAN Champaign IL 12.8.1972
*56.0 Zoya Petrova URS vPOL,ROM Moskva 15.7.1951

3000m
8:27.2 Lyudmila Bragina URS vUSA College Park MD 7.8.1976
8:45.4 Grete Waitz NOR vDEN Oslo 21.6.1976
8:46.6 Grete Andersen NOR vGDR,SWE Oslo 24.6.1975
8:52.8 Lyudmila Bragina URS vUSA Durham NC 6.7.1974

100m aj
12.25 Ginka Zagorcheva BUL vGRE,TCH Drama 8.8.1987
*12.7 Teresa Sukniewicz POL vGDR,HUN Erfurt 27.9.1970

400m aj
55.74 Tatyana Storozheva URS vGDR,POL Karl-Marx-Stadt 26.6.1977
56.51 Krystyna Kacperczyk POL vFRG Augsburg 13.7.1974

4x100m
42.10 GDR vCAN Karl-Marx-Stadt 10.6.1979
*44.2 POL vFRG Lódz 13.9.1964
44.3 USA vURS Moskva 15.7.1961
45.6 URS vGBR Moskva 11.9.1955
45.6 URS vHUN Budapest 20.9.1953
53.2 TCH vFRA Paris 21.5.1922

4x400m
3:28.8 GDR vFRA Paris 5.7.1972

korkeus
1.91 Iolanda Balas ROM vBUL Sofia 16.7.1961
1.605 Lien Gisolf NED vBEL Maastricht 18.8.1929

pituus
7.45 Heike Drechsler GDR vURS Tallinn 21.6.1986
*6.79w Tatyana Shchelkanova URS vGBR London 17.6.1966
6.48 Tatyana Shchelkanova URS vUSA Moskva 16.7.1961
6.28 Galina Vinogradova URS vGBR Moskva 11.9.1955

kuula
20.43 Nadezhda Chizhova URS vGDR,POL Moskva 29.8.1971
20.09 Nadezhda Chizhova URS vPOL,GDR Chorzow 13.7.1969
15.02 Anna Andreyeva URS vROM Ploesti 9.11.1950

kiekko
76.80 Gabriele Reinsch GDR vITA Neubrandenburg 9.7.1988
67.32 Argentina Menis ROM vFIN,SWE Constanza 23.9.1972
65.48 Faina Melnik URS vFRG Augsburg 24.6.1972
63.96 Liesel Westermann FRG vGBR Hamburg 27.9.1969
57.43 Tamara Press URS vUSA Moskva 15.7.1961
47.12 Gisela Mauermayer GER vPOL Dresden 25.8.1935
27.39 Yvonne Tembouret FRA vGBR Paris 23.9.1923

keihäs
65.06 Ruth Fuchs GDR vBUL Potsdam 11.6.1972
62.70 Ewa Gryziecka POL vROM,FRG Bucuresti 11.6.1972
48.63 Herma Bauma AUT vTCH Wien 12.9.1948
48.21 Herma Bauma AUT vHUN Wien 29.6.1947

(ei maanosat, kansainyhteisöt, kaupunkiottelut, cupit...)
(*) enemmän tai vähemmän epävirallisia

Lähde: https://www.worldathletics.org/heritage ... rds-on-sal
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 09.05.2021 21.09

varis kirjoitti:100m
*10.29 Peter Radford GBR vFRA Paris 13.9.1958
10.2 Heinz Fütterer FRG vJPN Yokohama 31.10.1954
10.2 McDonald Bailey GBR vYUG Beograd 25.8.1951
10.3 Ralph Metcalfe USA vJPN Nishinomiya 15.9.1934


Jos ryhdytään harjoittamaan pilkun viilausta suoranaisella hartaudella, niin Heinzin ja McDonaldin 10,2-tulosten alle oli kipaistu jo aikaisemmin epävirallisesti.

Panaman LaBeach kaasutti epävirallisen tuloksen 10,33 toukokuussa 1948. Tämä vasta myöhempinä vuosikymmeninä jostakin esiin ongittu automaattisen ajanoton noteeraus on suhteessa parempi kuin manuaalisesti mitattu 10,2. Erikoista on se, että tuloksen on noteerannut lailliseksi Hymans koosteessaan 1948 World Men List (2020), mutta sama tilastonikkari on ohittanut sen olankohautuksella läpyskässään Progression of World Athletics Records (2020).

Lisäksi Lontoon kakkonen Ewell puski automaattisella ajanotolla epävirallisesti 10,35 Amerikan karsinnoissa 1948.

Kiistattomasti 10,2- ja 10,3-tulosten alle porhalsivat vuonna 1932 Tolan ja Metcalfe Los Angelesin olympialaisten satasen loppukilpailussa, jossa kummallekin mitattiin automaattisella ajanotolla epävirallisesti 10,38.

Mutta jos tarkoitus ei ole listata maaotteluissa tehtyjä ME:itä suhteessa maaotteluiden ulkopuolella tehtyihin tuloksiin vaan maaotteluissa tehdyt tulokset suhteessa muissa maaotteluissa tekaistuihin noteerauksiin, niin silloin noilla epävirallisilla, ei-maaotteluissa tehdyillä automaattisen ajanoton tuloksilla ei ole mitään käyttöä. Juu, hankalasti selitetty.

Kuva
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 14.07.2021 12.38

Kenth Eldebrink lataa viimeisellään Ruotsin ennätyksen Finnkampenissa 1983 ja kepittää suomalaiset liki 7 metrin erolla. Edellinen ruotsalaisvoittaja miesten keihäässä oli ollut Knut Fredriksson Helsingissä 1960. Samana vuonna alkanut Suomen pistevoittoputki keihäässä katkesi kuitenkin vasta 1984.

https://www.youtube.com/watch?v=NlIl981SLbY
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png

Ruotsi-ottelun ysikymppiset
92.64 Pauli Nevala FIN 1970
91.72 Pentti Sinersaari FIN 1981
91.14 Kenth Eldebrink SWE 1983
90.42 Hannu Siitonen FIN 1973
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 14.11.2021 18.45

20.-22.8.1937 Saksa voitti 6 maaottelua samanaikaisesti.

DEN-GER København (76 - 104)
POL-GER Warszawa (72 - 96)
GER-AUT Nürnberg (118 - 77)
GER-TCH Dresden (129 - 79)
GER-SUI Karlsruhe (90 - 68)
GER-BEL Wuppertal (112 - 74)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 03?page=21
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 299?page=7

Kuukautta myöhemmin Berliinin olympiastadionilla oli "vuoden maaottelussa" toisena päivänä 80 000 silmäparia todistamassa Ruotsin yllätysvoittoa Saksasta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 82?page=19
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 843?page=3

Englanti, joka oli 14. elokuuta voittanut Saksan tynkäottelussa 69-67, saapui syyskuun alussa Suomeen mittelemään isäntiä vastaan Eläintarhan kentällä.
Juoksuissa se olikin niukasti parempi, mutta loppupisteet 92-67 puhuivat korutonta kieltä Suomen leveästä arsenaalista.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 94?page=16
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 791?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 791?page=8

On siis vain yksi keino ratkaista kyseisen vuoden Euroopan maaotteluherruus, ja se on Suomen ja Ruotsin välinen kamppailu paperilla.
Spoiler:
100 m Strandberg (R) 10,6 Savolainen (S) 10,6 Sandström (R) 10,7 Ahjopalo (S) 10,8

200 m Tammisto (S) 21,6 Strandberg (R) 21,7 Savolainen (S) 22,0 Lindgren (R) 22,1

400 m Wachenfeldt (R) 47,8 Tammisto (S) 48,2 Danielsson (R) 48,5 Räkköläinen (S) 49,0

800 m Nilsson (R) 1.53,0 Teileri (S) 1.53,3 Andersson (R) 1.53,4 Peussa (S) 1.54,0

1500 m Jonsson (R) 3.51,4 Jansson (R) 3.52,4 Sarkama (S) 3.53,4 Hoppania (S) 3.53,8

5000 m Mäki (S) 14.28,8 Askola (S) 14.30,0 Jonsson (R) 14.37,2 Hellström (R) 14.38,0

10000 m Salminen (S) 30.05,6 Lehtinen (S) 30.15,0 Sundesson (R) 31.17,0 Larsson (R) 31.20,8

110 m aidat Lidman (R) 14,5 Sjöstedt (S) 14,9 Nilsson (R) 15,0 Jussila (S) 15,0

400 m aidat Areskoug (R) 54,0 Svärd (R) 55,2 Storskrubb (S) 55,2 Salmela (S) 55,7

3000 m esteet Tuominen (S) 9.16,6 Lindblad (S) 9.16,6 Larsson (R) 9.21,6 Johansson (R) 9.27,0

4x100 m viesti Ruotsi Suomi

4x400 m viesti Ruotsi Suomi

Korkeus Lundqvist (R) 198 Kalima (S) 197 Kotkas (S) 197 Ödmark (R) 196

Seiväs Lindblad (R) 410 Ljungberg (R) 400 Lindroth (S) 393 Reinikka (S) 391

Pituus Stenqvist (R) 747 Luoma (S) 730 Laine (S) 728 Svensson (R) 726

Kolmiloikka Rajasaari (S) 15,29 Ilosaari (S) 15,22 (15,62w) Andersson (R) 14,80 Ljungberg (R) 14,71

Kuula Bärlund (S) 15,78 Bergh (R) 15,75 Kuntsi (S) 15,56 Fernström (R) 14,73

Kiekko Kotkas (S) 51,27 Bergh (R) 49,18 Hedvall (R) 49,35 Mentula (S) 47,19

Moukari Siltanen (S) 54,50 Heino (S) 53,49 Malmbrandt (R) 52,69 Jansson (R) 52,46

Keihäs Järvinen (S) 76,47 Atterwall (R) 75,10* Nikkanen (S) 74,78 Lundqvist (R) 67,71

*Atterwallin Unkari-ottelun tulosta 75,10 ei hyväksytty Ruotsin ennätykseksi liian kovan myötätuulen vuoksi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... all&page=6
Vaikka tasatulokset ja viestit kirjattaisiin mukisematta Ruotsin kontolle, pisteet olisivat silti Suomen hyväksi 108-106.

