Sekalaisia aiheita

Timanttiliiga, GP-kisat, Hippokisat yms.

Valvoja: Tuomaristo

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 26.10.2020 12.16

Geb Mo kirjoitti:10.9.1966 Suomi-Ruotsi-maaottelu Helsinki, 1. päivä
https://youtu.be/vSwPKngvE20?t=1247

Ala-Leppilammesta tuli tuolla vitosella neljäs suomalainen 14 minuutin alittaja Matti Huttusen, Reijo Höykinpuron ja Simo Salorannan jälkeen. Harmi kyllä ei näytetä 800 m:n juoksua, jossa Heikki Pippola on elämänsä kunnossa.

Kuva

Toisenä päivänä Pippola voitti ylivoimaisesti myös 400 m, Hans Lagerqvist päätti Suomen 12-vuotisen voittosarjan seipäässä, Ulla Olsson paranteli pituudessa Ruotsin ennätystä peräti neljästi (598 - 610 - 611 - 617 - 625 - 608), kympillä pelattiin ainakin katsojien mielestä likaista peliä, ja radalle viskottiin pulloja ynnä muuta roinaa, mutta hylkäyksiä ei tullut vaikka vielä maalisuoralla Ala-Leppilammen ohitusyritys rumasti estettiinkin. Hollantilaisen juryn jäsenen mukaan Nåjde olisi diskattu, jos Suomi olisi tehnyt protestin. Joka tapauksessa yksipuolisen sinivalkoisen ylivoima oli siltä erää ohi. Ruotsi voitti tuona kesänä kaikki kuusi maaotteluaan ja Suomen vieraalla maaperällä ensi kertaa 18 vuoteen.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5239
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 26.10.2020 15.04

Mikko Ala-Leppilampi
Spoiler:
Kahdenkymmenen vuoden aikana yleisön suureksi suosikiksi Suomessa noussut kestävyysjuoksija Mikko Ala-Leppilampi kuoli 22. helmikuuta 2005 Pihtiputaalla. Hän oli 61-vuotias, syntynyt 24. heinäkuuta 1943 Kannuksessa yhdeksänhenkiseen perheeseen. Ala-Leppilampi menehtyi törmättyään autolla tien penkkaan.

Hänet autettiin autosta ulos, jonka jälkeen hän totesi, ettei "tässä sen pahempaa sattunutkaan". Hän otti muutaman askeleen ja kaatui hengettömänä tielle.

Viimeiset vuotensa Ala-Leppilampi vaikutti Tuuloksessa.

Hän oli suomalaisen juoksu-urheilun värikkäimpiä henkilöitä 1960- ja 70-luvuilla. Olympiavuonna 1972 Ala-Leppilampi saavutti melkein 3 000 esteiden maailmanennätyksen, mutta viimeinen vesieste oli tilanteessa kohtalokas.

"Mikolla oli siinä vaiheessa 24 sekuntia aikaa juosta ennätys. Pidin kiinni esteestä ja huusin, että anna mennä", muistelee keihäsjätti Jorma Kinnunen Oslon tapahtumia.

Esteeseen otti ensimmäisenä kiinni tossun kantapää ja mies putosi vesihautaan.

Edessä olivat Münchenin olympiakisat samana syksynä. Kisoissa epäonniset tapahtumat jatkuivat.

Helsingin EM-kisoissa 1971 Ala-Leppilampi oli estejuoksussa viides ja Münchenin olympiakisoissa kymmenes.

Ala-Leppilampi mursi kätensä Münchenin juoksussa ja lisäksi hän kolhi kiireessä päänsä pukusuojan naulakkoon ennen juoksuun lähtöä.

Uransa aikana kaikkiaan kymmentä seuraa edustanut Ala-Leppilampi ponnahti pinnalle Kaipolan Vireen riveistä. Kaipolaan muutettuaan Ala-Leppilampi jätti intervallit pois valmennusohjelmistaan ja siirtyi "ronclarkemaiseen" harjoitteluun.

"Olin oivaltanut jo aikaisemmin, että kestävyys lisää nopeutta", hän kertoi.

Ala-Leppilampi juoksi 1966 talvipakkasilla Kaipolassa "tropiikin lämmössä". Hän pakeni kylmyyttä Kaipolan tehtaan paperisaliin, jossa lämpö kohosi lähelle 40 astetta, meteli oli korvia huumaavaa ja happea oli totuttua vähemmän.

Juoksijan askel nousi melkoiseen lennokkuuteen ja seuraava kesä oli mahtava: voitto viestimestaruuskisoissa ja Tampereen Kalevan Kisoissa ykkössija sekä 5 000 että 10 000 metrillä. Kauden komeetta valittiin Budapestin EM-kisoihin, mutta siellä 10 000 metrin matka tuotti pettymyksen: hän keskeytti paraatilajinsa.

