Sekalaisia aiheita

Timanttiliiga, GP-kisat, Hippokisat yms.

Valvoja: Tuomaristo

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 23.11.2020 09.58

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 27

6.7.1901 Britannian mestaruuskisat Huddersfield M pituus
O´Connor ottaa ensimmäisen kuudesta peräkkäisestä Britannian mestaruudestaan tuloksella 722. Kuukautta myöhemmin irkku lojautti kotimaassaan Dublinissa 761, joka kesti ME:nä 20 ja Irlannin tasavallan ennätyksenä 89 vuotta.
https://youtu.be/ZBLAdzWFSJg?t=68

15.-18.7.1960 Neuvostoliiton mestaruuskisat Moskova
Huumori on tiukassa, kun Tamara Press poimii rautapallon väkevään kouraansa kuin mesimarjan ja pökkää sen lämpimikseen ME-lukemiin 17,42. Irina Press taas nuolee 80 metrin aidat ME:tä sivuavaan aikaan 10,6. Kumpikin Pressin sisaruksista voitti lajinsa Rooman olympialaisissa puolisentoista kuukautta myöhemmin. Latvialainen Krasovskis napsii voittopytyn seipäässä (465) ja toinen baltti Ozolins hoitelee satasen (10,6).
https://www.youtube.com/watch?v=PZDqqTYFfEY

28.7.1976 OK Montreal M 3000 m esteet
Dramatiikkaa piisaa: Baumgartl on sivuuttamassa viimeisellä puomilla Gärderudia, mutta kompastuu ja lentää rähmälleen. Ruotsalainen kiittää ja kiitää olympiakultaan ME-ajalla 8.08,02. Kantanen hyytyy tappokyydissä neljänneksi, mutta tulos 8.12,60 kestää SE:nä seuraavat 33 vuotta. Toukonen 12:s.
https://youtu.be/jt3x_1blo6U?t=780 (filmi)
https://www.youtube.com/watch?v=d5SHtHM-0O0 (TV, kuvasuhteet metsässä)

3.8.1992 OK Barcelona N 800 m
Oranssiasuinen Ellen van Langen vähemmän kaltevasta maasta kipittää levollisin mielin pitkin sisärataa ja odottaa vain, että vastustajat siirtyvät viimeisellä 200 metrillä vapaaehtoisesti pois tieltä ulommille väylille. Maria Mutola nuorena tyttönä viides. Coleman (1926-2013) BBC:stä selostaa.
https://www.youtube.com/watch?v=SGjhkZzCg1U

12.8.2016 OK Rio de Janeiro N 10 000 m
Rion kympillä painetaan kauheaa vauhtia. Puolimatkan krouvi ohitetaan reippaasti alle puolen tunnin tähtäävässä väliajassa 14.47 – suurin osa poppoosta alkaa olla nakit ja muusi. Vauhti ei riitä dopingsyytteidenkin kohteeksi joutuneelle Almaz Ayanalle, joka lähtee vetämään 5200 metrin jälkeen. Almaz päristelee tuloksen 29.17,45, joka murskaa kilpikonnaliemellä itseään vahvistaneen Wang Junxian mahdottomana pidetyn entisen maailmanrekordin 29.31,78.
https://www.youtube.com/watch?v=EV_eFh01HxA
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 23.11.2020 12.34

Evolution of Irish National Records 1861-2016
88 years & 301 days Peter O'Connor Set on 5 August 1901, broken by Carlos O'Connell on 2 June 1990

Saman lajin Haitin ennätys on vanhentunut 92 vuotta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_H ... _athletics
Tänä vuonna yksikään haitilainen ei ole hypännyt 7 metriä.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 24.11.2020 10.34

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 6

Maailman parhaat yleisurheilijat vuonna 1922

1. Nurmi, Suomi, 1500 m, 5000 m, 3000 m esteet
2. Hoff, Norja, seiväs
3. Ray, Amerikka, 800 m, 1500 m
4. Osborn, Amerikka, korkeus, 3-loikka, 10-ottelu
5. Klumberg, Viro, keihäs, 10-ottelu

Nurmi oli ylivoimaisesti maailman paras yleisurheilija vuonna 1922. Maailman siihen mennessä parhaat tulokset pelkästään 2000 ja 3000 metrillä riittäisivät titteliin, mutta varmuudeksi Helsingin Kallion kirjastotalon alivuokralainen kaatoi 5000 metrillä vielä Kolehmaisen ME:n, joka oli 1910-luvun kovimpia yleisurheilutuloksia. Suomen mestaruus tuli 1500 metrillä ja esteissä. Britannian mestaruuden Nurmi vei näytöstyyliin neljällä maililla ja kahden mailin esteissä.

Turskaa pureva seiväsmies Hoff on yhtä varma tapaus kakkossijalle. ME 412 on useita senttejä parempi kuin lajia hallitsevien yhdysvaltalaisten parhaat noteeraukset. Lisäksi palkintokaappiin tuli kultaa Britannian avoimista eli epävirallisista Euroopan mestaruuskisoista. Tuloksessa (367) tosin ei ollut heijjaamista.