Maailmantilaston kolme parasta ME-ajalla höystettynä 10 000 metrillä Kouvolassa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 759?page=1

Maailmantilaston neljä parasta 5000 metrillä Viipurin Kalevan kisoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 76?page=11
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 14.11.2021 19.22

Kuusi vuotta välien poikki laittamisen jälkeen alkoi viha laantua ja Kekkostakin alkoi vähitellen kutkuttaa ajatus Ruotsi-otteluiden palauttamisesta.

PM-kisat tosin tulivat ohjelmaan vasta 60-luvulla.

Kuva
Uusi Suomi 22.8.1937.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 14.12.2021 18.38

Kuva


RUOTSI-SUOMI TUKHOLMASSA 10.-11.9.1927

Nurmi: pitäkää tunkkinne

Järjestyksessä toista Ruotsi-ottelua nakersi henkilökohtainen boikotti. Nurmelle oli Suomen joukkueen johto luvannut, ettei hänen tarvitse juosta muita lajeja kuin 10 000 metriä. Ylijohtaja Pihkala kuitenkin päätti omavaltaisesti, että juoksijain kuninkaan on osallistuttava myös 1500 tai 5000 metrille. Se ei käynyt Nurmelle, joka ei halunnut juosta Eklöfiä vastaan. Turun miehen tulkinnan mukaan ruotsalainen oli sabotoinut häneltä ennätysyrityksen edellisenä vuotena. Uppiniskaisuuteen taipuvaiset ja toisiaan inhoavat herrat Nurmi ja Pihkala eivät antaneet periksi, joten moninkertainen olympiavoittaja pakkasi laukkunsa, poistui Tukholmaan lähtöä odottavasti laivasta ja lampsi kotiinsa lukemaan sanomalehteä.

Maakilpailu oli siinä mielessä tasainen, sillä lajivoittoja tipahteli Pohjanlahden kummallekin puolelle eri lajiryhmissä. Suomi toisin otti rumasti selkäänsä ensimmäisenä päivänä. "Tappio näyttää kerrassaan murhaavalta", vaikeroi Helsingin Sanomille Tukholmasta raportoinut kirjailija Halme. Toisen päivän kelpo rypistyskään ei vienyt Suomen nuorta ja ensikertalaisia vilisevää joukkuetta voittoon.

Ruotsin heittoennätyksiä nurin

Ruotsalaiset venyivät kotikentällään suomalaisia enemmän. He iskivät murskaksi kaksi Ruotsin ennätystä, kun taas härmäläiset eivät virallisiin rekordeihin yltäneet. Paksu-Bertta-lempinimellä tunnettu Jansson tööttäsi rautapallon 15,08 metrin päähän ja tuleva olympiahopeamitalisti Skiöld veivasi moukarin lukemiin 53,85. Suomen Vahlstedt (myöh. Valste) latasi kuulassa "suuremmoisen" laakin 15,51, joka tuomittiin yliastutuksi.

Yksi moraalinen SE Suomeenkin saatiin, sillä Sjöstedt nuolaisi 110 metrin aidoissa Suomen kaikkien aikojen nopeimman noteerauksen 15,0. Ajan takaperoisten sääntöjen mukaan sitä ei hyväksytty ennätykseksi, koska kaksi aitaa menetti matkalla tasapainonsa. SM-kisoissa aikaisemmin kaudella perinteiseen tapaan matkalaukullisen mitaleita rohmunut Wilén loukkasi takakäpälänsä eikä pystynyt enää urakoimaan muista lajeista pisteitä sinivalkoisille. Ruotsiin kismittävä kaksoisvoitto hypittävällä suoranmitalla.

Ruotsalaiset eivät mitenkään dominoineet pikajuoksuissa, vaikka täräyttivät 200 metrillä kaksoisvoiton heti maaottelun alkupäässä. Talvisodassa kaatunut Helle nokitti reuhtomalla satasen voittoon ajalla 10,9, joka jäi vain kymmenyksen ikuiseksi kuvitellusta SE:stä. Åström Suomesta pyyhkäisi voittoon ratakierroksella.

Kilpakentiltä urheilutoimitukseen

Ruotsin Bylehn vei 800 metrin kirikamppailun. Loppupitkällä kyykkäsi pahoin Suomen Ekqvist, josta tuli myöhemmin Urheilulehden toimittaja suomennetulla sukunimellään Eljanko.

Monet Pariisin olympialaisten aikaisista Suomen joukkueen tukipilareista olivat jo vetäytyneet kilpakentiltä. Kolmiloikkauksessa sen sijaan luotettava härmän kaksikko Tuulos-Rainio jatkoi edelleen ja otti kaksoisvoiton.

Neljässä ensimmäisessä Ruotsi-ottelussa käytiin nykykäytännöstä poikkeava viesti ennen kuin urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen laittoi välit poikki kolmen kruunun kanssa vuonna 1931. Viestejä oli vain yksi: 1000 metriä, jossa porhallettiin neljä eripituista osuutta (100, 200, 300 ja 400 metriä). Wilénin potiessa koipeaan otti Ruotsi helpon voiton.

Tappio kirpaisi

Maakilpailun loppupisteet menivät Ruotsille 98-86. Helsingin Sanomien reportteri vieraili kisan jälkeen suomalaisten pukukopissa ja totesi tunnelman olevan "vakava kuin paremmanpuoleisissa hautajaisissa".

Maaotteluvoittojen maratontaulukossa pohjoismainen veljeskansamme kuittasi ja tasoitti 1-1:een.

Suomalaiset sanomalehdet lähettivät Tukholmaan leegion kirjeenvaihtajiaan raportoimaan maaottelusta. Sen sijaan uudessa mediassa eli radiossa kisaa ei vielä selostettu Suomessa eikä Ruotsissakaan. Tosin Ruotsin yleisradio säteilytti antenniensa kautta illalla 20-minuuttisen urheilukatsauksen.

Tukholmassa oli maaottelun aikaan majoitusalan lakko. Suomen joukkue asui kaupungin keskustassa Regina-hotellissa, joka ei osallistunut työselkkaukseen. Suomalaisten majoitusvalintaa ei katsottu hyvällä. Kisan jälkeen härmäläisten joukkueenjohto vastaanotti hotellityöntekijöiden liitolta sähkeen, jossa onniteltiin tappiosta.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1927

Helsingin Sanomat 11.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533127?page=6
Uusi Suomi 11.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704967?page=1
Hufvudstadsbladet 11.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1534848?page=5

Helsingin Sanomat 12.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533121?page=1
Hufvudstadsbladet 12.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1534850?page=1
Uusi Suomi 13.9.1927: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704959?page=1
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 10.01.2022 17.57

Kuva
Lempo vieköön! Ruotsin tehoduo Skiöld-Lindqvist liiskasi 200 metrillä härmän voimakaksikon Pitkänen-A. Järvinen. Kuva: Urheilumuseo.

SUOMI-RUOTSI-MAAOTTELU HELSINGISSÄ 7.-8.9.1929

Kolmas Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin Helsingissä Eläintarhan kentällä 7. ja 8. syyskuuta 1929. Yleisöä kentän reunoille lappasi 30 000 päätä, joita ei sade ja kolea syystuuli pidätellyt. Tosin samana viikonloppuna yli sata ihmistä Näsijärven pohjaan vienyt höyrylaiva Kurun onnettomuus Tampereella latisti kisatunnelmaa.

Nurmi boikotoi Ruotsi-ottelua jo toisen kerran peräkkäin. Myös aikaisemmin kesällä pidetyistä Kalevan kisoista oli mies todennut, että ei kiinnosta. Ruotsi-ottelun asemesta juoksijain kuningas kilpaili samaan aikaan Baltian maissa ja Puolassa.