Vuonna 1981 Ala-Leppilampi palasi julkisuuteen paljastaessaan kymmenen vuoden takaisia verenvaihtoja.
Kantanen voitti tuon Oslon juoksun ajalla 8.25,8 ja 'Vilkastus' jäi kolmanneksi 8.29,0. ME oli tuolloin 8.22,0 joten hyvin lähellä sen rikkoutuminen olisi ollut ilman Kinnusen karjaisua ja vesihaudassa räpiköintiä.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5239
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 27.10.2020 17.21

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 3

Suomalaisista yleisurheilijoista Nurmi, Kolehmainen ja Pörhölä jatkoivat Englannin avoimista sen ajan ”timanttiliigan” osakilpailuihin Eurooppaan. Nurmi paukutteli Pariisin kolmella maililla ajan 14.42, 6 (vastaa 5000 metrillä noin tulosta 15.15), vaikka joutui Colombesin radalle liian suurilla lainapiikkareilla. Kolehmainen kipaisi kolmanneksi ja kylvetti jälleen kerran vanhan kilpakumppaninsa Viron Lossmannin, joka oli ahdistellut suomalaista loppuun saakka Antwerpenin olympiamaratonilla. Kuulan vei Peräpohjolan peto Pörhölä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854914?page=13
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854918?page=11

Nurmen ja muiden suomalaisten piti otella myös Tukholmassa Svenska Spelen -kisoissa. Siellä heitä ei kuitenkaan nähty. Ruotsin lehdet sivalsivat, että oharin takana olisi ollut suomalaisten urheilujohtajien mahtikäsky. Sen sijaan ketjupolttaja, tuurijuoppo ja Antwerpenin 5000 metrin pronssimitalisti Backman isäntämaasta raatoi sateen liejuksi mylläämällä radalla kymppitonnin 32.12,7. Matkan ME-mies Nurmi ei vetäissyt yhtäkään 10 000 metrin kisaa vuonna 1922.

Suomalaiset oli ilmoitettu myös Frankfurtin kansainvälisiin kisoihin, mutta miehet vain levyttivät Berliinissä. Tiedonkulkuun voisi ehkä kiinnittää huomiota.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854917?page=7

Heinäkuun puolivälin jälkeen kisailtiin Kööpenhaminassa. Niittymaa voitti kuulan ja kiekon. Turhaan ei ollut tanskalainen urheilulehti kehaissut tohkeissaan ennen kilpailuja, että Suomessa tehdään tieteellisen tarkkaa työtä heittourheilun eteen. Backman jatkoi hyviä juoksujaan. Nyt syntyi kymppitonnilla maailman kärkiaika 31.26,0.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854919?page=6

Suomalaisten keihäänheittäjien kuudenkympin klubiin liittyi uusi jäsen, kun juustomestari Rinne nakkasi Tampereella kepin 61,01 metrin päähän heittoviivasta. Vuoden maailmantilastossa sillä lohkesi 8:s sija – suomalaisten jäsentenvälisessä tosin vasta 3:s.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854918?page=5

800 metrin SE:stä nirhaistiin pois ohuin mahdollinen siivu, kun uusi tulokas Tala painoi Kokkolan raviradalla 1.56,9. Vilenin entinen SE oli ollut 1.57.0. Seuraavana päivänä syntyi 1500 metrillä aika 4.01,5, jolla sijoittui vuoden maailmantilastossa neljänneksi. Täysin vertailukelpoisia eivät loivakaarteisilla raviradoilla ravatut tulokset ole normaalikentillä vetäistyjen kanssa. Viralliseksi Suomen ennätykseksi 800 metrin noteeraus kyllä hyväksyttiin ilman suurempia hirnahteluja. Talan juoksu-ura jäi lyhyeksi, sillä mies kuoli murheellisesti angiinaan saman vuoden lokakuussa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506867?page=3

Seuraavassa jaksossa voisi peruuttaa Fordin pirssin ulos tallista ja köröttää Helsinkiin, jossa pidettiin Suomen vapaaurheilumestaruuskilpailut Eläintarhan kentällä 19.-20. elokuuta.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42


Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 28.10.2020 13.21



Vanhanajan tunnelmaa: stadionin lehterit täyteen ammuttu, televisiolla ehdoton porttikielto ja maailman parhaat yleisurheilijat sai paikalle pikkurahalla.

60-luvun moukarihäkki tosin ei väärille teille karannutta lekaa paljon pidätellyt.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 02.11.2020 07.37

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 24

26.11.1956 OK Melbourne N 100 m
Teinityttö Betty Cuthbert ottaa tiukan etukenon ja kiitää voittoon ajalla 11,5 (automaattisella ajanotolla 11,82). 44 vuotta myöhemmin Betty pääsi kiikuttamaan olympiatulta Sydneyn kisojen avajaisissa – tosin pyörätuolissa istuen.
https://youtu.be/EDA5BvvtDsM?t=3688
https://www.youtube.com/watch?v=hEW9lx1r5o8

11.9.1966 Suomi-Ruotsi-maaottelu Helsinki, 2. päivä
Takaa-ajo alkaa. Forssander (voittaja) tosin lanaa pika-aidoissa tulevan valmennuspäällikön Lanamäen (kakkonen). Ruotsin daamit hallitsevat satasta. Haglund dominoi kiekossa, joskin Montosen kourasta kakku matkustaa uuteen henkilökohtaiseen ennätykseen 55,90. Vielä hieman tuntemattomat Bruch ja Kahma miehittävät kaksi viimeistä sijaa. Gärderud kepittää 1500 metrin kiritaistossa Väätäisen, joka kiskoo kolmanneksi. Lagerkvist taivuttaa seivästä 480 ja liiskaa Kairennon. Ruotsin missi Ulla Olsson parantaa neljä kertaa maan ennätystä pituudessa ja lojauttaa lopulta tauluun luvut 625 kuten siivekäs on jo aikaisemmin todennut. Nilssonin karju rikkoo härmäläisten kolmoisvoiton keihäässä. Nåjde ja Ala-Leppilampi ottavat jälleen yhteen kympillä, joskin koko roskan vie jo 3000 metrin esteet hoidellut Persson. Ruotsi voitti valitettavasti joskin ansaitusti sekä miesten että naisten maaottelun.
https://youtu.be/vSwPKngvE20?t=1353

29.8.1978 EM Praha N pituus
Liettualainen Wilma Bardauskiene roiskaisee karsinnassa jälleen uuden ME:n (709). Viikkoa aikaisemmin hän oli jo rikkonut seitsemän metriä ensimmäisen kerran maailmassa (707). Huipulta valuttiin nopeasti alas, sillä Moskovan olympialaisiin Wilmaa ei enää valittu.
https://www.youtube.com/watch?v=nynA-Gmh2r8

6.8.1984 OK Los Angeles M 800 m
Nykyinen yleisurheiluliiton tappi lordi Coe on tällä kerralla muistanut nauttia järkevyyspillerin. Hän on iskuetäisyydellä viimeisessä kaarteessa, kun Cruz rynnii ohi vauhdinpitäjä Koechin, joka on kenialaisten joukkuetaktiikassa heitetty bussin alle. Loppusuoralla Coe sutii tyhjää ja Cruz koikkelehtii (toinen jalka kaksi senttiä toista lyhyempi) olympiakultaan. Britille jälleen luu eli hopea käteen. Pari vuotta myöhemmin vaikeaan auto-onnettomuuteen joutuneelle Jonesille pronssi, tuleva kaksinkertainen maailmanmestari ja raiskauksista vankityrmässä istunut isä-Konchellah neljäs ja koronatautiin keväällä 2020 kuollut Sabia viides. Hengitysongelmista kärsinyt Ovett nakkaa pyyhkeen kehään jo viimeisessä kaarteessa.
https://youtu.be/KPbtZ5kyN0E?t=9642 (filmi)
https://www.youtube.com/watch?v=UpiA13XjOi8 (TV)

19.7.2002 Kalevan kisat Joensuu M moukari
Karjalainen veivaa kisaennätyksen 80,03, jonka hän tosin kilautti 17 sentillä hiutaleiksi seuraavan vuoden Kalevan kisoissa Helsingissä. Sen jälkeen ei 80 metrin parempaa puolta olekaan SM-kisoissa lekalla möyhennetty.
https://www.youtube.com/watch?v=TmERCyttY6U
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja finishbetter » 02.11.2020 23.09

https://www.youtube.com/watch?v=HOnfs8F49FE&ab_channel=Yleisurheilunostalgiaa

Jällen kerran tämä youtube kanava on ladannut todellisen helmen, Kevin Youngin Me Juoksu, Maurin selostamana! Tuo muistoja mieleen! :ylos:
Foorumin virallinen sekopää
finishbetter
Foorumin sekopää
 
Viestit: 2200
Liittynyt: 20.08.2016 18.08

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 03.11.2020 11.57

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 4

Vapaaurheilun mestaruuskisat Helsingin Eläintarhassa 1922

Suomen vapaaurheilumestaruuskilpailut alkoivat Helsingin Eläintarhan kentällä 19. elokuuta 1922. Fordin pirssi saatiin pysäköityä laittomasti läheisen huvilan takapihalle.

Suomalaisten odotukset olivat korkealla. Nyt iskettäisiin pöytään sellaiset tulokset, että ulkomaanpellet vapisisivat horkassa niitä lukiessaan. Rouva Fortuna käänsi härmäläisille kuitenkin pyylevän takapuolensa: kumpanakin kisapäivänä satoi lotisemalla. Etenkin hyppylajeissa oli toivotonta tehdä tulosta, sillä ponnistuspaikkojen pitävyys ei merkittävässä määrin eronnut lehmänläjästä. Tässä valossa Tuuloksen voittolaaki 14,71 kolmiloikkauksessa oli suorastaan hyvä. Rautapallon pökkääjät, limpunviskojat ja keppimiehet joutuivat taistelemaan liejuisen heittovälineen kanssa.

Nurmi osallistui vain 1500 metrille. Hän lähti vetämään. Viipurin Urheilijoiden Järvelä rohkeni seurata, mutta hyytyi pahoin lopussa. Siinä hullunkyydissä kun maailman parhaatkin vetävät itsensä piippuun. Nurmen voittoaika mutavelliä muistuttavalla radalla oli 4.01,9. Raviradalla lupaavia tuloksia ravannut Tala oli toinen ja täysin kuitti Järvelä kolmas.

Vuoden 1922 ehkä kiinnostavin laji kansallisesti oli 200 metriä. Ennätyskarkeloista saatiin esimakua jo kesäkuussa, jolloin Härö porhalsi liiallisen myötätuulen avittamana 22,4. Kotkan mies sai Kalevan kisoissa parhaan lähdön, mutta kangistui kalkkiviivoilla, jolloin Australiassa vuonna 1972 kuollut Drisin rynni takaa voittoon uudella SE:llä 22,5. Moraalisesti SE olisi kuulunut myös Härölle, jolle ei otettu virallisesti aikaa mutta joka jäi voittajasta vain noin 20 senttiä eli 2-3 sadasosasekuntia. Kolmas potentiaalinen puolen ratakierroksen ennätyksen tavoittelija Vilen ei osallistunut 200 metrille vaan jyräsi voittoon pika-aidoissa, 400 metrillä ja 800 metrillä, jolla kukistui tuore SE-mies Tala. Härö kuittasi 200 metrin tappionsa reuhtomalla paddockmaisella loppuhypyllä satasen voittoon ajalla 10,9, joka sivusi moraalista SE:tä (Railon 10,8-tulosta vuodelta 1907 on lupa tervehtiä mitä suurimmalla epäilyksellä).

Olympiavoittaja Pörhölä voitti rallatellen kuulantyönnön, vaikka oli vähällä myöhästyä karsinnasta. Pohjanmaan juna oli myöhässä, joten Peräpohjolan peto loikkasi urbaanin legendan mukaan liikkuvasta vaunusta pois Eläintarhan kentän kohdalla, hölkkäsi kieli vyön alla areenalle ja ehti karsintaan mukaan toisen työntökierroksen alkaessa. Kuulakehässä nähtiin tänä vuonna ensimmäisen kerran uusien sääntöjen määräämä puinen reunus ringin sillä puolella, josta rautapallo lentää ulos.

Pankinjohtaja Myyrä Savitaipaleelta suvaitsi tällä kerralla näyttäytyä Kalevan kisoissa. Keihäänheiton kaksinkertainen olympiavoittaja vietti todennäköisesti välivuotta ja hävisi Johanssonille. Yksikään kilpailija ei olosuhteiden vuoksi päässyt yli 60 metrin, mikä kirjattiin aikakirjoihin hienoinen häpeän puna naamavärkissä.

Suomen Urheilulehden toimitussihteeri ja myöhemmin radion urheiluselostajana kunnostautunut Jukola otti pronssia pitkissä aidoissa. Bengström uusi vuoden takaisen SM-kultansa.

Kalevan maljaa ei tarvinnut retuuttaa paikasta toiseen, sillä se pysyi edelleen HIFK:n toimistossa.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854922?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393140?page=6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393138?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1485048?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1485043?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevan_kisat_1922

Seuraavassa jaksossa tutkitaan, mitä tapahtuu, kun huippukuntonsa syyskuuhun ajoittanut Nurmi päästetään mellastamaan radoilla.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja finishbetter » 07.11.2020 22.24

Yleisurheilunostalgia kanava on taas postannut litää kontenttia! hienoa työtä tekee! Mahtaako olla tälläkin sivustolla aktiivinen ?
Foorumin virallinen sekopää
finishbetter
Foorumin sekopää
 
Viestit: 2200
Liittynyt: 20.08.2016 18.08

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 08.11.2020 00.14

Uppaaja taitaa olla kenttäkuuluttaja https://twitter.com/AtsoVanska joka muuttaa digitaaliseen muotoon Katajan valmennuspäällikkö https://twitter.com/jarkum1971 vanhoja VHS-nauhoja.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5239
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja finishbetter » 08.11.2020 00.26

:ylos: Näille jos näin on!
Foorumin virallinen sekopää
finishbetter
Foorumin sekopää
 
Viestit: 2200
Liittynyt: 20.08.2016 18.08

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 09.11.2020 08.11

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 25

7.8.1932 OK Los Angeles M maraton
Argentiinan Zabala vie maratonin, Suomen Toivoselle pronssi. Los Angelesin rantabulevardeilla juostun kisan filmillä vilahtavat ohimennen Kyrönen ja Virtanen, jotka keskeyttivät. Leikistä luopuneiden joukkoon olisi todennäköisesti liittynyt myös Nurmi, jos olisi saanut juosta. Lääkäri Savolainen oli tutkinut Nurmen akillesjänteen laivamatkalla Atlantin yli ja todennut, että tuolla koivella ei juosta edes viittä kilometriä.
https://www.youtube.com/watch?v=1LrbUhoglEw

19.9.1969 EM Ateena N 4x400 m
Mexicon kisojen ratakierroksen kaksi parasta Colette Besson ja Lillian Board ottavat tuimasti yhteen pitkän viestin ankkuriosuudella. Colette näyttää karkaavan letti hulmuten, mutta loppusuoralla tapahtuu kummia. Molemmat kilpakumppanit valitettavasti kuolivat myöhemmin syöpään: Colette vuonna 2005 ja Lillian jo 1970.
https://www.youtube.com/watch?v=6mVU72-bZ-Y

26.6.1977 Lontoo M maili
Ovett kirmaisee mureaan voittoon maailmantilaston kakkosajalla 3.54,69. Paunonen Suomesta niistää loppusuoralla edellisvuoden olympiavoittajan Sir John Walkerin ja kipaisee kovassa seurassa kolmanneksi edelleen voimassa olevalla SE:llä 3.55,65.
https://www.youtube.com/watch?v=wvYYUi9HDew

29.7.1982 Maailmankisat Helsinki N keihäs
Tiina Lillak nakkaa ensimmäisen ME:nsä 72,40. Seuraavana kesänä lensi vielä pidemmälle.
https://www.youtube.com/watch?v=E2pV-VTWcP0

30.8.2007 MM Osaka M pituus
Nuorna miesnä nopeuttaan väläyttänyt Howe (200m 20,28) potkaisee viimeisellään johtolukemat 847 ja katsomossa istuva mutsi pysyy vain niukin naukin nahoissaan. Saladino ei siitä häiriinny vaan lojauttaa perään 857, jolla kultamitali matkustaa Panamaan.
https://www.youtube.com/watch?v=f-mY_cw_cCU
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42


Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 10.11.2020 17.01

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 5

Häröilyä radalla - Vilenillekin SE

200 metrin SE iskettiin jälleen tohjoksi 2. syyskuuta Helsingin Eläintarhassa. Vilen pyyhkäisi HKV:n kisojen alkuerissä 22,4 ja kohensi Drisinin entistä, vain noin parin viikon vanhaa ennätystä sekunnin kymmenyksellä. Loppukilpailussa tuore SE-mies sai kuitenkin antautua Härölle, joka raatoi vastatuuleen 22,8. Kiekonheiton kaksinkertainen olympiamitalisti Taipale palasi heittoeläkkeeltä ja nakkasi limpun ohimennen 43 metrin päähän. Niittymaa vei voiton.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854924?page=9

Kolehmaisen ME vitosella on lujaa tekoa. Edes huippukuntoinen Nurmi ei saa sitä rallatellen hajalle. Kunnon lisäksi ainakin olosuhteiden ja päivän vireen pitää olla tapissa. Nurmi oli jo lämmitellyt kirmaisemalla kotimaassa elo-syyskuun vaihteessa sekä 2000 että 3000 metrin ME:t. Tukholmassa 10. syyskuuta petti kuitenkin olosuhde: kisapäivänä olympiastadionilla satoi, joten Turun mies kykeni ”vain” aikaan 14.48,1.

Ilman SE:tä ei Tukholmasta kuitenkaan tultu kotiin. Härö reuhtoi satasella 10,8 ja liiskasi voittopinkaisullaan Saksan nopsajalan Houbenin. Ainakin moraalinen SE oli hoidettu kotiin (Railon 10,8-tulos vuodelta 1907 on epäilyttävä). Ellei Tukholman näyttö riittänyt, niin Kotkan mies puksutti viikkoa myöhemmin kotimaassa vielä uudestaan 10,8.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854926?page=1

Nurmi 14.35,3 – Kolehmaisen lyömätön ennätys on lyöty

Nurmi sai neuvoteltua Tukholman järjestäjien kanssa uuden ennätyskokeen kahden päivän päähän edellisestä. Mies jolkotti tasaista vauhtia, vilkuili aika ajoin kelloaan ja nuoli kaarteiden reunat ahnaasti kuin Viren konsanaan. Kaksi kierrosta ennen maalia Nurmi oli kaksi sekuntia aikatauluaan jäljessä. Mies iski viimeisen vaihteen pykälään ja kiisi viimeiset kierrokset hippulat vinkuen, joten Kolehmaisen mahdottomana pidetty ME parani 1,3 sekunnilla. Uudet lukemat 14.35,3.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854927?page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502806?page=7
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1484921?page=3

Kolehmainen ei häiriintynyt ennätyksensä menetyksestä, mitä nyt kipaisi Viipurin vanhalla urheilukentällä pian sen jälkeen ME:n 30 000 metrillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854928?page=10

Hoffille ME 412

Kansainvälinen yleisurheilukausi pääsi tosimielellä vauhtiin vasta syyskuussa. Ruotsin, Norjan ja Tanskan välisessä maaottelussa Kööpenhaminassa taivutti Hoff seipäässä uuden ME:n 412. Se ei jäisi norskin viimeiseksi. Hoff oli omalaatuinen persoona, joka mm. omisti kotimaassaan urheilulehden. Jos hän ei pitänyt kilpailevan urheilulehden kirjoittelusta, hän osti sen. Johan vaimeni kritiikki. Tyyliltään Hoff muistutti vuosisata myöhemmin loistanutta Duplantisia: raju vauhti ja riman päällä tehokas linkkuveitsi naks ja niks.

Ruotsalainen urheilulehti haukkui triangeliottelun järjestelyt lyttyyn. Erityisesti toimittajaa risoi paikalle tilattu bändi, joka soitti villejä foxtrotteja. Sama ongelmahan vallitsee yleisurheilukisoissa edelleen vuosisata myöhemmin – ehkä jopa pahempana.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854926?page=8

Kausi päättyi Suomen yleisurheiluhistorian ensimmäiseen maaotteluun. Ranska-Suomi-ottelusta on lisää aikaisemmin:
viewtopic.php?f=9&t=3753&start=20

Seuraavassa jaksossa voitaisiin katsoa, miten Ritola pärjäsi kauden ehkä kovimmassa yleisurheiluottelussa eli Amerikan mestaruuskisoissa rapakon takana.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Volmari » 11.11.2020 00.07

Geb Mo kirjoitti:Ruotsin, Norjan ja Tanskan välisessä maaottelussa Kööpenhaminassa taivutti Hoff seipäässä uuden ME:n 412.


Taivuttiko? :o
Volmari
Elävä legenda
 
Viestit: 1957
Liittynyt: 21.08.2015 21.45

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 11.11.2020 02.43

Kenties taivutti itsensä? Taipui toki bambukin hitusen. https://youtu.be/WewwFxXdzbg?t=27
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5239
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja varis » 11.11.2020 03.26

Geb Mo kirjoitti:Englannin avoimet

Valintakilpailujen jälkeen Suomen ykkösjoukkue matkusti laivalla Englantiin. Joukosta puuttuivat vain Amerikassa asuva Ritola ja pankinjohtaja Myyrä, joka Tampereen karsintojen asemesta rykäisi Terijoella vuoden 1922 maailmantilastossa kolmanteen sijaan oikeuttavan keihäskaaren 62,56.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854916?page=8

Suomalaiset yleisurheilijat esiintyivät Britannian kisoissa rajulla onnistumisprosentilla. Kuuden miehen iskujoukosta viisi palasi Lontoon Stamford Bridgeltä kotiin mestaruuspytty selkärepussa.

Nurmi pesi neljällä maililla Kolehmaisen, joka tosin otti hänelle alimittaisen matkan harjoituksen kannalta. Toisena päivänä Nurmi kävi lämpimikseen voittamassa kahden mailin estekisan, jossa Antwerpenin olympiavoittaja Hodge oli vastaantulija. Kehno ratakaan ei menoa estänyt, korkeintaan hidasti. Turhaan ei Englannin kuningas käynyt ottelun jälkeen lyömässä kättä juoksukuninkaan kera. Viitisentuhatta katsojaa tapitti lehtereillä.

Pörhölä voitti kuulan, Tuulos kolmiloikkauksen, Niittymaa kiekon ja Johansson (myöh. Jaale) keihään, jossa mies kepitti myöhemmin saman vuoden syksyllä yli 63 metriä reuhtaisseen Viron Klumbergin.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854916?page=10
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854914?page=8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1375923?page=3

Postauksen päivämäärällä ilmaantunut myös videomateriaalia ko. tapahtumasta. Melkoista räpiköintiä oli vesiesteen ylitys vielä tuolloin. Jos videon lopussa esiintyvä seiväshyppääjä on kilvan voittanut Hoff, niin hänen käsissään seiväs kyllä jo taipui, rima tosin taipui vielä enemmän.
https://youtu.be/InSrSEM-KpM

40- ja 50-luvulla tapahtuma ei ilmeisesti suomalaisia napannut, mutta 60-luvulla saavutettiin useampikin Englannin mestaruus.
http://www.nuts.org.uk/Champs/AAA/
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5239
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 11.11.2020 09.05

varis kirjoitti:Kenties taivutti itsensä? Taipui toki bambukin hitusen. https://youtu.be/WewwFxXdzbg?t=27


Kyllä vanhoina aikoina joutui ainakin itseään taivuttamaan siinä hypyn vaiheessa, kun kaviot olivat kauimpana maan pinnasta.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 16.11.2020 09.39

Viisi vanhaa yleisurheiluvideota, osa 26

6.7.1912 OK Tukholma M keihäs
Härmän jätkät lähtevät kohtalaisin toivein keihään loppukilpailuun, jonka vie kuitenkin isäntämaan kokenut jermu Lemming. Tuleva jääkärimajuri Saaristo korjaa hopean, sisällissodassa Helsingin tuomiokirkon portaille ammuttu Halme on 4:s, tuleva matematiikan opettaja ja runoilija Siikaniemi 5:s, tuleva kaksinkertainen olympiavoittaja ja teinivuosiensa viimeisiä päiviä Tukholmassa viettävä Myyrä 8:s, tuleva urheilupomo Peltonen 9:s ja monitoimiatleetti (mm. 100 metrin SM-voittaja 1911) Kukko 18:s. Kahden käden yhteistulosten kisassa Suomeen tuli kolmoisvoitto Saariston johdolla, mutta ei noita ohjelmasta poistettuja lajeja nykyisin enää oikein arvosteta.
https://www.youtube.com/watch?v=iIJZ4pPBdYs

18.-19.7.1959 USA-Neuvostoliitto-maaottelu Philadelphia
Historian toinen jättiläisten ottelu pidetään Philadelphiassa jo 1920-luvulla rakennetulla Franklin Fieldillä, joka muistuttaa hieman Tukholman olympiastadionia. Ruotsalaiseen malliin Franklin Fieldinkin rata on alimittainen, joten 800 metriä pidemmät matkat kipaistaan ratoja 5-8 pitkin. Chicagon nopein nainen Barbara Jones kepittää satasella Vera Krepkinan, joka vuotta myöhemmin teki peliliikkeen ja voitti olympiakultaa pituudessa. Muutama päivä sitten 90 vuotta täyttänyt Bell lojauttaa lankulta 810 ja jää vain tuuman verran Owensin ME:stä. Kaikkien aikojen limpunviskojiin kuuluva Nina Ponomarjeva (kultaa 1952 ja 1960, pronssia 1956) kylvettää Earlene Brownin. Kuulassa 116 perättäistä voittoa urallaan kerännyt O´Brien on jälleen pitelemätön. 1500 metrin kyttäysjuoksussa Oregonin pojat Burleson ja Grelle heittävät pikajuoksuvaihteelle 200 metriä ennen maalia ja hoitavat kaksoisvoiton kotiin, vaikka toinen neuvostomaileri panee toki hanttiin.
https://www.youtube.com/watch?v=cy1VRmGqhhg

28.7.1980 OK Moskova M pituus
Tanakasti ravittu lihaskimppu Dombrowski potkaisee 854, joka jää vain kaksi senttiä Myricksin edellisvuonna hyppäämästä tasankoratojen ME:stä. DDR:n sällin voittotulos on kova; Myricksilla tai nuorella Lewisilla olisi ollut täysi työ sen kanssa, jos USA olisi ollut mukana.
https://www.youtube.com/watch?v=CZW7VO1PkHA

4.6.1999 USA:n yliopistomestaruudet Boise, Idaho N 800 m
Suomalainen naisenergia rehotti Amerikan yliopistokisoissa vuosituhannen vaihteessa. Joukon vaalein Tytti Reho SMU-yliopistosta Dallasista sijoittuu 800 metrillä neljänneksi 1999. Salskea Claudine Williams Louisianan valtionyliopistosta eli LSU:sta kirmaisee voittoon rohkealla taktiikallaan. Tytti voitti koko roskan seuraavana vuonna, mutta valitettavasti siitä kisasta ei ole vielä ilmestynyt rainaa Youtubeen.
https://www.youtube.com/watch?v=B-JpvKAl418

3.-4.8.2012 OK Lontoo N 7-ottelu
Jessica Ennis raataa kotiyleisön huutomyrskyn keskellä railakkaat pojot 6955 - joskin jää hieman Carolina Klüftin ja Sabine Braunin noteerauksista (Jackie Joyner-Kersee painii omassa sarjassaan). Lyhyissä aidoissa Jessica nuolee huippuajan 12,54, joilla olisi ollut tekoa erikoiskilpailussakin. Ottelu huipentuu 800 metrin juoksuun, joka käydään brittiläisen yleisurheilun riemuehtoona (Jessica Ennisin voiton lisäksi Rutherford vei pituuden ja Farah kympin).
https://youtu.be/uF-L2LRXai8?t=640 (100 m aidat, korkeus)
https://www.youtube.com/watch?v=uLCj4U_jGmc (kuula, 200 m)
https://youtu.be/lD7InH6eslk?t=595 (pituus, keihäs)
https://youtu.be/mQybhPncP1A?t=6589 (800 m)
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Sekalaisia aiheita

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 19.11.2020 00.13

Yleisurheilua vuonna 1922, osa 5

USA:n avoimet 1922 - kärkitulokset maililla ja pituudessa, Ritola toinen

Yhdysvaltain avoimista mestaruuksista rata- ja kenttäurheilussa miteltiin vuonna 1922 Weequahic Parkin kentällä Newarkissa, New Jerseyssä – vain noin peninkulman päässä New Yorkin Manhattanista. Olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, sillä pehmeä rata otti suuremmat luulot pois huipputuloksia kärttäviltä. Otteluiden ajankohta oli nykyajan näkökulmasta erikoinen: 9.-11. syyskuuta. Nykyisinhan USA:n mestaruuskisat pidetään lähes aina kesäkuun jälkipuoliskolla.

Vuoden 1922 taistot olivat myös viimeiset, jotka oli tarkoitettu vain miesoletetuille. Maan mestaruudet naisten lajeissa ratkaistiin ensimmäisen kerran seuraavana vuonna samalla kentällä.

Kisat menettivät jonkin verran hohtoaan, koska maailman nopein mies Paddock jäi pois. 100 jaardilla pyyhkäisi voittoon McAllister New Yorkista ajalla 10,1 (vastaa 100 metrillä kehnohkoa tulosta 11,0; Suomen Härö olisi saattanut pyyhkiä miehellä pöytää tai ainakin rataa).

Ray kipaisi maililla maailman kärkituloksen 4.17,0, joka vastaa 1500 metrillä noin tulosta 3.59,5. Mies täydensi mitalikokoelmaansa hoitamalla pronssin kotiin puolella maililla.

Olympiavoittaja Thomson otti mestaruuspytyn pika-aidoissa keskinkertaisella tuloksella 15,3 ja alkoi vähitellen vetäytyä kilpakentiltä. Pariisin kisoissa ei 20-luvun alun kovinta aitojen nuolijaa enää nähty.

Valtikka alkoi vaihtua myös pituudessa. Tuleva Pariisin kisojen olympiavoittaja ja tuleva maailmanennätyksen haltija Hubbard potkaisi 745 ja liiskasi ME-mies Gourdinin (731). Ensimmäinen afroamerikkalainen olympiavoittaja (yksilölajeissa) voitti lämpimikseen myös kolmiloikkauksen, kun oli kisahurmokseen päässyt.

Hyppylajeissa väläytettiin muitakin kohtalaisia tuloksia. Alberts ja tuleva olympiavoittaja Osborn kiepauttivat itsensä 196 sentin korkeudella killuvan riman yli ja tekivät uuden kisaennätyksen. Sen sijaan amerikkalaisille seiväsmiehille kasvoi tatti otsaan, sillä Knurek (396) ja Spearrow (396) jäivät senttikaupalla Norjan Hoffin muutama päivä aikaisemmin jos ei taivuttamasta niin ainakin vempauttamasta ME:stä 412.

Suomalaismenestystäkin nähtiin. Työmies Ritola ravasi viidellä maililla toiseksi. Hopeamitalit alkoivat käydä tutuiksi Peräseinäjoen sudelle, sillä viikkoa aikaisemmin kouraan lyötiin samalta matkalta samanlainen medaljonki New Yorkin mestaruusotteluissa.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854929?page=4 (osa tuloksista väärin)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854927?page=9
http://trackfield.brinkster.net/USATournaments.asp?TourCode=N&Year=1922&Gender=M&TF=T&P=F&By=Y&Count=
http://trackfield.brinkster.net/USATournaments.asp?TourCode=N&Year=1922&Gender=M&TF=F&By=Y&Count=&P=F
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1068
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

EdellinenSeuraava

Paluu Kilpailut, tulokset yms.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa