Re: Sekalaisia aiheita
Lähetetty: 08.12.2020 09.10
Yleisurheilua vuonna 1923, osa 1
Ritolalle halli-ME Amerikassa, yleisö suunniltaan
Pariisin olympialaisten lähestyessä alkoi yleisurheilun taso nousta Suomessa ja maailmalla. New Yorkin oiva työmies Ritola paineli helmikuun viimeisenä päivänä kotikaupungissaan hallissa kolme mailia epäviralliseen ME-aikaan 14.15,8, joka vastaa 5000 metrillä mekaanisesti laskettuna tulosta 14,49,7. Sillä tuli maailmantilaston kolmas sija. Kisassa Amerikan oma poika Ray lähti rassaamaan luteita ja veti häijyä vauhtia, mutta Peräseinäjoen susi seurasi kuin hai laivaa ja otti loppusuoralla ritolat. New Yorkin Sanomat kuvaili tunnelmaa: ”Kilpailu oli sensatsionalisin mitä New-Yorkin urheilumaailma on milloinkaan nähnyt. Katsomo meni aivan pois suunniltaan.”
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505544?page=2
Tosin suurjuoksijoiden joukkkoon Kolehmaisen ja Nurmen rinnalle ei Suomen Urheilulehti Ritolaa vielä nostanut kesäkuun numerossaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854941?page=4
Paddock sivusi ME:tään, amatöörikortti kuivumaan
Maailman nopein mies Paddock kilpaili toukokuussa jälleen Pariisissa. Paddockhan teki kansainvälisen läpimurtonsa samassa kaupungissa ympärysvaltojen suurissa yleisurheilukisoissa vuonna 1919. Ranskassa amatöörisääntöjä tulkittiin suurpiirteisesti, ja tähtiurheilijat saattoivat tehdä jopa hieman tiliä tiskin alta. Tällä kerralla Kalifornian nopsajalka sivusi 100 metrin ME:tään 10,4 ja porhalsi puolta pidemmän matkan aikaan 21,2. Kumpikin riitti maailman kärkitulokseksi vuonna 1923. Paddockin kisakortti tosin lensi kuivumaan vähäksi aikaa, sillä pikajuoksutähti kilpaili Euroopassa ilman liittonsa siunausta, jolloin mies menetti puoleksi vuodeksi amatöörioikeutensa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505446?page=10
Muitakin maailmantilaston kärkituloksia paukuteltiin tohjoksi Amerikan kevätkesässä. Thomsonin manttelinperijäksi ennustettu Barkes nuoli pika-aidat aikaan 14,8, insinööri Osborn puliveivasi itsensä 199 sentin korkeudella killuvan riman yli ja Hills pökkäsi rautapallon 14,95 metrin päähän.
Hubbard kutitteli ME:tä, tuuma välissä
Lisää tuloksia Amerikasta. Tuleva olympiavoittaja Tootell veivasi lekaa 55,33. Toinen vuoden 1923 kärkikihaus syntyi 440 jaardilla, kun 200 metrin olympiavoittaja Woodring kipaisi 48,2, joka vastaa metrimatkalla aikaa 47,9. Tulosta sivusi Ann Arborissa muutama päivä myöhemmin Sweet. Tuleva pituushypyn olympiavoittaja Hubbard jäi vain kaksi senttiä Gourdinin ME:stä lojauttaessaan Chicagossa USA:n yliopistomestaruuskisoissa kesäkuun puolivälissä 767.
https://en.wikipedia.org/wiki/1923_NCAA_Track_and_Field_Championships
https://www.newspapers.com/clip/6295141/the-pittsburgh-courier/
Liittonsa kanssa rettelöinnin ohessa Paddock kunnostautui myös urheilutoimittajana. Tässä hän vetää yhteen amerikkalaisten kisakautta ja puntaroi mahdollisuuksia tulevissa Pariisin kisoissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505680?page=16
Seuraavassa jaksossa voisi tutkia, miten suomalaiset menestyivät suurissa kansainvälisissä kisoissa Göteporissa heinäkuun alussa 1923.
Ritolalle halli-ME Amerikassa, yleisö suunniltaan
Pariisin olympialaisten lähestyessä alkoi yleisurheilun taso nousta Suomessa ja maailmalla. New Yorkin oiva työmies Ritola paineli helmikuun viimeisenä päivänä kotikaupungissaan hallissa kolme mailia epäviralliseen ME-aikaan 14.15,8, joka vastaa 5000 metrillä mekaanisesti laskettuna tulosta 14,49,7. Sillä tuli maailmantilaston kolmas sija. Kisassa Amerikan oma poika Ray lähti rassaamaan luteita ja veti häijyä vauhtia, mutta Peräseinäjoen susi seurasi kuin hai laivaa ja otti loppusuoralla ritolat. New Yorkin Sanomat kuvaili tunnelmaa: ”Kilpailu oli sensatsionalisin mitä New-Yorkin urheilumaailma on milloinkaan nähnyt. Katsomo meni aivan pois suunniltaan.”
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505544?page=2
Tosin suurjuoksijoiden joukkkoon Kolehmaisen ja Nurmen rinnalle ei Suomen Urheilulehti Ritolaa vielä nostanut kesäkuun numerossaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854941?page=4
Paddock sivusi ME:tään, amatöörikortti kuivumaan
Maailman nopein mies Paddock kilpaili toukokuussa jälleen Pariisissa. Paddockhan teki kansainvälisen läpimurtonsa samassa kaupungissa ympärysvaltojen suurissa yleisurheilukisoissa vuonna 1919. Ranskassa amatöörisääntöjä tulkittiin suurpiirteisesti, ja tähtiurheilijat saattoivat tehdä jopa hieman tiliä tiskin alta. Tällä kerralla Kalifornian nopsajalka sivusi 100 metrin ME:tään 10,4 ja porhalsi puolta pidemmän matkan aikaan 21,2. Kumpikin riitti maailman kärkitulokseksi vuonna 1923. Paddockin kisakortti tosin lensi kuivumaan vähäksi aikaa, sillä pikajuoksutähti kilpaili Euroopassa ilman liittonsa siunausta, jolloin mies menetti puoleksi vuodeksi amatöörioikeutensa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505446?page=10
Muitakin maailmantilaston kärkituloksia paukuteltiin tohjoksi Amerikan kevätkesässä. Thomsonin manttelinperijäksi ennustettu Barkes nuoli pika-aidat aikaan 14,8, insinööri Osborn puliveivasi itsensä 199 sentin korkeudella killuvan riman yli ja Hills pökkäsi rautapallon 14,95 metrin päähän.
Hubbard kutitteli ME:tä, tuuma välissä
Lisää tuloksia Amerikasta. Tuleva olympiavoittaja Tootell veivasi lekaa 55,33. Toinen vuoden 1923 kärkikihaus syntyi 440 jaardilla, kun 200 metrin olympiavoittaja Woodring kipaisi 48,2, joka vastaa metrimatkalla aikaa 47,9. Tulosta sivusi Ann Arborissa muutama päivä myöhemmin Sweet. Tuleva pituushypyn olympiavoittaja Hubbard jäi vain kaksi senttiä Gourdinin ME:stä lojauttaessaan Chicagossa USA:n yliopistomestaruuskisoissa kesäkuun puolivälissä 767.
https://en.wikipedia.org/wiki/1923_NCAA_Track_and_Field_Championships
https://www.newspapers.com/clip/6295141/the-pittsburgh-courier/
Liittonsa kanssa rettelöinnin ohessa Paddock kunnostautui myös urheilutoimittajana. Tässä hän vetää yhteen amerikkalaisten kisakautta ja puntaroi mahdollisuuksia tulevissa Pariisin kisoissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1505680?page=16
Seuraavassa jaksossa voisi tutkia, miten suomalaiset menestyivät suurissa kansainvälisissä kisoissa Göteporissa heinäkuun alussa 1923.