Urheilufoorumi

Kirjoittaja **Geb Mo** » 28.09.2020 07.43

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 19

21.8.1920 OK Antwerpen M 3-loikka
Tuulos Tampereelta voittaa Suomen toistaiseksi ainoan olympiakullan hyppylajeissa. Tulos kehnosti järjestettyjen kisojen suopotkupalloon paremmin sopivalla kentällä 14,505. Ruotsin Jansson häviää 2,5 senttiä.
https://www.youtube.com/watch?v=t0RoRNEl9Fg

4.9.1972 OK Munchen M 3000 m esteet
Yllättäen esteisiin kuokkimaan lähtenyt Keino porhaltaa viimeisen kilometrin railakkaasti 2.37,9 ja voittaa koko roskan. Kantanen on kiinni hopeassa, mutta Jipcho niittaa viimeisen kuivaesteen jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=kDZrVw8Q_Is

27.7.1996 OK Atlanta N 100 m
Neljän vuoden takaista voittoaan puolustava Gail Devers ampaisee liikkeelle kuin tykin suusta. Merlene Ottey hyökkää perään yli metrin takamatkalta ja reuhtoo eroa umpeen milli milliltä. Tulos kuulutetaan sen jälkeen, kun maalikameran kuvaa on syynätty minuuttikaupalla. Merlene Otteyn fanclubissa kaivetaan esiin nenäliinoja; 16 vuotta on olympiakultaa jahdattu, eikä vieläkään tullut.
https://www.youtube.com/watch?v=F3ZrH3yh9Ro

21.8.2008 OK Peking N keihäs
Venäjän voimanpesä Maria Abakumova johtaa ennen viimeistä kierrosta. Tsekin Barbora Spotakova kerää sisua Tsekkoslovakian miehityksen 40-vuotispäivänä ja täräyttää poliittisesti latautuneen voittoheiton. Sinänsä Barboran repäisy oli turhaa hikoilua, että Marian arkistopissasta löydettiin uusintatestissä liikaa voltteja.
https://www.youtube.com/watch?v=rB6x6_87oh0

10.7.2016 USA:n olympiakarsinnat Eugene N 1500 m
USA:n valintajärjestelmä arvokisoihin on tunnetusti raaka mutta oikeudenmukainen: karsintakilpailun kolme parasta tulosrajan selvittänyttä lähtee kisoihin, eikä päätöstä muuteta hovissa. Vuonna 2016 naisten 1500 metrillä Jenny Simpson ottaa ykköspaikan murealla kierroksen kirillään. Shannon Rowburynkin polvi nousee keposeen loppusuoralla, mutta kolmannesta olympiapaikasta käydään kauhea tappelu. Tummaverikkö Brenda Martinez ja kanarialintuasuinen Amanda Eccleston ovat viimeisessä kaarteessa sijoilla viisi ja kuusi mutta huomaavat, että edellä puuskuttavista daameista ainakin kaksi alkaa olla kuitti. Koukkaus ulommalle radalle ja nasta lautaan.
https://www.youtube.com/watch?v=mIopimKySjY
Kannustuksesta päätellen Brenda Martinezin huutosakin kuvaama amatöörivideo: https://www.youtube.com/watch?v=ne1Hl2hSARc

Kirjoittaja **varis** » 28.09.2020 08.19

Moses Kiptanuin kilpauran ensimmäinen estekisa Tukholmassa 1991 oli erikoinen. Edellisen vuoden 1500 m:n U20 maailmanmestari jäi vain pari sekuntia maanmiehensä Peter Koechin kaksi vuotta aiemmin samalla stadionilla juoksemasta ME:stä.

"Tulin tänne vain muun joukkueen mukana ja uskoin kilpailevani vasta lauantaina Oslon maililla. Kisoja edeltävänä iltana valmentajani tuli kuitenkin sanomaan, että voisin kokeilla 3000 metrin esteitä. Ajattelin, että mikäpä siinä", Kiptanui kertoi. Ensimmäinen kokeilu esteissä ja tähti oli syttynyt. Sen verran outoa estejuoksu Kiptanuille oli, että hän ei pystynyt seuraamaan minkälaista vauhtia juoksussa pidettiin. "Ajatelkaa miten olisi käynyt, jos olisin tiennyt kuinka lähellä ME:tä ollaan. Silloin olisin juossut viimeisen kierroksen täysillä. Nyt halusin vain voittaa." Tukholman juoksu merkitsi myös välittömästi muutosta Kiptanuin suunnitelmiin. "Tästä lähin vain esteet merkitsevät minulle jotakin. Seuraavaksi alan hioa tekniikkaani ja yritän päästä Kenian MM-joukkueeseen." Tällä hetkellä näyttää siltä, että pääseminen Kenian joukkueeseen on vaikeampaa kuin mitalin ottaminen Tokiossa. Ironista Kiptanuin hienossa juoksussa on se, että Tukholman kisojen järjestäjät saivat maailman kärkiajan lähes ilmaiseksi. Starttirahoja Kiptanui ei saanut kruunuakaan. Järjestäjät maksoivat vain hänen matkansa ja asumisensa. Paljon huomiota osakseen saaneen Santa Monica Track Clubin tuottaminen Tukholmaan maksoi kaikkiaan noin puoli miljoonaa markkaa. Ulospäin näyttävä sirkus osoittautui kuitenkin kuplaksi. Leroy Burell ja Carl Lewis eivät ole huippukunnossa.

Tämä ja muita vanhempia DN-Galan-kisoja https://www.oppetarkiv.se/video/1399681 ... galan-1991
Seuraavana vuonna Moses otti ME:n omakseen https://www.youtube.com/watch?v=IbhQENqD3M0
ja 1995 ensimmäisenä alle 8 minuutin https://www.youtube.com/watch?v=HyWTVcs3IyM

Norjan yu-arkistoista löytyy mm. Timanttiliigan kisat vuodesta 2012 ja toki paljon vanhempia Bislettin kisoja. Vuoden 1981 tonnivitosella jäniksen rooliin palkattu USA:n Tom Byers ampaisi muilta karkuun eikä häntä lopulta saavuttanut edes ME-mies Ovett. https://tv.nrk.no/serie/friidrett/2019/ ... /avspiller

Ilmaisen vpn:n viikoksi saa esim. https://www.avg.com/en-ww/secure-vpn#secure-vpn

Kirjoittaja **Geb Mo** » 28.09.2020 08.43

varis kirjoitti:Ilmaisen vpn:n viikoksi saa esim. https://www.avg.com/en-ww/secure-vpn#secure-vpn

Myös Freedome ajaa asiansa, joskin vuoden tilauksesta joutuu vähän maksamaan.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 29.09.2020 15.30

Vuosi 1921 yleisurheilussa, osa 4

Maailman parhaat yleisurheilijat vuonna 1921

1. Paddock, Amerikka, 100 m/100 y, 200 m/220 y
2. Nurmi, Suomi, 800 m/880 y, 1500 m/1 M, 5000 m/3 M, 10 000 m/6 M
3. Gourdin, Amerikka, pituus, 100 m/100 y
4. Thomson, Kanada, 110 m aidat/120 y aidat
5. Desch, Amerikka, 400 m aidat/440 y aidat

Paddock ansaitsee ykköstilansa, vaikka hänen 10,2-haamutuloksensa 110 jaardilla (100,58 m) ohitettaisiin olankohautuksella. Sen verran usein ja selvästi mies korjaili pikajuoksujen ME-taulukoita hulluna kesänään 1921.

Kakkostilasta käydään tuima ottelu. Pituushypyn maailmanrekordi on kova saavutus millä vuosikymmenellä tahansa. Se vaatii rautaista kuntoa (Owens, Boston), eikä ihanteellisista olosuhteistakaan haittaa ole (Beamon, Powell). Vaaka kallistuu kuitenkin niukasti Nurmen hyväksi. Mies takoi kymppitonnin ME:n lisäksi myös maailmantiloston kärkituloksen 5000 metrillä ja kakkosnoteerauksen maililla. Kykyjensä ylärajoilla Nurmi ei vielä liikkunut; kympin ME:stä lähtee vielä yli puoli minuuttia pois. Gourdinkin toki viihtyi sivulajissaan satasella, mutta ei päässyt tuloksillaan maailmantilaston 10 parhaan joukkoon.

Aiturit vievät sijat 4.-5. Thomson sivusi lyhyissä ME:tään 14,4 ja Desch rykäisi moraalisen ME:n pitkissä.

Kaikkien aikojen parhaat tulokset kävelyjä ja 3000 metrin esteitä lukuun ottamatta nykyisissä olympialajeissa joulukuun 31. päivänä 1921

Mainittakoon, että tämä ei ole virallinen ME-luettelo. Eri lajien eri versioista (suora rata – kaarrerata, metrimatka – jaardimatka) on valittu se suhteellisesti paras.

100 m: 10,4 Paddock, Amerikka, 1921. Epäilyttävä tulos: 110 y (100,58 m) 10,2 Paddock, Amerikka, 1921.
Epäilyttävä tulos ja ammattilainen: 100 y 9,375 Donaldson, Australia 1910. Vastaa 100 metrilla tulosta 10,2.

220 y suora rata: 20,8 Paddock, Amerikka, 1921. Vastaa 200 m:llä tulosta 21,2 täyskaarteisella radalla. 220 y kaarrerata: 21,2 Applegrath, Englanti, 1914. Vastaa täyskaarteisella radalla 200 m:n tulosta 21,1. Applegrathin noteerausta pidettiin pitkään vajaalla kaarteella varustetun 220 jaardin parhaana tuloksena. Valkotakit ovat kuitenkin syynänneet Stamford Bridgen kentästä otettuja valokuvia ja todenneet, että kaarre oli jyrkkä. Yleisurheiluliitto alkoi hyväksyä 200 metrin kaarreradalla tehtyjä ME:itä virallisesti vasta vuonna 1951.

440 y kaarrerata: 47,1 Meredith, Amerikka, 1916 ja 47,1 Dismond, Amerikka, 1916. Afroamerikkalaisen Dismondin tulosta ei hyväksytty ME:ksi, koska hänen tapauksessaan sääntökirjaa tulkittiin pilkulleen. 47,1 vastaa 400 metrillä tulosta 47,4.

880 y: 1.52,2 Meredith, Amerikka, 1916. Vastaa 800 metrillä tulosta 1.51,6. 800 m virallinen ME: 1.51,9 Meredith, Amerikka, 1912.

1500 m: 3.54,7 Zander, Ruotsi, 1917.

5000 m: 14.36,6 H. Kolehmainen, Suomi, 1912.

10 000 m: 30.40,2 Nurmi, Suomi, 1921.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, Suomi, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, Suomi, 1912.

110 y aidat: 14,4 Thomson, Kanada, 1920 & 1921. Vastaa tulosta 14,4 110 m aidoissa. 110 m aitojen virallinen ME: 14,8 Thomson, Kanada, 1920.

440 y aidat: 53,4 Desch, Amerikka, 1921. Vastaa 400 m aidoissa tulosta 53,7. Tulosta ei hyväksytty ME:ksi. Virallinen 400 m aitojen maailmanrekordi: 54,0 Loomis, Amerikka, 1920.

4 x 100 m: 42,2 Amerikka, 1920.

4 x 400 m: 3.16,6 Amerikka, 1912.

Korkeus: 201 Beeson, Amerikka, 1914. Epävirallinen kilpailu: 203 Larsen, Amerikka, 1917.

Seiväs: 409 Foss, Amerikka, 1920.

Pituus: 769 Gourdin, Amerikka, 1921.

3-loikka: 15,52 D. Ahearn, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Kuula: 15,54 Rose, Amerikka, 1909.

Kiekko: 47,58 Duncan, Amerikka, 1912. Epävirallinen kilpailu: 48,27 Taipale, Suomi, 1913.

Moukari: 57,77 Ryan, Englanti & Irlanti (Amerikka), 1911.

Keihäs: 66,10 Myyrä, Suomi, 1919.

10-ottelu: 8412,955 Thorpe, Amerikka, 1912. Thorpen mitalit vietiin ammattilaissyytösten vuoksi vuonna 1913. 1980-luvulla ne annettiin takaisin suvulle. Thorpen ME-tuloksia ei kuitenkaan palautettu ennätysten kirjoihin.

(Lähde: Richard Hymans (ATFS) & Imre Matrahazi (IAAF), Progression of IAAF World Records, 2015 Edition.)

Kirjoittaja **varis** » 04.10.2020 12.44

1954 vitosen ME:tä paranneltiin neljään otteeseen.

Zatopek Pariisissa 30.5.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

Kuts Bernin EM-kisoissa 29.8.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=e2IckeQ2wOw

Chataway Lontoo-Moskova-kaupunkiottelussa 13.10.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 2/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=uPTTX71rOgI

Kuts maaottelussa Prahassa 23.10.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=qkab-fIWhHg

Kirjoittaja **Geb Mo** » 05.10.2020 08.10

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 20

20.6.1942 USA:n mestaruuskisat New York M 100 m, M kuula, M 110 m aidat, M seiväs
Kisat pidetään Randall-saaren stadionilla Manhattanin ja Brooklynin välissä, vaikka Japani on puoli vuotta aikaisemmin hyökännyt Yhdysvaltain laivastotukikohtaan ja Setä Samuli on alkanut kutsua poikiaan Tyynenmeren verileikkeihin. Vuonna 1941 ME:tä 10,2 sivunnut Davis vie satasen metrimatkan (10,5), Bond-elokuvien Jawsin kaksoisolento ja Ranskassa sodan loppuvaiheissa kaatunut Blozis pökkää rautapalloa pisimmälle ja tuntematon Cummins nuolee pika-aidat voittoon ennätyksellään 14,1. Lopuksi sota-ajan ylivoimaisin yleisurheilija maailmassa Warmerdam vempauttaa itsensä bambuseipäällä 463 sentin korkeudella killuvan riman yli, eikä nelitassupudotus hiekalle tunnu hymystä päätellen missään.
https://www.youtube.com/watch?v=9WgVu2CN3zs

3.9.1972 OK Munchen N 100 m
DDR:n tankki Renate Stecher jyrää voittoon ja Australian Raelene Boyle jää jälleen kerran toiseksi. Sittemmin daamit ovat riidelleet julkisuudessa mitalien kohtalosta. Raelene vaatii Munchenin kultamitaleja itselleen, koska DDR:n jälkeenjääneissä paperissa on merkintä Renaten dopingin käytöstä. Renate taas vihjailee, että kyllähän Raelenekin käytti.
https://youtu.be/nq4Fk3XWD0o?t=45
Sanailua ja naljailua: https://youtu.be/cCsGfVTFDms?t=990

1.7.1983 Kalevan kisat Pori N korkeus
Minna Vehmasto floppaa SE:n 191 ja nappaa piletin kuukautta myöhemmin pidettyihin ensimmäisiin MM-kisoihin.
https://www.youtube.com/watch?v=wgYkSilCOwA

14.8.1996 Weltklasse Zurich 5000 m
Järjestäjät ovat latoneet tiskiin vinon pinon dollareita, joten 90-luvun puolivälin parhaat vitosen nielijät Gebrselassie ja Komen on saatu komennettua samalle radalle. Ottelu ratkeaa 150 metriä ennen maalia.
https://www.youtube.com/watch?v=rzox8TroeFA

24.8.2004 OK Ateena M 1500 m
Hicham (copyright Mauri Myllymäki) on oppinut läksynsä piikkarin kantapään kautta eikä enää suin surminkaan änge ryhmän keskelle taklattavksi. Mies ottaa pelitilan haltuunsa jo kaksi kierrosta ennen maalia. Niin sanottu kuoleman kierros (800-1200 m) 53 sekuntiin rassaa kilpakumppaneiden luteita, ja jos joku vielä pyristelee vastaan, niin viimeinen rinki varmuuden vuoksi 52:een.
https://www.youtube.com/watch?v=xRImmnwryNM

Kirjoittaja **Geb Mo** » 05.10.2020 09.28

varis kirjoitti:https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

Aaltoja noiden data.richie.app-leikkeiden esiin onkimisesta.

Kirjoittaja **varis** » 05.10.2020 10.37

1982 Ronolla oli vitosen ME taskussaan, mutta ennätysyritykset peräkkäisinä päivinä Tukholmassa ja Oslossa eivät tuottaneet toivottua tulosta.

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=XrhtZ99Ocxs

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 1/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=BOvhTQM4TqA

Kirjoittaja **Geb Mo** » 05.10.2020 13.04

Tukholman DN-Galan 6.7.1982 taisi olla ensimmäinen ulkomaalainen GP-tasoinen yleisurheilun kutsukilpailu, josta näytettiin erikoislähetys Suomen TV:ssä. Zurich, Berliini, Bryssel ja Oslon taikayö tulivat ohjelmistoon 1985.

Kirjoittaja **varis** » 05.10.2020 14.20

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=YpNfSBD0OvE
https://www.youtube.com/watch?v=m9Me8yNcdyA
https://www.youtube.com/watch?v=xbMSDrTsrJA

Kirjoittaja **Geb Mo** » 05.10.2020 17.53

"Oslon taikayö" ei siis olekaan kokonaan Mauri Myllymäen luomus vaan Helsingin Sanomien toimittaja on käyttänyt jo tuoreeltaan sinne päin olevaa ilmaisua "Bisletin taikayö".

Myllymäen fraasivarastoon "Oslon taikayö" tuli vasta myöhemmin, jolloin hän viittasi Oslossa vuonna 1985 nähtyyn kolmen ME:n iltaan (tai yöhön).

Kirjoittaja **varis** » 05.10.2020 17.57

Kirjoittaja **Volmari** » 05.10.2020 20.50

Nyt kun ajattelee, Ihmeen tapahtumaköyhältä kansainvälinen yleisurheilu tuntuu ennen noita kiertueita. En enää muista edes, miltä pohjalta kilpailut aiemmin järjestettiin ja markkinoitiin. Oliko urheilijoiden käytössä keväällä paperinen yhteisjulkaisu, josta katsottiin, mitä kisoja paikalliset seurat eri puolilla lähinnä Eurooppaa järjestivät? Osassa kai järjestäjän tukena kansallinen lajiliitto, mutta oliko mahdollista tukeutua sponsoriapuun? Missä määrin olivat kutsukilpailuja, missä määrin rakentuivat vapaan ilmoittautumisen varaan?

Kirjoittaja **Geb Mo** » 05.10.2020 21.26

Toisen tulkinnan mukaan yleisurheilun rappio alkoi GP-sirkuksesta, jolloin mm. seuraavat lieveilmiöt vahvistuivat:

- jänisjuoksut, jolloin aito kilpailu henkilö henkilöä vastaan väheni
- yhdenmukaiset sponsoriasut, jolloin katsojien on vaikeampi erottaa urheilijoita toisistaan kutsukilpailuissa
- rahapalkkiot, jotka kannustivat riskinottoon douppaamisen avulla
- maaottelujen katoaminen Ruotsi-ottelua lukuun ottamatta ja Euroopan cupin työntäminen marginaaliin A-B-maajoukkueiden pikkukisaksi

MM-kisat taktiikkajuoksuineen ja aitoine kilpailuineen tosin loivensivat jänisjuoksujen tylsistyttävää vaikutusta. MM-kisoihin eivät kuitenkaan läheskään kaikki edes kansallista huippua edustavat suomalaiset yleisurheilijat pääse.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 06.10.2020 15.40

Vuosi 1921 yleisurheilussa, osa 5

Suomen parhaat yleisurheilijat 1921

1. Nurmi, Turku, 800 m, 1500 m, 5000 m, 10 000 m
2. Tuulos, Tampere, pituus, 3-loikka
3. Myyrä, Savitaipale, keihäs
4. Vilen, Helsinki, 200 m, 400 m, 800 m, 110 m aidat, 400 m aidat
5. Pörhölä, Tornio, kuula

Nurmen ykköstilasta ei tarvitse edes väitellä. ME kymppitonnilla, maailman kärkiaika puolta lyhyemmällä matkalla ja kakkostulos maililla puhuvat tylyä kieltään. Huippukunnossaan Nurmi olisi todennäköisesti tehnyt selvää jälkeä myös vapaaurheilun mestaruuskisoissa 800 metrillä.

Tuulos ansaitsee niukasti kakkostilan pompittuaan tuloksen, joka oikeutti kolmiloikkauksen maailmantilastossa kakkoseksi. Lisäksi hän potkaisi pituutta, vaikka ei siinä lajissa päässyt maailmantilaston 10 parhaan joukkoon. Kalevan kisoissa Tuulos voitti kummatkin pituussuuntaiset hyppyljit.

Myyrä nakkasi kauden pisimmän keihäskaaren maailmassa, mutta jäi pari metriä maailmanrekordistaan. Vapaaurheilun SM-kisoissa ei pankinjohtajaa nähty, minkä ansiosta maailmantilaston ykkösmies (Myyrä) häviää tilaston kakkoselle (Tuulos).

Vilen ei yltänyt yhdessäkään lajissa 10 parhaan joukkoon maailmassa, mutta hääri Suomessa suvereenisti kaikilla sileän matkoilla 200 metristä 800 metriin sekä aidoissa. SM-mitalit piti kantaa matkalaukussa kotiin.

Viides tila menee edellisvuoden olympiavoittajalle Pörhölälle. Peräpohjolan pedon 14,45 kuulassa riitti maailmantilaston kakkostilaan.

Suomen epäviralliset ja tarkistamattomat kaikkien aikojen parhaat tulokset nykyisissä olympialajeissa 3000 metrin esteitä ja kävelyjä lukuun ottamatta joulukuun 31. päivään mennessä 1921

100 m: Epäilyttävä tulos mutta silti virallinen SE: 10,8 Railo, 1907. Paras luotettavampi tulos: 10,9 Härö, 1921

200 m: 22,6 Railo, 1911 & 22,6 Vilen, 1919 & 22,6 Härö, 1921. Vilenin tulos hyväksytty SE:ksi, vaikka aika on otettu vain kahdella kellolla. Railon tulosta taas ei noteerattu SE:ksi, koska se oli tehty ulkomailla.

400 m: 49,8 Vilen, 1921. Vilppilähdön vuoksi joutui ampaisemaan matkaan kolme metriä muiden takaa.

800 m: 1.57,0 Vilen, 1921.

1500 m: 3.59,1 Nurmi, 1921.

5000 m: 14.36,6 H. Kolehmainen, 1912.

10 000 m: 30.40,2 Nurmi, 1921.

Maraton: 2.32.35,8 H. Kolehmainen, 1920. Reitin pituus virallisesti 42 750 metriä. Kolehmaisen tulos vastaa aikaa 2.30.37 42 195 m:llä. Maantiejuoksijoiden tilastoyhdistys väittää reitin pituudeksi 40 kilometriä. Maraton radalla (ammattilaiset): 2.29.39,2 W. Kolehmainen, 1912.

4 x 100 m: 44,3 HIFK, 1914 & 1917.

4 x 400 m: 3.25,7 HIFK, 1920.

120 y aidat: 15,4 Karimo, 1917. Tämä Pohjois-Amerikassa nuolaistu aika vastaa 110 m aidoissa tulosta 15,4. Virallinen SE 110 m aidoissa: 15,8 Wickholm, 1919.

400 m aidat: 55,4 Vilen, 1919.

Korkeus: 185 Laine, 1915. Naisten nykyinen SE 195. Korkeudessa nykyhyppääjät saavat radoista ja muista välineistä etua ehkä vähemmän kuin muissa lajeissa. Toki floppityyli tuo runsaasti lisäsenttejä.

Seiväs: 370 Rauhamaa, 1921. Naisten nykyinen virallinen SE 101 senttiä parempi. Toki hyppyväline on käytännössä eri. Kaikesta huolimatta kummassakin korkeussuuntaisessa hyppylajissa maailman ja Suomen taso oli heikko vuonna 1921.

Pituus: 702 Lehtonen, 1920.

3-loikka: 15,30 Tuulos, 1919.

Kuula: 14,86 Niklander, 1913.

Kiekko: 47,41 Taipale, 1916. Epävirallinen kilpailu: 48,90 Taipale, Suomi, 1914.

Moukari: 48,45, Laiho, 1919.

Keihäs: 66,10 Myyrä, 1919.

10-ottelu: 7596,760 Johansson (Jaale), 1920. Nykyisen pistetaulukon mukaan: 5969 Wickholm, 1914.

Lähteet:
- Matti Hannus, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata
- Martti Jukola, Huippu-urheilun historia
- Esa Laitinen, Suomen yleisurheilun tilasto-osa

Seuravassa jaksossa - joka toivottavasti ilmestyy joskus - voisi alkaa tutkia vuoden 1922 tapahtumia. Heti alkukaudesta aletaan kuulla amerikansuomalaisesta työmiehestä nimeltään Ritola, joka on kova poika juoksemaan.

Kirjoittaja **joe** » 06.10.2020 21.51

Geb Mo kirjoitti:Toisen tulkinnan mukaan yleisurheilun rappio alkoi GP-sirkuksesta, jolloin mm. seuraavat lieveilmiöt vahvistuivat:

- jänisjuoksut, jolloin aito kilpailu henkilö henkilöä vastaan väheni
- yhdenmukaiset sponsoriasut, jolloin katsojien on vaikeampi erottaa urheilijoita toisistaan kutsukilpailuissa
- rahapalkkiot, jotka kannustivat riskinottoon douppaamisen avulla
- maaottelujen katoaminen Ruotsi-ottelua lukuun ottamatta ja Euroopan cupin työntäminen marginaaliin A-B-maajoukkueiden pikkukisaksi

MM-kisat taktiikkajuoksuineen ja aitoine kilpailuineen tosin loivensivat jänisjuoksujen tylsistyttävää vaikutusta. MM-kisoihin eivät kuitenkaan läheskään kaikki edes kansallista huippua edustavat suomalaiset yleisurheilijat pääse.

Onko tuo suomalainen vai kansainvälinen analyysi? Näen pirteitä molemmista ja tekstisi äärellä mieleen nousi erilaisia ajatuksia.

Jänisjuoksuihin liittyen. Milloin keski/kestävyysjuoksut ovat olleet eri puolella maailmaa suosittua katsottavaa jos pointtina on kisa itse, ei ME-tuloksen tms ennätyksen yrittäminen?

Nuo GP-kisat lienevät aika yleisöönmeneviä mutta paljolti siksi jos tarjoavat yleisölle mahdollisuuden nähdä ME-tulos jossakin lajissa. Keski- ja kestävyysmatkalla ilman jänistä ei juuri onnistu, Rudisha juoksi 800m:n ME:n omalla vedollaan OK:ssa 2012 mutta aika harvinaista tällainen on. Ja runsaat yleisömäärät mahdollistavat hyvät palkkiot urheilijoille tai ainakin huipuille ja tokihan rahaa tulee kaikissa lajeissa joiden näkyvyys on vähintäänkin yhtä suuri kuin yleisurheilussa.

Jänisjuoksuihin liittyen minua ihmetyttää kattojärjestön kielteinen suhtautuminen valojänikseen kun kuitenkin ihmis-jänis on ok. Jälkimmäistä on mahdoton kieltääkään mutta ainahan voitaisiin uskotella että jänistä ei ole, ainakaan virallisesti. Ihmis-jänis voi tehdä virheitä, valojänis ei mutta jäniksen onnistumiseen tai epäonnistumiseen eivät muut juoksijat voi mitenkään vaikuttaa. Miksi varmasti onnistuvaa valojänistä ei voida hyväksyä?

Maaotteluista sellainen kysymys että ovatko olleet suosittuja muuallakin, siis ilman että yhtenä osallistujana oli Suomi? Onko ollut vaikka Italia-Ranska maaotteluita?

Kirjoittaja **varis** » 06.10.2020 22.19

Valojänisten käyttöhän on nykyään sallittua. Se oli käytössä Cheptegein vitosen ME-juoksussa ja huomenna kympillä. Maaottelut olivat aikanaan hyvinkin suosittuja, varsinkin 50-luvulla, jolloin vilkkaimpina kesinä saattoi olla 150 kohtaamista eri maiden kesken.

Kirjoittaja **varis** » 07.10.2020 13.56

finishbetter kirjoitti:https://www.youtube.com/watch?v=0P-DmSHLPLo

Legendaarinen 10000me juoksu, legendaarinen Mauri Myllymäki selostaa. Jäätävää settiä!
Kiitos uploadaajalle!

rulezman kirjoitti:Tullaankohan Kenenisan kympin ME:tä rikkomaan koskaan? Tai no, varmasti joskus tullaan, mutta en usko, että ainakaan muutamaan vuosikymmeneen vielä. Kenenisan ME-aikaa lähimmäs on päästy vuonna 2006, mutta silloinkin jäätiin melkein 20 sekuntia. Tällä vuosikymmenellä kukaan ei ole päässyt 27 sekuntia lähemmäs.

10 000 metrin ME-kehitys

26:17.53 Kenenisa Bekele ETH Bruxelles 26.8.2005
26:20.31 Kenenisa Bekele ETH Ostrava 8.6.2004
26:22.75 Haile Gebrselassie ETH Hengelo 1.6.1998
26:27.85 Paul Tergat KEN Bruxelles 22.8.1997
26:31.32 Haile Gebrselassie ETH Oslo 4.7.1997
26:38.08 Salah Hissou MAR Bruxelles 23.8.1996
26:43.53 Haile Gebrselassie ETH Hengelo 5.6.1995
26:52.23 William Sigei KEN Oslo 22.7.1994
26:58.38 Yobes Ondieki KEN Oslo 10.7.1993
27:07.91 Richard Chelimo KEN Stockholm 5.7.1993
27:08.23 Arturo Barrios MEX Berlin 18.8.1989
27:13.81 Fernando Mamede POR Stockholm 2.7.1984
27:22.4 Henry Rono KEN Wien 11.6.1978
27:30.5 Samson Kimobwa KEN Helsinki 30.6.1977
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 2/page.png
27:30.8 David Bedford GBR London 13.7.1973
27:38.4 Lasse Virén FIN München 3.9.1972
27:39.4 Ron Clarke AUS Oslo 14.7.1965
28:15.6 Ron Clarke AUS Melbourne 18.12.1963
28:18.2 Pyotr Bolotnikov URS Moskva 11.8.1962
28:18.8 Pyotr Bolotnikov URS Kiev 15.10.1960
28:30.4 Vladimir Kuts URS Moskva 11.9.1956
28:42.8 Sandor Iharos HUN Budapest 15.7.1956
28:54.2 Emil Zátopek TCH Bruxelles 1.6.1954
29:01.6 Emil Zátopek TCH Stara Boleslav 1.11.1953
29:02.6 Emil Zátopek TCH Turku 4.8.1950
29:21.2 Emil Zátopek TCH Ostrava 22.10.1949
29:27.2 Viljo Heino FIN Kouvola 1.9.1949
29:28.2 Emil Zátopek TCH Ostrava 11.6.1949
29:35.4 Viljo Heino FIN Helsinki 25.8.1944
29:52.6 Taisto Mäki FIN Helsinki 17.9.1939
30:02.0 Taisto Mäki FIN Tampere 29.9.1938
30:05.6 Ilmari Salminen FIN Kouvola 18.7.1937
30:06.2 Paavo Nurmi FIN Kuopio 31.8.1924
30:23.2 Ville Ritola FIN Paris 6.7.1924
30:35.4 Ville Ritola FIN Helsinki 25.5.1924
30:40.2 Paavo Nurmi FIN Stockholm 22.6.1921
30:58.8 Jean Bouin FRA Paris 16.11.1911

Kirjoittaja **Geb Mo** » 07.10.2020 15.40

varis kirjoitti:30:06.2 Paavo Nurmi FIN Kuopio 31.8.1924

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1464241?page=4

Kirjoittaja **Geb Mo** » 07.10.2020 16.14

Kyllä maaottelut kiinnostivat ihmisiä muuallakin kuin Suomessa.

Alan klassikko eli USA-Neuvostoliitto-maaottelu vietiin kylmän sodan aikana Amerikan isoille stadioneille, vaikka yleisurheilu pääsee USA:ssa hädin tuskin kahdenkymmenen suosituimman urheilumuodon joukkoon. Vuoden 1962 USA-Neuvostoliitto-ottelua seurasi Stanfordin yliopiston stadionilla kahtena päivänä yhteensä 150 000 silmäparia. Tosin vuonna 1975 ei Moskovassa Lenin-stadionin lehtereillä ollut juuri ketään.

Maaottelut olivat ilmeisen suosittuja myös Britanniassa - päätellen siitä, että kisoja televisioitiin aina, kun oikeudet oli saatu. Jopa pienempiä maita, kuten Suomea ja Espanjaa, vastaan Helsingissä heinäkuussa 1972 pidetty maaottelu televisioitiin Britanniassa sekä julkisen BBC:n että kaupallisen ITV:n verkossa.

Joku Ranska-Italia-maaottelu tuskin keräsi kummoistakaan yleisömäärää. Mutta eihän yleisurheilu muutenkaan noissa maissa suurta yleisöä kiinnostanut. EM-kisat Roomassa 1974 pidettiin käytännössä tyhjille katsomoille.

Urheilufoorumi

Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Re: Sekalaisia aiheita

Paikallaolijat