Loukola 31.12,9 – maailman kärkiaika

Nurmea sijaisti Amsterdamin olympiakisojen esteiden kuivansitkeä kultamitalisti Loukola, joka kipitti sekä vitosen että kympin voittoon. Pidemmällä matkalla kilahti taskunauriisiin maailman kärkitulos 31.12,9, jota nopeammin olivat härmäläisistä aikaisemmin ravanneet vain Nurmi ja Ritola. Loukolan hikoilu palkittiin maaottelun jälkeen kultakellolla palkintojenjaossa, joka pidettiin Helsingin Seurahuoneella.

Helsingin yliopiston teologian opiskelija Topelius lojautti lankulta 742. Suomen ennätykseksi sitä ei hyväksytty, koska liiallinen myötäpuhuri pökki selän takana. Ruotsin Hallberg voitti kisan (746). 1930-luvulla tultaessa Topelius suomensi sukunimensä ajan henkisten virtausten mukaisesti Tolamoksi, jolla hänet tunnetaan huomattavasti paremmin.

Villasukkaheinäsirkka Tuulos otti ainoana Eläintarhassa kisailleista kolmannen peräkkäisen lajivoiton Ruotsi-otteluissa. Tampereen sällin tulos jäi kolmiloikkauksessa hieman vaatimattomammaksi (14,73) kuin edellisillä kerroilla, koska kuudesta hypystä vain yksi nostatti valkoisen lipun.

Järvisten pistepajatso kilisi

Järvisten veljessarja keräsi pisteitä tukuttain. Tuleva keihään olympiavoittaja Matti kävi ensimmäisen kerran nuuhkimassa Ruotsi-ottelun ilmapiiriä. Voitto tuli tuloksella 65,56. Velipoika Kalle otti lajivoiton kuulasssa tööttäämällä rautapallon 15,14 metrin päähän. Aki noukki pisteitä 200 ja 400 metriltä sekä päätöslajista 1000 metrin viestistä (100+200+300+400 m).

Järvisen veljeksistä Aki ja Kalle kuolivat jatkosodassa. Akin lentokone syöksyi maahan ja Kallen otti hengiltä oma palvelustoveri. Sekä uhri että tekijä olivat riidan aikana tukevassa soosissa.

Yksi maineikas yleisurheilu-ura alkoi kääntyä ehtoopuolelleen. Matkalaukullisen SM-mitaleita 1920-luvulla kahminut olympiahopeamitalisti Wilén osallistui enää vain yhteen lajiin ja nuolaisi jäännöspisteet pika-aidoissa. .

Kyynerpäätä lapaan

Yleisö pääsi tuulettamaan kitarisojaan heti toisen päivän alkajaisiksi, jolloin HKV:n Suomen mestari Koponen toi ehkä budjetoitua enemmän maaottelupisteitä kotiin kaasuttamalla suoranmitan voittoon. Voittoaikaa 10,9 saattoi avittaa roima myötätuuli. 97-vuotiaaksi elänyt Koponen kunnostautui myöhemmin kansainvälisen tason taidemaalarina.

Maaottelun hahmoihin kuului myös Amsterdamin olympiahopeamitalisti Kivi, joka limputti ensimmäisellään 45,30 ja otti viidennen peräkkäisen arvokisavoittonsa, mikäli sellaisiksi luetaan Kalevan kisat ja Ruotsi-ottelu.

Maaottelu ratkesi toisen päivän loppupuolella 1500 metrin kiihkeässä kyynerpäätaistelussa. Olympiavoittaja Larva voitti helposti, mutta se ei riittänyt, sillä Ruotsin Kraft ja matkan varrella kerran ketoon taklattu Öhrn ottivat seuraavat sijat. Sinikeltaiset hankkiutuivat ensimmäisen päivän jälkeen kahdeksan pisteen voittoon. Toisena päivänä Suomi kuroi etumatkaa kiiinni, mutta jokainen ylimääräinen piste oli kiven takana ja vaati raivokkaan painin. Ruotsi vei maakilpailun lopulta pistein 93-90 ja siirtyi maaottelun kokonaisvoittojen maratontaulukossa johtoon 2-1.

Tappio luonnollisesti kyrsi suomalaisia kovin ja kävi menestykseen tottuneiden luonnon päälle. Puskista huudeltiin, mitä tilanteen parantamiseksi pitäisi tehdä. Helsingin Sanomien kolumnisti Uppercut eli kirjailija Y. Halme tarjosi selkeät askelmerkit voittojen tielle:

Kuva

Eetteridebyytti

Eläintarhassa tehtiin tiedotushistoriaa, sillä ensimmäisen kerran kisaa selostettiin suorana uudessa mediassa eli radiossa. Pääkatsomon taakse oli rakennettu avotorni, jonka rakenteissa maaottelutapahtumia pajatti Suomeen Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Kolkka ja Ruotsiin 50-vuotisen uran urheiluselostajana Pohjanlahden toisella puolella tehnyt Jerring.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1929

Helsingin Sanomat 8.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533810?page=16
Uusi Suomi 8.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747375?page=18
Turun Sanomat 8.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765960?page=5

Helsingin Sanomat 9.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533837?page=5
Uusi Suomi 9.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747456?page=4
Turun Sanomat 9.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1765956?page=1
Urheilija 1.10.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 91?page=14

Sata tarinaa: http://100tarinaa.blogspot.com/2017/09/ ... ivena.html

Tilastoja

Suomalaisten yleisurheilijoiden pisimmät voittoputket Kalevan kisoissa ja Ruotsi-otteluissa 1925-1929:

5 Kivi, kiekko (S-R 1929, KK 1929, KK 1928, S-R 1927, KK 1926)
3 Loukola, 5000 m (S-R 1929, KK 1929, KK 1928, 10 000 m S-R 1929, KK 1929, KK 1928)
2 Koponen, 100 m (S-R 1929, KK 1929)
2 M. Järvinen, keihäs (S-R 1929, KK 1929)
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 06.01.2024 13.58, muokattu yhteensä 1 kerran
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 18.04.2022 12.56

Porinaa maaottelun 1. päivästä: https://urheilufoorumi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=9&t=3753&p=61247#p61247

Kuva

SUOMI-RUOTSI-SAKSA
2. PÄIVÄ 8.9.1940


Suomi lähti takaa-ajajana toiseen päivään välirauhan ajan Suomi-Ruotsi-maaottelussa, johon kolmanneksi pyöräksi oli saapunut kuokkimaan liikkeessä olevien ulkopoliittisten suhdanteiden mukaisesti Saksa. Yli 50 000 päätä saapui stadionille tapittamaan kisoja. Tasavallan kerma todisti mittelöitä kutsuvieraskatsomossa.

Tuleva Euroopan mestari Lidman Ruotsista nuolaisi pika-aidat 14,4 ja vei voittopisteet Ruotsiin. Kohtalaisen paljon hävisi Suvivuo, joka palasi stadionille vielä 12 vuotta myöhemmin Helsingin olympiakisoissa.

Ruotsalaisjuhlat jatkuivat olemattomassa kiekkohäkissä, josta Bergh limputti voittolukemat 47,91. Tuleva kaksinkertainen olympiafinalisti Nyqvist Suomesta kuului 24-vuotiaana vasta kakunviskojien junnusarjaan, joten hänen osakseen tulivat jäännöspisteet.

Rajasaari yhä tikissä

Euroopan mestari ja edellisenä vuonna Tuuloksen SE:n muistojen joukkoon kilauttanut Rajasaari pomppi kolmella loikalla kauden parhaansa 15,22 ja kylvetti muun poppoon. Jos Helsingin olympiakisat olisi pidetty vuonna 1940, olisi puna-armeijan miehittämän Hangon kumiukko lähtenyt kisaan edellisen kauden tilaston kolmannelta ja meriitiirankingin toiselta sijalta.

Jatkosodassa auto-onnettomuudessa henkensä menettänyt SE-mies Lähdesmäki nitisti seipäässä Saksan mestarin ja tulevan gynekologin Glötznerin, joka oli jo edellispäivänä pokannut voittopytyn pituudessa. Filmiryhmä onnistui valitettavasti tähtäämään muualle Kemin sällin hypätessä. Lähdesmäen kova eteläpohjalainen kilpakumppani kotimaan kentiltä, Reinikka, vempautti itsensä kolmanneksi.

Saksalaiset taktikoivat 800 metrillä. Brandtscheit halkoi tuulta ensimmäisen kierroksen. ME-mies Harbig passasi imussa ja ratkaisi pelin toisella ringillä. 104-vuotiaaksi elänyt A. Kainlauri kipitti neljänneksi.

Suomen kestävyyjuoksijat olivat kärsineet maailmanpoliittisista siirroista. Vuoden 1939 taso oli muisto vain. Jatkosodassa kaatunut Tuominen ravasi kympillä kolmanneksi ja Lontoon olympiakisoissa helteen vuoksi seonnut Heinström yhtä pykälää alemmaksi. Ruotsin yleisurheilun Stora Grabbareiden numero 96 Hellström liiskasi kiritappelussa ehkä hieman yllättäen vuoden 1940 maailmantilaston saksalaisen ykkösen Syringin.