Ray ansaitsee kolmannen sijan voitettuaan Yhdysvaltain mestaruuden maililla (voittotulos suhteessa 0,3 sekuntia parempi kuin Nurmen vuoden noteeraus 1500 metrillä) ja pronssimitalin samoissa kisoissa puolta lyhyemmällä matkalla.

Korkeushyppääjä Osborn kääri liiveihinsä voittomitalin Yhdysvaltain mestaruuskisoissa korkeudessa sekä hopean kolmiloikkauksessa ja 10-ottelussa. Tosin insinöörin keksimä tapa pitää rimasta kiinni sitä ylitettäessä herättää epäilyksiä. Hänen ansiostaan korkeushyppytelineen rakennetta muutettiin myöhemmin niin, että vilunki ei enää onnistunut.

Vaikein on sijoittaa virolainen 10-ottelija Klumberg, joka paukutteli maailman kärkitulokset ottelussa ja keihäässä, mutta toisaalta hävisi Suomen Johanssonille Englannin avoimissa. Olkoon siis viides.

Kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1922

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921. Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921.
Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia 1910. Vastaa 100 metrilla tulosta 10,2.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään vajaalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.

440 y kaarrerata: 47,4 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,4 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,4 vastaa 400 metrillä tulosta 47,1.

880 y: 1.52,2 Meredith, Amerikka, 1916. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,6. 800 m virallinen ME: 1.51,9 Meredith, Amerikka, 1912.

1500 m: 3.54,7 Zander, Ruotsi, 1917.

5000 m: 14.35,3 Nurmi, Suomi, 1922.

10 000 m: 30.40,2 Nurmi, Suomi, 1921.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

2 mailin esteet: 10.17,4 Devaney, Amerikka, 1919. Vastaa 3000 m esteissä noin tulosta 9.34. Paras tulos 3000 m esteissä: 9.49,8 Ternström, Ruotsi, 1914. Virallisia ME:itä esteissä alettiin noteerata vasta vuonna 1954.

110 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.

440 y aidat: 53,4 Desch, Amerikka, 1921. Vastaa 400 m aidoissa tulosta 53,7. Tulosta ei hyväksytty ME:ksi. Virallinen 400 m aitojen maailmanrekordi: 54,0 Loomis, Amerikka, 1920.

4 x 100 m: 42,2 Amerikka, 1920.

4 x 400 m: 3.16,6 Amerikka, 1912.

Korkeus: 201 Beeson, Amerikka, 1914. Epävirallinen kilpailu: 203 Larsen, Amerikka, 1917.

Seiväs: 412 Hoff, Norja, 1922.

Pituus: 769 Gourdin, Amerikka, 1921.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 47,58 Duncan, Amerikka, 1912. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 66,10 Myyrä, Suomi, 1919.

10-ottelu: 8412,955 Thorpe, Amerikka, 1912. Thorpen mitalit vietiin ammattilaissyytösten vuoksi vuonna 1913. 1980-luvulla ne annettiin takaisin suvulle. Thorpen ME-tuloksia ei kuitenkaan palautettu ennätysten kirjoihin.

20 km kävely: 1.37.57 Anthoine, Ranska, 1913.

50 km kävely: 4.40.15 Müller, Saksa, 1921.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 24.11.2020 14.07, muokattu yhteensä 2 kertaa
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 24.11.2020 13.36

Tiina Lillak oli voittamaton vuonna 1983.

66.44 Palo Alto CA 2.4.
68.38 Santa Barbara CA 9.4.
72.78 San Jose CA 16.4. (miesten kilpailussa)
70.02 Karjaa 29.5.
67.42 Ähtäri 4.6.
72.38 Espoo/K 7.6.
72.58 NR Vantaa/M 9.6.
74.76 (WR) Tampere 13.6.
73.92 vGBR,SUI Lappeenranta 18.6.
74.14 SM Pori 2.7.
71.98 WG Helsinki 6.7.
64.76 Espoo/Le 15.7.
71.50 Pihtipudas 24.7.
71.34 Nord-USA Stockholm 26.7.
68.72 PNG Turku 28.7.
67.32 Kajaani 31.7. (74.5 ohi sektorin)
69.16 1q WC Helsinki 12.8.
70.82 WC Helsinki 13.8.
65.44 Göteborg 16.8.
72.36 Berlin 17.8.
70.04 ECup FB Sittard 20.8.
71.10 Bruxelles 26.8.
69.46 Äänekoski 28.8.
72.66 vSWE Stockholm 3.9.
68.44 Letter 8.9.
67.46 Stuttgart 10.9.
73.80 Thessaloniki 23.9.

Kauden viimeisessä kilpailussaan Lillak rikkoi 70 metrin rajan 17. kerran, kun koko muu maailma oli pystynyt tähän 16 kertaa.

