Tämä ei ole niin että haluaisin lopettaa joitakin yu-lajeja ja kenties ottaa muita tilalle vaikka tekstissä saattaa olla sentyyppisiä osia. Toimivaa systeemiä ei kannata lopettaa ja/tai uudistuksieni myötä kokonaistilanne huononisi vrt nykytilanne. On kuitenkin niin että itse arvostan joitakin lajeja enemmän kuin toisia ja yritän kertoa miksi. Kiva jos joku kommentoi.
Kaikkein eniten arvostan kestävyysjuoksuja. Minusta se on eniten urheilua, kovin laji, jossa ratkaisee kunto eikä välineet eikä tuurilla ole mitään osaa eikä arpaa. Vaikka tietysti on vähän, joku voi kompastua tai sitten voittajan voi määrittää kisan luonne, onko hidas- vai nopeavauhtinen kisa, samoista juoksijoista voi löytyä eri voittaja riippuen siitä matkavauhdista. Mutta silti. Minusta kestävyysjuoksija on enemmän "urhelija" kuin vaikka moukarinheittäjä tai seiväshyppääjä joiden kohdalla kyse ei ole väheksymisestä vaan vertailusta.
Pikajuoksuissa minua hieman kiusaa lähdön onnistumisen suuri merkitys. Kun halutaan ottaa selville nopein, silloin minusta reaktionopeus tms ei ole arvioitava kriteeri vaan vain se kuka juoksee nopeiten.
Eri lajeissa minua häirtsee hieman myös osan lajeista "keinotekoisuus" (paino sanalla hieman, se ei ole kovin paljon mutta on vähäsen). Minä ymmärrän keihäänheiton sikäli koska alunperin se oli metsästysase ja oli luonnollista kisata siitä kuka onnistuu heittämään keihään kaikkein pisimmälle, miksei myös tarkimmin. Mutta muita heittolajeja en niinkään ymmärrä koska niillä välineillä ei ole oikein mitään luonnollista käyttötarkoitusta.
Seiväshypyssä minua kiusaa se että kyseessä lienee eniten "välineurheilu" (jos moniotteluita ei lasketa). Hyppääjillä on ja pitää olla hirveän monta seivästä, väliin vaihtavat seipään erikseen joka korkeudelle. Eikö olisi mahdollista että kullakin hyppääjällä olisi vain yksi standardien mukainen seiväs jota saisi vaihtaa vain jos edellinen hajoaa? Tässä lajissa on hieman liikaa tekniikkaa ja muuta ylimääräistä minun makuuni, ollakseen yleisurheilulaji. Korkeushyppy taas on ihan hyvä laji.
No sitten kävely. Tässähän meillä suomalaisilla on tunnesidettä lajiin ja sitä ei oikein viitsisi arvostella mutta en minä nyt oikein tiedä. Miksi kävellä (jota tuomareiden pitää tarkkailla silmä kovana koko ajan) vaikka juoksemalla pääsisi lujempaa? 50km kävely on huikea matka siksikin kun kestää kauan mutta olisikohan suunta huonompaan jos sen sijaan olisi juoksukisa joka kestäisi sen 3,5-4 tuntia. Ei minusta, ainakaan välttämättä. Se asiassa toki muuttuisi että kävelyssä eurooppalaisetkin voi menestyä, juoksussa ei samoissa määrin.
Kaikkea sitä kirjoitteleekin kun ei tule unta.