Keppi lentää edelleen

Keppi lensi Suomessa sotavuosista huolimatta. Vuoden 1940 meriittirankingin ykköstilalle valittu Järvinen tirvaisi kepakon maaotteluvoittoon oikeuttaviin lukemiin 73,79. Olympia- ja EM-kisoissa hopeita kerännyt rankingkakkonen Nikkanen oli tässäkin kisassa toinen.

Euroopan mestari Larsson porhalsi voittoon esteissä. Kun vielä Arvidsson varmisti kaksoisvoiton, alkoi Ruotsi-ottelu revetä sinikeltaisille. Mannerheimin ilmeet kutsuvieraskatsomossa alkoivat käydä vähemmän aurinkoisiksi.

Nykyisellä Puolan alueella syntynyt Mellerowicz nousi maaottelun kaksoisvoittajaksi, sillä saksalainen voitti toisena päivänä myös ratakierroksen puolikkaan. Edellisenä päivänä kaveri oli hoidellut jo satasen kotiin. Urallaan viisi SM-kultaa suoranmitalta kerännyt Kronqvist Vaasasta kaasutti kolmanneksi. Myöhempinä vuosina Rajamäki melkein naapuripitäjästä Karijoelta ylsi samaan SM-voittojen määrään ja jakoi ennätyksen.

Saksa vei pitkän viestin ylivoimaisesti. Joukkueen vaihtaessa joku räpsäisi valokuvan, joka päätyi Suomen Kuvalehden kanteen.

Ruotsi voitti kolmimaaottelun ennen Saksaa ja Suomea. Erillisottelussakin Ruotsia vastaan saivat härmäläiset selkäänsä, mikä ei ollut omiaan kohottamaan muutenkin maata viistäviä mielialoja välirauhan ajan Suomessa.

Maaottelun mediamyllytys oli Suomessa poikkeuksellisen kovaa. Ehkä valtiovaltakin kannusti siihen epävirallisesti. Filmiryhmä työskenteli stadionilla hiki päässä ja lehdet repivät kissankokoisia juttuja. Radiossa tohtori Jukola selosti kisat suorana Suomeen iltapäivällä klo 14.30 alkaen.

Filmi: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_606254
Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1940
Hufvudstadsbladet 9.9.1940: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2242429
Hufvudstadsbladet 9.9.1940 (2. painos): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2242437
Juliste 1940: https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/834364
Helsingin yliopisto 2014: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44799?show=full
Seura 9.2.2015: https://seura.fi/ilmiot/historia/rauhantaistelu-keskella-sodan-myrskyja/
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 18.04.2022 14.04, muokattu yhteensä 1 kerran
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 18.04.2022 13.54

Geb Mo kirjoitti:Saksa voitti kolmimaaottelun ennen Ruotsia ja Suomea.

Taisi kuitenkin länsinaapurimme viedä sekä kolmoismaaottelun että molemmat kaksoismaaottelut.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 18.04.2022 14.04

Korjattu.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 20.07.2022 18.53

PARHAASTA USA-NEUVOSTOLIITTO-MAAOTTELUSTA 60 VUOTTA

Jättiläisten ottelu jättiläisstadionilla 21.-22.7.1962

Neljäs USA-Neuvostoliitto-yleisurheilumaaottelu käytiin 60 vuotta sitten. Ensimmäinen päivä kisailtiin 21. heinäkuuta ja toinen seuraavana päivänä. Näyttämönä toimi Eugenen Hayward Fieldiä hieman isompi areena eli Stanfordin yliopiston kainalopallostadion Kaliforniassa, jossa maaottelua tapitti kahtena päivänä yhteensä 153 000 silmäparia. Se oli yleisurheilukisojen suurin katsojamäärä USA:ssa Los Angelesin vuoden 1932 olympialaisten jälkeen. Pääsylipuista kertyi järjestäjille paalua yli 320 000 dollaria.

Maaottelujen sarja alkoi Moskovassa vuonna 1958. Seuraavana vuonna mentiin Philadelphiaan Franklinin kentälle, jossa pidetyn suurvaltakamppailun järjestelyjä Track And Field News moitti poikkeuksellisen huonoiksi. Vuonna 1961 kisailtiin taas Moskovassa.

Vuosina 1966-1968 ei maaottelua pidetty lainkaan. Neuvostoliitto poseerasi moraalisesti, eikä suostunut ottelemaan Vietnamissa sotivaa USA:ta vastaan. Vuonna 1969 maaottelu palasi ohjelmaan siten, että kolmantena pyöränä oli mukana Brittiläisen kansainyhteisön joukkue.

Neuvostoliitto ilmoitti vuoden 1966 maaottelusta pois jäännistään vain kolmisen viikkoa ennen tapahtumaa. Niinpä maailmalla liikkuu runsaasti vanhoja, vuoden 1966 USA-Neuvostoliitto-maaottelua varten painettuja pääsylippuja. Venäläisten tilalla Los Angelesin Memorial Coliseumilla kisaili kansainyhteisön tiimi. Neuvostoliiton toinen boikotti 18 vuotta myöhemmin menikin jo rempseällä rutiinilla.

ME:t paukkuivat

Stanfordin kisoissa tehtiin kaksi maailmanennätystä: 1960-luvun alussa Suomessa rouva Connollyn kanssa asustanut Hal Connolly veivasi lekaa viidennellään 70,67. Moukaristit saivat viskoa vaijeripalloa ennätysyleisön edessä, sillä kisa käytiin ensimmäisen päivän päätteeksi muiden lajien jo päätyttyä.

60-luvun paras korkeushyppääjä Neuvostoliiton Brumel syttyi aina kamppailuissa USA:ta vastaan. Hän oli edellisen kesän maaottelussa kierähtänyt Moskovan Lenin-stadionilla ME:n 224. Stanfordissa syntyi rimaa hipoen jälleen uusi ME 226.

Pituudessa käytiin jälleen yksi klassinen kaksinkamppailu olympiavoittaja Bostonin ja Euroopan mestarin Ter-Ovanesjanin välillä. Koipiensa vetelyyttä valitellut Boston lojautti lankulta liialliseen myötätuuleen 815 ja voitti (792 laillisissa). Hyvää englantia puhunut yliopistomies Ter-Ovanesjan roiskaisi 809 (laillisesti 807).

Maaottelun staroihin kuului myös kympin olympiavoittaja ja ME-mies Bolotnikov, jonka veto näänytti amerikkalaiset vastustajat niin kympillä kuin vitosella.

Vauhtia keskimatkoilla

Neuvostoliittolaiset yrittivät 800 metrillä hyydyttää kapitalistit rajulla alkuvauhdilla (400 metriä 52 sekuntiin). USA:n ennätystä hamunnut Siebert kuittasi loppupitkällä (1.46,4). Myös Dupree (1.46,8) liiskasi venäläiset.

Seuraavan päivänä kirmaisi Beatty voittoon 1500 metrin vauhtijuoksussa ja kihautti maansa uudeksi ennätykseksi 3.39,9. Belitski rykäisi imussa Neuvostoliiton ennätyksen 3.41,0. Maaottelun jälkeen Beatty liukeni kilpailuturneelle Eurooppaan ja alensi siellä Amerikan ennätyksen 3.39,4:ään.

Jo kaksi olympiakultaa kerännyt Oerter limputti 60,93. Mies valitti myötätuulta, joka hänen mukaansa nirhaisi noteerauksesta ainakin metrin.

Bullet Bob rynnii eliittiin

Uusia tähtiä alkoi vähitellen nousta yleisurheilutaivaalle. 60-luvun kenties paras pikakiitäjä ja Tokion olympiakisoissa hiilimurskalla ajan 10,06 runnonut Hayes kaasutti suoranmitalla voittoon. Floridan luoti kävi samana kesänä kilpailemassa myös Suomessa.

Wilmalle alkoi riittää

Rooman kisoissa kolme kultaa napsinut Wilma Rudolph kävi viimeisiä kilpailujaan. Pitkäsääri voitti satasen ja oli mukana kiidättämässä Setä Samulin nelikkoa voittoon lyhyessä viestissä.

60-luvun väkevin heittäjätär Tamara Press voitti suvereenisti sekä kuulan että kiekon. Sisko Irina nuolaisi voittoon 80 metrin aidoissa.

USA voitti miesten ottelun 128-107. Naisten puolella neuvostoliittolaiset jyräsivät Yhdysvaltain amatööriurheilijat 66-41. Amerikassa laskettiin aina erikseen miesten ja naisten maaottelupisteet, kun taas Neuvostoliitossa ynnättiin miesten ja naisten tulokset yhteen, jotta venäläiset saatiin voittajiksi.

TV-tapahtuma

Stanfordin ottelu televisioitiin suorana Amerikkaan ABC-verkon kautta. Nelituntinen mustavalkolähetys alkoi klo 14 iltapäivällä. Todennäköisesti kisat nähtiin myös Neuvostoliitossa ja ehkä myös joissakin Euroopan maissa. Ainakin BBC tarjosi puolen tunnin koosteen maaottelua seuranneena maanantaina.

Maaottelun videonauhoja ei ole Youtubeen ladattu. Ehkä niitä ei ole. Edellisen, vuonna 1961 pidetyn ottelun nauhoja sen sijaan on ABC-yhtiön "Wide World of Sports" -ohjelman arkistoholvien uumenissa, koska niitä on esitetty myöhempinä vuosikymmeninä.

Uutistoimistojen filmejä on tarjolla pari.

Artikkelit

Ohjelmalehtinen: https://www.thejumpingfrog.com/product/2151963/Fourth-USSR-USA-Dual-Track-Field-Meet-Program-1962-with-ticket-stub
Ennakkojuttu SI:ssä 15.7.1962: https://vault.si.com/vault/1962/07/16/us-and-ussr-aboutface
Eugene Register-Guard 22.7.1962: https://news.google.com/newspapers?id=Uf9VAAAAIBAJ&sjid=yeIDAAAAIBAJ&pg=6279%2C3823397
Eugene Register-Guard 23.7.1962:https://news.google.com/newspapers?id=Uv9VAAAAIBAJ&sjid=yeIDAAAAIBAJ&pg=6744%2C4228934
SI 30.7.1962: https://vault.si.com/vault/1962/07/30/whirling-success-for-the-us
Journal of Sports History 2001: https://web.archive.org/web/20160826095012/http://library.la84.org/SportsLibrary/JSH/JSH2001/JSH2803/JSH2803g.pdf
Bleacher Report 9.2.2010: https://bleacherreport.com/articles/342578-usa-vs-ussr-1962-the-greatest-track-meet-of-all-time
Palo Alto Online 19.7.2012: https://www.paloaltoonline.com/news/2012/07/19/track-and-fields-greatest-dual-meet-is-turning-50
Racing Past 12.9.2012: https://www.racingpast.ca/john_contents.php?id=208

Lajivoittajat: https://en.wikipedia.org/wiki/1962_USA%E2%80%93USSR_Track_and_Field_Dual_Meet

Filmit

British Pathe: https://www.youtube.com/watch?v=pN9885VkPaQ
Universal-International News: https://www.youtube.com/watch?v=pN9885VkPaQ
AP:n jäteraina: https://www.youtube.com/watch?v=lAO_vnGivHw
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 01.09.2022 21.48

Suomen kaikkien lajien maaottelut 1960-1970.

1960

1961

1962

1963

1964

1965

1966

1967
1967 EM-MM-ennätykset

1968

1969

1970
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 31.12.2022 09.06

Kuva
Suomen Sjöstedt reuhtoo voittoon satasella. Kuva: SCIF.

RUOTSI-SUOMI-MAAOTTELU 1931

Neljäs Ruotsi-Suomi-yleisurheilumaaottelu käytiin Tukholman olympiastadionilla 29.-30. elokuuta 1931.

Aikaisemmista kolmesta ottelusta Ruotsi oli voittanut kaksi ja Suomi yhden. Yhteispisteet olivat maakilpailun maratontaulukossa sinikeltaisten hyväksi 276-275.

Nopeat härmäläiset

Neljännen maaottelun hahmoja olivat pikapinkojat. Strandvallien nopeakinttuista sukua edustanut Börje rohmusi voittopisteet 400 metrillä, varmisti kakkossijallaan härmäläisille täydet täpät puolta lyhyemmällä matkalla ja päästeli osuuden 1000 metrin viestissä. Rehkiminen palkittiin Suomen Urheilulehden luovuttamalla hopeisella tuopilla.

Pika-aituri Sjöstedt oli vähällä liittyä seuraan. Hän kirmaisi voittoon satasella ja kipaisi osuuden 1000 metrin viestissä. Leipälajissaan 110 metrin aidoissa Sjöstedt ylitti maaliviivan ensimmäisenä. Kolme häkkiä kuitenkin menetti matkalla tasapainonsa, joten ajan sääntöjen mukaan miehelle napsahti hylsy. Raaseporin sälli kuittasi pistemenetykset kilauttamalla viikko maaottelun jälkeen maailmanennätystä 14,4 sivuavan noteerauksen.

Ahkerat Järviset

Isänsä poika Akilles Järvinen voitti stadionkierroksen puolikkaan, tuli toiseksi 400 metrillä ja kävi hikoilemassa yhden osuuden 1000 metrin viestissä. Urheileva veljessarja säkenöi kentällä muutenkin: jatkosodassa palvelustoverinsa kanssa tappelemisen tuoksinassa hengestään päässyt Kalle voitti kuulan ja 1930-luvulla lajiaan hallinnut Matti tuli toiseksi kepinheitossa. Tuleva olympiapronssimitalisti ja kadettikoulusta vuotta aikaisemmin valmistunut Penttilä piti jöötä keihäspaikalla sivaltamalla 68,30.

Rautapallon tööttäämisestä lekan lennättämiseen livahtanut kolmiloikkaaja Hervan isoisä Pörhölä veivasi Suomen ennätyksen 53,82, vaikka murahti heittoringille madonluvut (“se oli huono”).

Kolmiloikassa toiseksi pomppinut suksitehtailija Esko Järvisen veli Erkki taas ei ollut mitään sukua Vernerin pojille. Voittoon loikki Svea-mamman Svensson, joka samalla pamautti maan ennätyksen 15,13. Hämeen heinäsirkan Tuuloksen Pohjoismaiden ennätykseen 15,48 oli toki vielä matkaa.

Toinen Ruotsin ennätys syntyi seipäässä, jossa Lindblad vempautti itsensä 413 sentin korkeudella killuneen riman yli. Tulos ei nähnyt päivänvaloa, sillä lauantain kilpailujen loppuosa käytiin Tukholman stadionin keinovaloissa. Tahko Pihkala vaikuttui Uudessa Suomessa noteerauksesta, joka oli “amerikkalaista luokkaa”.

Vähempikin olisi riittänyt

Tulevat olympiamitalistit, Laurit Lehtinen ja Virtanen, näännyttivät vitosella vuorovedolla ruotsalaiset kilpakumppaninsa, jotka jäivät parisataa metriä. Maaottelun tyylikkäimmän voittajan pytyn kuitannut Lehtinen lanasi maanmiehensä kirillä, joka lävähti 300 metriä ennen maalia kuin kalman viikate. Konkari Nurmi opasti sällejä isällisesti kisan jälkeen toteamalla, että vähempikin rypistys olisi piisannut.

Ruotsalaislehdistö leimasi voittoisan suomalaiskaksikon “koneihmisiksi”. On vaikea sanoa, oliko se kehu vai solvaus.

Kahdella maililla maailmanennätyksen juhannuksen 1931 korvilla ravannut Nurmikin innostui maaottelusta. Vuoden urheilija 1931 kävi lämpimikseen korjaamassa täydet maaottelupisteet kotiin peninkulmalla. Ruotsista kuuluneet vihjailut Nurmen ammattilaisuudesta ja matkakorvausten syynäämiset eivät tosin tunnelmaa sanottavasti kohottaneet.

Kyynerpäätä lapaan

800 metrillä äidyttiin kyynerpääkäräjille radalla ja kisan jälkeen turpakäräjille johtoportaassa. Sinivalkoisten lasien läpi kentälle tapitettaessa Ruotsin Björck pukkasi Suomen Michelssonia lapaan parinsadan metrin jolkottelun jälkeen. Myös Ruotsin Kraft käytti voimaa. Suomen poika ei suinkaan kääntänyt toista poskeaan vaan kutitteli vastavuoroisesti Björckin kylkiluita. Michelsson (myöh. Mikkeli) ja Björk hylättiin lopulta. Voittoon laukkasi 1500 metrin olympiavoittaja Larva, joka uusi ykköstilansa kahden vuoden takaa.

“Tuntuu naurettavalta, ettei neljä juoksijaa voi olla tappelematta juostessaan kaksi stadion-kierrosta”, nuhteli ruotsalainen Dagens Nyheter -lehti seuraavana päivänä.

Maaottelun parhaaksi suomalaisurheilijaksi nimetty Purje voitti 1500 metriä. Suomen sisällissodassa punaisten riveissä tapellut luovi nokkaan 800 metrin jälkeen ja alkoi vetää poppoota hajalle kuin El Guerrouj konsanaan. Tuloksena oli maailman kärkitulos 3.53,6.

Parranpärinää kuului pituushyppypaikalta, sillä Tolamon noin 730 senttiä kantanut potkaisu liputettiin yliastutuksi. “Uskallan väittää, että hyppy ei ollut yli”, puolustautui talvisodassa kaatunut pappismies. Ruotsin Sörensson vei lajivoiton lojauttamalla 716.

Suomi voitti maakilpailun selvästi numeroin 104-76. Maaottelupisteiden maratontaulukossa tasavalta siirtyi johtoon lukemin 379-352.

Radiossa hyvää ohjelmaa

Maaottelua selostettiin jo toisen kerran peräkkäin modernissa sähköisessä tiedotusvälineessä eli radiossa. Suomen lähetys alkoi lauantaina klo 19.10. Sunnuntaina alettiin pajattaa klo 14.30. Selostajana toimi tri Jukola, joka nähtiin nyt ensimmäisen kerran Suomi-Ruotsi-maaottelussa mikrofonin takana. Ruotsalaiseen eetteriin maaottelutilanteita välitti selostaja Jerring, jonka porinat miellyttivät ainakin Helsingin Sanomien vieraskoreaa kolumnistia Jukolaa enemmän.

Myös lehdistö eli innolla mukana. Kun esimerkiksi Nurmen ulkomailla juoksemista maailmanrekordeista raportoitiin suomalaisissa lehdissä usein vain yhden palstan pikku-uutisella, reviteltiin Tukholman taistoista useammalla sivulla kissankokoisin otsikoin.

Suosio taattu

Ainakin suomalaisten näkökulmasta yhteenotto oli todellinen suurkilpailu arvokisojen välivuotena. Rovaniemeltä kuljetti jopa tilausbussi faneja Ruotsin pääkaupunkiin, vaikka rajanylitysmuodollisuudet Torniossa kestivät kauemmin kuin nykyään. Reissu saattoi olla yksi Suomen ensimmäisiä tavallisten kansalaisten organisoimia seuramatkoja ulkomaalaiseen urheilukilpailuun.

Edes vaikea maailmantilanne ei latistanut maaottelutunnelmaa. Länsimaita ravisteli 1930-luvun alussa pörssikurssien romahtamisesta johtunut talouslama, joka Suomessa näkyi työttömyytenä ja pakkohuutokauppoina. Myös poliittiset äärisuunnat vahvistuivat.

Välit katki

Kummankin maan johtoportaassa käytiin ottelun tauottua kuumana. Urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen konahti päättäjäisissä:

”Maaottelut muodostuvat niin kuluttaviksi, raskaiksi ja verisiksi, jos niin saa sanoa, että ne tuntuvat toisinaan liian tosilta ollakseen urheilua.”

Suomen ja Ruotsin väliset urheilusuhteet eivät katkenneet heti vuoden 1931 maaottelun jälkeen. Pikemminkin otettiin aikalisä kummallakin puolella ja ryhdyttiin miettimään, mitä maaottelun kanssa pitäisi tehdä. Välit Ruotsin kanssa menivät poikki vasta seuraavana vuonna Nurmen ammattilaiseksi julistamisen jälkeen.

Ruotsissakaan ei ollut erityisiä haluja jatkaa maaotteluja. Sikäläinen urheiluliitto totesi alkuvuodesta 1932, että “maaottelu Suomea vastaan ei tule kysymykseenkään”, koska “Suomi on liian ylivoimainen”.

Maaottelujen kiehuva tunnelma, velmuilevat ruotsalaiset lehtikirjoitukset ja Nurmen hylkäys olivat ilmeisesti kuitenkin vain tekosyitä, joilla selitettiin suhteiden katkeamista. Todellinen peruste saattoi liittyä rahaan. Suomalaiset yleisurheilijat kilpailivat mielellään Ruotsissa, jossa amatöörisääntöjä tulkittiin vapaamielisesti. Tiukkana amatööriurheilun puolustajana Kekkonen pelkäsi, että suomalaiset tottuvat länsinaapurissa kilpaillessaan pulleisiin kirjekuoriin ja alkavat esittää samansuuruisia palkkiovaatimuksia myös kotimaan kisajärjestäjille. Suomalaisten yleisurheilijoiden ansaintamatkat vauraaseen pohjoismaiseen veljesmaahan oli saatava poikki.

Ruskeat kirjekuoret ilmeisesti vain lihoivat Suomessa urheilusuhteiden katkaisemisen jälkeen. Kekkonen ryhtyi voimatoimiin ja lähetti vuonna 1934 johtavalle tupo-veturille Nurmelle tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä: lopetat kilpailemisen tai ainakin palkkioiden perimisen.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1931

Helsingin Sanomat 30.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829475?page=10
Uusi Suomi 30.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806165?page=1
Turun Sanomat 30.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929833?page=3
Hufvudstadsbladet 30.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1833984?page=7

Helsingin Sanomat 31.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829472?page=1
Uusi Suomi 31.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806161?page=1
Turun Sanomat 31.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929829?page=1
Hufvudstadsbladet 31.8.1931: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1833974?page=1

UKK 10.8.1934: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11107/TMP.objres.4329.html?sequence=1&isAllowed=y
Iltalehti 12.9.2015: https://www.iltalehti.fi/yleisurheilu/a/2015091120332168
Liikuntatieteellinen seura 4.9.2020: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/lapeensa-poliittinen-suomi-ruotsi-ottelu.html

Kuva
Arvovaltaista porukkaa maaottelun alla: Urheiluliiton puheenjohtaja ja tuleva tasavallan presidentti Kekkonen, keihäänheiton tuleva olympiavoittaja Järvinen ja pika-aitojen tuleva ME-mies Sjöstedt.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 31.01.2023 09.11

Kuva
Kalima korjasi lajivoiton jättämällä riman ja maankamaran väliin 196 senttiä.

RUOTSI-SUOMI MAAOTTELU 1939

Kahdeksan vuoden tauko päättyi Tukholman loppuunmyydyllä olympiastadionilla 27. heinäkuuta 1939. Suomi ja Ruotsi ottivat jälleen toisistaan mittaa yleisurheilun alalla. Maakilpailut olivat lakanneet vuoden 1931 jälkeen, jolloin urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen oli erinäisten syiden vuoksi laittanut urheilusuhteet poikki.

Siistiä käytöstä

Maakilpailu vietiin läpi hempeissä rauhan ja rakkauden tunnelmissa. Pahimmat höyryt oli ilmeisesti laskettu pihalle jo 1930-luvun alussa. Ystävällismielisyyttään korostaakseen olivat järjestäjät hankkineet Tukholman stadionille toiseksi kuuluttajaksi suomenkielisen puhujan. Kuuluttajat edistivät sisäsiistiä kanssakäymistä kehottamalla yleisöä kannustamaan kumpaakin joukkuetta tasapuolisesti.

Kahdeksan vuoden huilin aikana ehdittiin maaottelun formaattiakin käpälöidä uusiksi. Uudeksi kisamuodoksi kehitettiin B-ottelu, joka käytiin A-matsin rinnalla samaan aikaan Helsingissä. Myös lajiohjelmaa modernisoitiin. Entisen 1000 metrin kapulankuljetuksen tilalle polkaistiin nykymuotoiset 4 x 100 ja 4 x 400 metrin viestit. Uudeksi lajiksi lisättiin myös 400 metrin aidat.

Suomi-Ruotsi-maaottelujen voittotilastossa jäätiin tilanteeseen 2-2 vuonna 1931. Kahdeksan vuoden takaisen riemukulkunsa ansiosta härmäläiset johtivat maaottelupisteiden maratontaulukkoa lukemin 379-352.

Urheilijoiden sukupolvikin ehti vaihtua maaottelutauon aikana. Vuoden 1931 jermuista oli mukana enää oikeastaan vain keihäänheittoa koko vuosikymmenen hallinnut M. Järvinen. Suomen maajoukkue puhkui itsevarmuutta, sillä Helsingin olympiakisoista - joiden kuviteltiin koittavan vuoden päästä - odotettiin kolmoisvoittoa ainakin vitosellä, kympillä ja keihäässä sekä mahdollisesti myös esteissä.

Lidman nuolaisi 14,2 - EE

Maaottelun kovimmat tulokset iskettiin pika-aidoissa. Ruotsin EM-kakkonen ja maajoukkueen kippari Lidman nuolaisi Euroopan ennätyksen 14,2. Viikkoa myöhemmin maaotteluvoittaja kylvetti USA:n mestaruuden muutama viikkoa aikaisemmin vieneen Batisten Lontoon kutsukisoissa.

Myös pitkissä aidoissa päästeltiin tukka putkella. Tuleva Euroopan mestari Storskrubb tuhosi entisen virallisen SE:n kilauttamalla tauluun numerot 53,4.

Kun Helsingin olympialaisten kuviteltiin olevan ovella, luikertelivat monet edustustehtävistä kiinnostuneet työväenseurojen urheilijat porvarilliselle puolelle (TUL:n miehiä ei valittu olympia- eikä EM-kisoihin). Niin teki myös satasen SE:tä 10,7 sivunnut Savolainen, joka hankki unelmalähdöllään arvokkaan voiton Strandbergista. Stadioninkierroksen puolikkaalla ruotsalainen satasen olympiafinalisti otti vahingon takaisin ja kaasutti voittoon tuloksella 21,9.

Vauhdikas 1500 m - ennätykset nurin

Kansallisia ennätyksiä tehtiin 1500 metrillä. Sota-aikana Häggin kanssa lujasti otellut lehtimies Arne Andersson kipaisi Ruotsin ennätykseksi 3.48,8. Muhoksen maajussi Hartikka ei antanut kaverille liikaa siimaa, joten luetteloihin raapustetttiin uusi SE 3.50,0.

Sotaa edeltäneiden vuosien paras juoksija maailmassa, 5000 metrin maailmanennätysmies Mäki niputti vastustajat vitosella ja kympillä. Lyhyemmällä matkalla Rekolan paimenpoika kävi viimeisellä ringillä raivokkaan taiston, jossa Ruotsin Jonsson (myöh. Kälarne) joutui nakkaamaan pyyhkeen kehään viimeisellä 50 metrillä. “Juoksu oli uljaimpia ja kovimpia mitä tällä matkalla koskaan on käyty”, pudotteli Helsingin Sanomien toimittaja kisaraportissaan.

Mäki pokkasi parhaan suomalaisurheilijan palkinnon. Pitkään ei kultakelloa ehditty ihailla, sillä hän matkusti pian Lontoon suuriin kutsukilpailuihin, joissa otti voiton kolmella maililla ja läväytti samalla Britannian avoimen ennätyksen. Myöhemmin syksyllä kosahti hiutaleiksi myös 10 000 metrin maailmanennätys ensimmäisellä alle puolen tunnin tuloksella.

Hypyt Suomelle

Kaikista hyppylajeista napsahti lajivoitto härmään. Tuleva juristi Kalima luki lakia ruotsalaisille ja voitti korkeuden tuloksella 196, joka on nykyisin Suomen halliennätys naisten sarjassa. Pituudessa Simola lojautti voittotuloksen 717. Kolmanneksi potkaisi Laine, joka kunnostautui myöhemmässä elämässään Helsingin Sanomien yleisurheilutoimittajana.

Heittolajeista tippui kolme lajivoittoa Suomeen. Työmies Veirilä veivasi lekan 54 metriin ja napsi korkemmat maaottelupisteet. Keihästä hallitsivat edellisen kesän EM-kisojen kaksi parasta eli veteraani Maailman-Matti Järvinen ja metsuri Nikkanen 70 metrin kummallekin puolelle kantaneilla kaarillaan.

Maaotteluvoitto laulatti

Suomi voitti maakilpailun lukemin 112-102 ja siirtyi voitoissa 3-2 johtoon. Maaottelupisteiden maratontaulukossa Suomi lisäsi johtoaan lukemiin 491-454. Voitto kihahti havumetsien miesten hattuun, sillä paluumatkalla stadionilta Regina-hotelliin äityivät lallit laulamaan isänmaallisia viisuja, kuten “Vilppulan urhojen marssi” ja “Oolannin sota”.

Maaottelua selostettiin suorana niin isäntämaan kuin vieraiden radiossa jo kolmannen kerran peräkkäin. Tukholmassa A-maaottelun tapahtumia pajatti eetteriin tri Jukola. Helsingissä B-ottelua selosti Tiilikainen. Ruotsinkielinen lähetys alkoi suomenkielisen perään. Sitä selosti Sevón. Suuret helsinkiläiset sanomalehdet uhrasivat kummallekin kisapäivälle 3-4 broadsheet-sivua eli enemmän kuin nykyään.

Ennen televisiota koostettiin uutisfilmeistä muutaman minuutin mittaisia viikkokasauksia, joita esitettiin elokuvateattereissa ennen varsinaisen rainan alkua. Kamerat pyörivät myös Tukholman stadionilla, ja maaottelun filmikoostetta esitettiin Ruotsissa elokuun puolivälin jälkeen.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1939

Helsingin Sanomat 28.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986647?page=8
Uusi Suomi 28.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1800815?page=11 (sivuja puuttuu)
Turun Sanomat 28.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2116021?page=1
Hufvudstadsbladet 28.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2213597?page=3

Helsingin Sanomat 29.7.1939:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986648?page=8
Uusi Suomi 29.7.1939:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1800809?page=10
Turun Sanomat 29.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2116377?page=1
Hufvudstadsbladet 29.7.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2213343?page=3
Suomen Kuvalehti 5.8.1939: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889846?page=16

Kuva
Kuva: Tiikeri aka Arvo Tigerstedt, Helsingin Sanomat.
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 01.09.2023 10.19, muokattu yhteensä 1 kerran
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 02.06.2023 18.31

Kuva

SUOMI-KENIA-YLEISURHEILUMAAOTTELU 50 VUOTTA

Puoli vuosisataa sitten käytiin Helsingin olympiastadionilla harvinainen yleisurheilumaaottelu, jossa iskivät yhteen ensimmäisen ja ainoan kerran Suomi ja Kenia.

Münchenin olympiakisoissa vuonna 1972 olivat suomalaiset ja kenialaiset kalistelleet sapeleita keskenään ainakin 400 metrillä, 1500 metrillä ja esteissä. Härmäläiset kisajärjestäjät vainusivat, että uusintaottelu vuotta myöhemmin saattaisi vetää yleisöä. Itäafrikkalaiset vastasivat kutsuun yes, sure ja saapuivat ottelemaan havumetsien maahan 18. ja 19. kesäkuuta 1973.

Maaottelu tosin käytiin vain radalla, johon kolmanneksi pyöräksi saatiin Italia. Saapasmaan riveistä kuitenkin puuttui esimerkiksi Etelä-Euroopan nopein mies Mennea. Kenttälajeissa vastaan asettui Saksan liittotasavalta.

Esteissä maailmanennätys - Jipcho 8.19,8

Kisojen ainoan maailmanennätyksen kihautti esteissä nairobilainen vanginvartija Jipcho, joka oli Münchenin kisoissa niistänyt kalkkiviivoilla Suomen Kantasen ja varmistanut kaksoisvoiton Itä-Afrikalle. Ensimmäinen 8.20:n alitus kirjattiin lukemin 8.19,8. Kenialaiset pelasivat matkalla kovaa taktiikkapeliä: Jipcho ja Mogaka rakensivat vastustajiensa eteen kalterit ravaamalla rataa rinnakkain, joten Kantanen ei päässyt helpolla ohittamaan. Tonnin paalulle paineltiin kohtalaisen kovaa, sillä väliajaksi naksahti 2.46,8 (8.20:n vauhtia).

Jipchon kilpailuturnee jatkui Suomessa heti maaottelun jälkeen. Kaveri kävi äimistelemässä härmäläisiä juhannusbakkanaaleja ja palasi sen jälkeen Helsingin olympiastadionille Maailmankisoihin.

Toinen maailmanennätys syntyi ja ei syntynyt. Kenian Omwanza pysäytti kahdella ratakierroksella taskunauriit maailmanennätyslukemiin 1.44,2. Vasta pari minuuttia maaliintulon jälkeen huomattiin, että batu oli oikaissut 19 metriä eli kaartanut vapaalle radalle liian aikaisin. Tuohon aikaan puolta mailia kipiteltiin vielä kahden kaarteen tasoituksella 300 metriin saakka.

Yhdysvalloissa opiskellut Omwanza juoksenteli maailman kärjen tuntumassa vuodet 1972-1980. Boikottien ansiosta niin Montrealin kuin Moskovan kisat menivät myttyyn. Ennätys 1.45,9 lävähti tiskiin juuri olympiavuonna 1976.

Virallisesti maaotteluvoiton vei lajissa Italian Fiasconaro ajalla 1.46,3. Muusikkosuvun vesa jatkoi kelpo kirmaisujaan soittelemalla matkan maailmanrekordin 1.43,7 vain pari viikkoa maaottelun jälkeen.

Suomalaiset hankkivat ratakierroksella mojovan kaksoisvoiton 70-luvun luottokaksikon Kukkoahon ja Karttusen voimin. Sekä Kukkis että Tainionkosken sfinksi raapaisivat nykypäivien näkökulmasta kovan tuloksen 46,1, joka oli samalla Karttusen ennätys.

Lätsä liiskasi Euroopan mestarin

1500 metrillä taktikoitiin huolella. Päivärinta hankki lätsä vipottaen jo toisen peräkkäisen arvokkaan kirivoiton Euroopan mestari Aresesta. Voittoaika niinkin rautainen kuin 3.46,8.

Olympiasankari Viren vietti välivuotta ja otti vitosella selkäänsä niin Italian Del Buonolta kuin Kenian Moselta, jonka Myrskylän mies oli kepittänyt Münchenin kympillä. Hieman tuntemattomampi itäafrikkalainen Kimeto sai kylläkin tarkata Virenin piikkarinpohjien kuvioita takaapäin.

Peninkulmalla Mexicon olympiakisojen kympin voittajan, Temun, heimoveli Juma veti soolona ja voitti ajalla 28.10,0. Mies elvisteli kisan jälkeen ilmoittamalla Helsingin Sanomien toimittajalle, ettei juossut edes tosissaan. Nikkari jäi yli puoli minuuttia.

Siitos-repäisy 87,10 - Wolfermann jänisti

Pituudessakin käytiin pienimuotoinen olympiakisojen uusintaottelu. Münchenin hopeamitalisti Baumgartner lojautti lankulta 803 ja peittosi Väänäsen, joka oli vallannut olympiakisoissa 11. sijan.

Keihäässä vain pari viikkoa aikaisemmin vanhan keihäsmallin Suomen ennätyksen 93,90 tirvaissut Siitonen naksautti 87,10 ja kepitti Hovisen. Olympiavoittaja Wolfermann jänisti eikä ilmestynyt heittopaikalle.

Naisten lajit oli alistettu maaottelussa pelkiksi täytetapahtumiksi vielä 70-luvulla vallinneiden vanhanaikaisten asenteiden vuoksi. Mona-Lisa Pursiainen päästeli stadionin puolikkaan aikaan 23,5, joka sivusi Suomen ennätystä. Myöhemmin loppukesästä Mona-Lisa räjäytti universiadien 200 metrillä voittoajan 22,39, joka todennäköisesti kestää Suomen ennätyksenä vielä seuraavatkin 50 vuotta ja siitäkin vielä pitkälle eteenpäin.

Suomi voitti ja hävisi maaotteluja. Kenia vei juoksumaaottelun niukasti pistein 62-61. Makaronit puolestaan kypsyivät lukemin 64-60. Kenttälajeissa härmäläiset kylvettivät germaanit seitsemällä pisteellä.

Maaotteluja selostivat suorana radion suomenkielisessä verkossa Raatikainen ja Noponen. Televisiossa nähtiin kumpanakin päivänä 45 minuutin jälkilähetys, jota selostivat maantieteellisesti Kannas ja Salmi.

Helsingin Sanomat 19.6.1973: https://nakoislehti.hs.fi/a10d8fdb-4029-4ec0-a723-4abe4b70f859/28
(vaatii tilauksen)
Helsingin Sanomat 20.6.1973: https://nakoislehti.hs.fi/673314f9-96c8-4c98-8a03-908d4011d08a/31 (vaatii tilauksen)
Ilta-Sanomat 25.7.2020: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000006582288.html

(Siivekkään aikoinaan postaamat leikkeet saattavat löytyä jostakin muualta tällä foorumilla.)
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 30.08.2023 20.30

Pajassa on oltu ahkeria tänä suvena. On tullut monenmoisia tilastoja Kalevan kisoista, MM-kisoista ja nyt vihdoin löytyy kaikki Ruotsi-maaottelun tulokset ja tilastot (Ruotsalaisten laatimat). Kisa-arkistosta löytyy muita maita vastaan käytyjen ottelujen suomalaistulokset vuoteen 1972 asti.

https://www.tilastopaja.eu/fi/db/kilpai ... p#tulokset
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 11.12.2023 14.24

Kuva

RUOTSI-SUOMI-MAAOTTELU 1945

Maaottelu lähti huilaamaan kahdeksaksi vuodeksi vuonna 1931. Välittömästi ennen talvisotaa ja välirauhan aikana ehdittiin otella kaksi kertaa, kunnes jatkosota ja Lapin sota katkaisivat maaottelut taas viideksi vuodeksi.

Verileikkien tauottua vuonna 1945 päästiin taas asiaan. Seitsemäs Finnkampen käytiin Tukholman olympiastadionilla 21. ja 22. elokuuta. Lajiohjelmassa otettiin hienoista takapakkia, sillä paluun kisaohjelmaan teki ruotsalaisten lemmikki, 1000 metrin viesti (100+200+300+400 metriä). Samalla poistuivat kolmeksi vuodeksi 4x100 ja 4x400 metrin viestit, joissa oli tapeltu maaottelupisteistä jo 1939 ja 1940. Ohjelmasta puuttui lisäksi 3000 metrin estejuoksu, joka oli käväissyt ohjelmassa 1939 ja 1940. 200 metriä lempattiin maaotteluohjelmasta tienposkeen ensimmäisen kerran.

Epätasaiset ennakkoasetelmat

Suomen lähtökohdat eivät olleet vuonna 1945 kehuttavat. Maan yleisurheilutaso oli mennyttä, kun taas sodilta säästyneet ruotsalaiset tulivat maaotteluun täydellä voimalla porskuttaen. Sinivalkoisista yleisurheilijoista osa oli kaatunut maailmansodassa, osa lopettanut urheilemisen ja osa menettänyt kuntonsa harjoittelumahdollisuuksien puuttuessa.

Jotkut ennen sotia aloittaneet olivat jaksaneet maailmanpalon yli. Berliinin olympiakisoissa satasen loppukilpailuun yltänyt Lennart Strandberg voitti vielä vanhoilla päivillään suoranmitan maaottelutaiston. Samoissa Berliinin kisoissa olympiahopeaa töötännyt Sulo Bärlund otti kuulassa kolmannen sijan. Jo 30-luvun lopulla Euroopan huippuihin kuulunut Håkan Lidman nuolaisi pika-aitojen voittoon ajalla 14,6. Kolmanneksi tullut Väinö Suvivuokin ehti voittaa Suomen mestaruuden 110 metrin aidoissa jo vuonna 1939.

Vireensä kadottaneisiin kuului kestävyysjuoksija Taisto Mäki, joka otti vitosella jäännöspisteen ja jäi lähes minuutin sotaa edeltäneeltä ajalta peräisin olleesta ennätyksestään.

Huippuottelu Hägg-Strand

Amerikkalaisen seiväshyppääjän Cornelius Warmerdamin kanssa maailman parhaan yleisurheilijan tittelistä sotavuosina kisaillut Gunder Hägg kirmaisi voittoon 1500 metrin kiritaistossa. Se oli yksi Häggin viimeisiä kilpailuja, sillä seuraavana vuonna hänet julistettiin ammattilaiseksi ja elinikäiseen kilpailukieltoon. Tuleva Euroopan mestari ja olympiakakkonen Lennart Strand tarjosi Häggille tuiman vastuksen. Kansainvälisestä näkökulmasta kaksinkamppailu oli maaottelun kovin. Se kiinnosti myös yleisöä, sillä Finnkampenin ensimmäisenä päivänä Tukholman stadionin lehtereille tunki 25 000 päätä. Toisena päivänä Hägg ei enää kilpaillut; katsojamäärä humpsahti 13 000:een.

Suomi lähti maaotteluun altavastaajana, joten joukkueen parhaat voimat joutuivat urakoimaan, jotta jonkinlaiset voitonmahdollisuudet eläisivät edes teoreettisissa laskelmissa. Suomen paras yleisurheilija ja maailmantasollakin vähintään kymmenen parhaan joukkoon vuonna 1945 kuulunut taskuraketti Bertel “Bebbe” Storskrubb laitettiin raatamaan kolme lajia. 400 metrillä tuli kakkosssija. 800 metriä Bebbe voitti melko mukiinmenevällä ajalla 1.50,8, joka ei kovin paljon jäänyt hänen Suomen ennätyksestään ja maailman kärkituloksesta 1.49,3. Tavoistaan poiketen Storskrubb juoksi tällä kerralla taktisesti. Ruotsalaiskaksikko muodosti kiilan kärkeen, mutta Bebbe rymisteli voimalla kaksikon ohi ja voittoon. Päälajissaan 400 metrin aidoissa Pietarsaaren sälli pysäytti aikaraudan uuteen maailman kärkitulokseen ja Suomen ennätykseen 52,9. Maaottelu oli ratkennut jo ennen 1000 metrin viestiä, josta Storskrubb vapautettiin.

Kympin maailmanennätysmies Viljo Heino työnnettiin hikoilemaan molemmat pitkät matkat. Vitosen kirikamppailussa tuli palttooseen Åke Durkfeldtilta, mutta kympillä Iitin mies kiiti ylivoimaiseen voittoon maailman kärkituloksella 30.04,0. Heino jäi omissa nimissään olleesta maailmanennätyksestä puolisen minuuttia. Viikkoa myöhemmin Suomen kestävyysjuoksun tähti nirhaisi Ruotsi-ottelun lukemista vielä kaksi sekuntia permannolle.

Selvät luvut sinikeltaisille

Ruotsi vei maaottelun ennakkokaavailujen mukaisesti lukemin 105-79. 26 pisteen voitto oli ruotsalaisten tähän mennessä suurin Finnkampenin historiassa. Suomalaisten suurimman voiton tasolle ei vielä päästy, sillä vuonna 1931 rakas veljeskansamme höyhennettiin 28 pisteellä. Maaotteluvoittojen maratontaulukossa Ruotsi siirtyi johtoon lukemin 4-3. Sen sijaan maaottelupisteiden maratontaulukossa härmäläiset säilyttivät niukan johtoasemansa numeroin 673-670.

Urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen otti maaottelutappion rauhallisesti ja loi uskoa tulevaisuuteen: “Sitten kun rauhan aikaa kuluu enemmän, niin palaamme taas sotia edeltäneelle tasollemme.”

Maaottelua selostettiin tietenkin myös radiossa - mutta ei suorana. Suomenkielisessä verkossa kuultiin kummankin päivän iltapuhteilla yhdeksän jälkeen 45 minuutin nauhoitettu lähetys, jota selosti Pekka Tiilikainen. Ruotsinkielisillä aallonpituuksilla tyydyttiin kaksi kertaa 20 minuutin nauhoitettuun ohjelmaan, jossa maaottelutapahtumia pajatti eetteriin Enzio Sevón. Televisiota ei vielä ollut.

Tulokset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1945

Hufvudstadsbladet 23.8.1945: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2278080?page=6
Hufvudstadsbladet 23.8.1945: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2278107?page=6

Finnkampenin muistomitali vuodelta 1945: https://antikviteter.ifokus.se/discussion/1497500/plakett-finnkampen-1945-westins
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Edellinen

Paluu Tilastohöpinöitä, historiaa yms.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron