Urheilufoorumi

Kirjoittaja **varis** » 07.10.2020 18.51

Geb Mo kirjoitti:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1464241?page=4

Ei tota Gifu-fonttia oikeen pysty.

Kirjoittaja **varis** » 08.10.2020 11.37

Kirjoittaja **Volmari** » 08.10.2020 12.26

Tuo Variksen kuva antoi ainakin osittain vastauksen kysymykseen, jonka esitin täällä muutama päivä sitten, eli mistä yleisurheilijat tiesivät ennen GP-kiertueita hyvissä ajoin, missä ja milloin on isoja kisoja, joihin kannattaa ehdottomasti osallistua, jos vain mukaan pääsee, sekä tietyn kilpailun suhteellisesta merkityksestä.

Pidettiin siis edellisenä syksynä kansainvälinen (IAAF-EAA) kokous, joka päätti tapahtumista, jotka hyväksytään erityiseen viralliseen kalenteriin. Tuossa nyt vain on lueteltuna pääasiassa maaotteluja, mutta tapahtumia oli enemmänkin (vuonna 1955 180). Kaiketi kansalliset yleisurheiluliitot sitten painoivat tuon kalenterin ostettavaksi ja luultavasti se julkaistiin kokonaisena ainakin Urheilulehdessä.

Olisi mukava vielä tietää vielä mahdollisuudesta osallistua noihin kilpailuihin. Tapahtuiko se kansallisen yleisurheiluliiton kautta ja millä kriteereillä ilmoittautuminen hyväksyttiin? Oliko rinnalla myös kutsujärjestelmä?

Kirjoittaja **varis** » 08.10.2020 12.36

Kinnunen voitti Englannin mestaruuden 1966
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png

Kirjoittaja **joe** » 09.10.2020 07.20

Volmari kirjoitti:Tuo Variksen kuva antoi ainakin osittain vastauksen kysymykseen, jonka esitin täällä muutama päivä sitten, eli mistä yleisurheilijat tiesivät ennen GP-kiertueita hyvissä ajoin, missä ja milloin on isoja kisoja, joihin kannattaa ehdottomasti osallistua, jos vain mukaan pääsee, sekä tietyn kilpailun suhteellisesta merkityksestä.

Pidettiin siis edellisenä syksynä kansainvälinen (IAAF-EAA) kokous, joka päätti tapahtumista, jotka hyväksytään erityiseen viralliseen kalenteriin. Tuossa nyt vain on lueteltuna pääasiassa maaotteluja, mutta tapahtumia oli enemmänkin (vuonna 1955 180). Kaiketi kansalliset yleisurheiluliitot sitten painoivat tuon kalenterin ostettavaksi ja luultavasti se julkaistiin kokonaisena ainakin Urheilulehdessä.

Olisi mukava vielä tietää vielä mahdollisuudesta osallistua noihin kilpailuihin. Tapahtuiko se kansallisen yleisurheiluliiton kautta ja millä kriteereillä ilmoittautuminen hyväksyttiin? Oliko rinnalla myös kutsujärjestelmä?

Maaottelut ovat usein olleet yksipäiväisiä paitsi ne joissa on Suomi. Poikkeuksia toki on mutta vähän tällaista trendiä.

Kirjoittaja **joe** » 09.10.2020 08.50

Mikä tämä on?

Kirjoittaja **varis** » 09.10.2020 12.26

Sininen Suomen miesten 200m kauden kärkitulos ja punainen kuulan.

Kirjoittaja **joe** » 09.10.2020 13.40

varis kirjoitti:Sininen Suomen miesten 200m kauden kärkitulos ja punainen kuulan.

Jep.

Kirjoittaja **varis** » 09.10.2020 14.51

joe kirjoitti:Maaottelut ovat usein olleet yksipäiväisiä paitsi ne joissa on Suomi. Poikkeuksia toki on mutta vähän tällaista trendiä.

En ihan näin kärkkäästi sanoisi. Esim. vuodelta 1955 olen löytänyt n. 30 maaottelua ja näistä yli 2/3 ovat kaksipäiväisiä. Yksipäiväisiä luulisi kuitenkin olevan enemmän, jos tosiaan 150 ottelua on tuolloin ollut.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 12.10.2020 07.44

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 21

5.8.1932 OK Los Angeles M 400 m
Yhdysvaltain sisäisessä itä-länsi-ottelussa Pennsylvanian yliopiston Carr (rata 4) kohtaa Stanfordin vastaavassa opinahjossa opiskelevan Eastmanin (rata 2), joka pitää hallussaan 440 jaardin ME:tä 46,4. Alkumatka vedetään urku auki. Eastman saa pidettyä Carrin vain 1-2-metriä takanaan ja johtaa niukasti 300 metrin paalulla. Loppusuoraa väännetään lyijyt koivissa. Carrille uusi metrimatkan ME 46,2 (automaattisella ajanotolla 46,28), Eastman 46,4 (46,50).
https://youtu.be/4vjPYnEEClQ?t=532

19.7.1961 Saksa-USA-maaottelu Stuttgart N 100 m
Rooman kisoissa kolme kultaa napsinut Wilma Rudolph kipittää uljaalla askeleellaan satasen ME:n 11,2 ja alkaa vähitellen lopetella juoksutouhuja – onhan ikääkin jo kerrassaan 21 vuotta.
https://youtu.be/PSvzfs298Gw?t=92

26.7.1976 OK Montreal M seiväs
Kalliomäki taivuttaa rimaa hieroen SE:n 550 suurena suomalaisiltapäivänä, jolloin Kalliomäen hopean lisäksi Siitonen nappasi samoin kakkossijan kepinheitossa ja Viren voitti helposti 10 000 metriä.
https://www.youtube.com/watch?v=4-Bu2DrF5Eg

12.8.1995 MM Göteborg N 5000 m
Ruotsin kirppu Sara Wedlund sinnittelee pääjoukon mukana, kunnes loppukierroksilla kokeneemmat daamit Sonia O´Sullivanin johdolla jyräävät palkintosijoille. Nuori Paula Radcliffe viides, Sara yhdeksäs.
https://www.youtube.com/watch?v=q_ZHc39Z6sk
https://www.youtube.com/watch?v=ePz-QBhxjr0

23.8.2004 OK Ateena N 800 m
Kaiken kokenut konkari Kelly Holmes ottaa ensimmäisen globaalin arvokisavoittonsa taktisesti lähes taulun keskiympyrään nassahtavalla juoksullaan ja kylvettää loppusuoralla itsensä Maria Mutolan. Jolanda Ceplak saa hulluuskohtauksen 50 metriä ennen maalia ja liiskaa takamatkalta vaalea letti hulmuten lähes koko kärkipoppoon.
https://www.youtube.com/watch?v=pfUkaWH1Dno
Koko kisa pikselimössönä: https://www.youtube.com/watch?v=iCtal7MbG8w

Kirjoittaja **varis** » 12.10.2020 12.05

Geb Mo kirjoitti:19.7.1961 Saksa-USA-maaottelu Stuttgart

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 1/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 0/page.png

Kirjoittaja **Geb Mo** » 12.10.2020 12.15

A-haa, naisten lajit eivät kuuluneetkaan viralliseen maaotteluohjelmaan, vaan suoranmitta juostiin kutsukilpailuna.

Nykyaikana moista sovinismia tervehdittäisiin jäätävällä hiljaisuudella.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 13.10.2020 16.33

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 1

Maailman nopein mies Paddock matkusti huhtikuussa 1922 kuukauden mittaiselle näytöskiertueelle Havaijille. Yhdessä 100 jaardin kisassa syntyi tulos 9,4, joka vastaa 100 metrillä noteerausta 10,3 – eli sekunnin kymmenyksen Paddockin oman virallisen ME:n alle. Suurella epäilyksellä tervehdimme kuitenkin näitä näytöskisojen tuloksia.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854905?page=6

Amerikansuomalaisesta työmiehestä nimeltään Ritola alettiin vähitellen kuulla Suomessakin. Hän kirmaisi Bostonin maratonilla huhtikuussa toiseksi ajalla 2.21.45. Tarkastusmittauksessa reitin pituudeksi osoittautui 37 200 metriä. Ritolan tulos vastasi täysmittaisella maratonilla noin aikaa 2.43, jolla vuoden 1922 maailmantilastossa tupsahti syliin kelpo kuudes sija.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854908?page=16

Nurmi saattoi pukata kylmää hikeä valtamerentakaisista uutisista. Lokakuun lopussa Ritola päristeli New Yorkin maantiellä kympin voittoon ajalla 31.35, jolla vuoden yhdistetyllä 10 000 metrin ratajuoksun ja maantievetojen listalla tippui lupaavasti jo kakkostila. Urheilulehti tosin riehaantui enemmän pari viikkoa aikaisemmin käydystä New Yorkin halkijuoksusta, jossa Ritola pyyhkeili yhdysvaltalaiset mennen tullen, vaikka pistokset riivasivat. Kauden päätteeksi tuli vielä USA:n mestaruudet 10 mailin ratajuoksussa ja maastojuoksussa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854932?page=1

Jatkuu... mikäli jatkuu...

Kirjoittaja **vilsu** » 15.10.2020 18.17

Ruuskas-Antti jatkaa ainakin vuoden vielä. Keihäänheitto edelleen hieno laji, ja olympiareissu siintää silmissä.

Kirjoittaja **varis** » 16.10.2020 21.48

Tsekkien yu-arkisto https://www.atletika.cz/statistiky/sdru ... tatistiku/

Aika hyvin näyttäisi löytyvän mm. TCH-maaottelujen tuloksia. Vuodelta 1955 muidenkin maiden lopputuloksia.

Jonkinlaisia pistetaulukoita on ilmeisesti ollut olemassa jo ennen IAAF:n perustamista 1912. Tässä vuoden 1949 parhaat pisteet.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 17.10.2020 00.29

varis kirjoitti:Aika hyvin näyttäisi löytyvän mm. TCH-maaottelujen tuloksia. Vuodelta 1955 muidenkin maiden lopputuloksia.

Tilastoyhdistyksen (ATFS) 50-luvun tilastokirjoissa on Euroopan maiden keskenään käymien maaotteluiden lajitulokset. 60-luvun alussa ilmeisesti kirjaan ehdolla ollut aineisto runsastui, joten maaottelutulokset saivat maistaa kirvestä.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 19.10.2020 09.35

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 22

23.11.1956 OK Melbourne N kiekko
Pisimmän kaaren nakkaa Tsekkoslovakian Olga Fikotova, johon samoihin kisoihin eksynyt yhdysvaltalainen moukarinheittäjä Connolly iskee silmänsä vakavin seurauksin. Herra ja rouva Connolly kävivät Melbournen jälkeen yhdessä vielä kolmet olympialaiset. Olga lähti lisäksi lähes nelikymppisenä kokeilemaan Muncheniin 1972. Yhteensä siis yhdeksät kisat. 60-luvulla Connollyt asuivat pari vuotta Suomessa, jolloin myös pariskunnan kaksoset James ja Merja syntyivät.
https://youtu.be/EDA5BvvtDsM?t=3735

12.8.1967 Britannia-USA-maaottelu Lontoo M maili
60-luvun parhaat mailerit Ryun ja Keino (jälkimmäinen maaottelun ulkopuolella?) kisailevat vuoden 1908 olympialaisten näyttämöllä eli White Cityn stadionilla. ME-mies Kansasista lähtee pitämään kyytiä kuoleman kierroksella; eihän tätä lönsimistä kukaan viitsi katsella. Viimeisellä neljänneksellä Keino rypistää vastaan; peli ratkeaa viimeisessä kaarteessa.
https://www.youtube.com/watch?v=f0ICn7-Uaqk

19.6.1983 USA:n mestaruuskisat Indianapolis M pituus
Lewis lojauttaa parhaassa tikissään tasankoratojen epävirallisen ME:n 879 nipin napin sallituissa tuulissa. Santakasan pöllyttämisen ohessa mies käy vielä samana päivänä päräyttämässä lämpimikseen toisen merenpinnantason ME:n: 200 metriä 19,75. Yleisurheiluhistorian kovimpia kaksi loppukilpailua yhdessä kilpailusessiossa -suorituksia.
https://www.youtube.com/watch?v=xZ-yrv0ff0o

27.-28.8.1986 EM Stuttgart M 10-ottelu
Thompson ja Hingsen eli toinen toisilleen antamiensa toverillisten lempinimien mukaan ”Ruskea Läski” ja ”Hollywood-Hingsen” ottivat yhteen seitsemässä yleisen sarjan arvokisassa (OK, MM, EM) ja britti vei ne kaikki (Hingsen keskeytti kahdessa viimeisessä). Kovin kaksinkamppailu käydään sakemannin kotikentällä 1986: Thompson 8811, Hingsen 8730. Juniori Keskitalo 16.
https://www.youtube.com/watch?v=H3_oQATipzQ

28.8.2015 MM Peking N 200 m
Euroopan nopein nainen Dafne Schippers runttaa viimeisellä neljänneksellä Jamaikan kukkaistytön Elaine Thompsonin ohi ja takoo tauluun Euroopan ennätyksen 21,63.
https://youtu.be/w-V1AXBks_g?t=318

Kirjoittaja **varis** » 19.10.2020 11.05

Geb Mo kirjoitti:12.8.1967 Britannia-USA-maaottelu Lontoo M maili
60-luvun parhaat mailerit Ryun ja Keino (jälkimmäinen maaottelun ulkopuolella?) kisailevat vuoden 1908 olympialaisten näyttämöllä eli White Cityn stadionilla. ME-mies Kansasista lähtee pitämään kyytiä kuoleman kierroksella; eihän tätä lönsimistä kukaan viitsi katsella. Viimeisellä neljänneksellä Keino rypistää vastaan; peli ratkeaa viimeisessä kaarteessa.
https://www.youtube.com/watch?v=f0ICn7-Uaqk

Kalevan kisat veivät kotimaisen median huomion, mutta joo Keino lienee ainoa ulkopuolinen, ja ainakin puolen tusinaa jenkkiä on tullut pikakomennuksella Amerikka-Eurooppa-ottelusta Montrealista, mm. Davenport, Boston ja Matson.
https://www.youtube.com/watch?v=aNseEzPOwXE

Kirjoittaja **Geb Mo** » 20.10.2020 19.19

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 2

Valintakisat

Suomen vapaaurheilumestaruudet viesteissä, 10-ottelussa, 25 000 metrin ratajuoksussa, 3000 metrin esteissä ja 10 kilometrin käynnissä olivat käynnissä Tampereen Pyynikin kentällä 21.-22. kesäkuuta. Kisat olivat samalla valintakilpailut Englannin avoimiin mestaruuskisoihin, joita 20-luvulla pidettiin epävirallisina EM-kisoina.

Esteet oli SM-kisojen ohjelmassa ensimmäisen kerran. Voiton vei tyylikkäällä soolojuoksulla Nurmi, jonka aika 9.54,8 on lajin ensimmäinen epävirallinen SE. Sillä sijoittui maailmantilastossa kolmanneksi vuonna 1922. Seuraaviksi kirmaisseet Järvelä ja Sipilä miehittivät tuloksillaan vastaavasti sijat 8. ja 9. Lukuisat rypemiset vesihaudassa huvittivat yleisöä.

10 kilometrin käynti debytoi kisaohjelmassa myös, vaikka Urheilulehdessä vastustettiin moista pelleilylajia. Voittaja Vesamaa tuhahteli kirjoitelmalle ja käveli lajin ensimmäisen SE:n 52.54,3.

Vilen kipaisi 440 jaardin aidat höntsäillen aikaan 57,3 (vastaa tulosta 57,0 metrimatkalla). Kauden maailmantilastossa sillä vallattiin kuudes sija.

Kolehmaisen kunto on edelleen täyttä rautaa. Nyt kosahti atomeiksi 25 000 metrin ME tuloksella 1.25.19,9. Valinta engelsmannien karkeloihin oli sillä saletti.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854915?page=7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1375967?page=13
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1375940?page=12

Englannin avoimet

Valintakilpailujen jälkeen Suomen ykkösjoukkue matkusti laivalla Englantiin. Joukosta puuttuivat vain Amerikassa asuva Ritola ja pankinjohtaja Myyrä, joka Tampereen karsintojen asemesta rykäisi Terijoella vuoden 1922 maailmantilastossa kolmanteen sijaan oikeuttavan keihäskaaren 62,56.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854916?page=8

Suomalaiset yleisurheilijat esiintyivät Britannian kisoissa rajulla onnistumisprosentilla. Kuuden miehen iskujoukosta viisi palasi Lontoon Stamford Bridgeltä kotiin mestaruuspytty selkärepussa.

Nurmi pesi neljällä maililla Kolehmaisen, joka tosin otti hänelle alimittaisen matkan harjoituksen kannalta. Toisena päivänä Nurmi kävi lämpimikseen voittamassa kahden mailin estekisan, jossa Antwerpenin olympiavoittaja Hodge oli vastaantulija. Kehno ratakaan ei menoa estänyt, korkeintaan hidasti. Turhaan ei Englannin kuningas käynyt ottelun jälkeen lyömässä kättä juoksukuninkaan kera. Viitisentuhatta katsojaa tapitti lehtereillä.

Pörhölä voitti kuulan, Tuulos kolmiloikkauksen, Niittymaa kiekon ja Johansson (myöh. Jaale) keihään, jossa mies kepitti myöhemmin saman vuoden syksyllä yli 63 metriä reuhtaisseen Viron Klumbergin.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854916?page=10
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854914?page=8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1375923?page=3

Kirjoittaja **Geb Mo** » 26.10.2020 08.58

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 23

4.8.1932 OK Los Angeles N 80 m aidat
Naisyleisurheilun pioneeri Mildred ”Babe” Didrikson voittaa keihään lisäksi pika-aidat, jossa hän nitistää maannaisensa Evelyne Hallin niin sanotusti rinnan mitalla. Ratoja 1 ja 2 pinkoville piinkoville daameille mittaavat kellomiehet kummallekin uuden ME:n 11,7.
https://youtu.be/4vjPYnEEClQ?t=504

10.9.1966 Suomi-Ruotsi-maaottelu Helsinki, 1. päivä
Krumlinde kirmaisee voittoon 200 metrillä (juniori Karttunen kuudes), keväällä SE:n 816 Amerikassa potkaissut Stenius kukistaa ilmeisesti uransa viimeisessä kisassa ennen loukkaantumiskierrettä kaikki ruotsalaiset (yksi harvoja Steniuksen hypyistä löydettyjä filmejä), Persson (8.38,0) kylvettää esteissä Kuhan ja kuittaa edellisvuoden tappionsa suomalaiselle, Bendeus liiskaa kuulassa kahdella sentillä Yrjölän, Dahlgren kierähtää voittoon korkeudessa, moukarijermu Asplund ottaa ties kuinka monennen maaotteluvoittonsa ja Nåjde (13.57,6) kepittää vitosen pikajuoksukirissä Ala-Leppilammen. Ruotsi johtaa ensimmäisen päivän jälkeen miesten maaottelua harmillisesti kahdella pojolla.
https://youtu.be/vSwPKngvE20?t=1247

8.9.1974 EM Rooma M 5000 m
Kisasta on Ylen videonauhaholveissa vain loppuvaiheet. BBC sen sijaan on jemmannut koko juoksun. Foster latoo lisää koksia pannuun 3100 metrin kohdalla ja loukkaantumisten vuoksi puolikuntoinen (sinivalkoisten lasien läpi katsottuna) Viren tuumii perässä, että menköön. Myrskylän mies hoitaa kuitenkin pronssin kotiin riuhtaisemalla myöhemmin Gebrselassien managerina toimineen Hermensin ohi loppusuoralla. Päivärinta 13:s.
https://www.youtube.com/watch?v=tD3KLV7R4jA
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/22/yleisurheilun-em-kisat-roomassa-1974

11.6.1988 Leningrad N pituus
Galina Tšistjakova läväyttää pituuden edelleen voimassa olevan ME:n 752. Kolmisen kuukautta myöhemmin Seoulin olympialaisissa ei lentänyt enää yhtä mureasti, joten Jackie Joyner-Kersee ja Heike Drechsler korjasivat kirkkaammat mitalit nenän edestä.
https://www.youtube.com/watch?v=RlQrnP1DN7Q

31.8.2007 MM Osaka N 200 m
Allyson Felix pyyhältää toiseen henkilökohtaisen maailmanmestaruuteensa kovalla tuloksella 21,81. Ero hopeamitalisti Veronica Campbelliin venyy loppusuoralla kuminauhan tavoin 0,53 sekuntiin. Sri Lankan mystinen Susanthika Jayasinghe hiipii kolmanneksi.
https://www.youtube.com/watch?v=3iUmbIYBf7w

Urheilufoorumi

Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Paikallaolijat