70.08 (WR) Tatyana Biryulina URS 1 Podolsk 12.7.1980
71.88 (WR) Antoaneta Todorova BUL 1 Zagreb 15.8.1981
70.08 Antoaneta Todorova BUL 1 Roma 6.9.1981
70.02 Anna Verouli GRE 1 Athínai 9.9.1982
71.52 Sofia Sakorafa GRE 1 London 17.9.1982
74.20 (WR) Sofia Sakorafa GRE 1 Haniá 26.9.1982
72.00 Sofia Sakorafa GRE 1 Haniá 22.5.1983
71.00 Antje Zöllkau GER 1 Sofia 22.5.1983
71.98 Sofia Sakorafa GRE 1 Amaroussien 5.6.1983
70.82 Tessa Sanderson GBR 1 Birmingham 5.6.1983
70.60 Sofia Sakorafa GRE 1 Schwechat 17.6.1983
73.58 Tessa Sanderson GBR 1 Edinburgh 26.6.1983
71.28 Sofia Sakorafa GRE 1 Izmir 26.6.1983
72.28 Sofia Sakorafa GRE 1 Oslo 9.7.1983
70.38 Sofia Sakorafa GRE 1 London 15.7.1983
70.90 Anna Verouli GRE 2 Bruxelles 26.8.1983

Seuraavana päivänä Tapio Sipilä voitti painin maailmanmestaruuden ja viime viikolla kuollut Hannu Lahtinen teki saman tempun päivää myöhemmin.

Vuoden urheilija 1983
1 - Tiina Lillak, keihäänheiton maailmanmestari
2 - Hannu Mikkola, rallin maailmanmestari
3 - Tapio Sipilä, painin maailmanmestari
4 - Arto Bryggare, 110 metrin aitojen MM-hopeamitalisti
5 - Matti Nykänen, mäkihypyn mäkiviikon voittaja ja lentomäen MM-pronssimitalisti
6 - Hannu Lahtinen, painin maailmanmestari
7 - Marja-Liisa Kirvesniemi, maastohiihdon maailmancupin voittaja
8 - Martti Vainio, 5000 metrin juoksun MM-pronssimitalisti
9 - Jari Kurri, 104 tehopistettä NHL:n runkosarjassa
10 - Esko Hakulinen, moottoriveneilijä
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 30.11.2020 08.12

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 28

22.7.1952 OK Helsinki N 100 m
Tänä vuonna 89 vuotta täyttänyt Marjorie Jackson (myöh. Jackson-Nelson) porhaltaa nopsajalkaisena kaksikymppisenä ylivoimaiseen voittoon satasella. Voittotulos 11,5 (automaattisella ajanotolla 11,67) sivuaa ME:tä. Amatööriaikana ei vuositolkulla urheiltu: Marjorie meni naimisiin 1953 ja lopetti kilpaa juoksemisen seuraavana. Myöhemmin hän toimi Etelä-Australian kuvernöörinä.
https://www.youtube.com/watch?v=MlWPWTkP5Ug (virallinen filmi)
https://www.youtube.com/watch?v=9dkzFYBlWow (värillinen amatöörifilmi)

2.2.1963 Nastola M seiväs
Nikula taivuttaa (huom: taivuttaa) ensimmäisenä yli viiden metrin korkeudella killuvan riman yli Pajulahden urheiluopiston nykyisessä Nikula-hallissa. Tosin Youtuben kommenttikentässä joku vihjaisee suuresta salaliitosta, mikä nykyisin on muotia.
https://www.youtube.com/watch?v=Ryv48mvoqEo

26.6.1971 USA:n mestaruuskisat Eugene M 440 jaardia
Myöhempinä vuosinaan valmentajana kunnostautunut Smith (kakkosrata, sininen ihokas, keltaiset pöksyt) rypistää jaardimatkan ME:n 44,5, joka vastaa tulosta 44,2 400 metrillä. Puolikkaat 22,1+22,4, kun yleensä viimeisellä 200 metrillä ryydytään pahoin. Munchenin kakkonen Collett jää vain 0,2 sekuntia.
https://www.youtube.com/watch?v=_FlRKNcUCF4

26.9.1988 OK Seoul M 800 m
Seoulin kaksikierroksinen on kuin kopio neljän vuoden takaisesta. Välivuosien höntsäilyjen jälkeen teräkuntoon virittäytynyt ja olympiakullan uusimiseen tähtäävä Cruz rynnii viimeisessä kaarteessa ohi vauhdinpitäjä Kiprotichin, joka on tällä kerralla heitetty bussin alle kenialaisten joukkuetaktiikassa. Loppusuoralla Cruzin kiri ei pure enää nuoruusvuosien malliin, joten Ereng hyökkää voittoon uljaalla askeleellaan. Alimatkoille kuokkimaan lähtenyt Aouita korjaa pronssin ja koronatautiin keväällä 2020 kuollut Sabia on tällä kertaa seitsemäs.
https://www.youtube.com/watch?v=E_3tYXaopDo

18.8.2008 OK Peking N kiekko
Amatööriurheilija Stephanie Brown Traftonia ei moni tuntenut ennen Pekingin kisoja. Niinpä hän paineista vapaana lataa rennosti ensimmäisen viskaisunsa, joka kantaa puhurittomalla stadionilla 64,74 ja kestää kärkituloksena loppuun saakka. Tuuletuskin on lähinnä suomalaistyylinen. Pituutta tällä kalifornialaisdaamilla on kiekonheittäjälle sopivasti 193 senttiä, joten hänelle ei kannata lähteä aukomaan päätään esimerkiksi kisan heikosta tasosta ja sattumavoitosta. Hän myös kävi kaudella 2008 kunnon kansalaisen tavoin päivätöissä (CAD-muotoilija).
https://www.youtube.com/watch?v=BERvPz1e_AU
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 30.11.2020 14.27

Keihäänheiton olympiavoittaja Pauli Nevala täyttää tänään 80 vuotta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/06/04/pauli-nevalan-kaamea-heitto
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42


Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 30.11.2020 15.52

Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.12.2020 10.21

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 7

Suomen parhaat yleisurheilijat vuonna 1922

1. Nurmi, 1500 m, 5000 m, 3000 m esteet
2. Tuulos, pituus, 3-loikka, korkeus
3. Niittymaa, kiekko, kuula
4. Ritola, kestävyysmatkat
5. Pörhölä, kuula, moukari

Nurmi on Suomen ykkönen vuonna 1922 samoilla perusteilla, joilla hän ansaitsi myös maailman parhaan yleisurheilijan tittelin tässä säikeessä.

Tuulos voitti kolmiloikkauksessa Englannin avointen mestaruuden ja pronssia pituudessa. SM-kisoissa tuli mitaleita matkalaukullinen: kolmiloikkauksessa kultaa, pituudessa hopeaa ja korkeudessakin pronssia. Lisäksi hän potkaisi Ranska-ottelussa pituuden SE:n 715. Maailmantilaston kakkossija tupsahti syliin kolmiloikkauksessa.

Pitkäkätinen palomies Niittymaa Turusta kolisteli kiekon voittoon Englannin avoimissa. Pronssia tuli Stamford Bridgellä kuulassa. Lisäksi hän vei kiekon SM-kullan ja kuulassakin lyötiin miehen väkevään kouraan pronssi. Maailmantilastossa mies valtasi sijan 2.

Ritola on vaikea sijoittaa, koska tämä reima New Yorkin duunari ei kohdannut Suomessa asuvia maanmiehiään. Sen sijaan hän hoiteli kisoja Amerikan raitilla. Yhdessä katujuoksussa hän kipaisi ohimennen ajan, joka vastasi kympin ratajuoksussa tulosta, jolla olisi sijoituttu maailmantilaston kakkoseksi. Toisaalta maanmies Nurmi ei juossut kymppiä vuonna 1922, joten kakkossijassa on ilmaa. Ritolan osakkeita pudottaa hieman myös se, että henkilökohtaisia Yhdysvaltain mestaruuksia tuli ”vain” 10 mailin ratakisassa ja maastojuoksussa.

Pörhölä tykitti kuulaa ja veivasi lekaa Englannin avoimissa niin, että vain murina kuului. Sijoitukset 1. ja 3. SM-kisoissa kilahti kultaa kuulassa, kiekossa hopeaa ja moukarissakin kakkossija. Kuulan maailmantilastossa Peräpohjolan Peto valtasi neljännen tilan.


Suomen epäviralliset ja tarkistamattomat kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1922

100 m: 10,8 Härö, 1922. Epäilyttävä tulos mutta virallinen SE: 10,8 Railo, 1907.

200 m: 22,4 Härö, 1922.

400 m: 49,8 Vilen, 1921. Joutui lähtemään kolmisen metriä muiden takaa vilppilähdön vuoksi. 440 yaardia: 49,7 Vilen, 1921. Vastaa 400 metrillä tulosta 49,4, joka hyväksyttiin jostain syystä viralliseksi SE:ksi.

800 m: 1.56,9 Tala, 1922.

1500 m: 3.59.8 Nurmi, 1922. Nurmi noteerasi mailin juoksussa 1921 1500 metrin virallisen väliajan 3.59,1, jota jostain omituisesta syystä ei kuitenkaan hyväksytty SE:ksi.

5000 m: 14.35,3 Nurmi, 1922.

10 000 m: 30.40,2 Nurmi, 1921.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

3000 m esteet: 9.54,8 Nurmi, 1922.

4 x 100 m: 44,2 HIFK, 1922.

4 x 400 m: 3.25,2 HIFK, 1922.

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,8 Wickholm, 1919.

400 m aidat: 55,4 Vilen, 1919.

Korkeus: 187 Kraemer, 1922.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921.

Pituus: 715 Tuulos, 1922.

3-loikka: 15,30 Tuulos, 1919.

Kuula: 14,86 Niklander, 1913.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, 1914.

Moukari: 48,45, Laiho, 1919.

Keihäs: 66,10 Myyrä, 1919.

10-ottelu: 7596,760 Johansson (Jaale), 1920. Nykyisen pistetaulukon mukaan: 5969 Wickholm, 1914.

Lähteet:
- Matti Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Martti Jukola, Huippu-urheilun historia
- Esa Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 07.01.2023 00.16, muokattu yhteensä 1 kerran
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 01.12.2020 13.39

Talan SE:tä ei ole näemmä Pajaan hyväksytty, tosin naisten puolelta löytyy perusteettomiakin puutteita.

https://www.tilastopaja.eu/fi/db/sekehitys.php
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.12.2020 14.01

Paja viittaa kintaalla myös Vilenin 440 jaardilla kirmaisemalle tulokselle 49,7, joka siis vastaa 49,4:ää metrimatkalla. Ilmeisesti 49,4 on vain laskettu vähentämällä 49,7:stä 0,3 sekuntia, eikä 400 metrin kohdalla ole ollut erillistä kellomiestä väijymässä.

Sen sijaan Nurmelle tiettävästi kellotettiin virallinen aika 1500 metrillä (3.59,1), kun hän juoksi mailin 1921, mutta väliaikaa ei ole Pajaan kelpuutettu.

Sinänsä vuosien 1921-1922 SE:illä on vain akateemista merkitystä.

Edit: Pajan luettelossa ovat ne tulokset, jotka on hyväkytty SE:iksi tulostentekohetkellä vallinneiden sääntöjen mukaan. Ulkomailla tehdyt noteeraukset hyväksyttiin SE:iksi vasta 1.1.1923 jälkeen. Talan tuloksen kirjoittaminen virallisiin ennätysvihkoihin on mennyt vihkoon ilmeisesti sen vuoksi, että se on ravattu raviradalla.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 03.12.2020 00.04

Pituushypyn olympiavoittaja Arnie Robinson on kuollut:
https://www.worldathletics.org/news/iaaf-news/arnie-robinson-obituary

Robinson jäi Munchenin kisoissa 1972 kolmanneksi. Se saattoi jäädä korpeamaan. Neljä vuotta myöhemmin Montrealin finaalissa hän ei jättänyt mitään sattuman varaan. San Diegon mies potkaisi tammilankku natisten heti ensimmäisellään henkilökohtaisen ennätyksensä 835. Vastatuuleen merenpinnan tasolla ponkaistuna tulos oli mainio - ehkä jopa Beamonin luokkaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Arnie_Robinson
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 03.12.2020 20.49

PE-kehityksestä olin missannut tämän Stadionin kasin
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png

joka juostiin hieman ennen Ruotsi-Tanska ottelun siihen astista kaikkien aikojen kasia
https://appdata.richie.fi/editions-eu/i ... 3/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png

-45 heinäkuussa Bebbe vielä hävisi Nilsille ja Hasselle
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png

mutta Ruotsi-ottelussa oli jo vahvempi
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

ja syyskuussa Malmössä vetäen Suomenkin 1.50 alle
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Silloin saivat Pohjolan miehet vielä keikkua maailman kärjessä.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 03.12.2020 23.48

Bertel Storskrubbin urheilu-uran tähtihetki koitti vuonna 1946, ei suinkaan 800 metrillä vaan puolta lyhyemmällä matkalla, aitojen kera.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

Oslon EM-kisoista olen tämän joskus jo postannut, mutta olihan kyseessä sentään "Suomalaisen yleisurheilun kylmäävin hetki".
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png
Spoiler:
Keväällä 1946 raskaat sotavuodet olivat pyyhkineet yli Euroopan ja maanosan urheiluelämä heräili ruudinkatkuisesta horroksestaan. Monet legendaariset urheilutapahtumat kuten pyöräilyn Italian ympäriajo ja Wimbledonin tennisturnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1939. Vuoden merkittävin urheilutapahtuma Euroopassa – ja kenties koko maailmassa – oli kuitenkin Oslossa järjestetyt yleisurheilun EM-kilpailut.

EM-Osloon saapui yli 200 urheilijaa 20 Euroopan maasta. Sodan hävinnyt Saksa oli suljettu pois kilpailuista, mutta muut Euroopan suurvallat Neuvostoliittoa myöten olivat kilpailuissa mukana. Suomalaisille kilpailut olivat pitkän odotuksen tulos. Raastavien sotavuosien aikana rintamalle olivat hukkuneet monien lupaavien urheilijoiden unelmat isänmaansa edustamisesta kansainvälisissä kilpailuissa. Oslossa suomalaisilla oli pitkästä aikaa mahdollisuus näyttää, että he kuuluvat kansoiksi kansojen joukkoon sekä urheilurintamalla että muussa kansainvälisessä kanssakäymisessä.

Osloon saapuneet urheilijat edustivat poikkeuksellista urheilijatyyppiä. Joukkueet marssittivat kentälle kokeneita sotajermuja, joiden keski-ikä oli huomattavasti korkeampi kuin muissa urheilun arvokilpailuissa. Ainostaan sodalta välttynyt Ruotsi lähetti kisoihin nuoria, voimaa uhkuvia urheilijoita. Muiden maiden kilpailijat tulivat raunioiden, nälän ja puutteen keskeltä, maista joissa inflaatio ja mustan pörssin kauppa rehottivat.

Suomalaisia ei sodanjälkeisen Euroopan kurjuus haitannut, sillä urheilukentillä kilvoittelu oli lasten leikkiä itärajalla vietettyjen pakkastalvien jälkeen. Pikemminkin suomalaisten mieliä kaiversi vastikään Ruotsille koettu 46 pisteen murskatappio maaottelussa ja 10 000 metrin ME-mieheen Viljo Heinoon kohdistuneet ammattilaissyytökset.

Suomi lähetti kolmansiin yleisurheilun EM-kilpailuihin keskikokoisen joukkueen, jonka ennakkoon suurimmaksi tähdeksi Viljo Heino lopulta kelpasi, kun kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kumosi häntä vastaan esitetyt ammattilaisepäilyt. Kilpailut avattiin 22. elokuuta kuuluisalla Bislettin stadionilla ja heti kisojen avauspäivänä kävi selväksi, että suomalaisurheilijat olivat matkassa ennennäkemättömällä sisulla ja suurella sydämellä.

Kisojen avauspäivästä 22.8.1946 tuli yksi suomalaisen urheiluhistorian merkittävimmistä ja siihen sisältyi kenties koko maamme yleisurheilun historian jäätävin yksittäinen hetki. Suomalaisista mitalijahtiin pääsivät ensimmäisenä maratonjuoksijat ja kolmiloikkaajat. Maratoonarit lähtivät normaalia lyhemmälle 40,2 kilometrin taipaleelleen kello 17.50. Voittajan arvioitiin saapuvan maratonportista stadionille kello 20.15, jolloin muut lajit olisi jo suoritettu loppuun.

Maratonjuoksijoiden taittaessa taivaltaan Oslonvuonon kauniilla rantateillä käytiin kolmiloikan EM-mitaleista senttipeliä Suomen Valdemar Raution ja Ruotsin Bertil Johnssonin kesken. Rautio johti kisaa alusta loppuun ja mittautti kolmannellaan voittotuloksen 15,17. Johnsson kurotti viidennellään kahden sentin päähän Rautiosta, mutta lähemmäksi hän ei enää päässyt. Hannes Sonck, nykyisen huippuaituri Juha Sonckin isoisä, säesti Raution esitystä viidennellä sijallaan tuloksella 14,70.

Suomalaisjuhliin päättyneen kolmiloikan kestettyä odotettua kauemmin jouduttiin 10 000 metrin juoksun alkua siirtämään tunnilla. Heti alkuun oli siis selvää, että juoksu ei ehtisi loppua ennen maratonjuoksun maaliintuloa. Järjestäjät erottivatkin köysillä juoksuradalta kaistan maaliin myötäpäivään saapuville maratoonareille. Peninkulman juoksijat puolestaan lähtivät omalle taipaleelleen vastapäivään rataa kiertäen, taistelutahtoisen ja voitonjanoisen Viljo Heinon johdolla.

Heino höyrysi kaksi ensimmäistä kilometriä ajassa 5.46,6 vain ruotsalaisen Thore Tillmanin uskaltaessa seurata häntä. Heino eteni puolimatkaan maailmanennätysvauhtia kuin veturi raiteillaan ja perässä rimpuillut Tillman joutui äkkiarvaamatta antamaan periksi ja jäi lopulta pääjoukon jalkoihin keskeyttäen pistokseen kolme kierrosta ennen maalia.

Tillman käveli vielä viheriöllä kylkeään pidellen, kun täyteen ahdettu katsomo sai silmiensä eteen ainutkertaisen näytelmän koko yleisurheilun historiassa. Kymppitonnin pääjoukosta oli Heinon perään hivuttautunut suomalainen Helge Perälä ja kaksoisvoitto näytti varmalta. Samalla hetkellä maratonportista alkoi kuulua askelten kaikua. Epäuskoisen yleisön eteen täpötäydelle, iltavalaistulle Bislettille puikahti maratonkisan kärjessä ensin siniristipaitainen Mikko Hietanen ja vain runsas minuutti hänen jälkeensä 47-vuotias Väinö Muinonen, Euroopan mestari jo vuodelta 1938.

Neljän suomalaismitalistin kohtaamisesta juoksuradalla kenties sykähdyttävin dokumentaatio on jälkipolville välittynyt Aftenpostenin seuraavan päivän numerossa, jossa kirjoitettiin:

”Heinon ja Perälän juostessa sisärataa vastapäivään juoksi heidän kaksi voittoisaa maanmiestään ulkorataa myötäpäivään. Tilanne oli niin dramaattinen ja värisyttävä, etteivät suomalaiset kylmäveriset lehtimiehet saaneet sanaakaan suustaan”.

Kaiken huipuksi voittoihin kiitävien Hietasen ja Heinon kohdatessa nämä suurjuoksijat tervehtivät toisiaan voitonriemuisina kättään heilauttaen. Samanlaisen tervehdyksen vaihtoivat hopeamiehet Muinonen ja Perälä, ja jatkoivat matkaansa kohti kahta samanaikaista kaksoisvoittoa.

Ansioituneet urheiluhistorioitsijat Antero Raevuori, Antti O. Arponen ja Matti Hannus kuvaavat tilannetta teoksessaan Urheilu 2000 yksikantaan sanoilla ”Kylmäävä hetki”. Tuon osuvammin tapausta voi tuskin nimittää.

Sadunomainen riemuvoitto päättyi Heinon kellottaessa 29.52,0 ja Hietasen 2.24.55. Suomi oli EM-kilpailujen avauspäivänä saavuttanut kolme kultaa ja kaksi hopeaa, joista neljä viimeistä mitalia puolentoista minuutin sisällä.

Oslon kisojen myöhempinä päivinä kultakantaan nousi vielä tulisieluinen ratakierroksen aituri Bertel Storskrubb. Keihäslegendat Yrjö Nikkanen ja Tapio Rautavaara ottivat hopea- ja pronssimitalit. Niiden lisäksi kotiin tuomisina olivat Väinö Suvivuon 110 metrin aitajuoksun, Nils Nicklénin korkeushypyn, Yrjö Lehtilän kuulantyönnön ja Veikko Nyqvistin kiekonheiton pronssimitalit. Yhteensä Suomi saavutti kisoista 12 mitalia ja palasi kerralla pois sodan varjoista, koko urheilevan maailman tietoisuuteen.

(Mika Noronen - SUL 2006).

Kiitos Kekkosen, Heino sai luvan juosta
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 04.12.2020 00.41

varis kirjoitti:Oslon EM-kisoista olen tämän joskus jo postannut, mutta olihan kyseessä sentään "Suomalaisen yleisurheilun kylmäävin hetki".


Kylmäävä oli myös kisojen radiointipolitiikka: puolen tunnin aikaikkuna, jonka umpeuduttua pillit pussiin vaikka kesken kisan:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/12/ylen-vanhin-em-selostus-hehkuttaa-hellaan-perintoa
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 05.12.2020 11.12

Satumaisten maailmanennätysten päivä Kalifornian Walnutissa 12.8.1960

- Ralph Boston rikkoo Jesse Owensin 25 vuotta vanhan ja ainoan 50-luvulla säilyneen ME:n
- Bill Nieder pökkää kuulaa ensimmäisenä yli 20 m
- Hal Connolly viskoo lekaa ensimmäisenä yli 70 m

Myös limpun heitossa 70 metriä puhkottiin näyttävästi vuonna 1976. Mac Wilkinsin heittosarja alkoi kolmella ME-lukemalla 69,80 - 70,24 - 70,86. https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 05.12.2020 13.14

Näyttämönä pienten kukkuloiden katveeseen Koillis-Walnutiin rakennettu Hilmer Lodge Stadium, jonka kongressiedustaja Richard Nixon vihki käyttöön vuonna 1948.

Lähes kaikki USA:n starat ovat kilpailleet Hilmerissä ja etenkin siellä huhtikuussa järjestettävissä Mt. SAC:in viestikisoissa. Nykyiset kenttäennätykset eivät ehkä kaadu rallatellen.

Suomalaisistsa tuolla on kisaillut ainakin Ulmala (10 000 m 28.29,8 '92, 28.21,48 '94).

Wilkins limputti vuoden 1976 maailmanennätyksistään ensimmäisen (69,18) Mt. SAC -kisoissa 24.4.1976.

Hilmerissä oli määrä pitää USA:n olympiakarsinnat tänä vuonna.

https://www.youtube.com/watch?v=ps_ZzEyVV9A
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 07.12.2020 10.34

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 29

22.7.1908 OK Lontoo M 100 m
Etelä-Afrikan tumma-asuinen Walker sisäradalta nitistää Amerikan Rectorin, joka tarjoaa miehen vastuksen ja on puolivälissä vähällä rynniä rinnalle ellei ohi. Filmi tosin on ilmeisesti neljännestä välierästä, jossa yhdysvaltalaiset Cartmell ja Robinson sutaisevat ajat 11,2. Walker siirtyi myöhemmin ammattilaiseksi ja pyyhkäisi 100 jaardia aikaan 9,4, joka vastaa tulosta 10,3 100 metrillä. Ammattilaisten tuloksiin kohdistuu kuitenkin epäilyksiä vapaamielisten sääntöjen vuoksi (lähdössä sai pitää käsiä lähtöviivan edessä, aika otettiin vain yhdellä taskunauriilla).
https://www.youtube.com/watch?v=ODixplkZ9uM
https://www.youtube.com/watch?v=1vaEGEn3jc4

2.9.1960 OK Rooma M pituus
Juuri ennen kisoja Owensin 25 vuotta kestäneen ME:n historian lehdille potkaissut Boston Mississippistä lojauttaa kolmannellaan olympiaennätyksen 812 ja ottaa ainoan olympiakultansa.
https://www.youtube.com/watch?v=O53q7fc2aI8

6.9.1974 EM Rooma N 200 m
Vuoden 1974 paras naisyleisurheilija Irena Szewinska liiskaa olympiavoittaja Renate Stecherin. Mona-Lisa Pursiainen porhaltaa pronssille.
https://youtu.be/-htu5huT168?t=30

7.9.1985 GP-finaali Rooma N 3000 m
Mary Slaney syytti Zola Buddia Los Angelesin kisojen kolaroinnista, joten daamit eivät olleet puheväleissä, kun uusintaottelu koitti vuotta myöhemmin. Kolmanneksi pyöräksi taistoon puikahti vielä Los Angelesin voittaja Maricica Puica. Kolmikko ei turhia vetkuttele: 1000 m 2.46, 2000 m 5.39. Slaney voittaa ainoalla taktiikallaan jonka osaa ja kipaisee uransa parhaan tuloksen 8.25,83, joka on edelleen myös Yhdysvaltain ennätys.
https://www.youtube.com/watch?v=TY7aUAOit0I

28.8.2016 Lappeenranta N keihäs
Heidi Nokelainen pyssyttää ennätyksensä 62,13 pari viikkoa Rion kisojen jälkeen. Ei mikään onnenkantamoinen, sillä yleisurheiluliiton koko kauden kattavassa meriittirankingissa Heidi nappasi sijan 23.
https://www.youtube.com/watch?v=Ak8Xt_y0csc
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1062
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 07.12.2020 11.37

Estekesään -75 lähdettiin kolmen parhaan ajan ollessa

Ben Jipcho KEN 8.13,91 (Helsinki 27.6.1973)
Anders Gärderud SWE 8.14,2 (Helsinki 1.8.1974)
Bronislaw Malinowski POL 8.15,04 (Rooma 7.9.1974)

FIN-FRG-POL Helsinki 6.6.
Kantanen 8.17,87 SE
Malinowski 8.18,58

Tukholma 10.6.
Gärderud 8.15,37 (photo finish)
Malinowski 8.15,37
"Sen tekeen joko Kantanen, Malinowski tai minä."

Bydgoszcz 21.6.
Malinowski 8.22,6

Saarijärvi 22.6.
Gärderud 8.26,8
Kantanen 8.27,8

NOR-DDR-SWE Oslo 25.6.
Gärderud 8.10,4 ME

Maailmankisat Helsinki 26.6.
Malinowski 8.13,66 (juoksun ollessa kisojen 1. päivänä olisi päässyt ME-kirjoihin)
Langat Ndege KEN 8.23,98
Kantanen 8.26,24

3000m Västerås 27.6.
Gärderud vs. Viren (We have a photo finish!)

maili Tukholma 30.6.
John Walker NZL 3.52,24 NR
Marty Liquori USA 3.53,39
Rod Dixon NZL 3.53,62
Thomas Wessinghage FRG 3.54,14
Anders Gärderud SWE 3.54,45 NR
Tom Birger Hansen DEN 3.54,78 NR
Frank Clement GBR 3.54,95
Steve Ovett GBR 3.57,00
Graham Crouch AUS 3.57,13

Tukholma 1.7.
Gärderud 8.09,70 ME
Malinowski 8.12,62 NR
Michael Karst FRG 8.16,11 NR
Kantanen 8.19,54
https://www.svtplay.se/video/23813147/h ... basta-lopp
https://youtu.be/Ah_Zc7VBA6w

Ruotsi-ottelun estekisassakaan ei jäänyt epäselväksi, kuka oli vuoden esteseppo. Mutta saimme sentään mekin ME:n, sen toi viidenneksi juossut Kuha 35-vuotiaiden sarjassa. https://youtu.be/dTWYayYxXlE?t=490
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 07.12.2020 15.23

Aika huvjaa...

First sub 22.50
FIN: 22.39 Mona-Lisa Pursiainen 1 WUG Moskva 20.8.1973
USA: 22.45 Evelyn Ashford 1s1 PAG San Juan 9.7.1979
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5230
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

EdellinenSeuraava

Paluu Kilpailut, tulokset yms.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa