Sekalaisia aiheita

[Geb Mo]

220 jaardin aitajuoksu suoralla radalla



Brasilian Dos Santos paukutteli viikonloppuna Bostonin sirkuksessa 200 metrin aidat suoralla katuradalla kaikkien aikojen toiseksi parhaaseen automaattisella ajanotolla mitattuun tulokseen 22,11.

Lajia kutsutaan mataliksi aidoiksi, koska ylitettävä este on vain 76,2 senttiä korkea eli sama kuin naisten 400 metrin aidoissa. Niinpä myös sileän pikajuoksijat pystyvät menestymään, koska aidat voidaan juosta porhaltaa yli.

Ennen 1950-lukua virallisiksi ennätyksiksi hyväksyttiin vain suoralla radalla nuolaistut tulokset, koska kaarreratojen muoto vaihteli, jolloin tulokset eivät olleet vertailukelpoisia.

220 jaardin aitoja suoralla radalla juostiin Amerikassa lähes sadan vuoden ajan. Laji lisättiin Yhdysvaltain mestaruuskisojen ohjelmaan vuonna 1887, jolloin voiton vei Copland ajalla 27,0. Yliopistojen mestaruuskisoissa (IC4A) tittelistä kisailtiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1877. Massiivisilla kainalopalloa varten rakennetuilla urheilukentillä matkaan sännättiin yleensä tunnelista katsomon alta.

Ensimmäisen IAAF:n hyväksymän ME:n 23,6 takoi saksalaisjuurinen yhdysvaltalainen Kraenzlein New Yorkissa NCAA-kisoja edeltaneissä yliopistojen mestaruusmittelöissä toukokuussa 1898. Kraenzlein uudisti aitajuoksua, sillä hän heitti ensimmäisenä aiturina etutassun suorana aidan yli, ja ponnistava käpälä seurasi koukussa perässä.

Pariisin toisten oilympialaisten 400 metrin aitakilpailussa hylätty Brookins paransi matalien aitojen ME:tä kaksi kertaa vuosina 1923 ja 1924. Parhaaksi tulokseksi jäi 23,0.
https://www.goiowaawesome.com/iowa-hawkeyes-olympic-sports/2017/02/1191/draft

Owensin ennätyshulinat - 0,4 sekunnin parannus ME:hen

Berliinin kisojen nelinkertainen olympiavoittaja Owens kihautti selkäruoto sökönä viisi maailmanennätystä 45 minuutissa Big 10 -kisoissa touokuussa 1935. 220 jaardin aitojen loppukilpailun jälkeen kahden ajanottajan taskunauriit näyttivät lukuja 22,4 ja yhden 22,6. Tulospalvelun tappi määräsi viralliseksi tulokseksi 22,6, koska kantti ei kestänyt kirjata kuponkiin käsittämätöntä tulosta 22,4.
https://newspapers.library.in.gov/?a=d&d=INR19350601-01.1.10
https://www.homage.com/blogs/news/29648129-may-25-1935-greatest-45-minutes-in-sports
https://www.si.com/more-sports/2010/05/24/owens-recordday
https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1985-05-25-sp-15641-story.html

Wolcott nirhaisi Owensin ME:stä kymmenyksen toisen maailmansodan aikana, kunnes areenalle hyppäsi 40-luvun paras aituri Dillard, joka nuoli matalat aidat 22,3 NCAA:n mestaruuskisoissa juhannuksen korvilla 1947.
https://osupublicationarchives.osu.edu/?a=d&d=LTN19470624-01.1.3&

Suoranmitan ja ratakierroksen puolikkaan sileää yleensä tahkonnut Sime osoitti ennen loukkaantumistaan rautaista kuntoa ja alensi matalien aitojen ME:n 22,2:een toukokuun alussa 1956. Gilbert puksutti ME:n 22,1 kaksi vuotta myöhemmin, ja lopulta Styron kilautti lajin viimeisen virallisen maailmanrekordin 21,9 olympiavuonna 1960.

Matalissa aidoissa oteltiin viimeisen kerran Amerikan mestaruuksista vuonna 1962, jolloin kaarreradalla pidetyssä kisassa voittopytyn vei Tarr (22,6).

Suomen ennätyksen 23,24 200 metrin aidoissa (kaarrerata) raapaisi Mörö vuonna 2020. Suoralla radalla pyyhkäistystä Suomen parhaasta tuloksesta ei ole tietoa. Ehkä joku on voinut juosta matkan Amerikan yliopistokisoissa. Jos oletetaan, että 200 metrin kaarrerata heikentää tulosta 0,5 sekuntia suoraan rataan verrattuna, niin Mörön noteeraus vastaa 220 jaardin suoralla radalla ja käsikellolla otettuna tulosta 22,6.

https://forum.trackandfieldnews.com/forum/historical/25168-220-hurdles-why-was-it-dropped

[Geb Mo]

Pituushypyn ME hyväksytty 58 vuoden jälkeen

Yhdysvaltalainen Shinnick lojautti pituustuloksen 833 Modeston kisoissa toukokuussa 1963.

Sitä ei hyväksytty alun perin ME:ksi, koska tuulimittari ei ollut käytösssä hypyn aikana ja yleisurheilulehti Track & Field Newsin kisaraportin mukaan hyppyä ei ole voitu tehdä laillisissa oloissa.

Shinnick on yrittänyt vuosikymmenten ajan saada tulostaan hyväksytyksi maailmanrekordiksi.

Vetoomustuomioistuin CAS päätti jutun toukokuussa 2021 Shinnickin eduksi. CAS edellyttää, että yleisurheiluliitto korjaa ennätysluettelot jälkikäteen.

CASsin mukaan hypystä otettu filmi todistaa, että hyppy tehtiin laillisissa tuulissa. Vauhdinoton alussa liput liehuivat valtoimenaan mutta ponnistushetkellä lipun kulma oli valahtanut alaspäin.

Vuonna 2010 tehtiin tuulitunnelissa koe, jossa lipun liehumiskulmasta pääteltiin tuulen voimakkuus. Se todettiin ennätyksen kannalta hyväksyttäväksi.

Ulkopuolinen tarkkailija ei ota kantaa tapaukseen, mutta kysyy, onko filmi otettu juuri siitä 833-hypystä.

Toivottavasti päinvastainen operaatio eli FloJon 10,49-tuloksen hylkääminen lippujen asennon perusteella ei kestä yhtä monta vuotta.

https://www.youtube.com/watch?v=qyRNe9JxL0M
https://www.youtube.com/watch?v=3Gban3rRwDw (täällä liput)

[varis]

Ensimmäiset Marskin kisat vuonna 1952

Viipurin Urheilijat järjesti yhdessä Helsingin Kisa-Veikkojen, Helsingin Poliisi-Voimailijoiden, Tapanilan Erän ja Huopalahden Hurjien kanssa stadionilla ensimmäiset Marskin kisat 4. kesäkuuta 1952. Tuolloin oli kulunut 85 vuotta marsalkka C. G. Mannerheimin syntymästä.

Mannerheim oli kuollut tammikuussa 1951. Hänen hautajaisensa olivat paitsi suuri kansallinen surujuhla, myös hiljainen protesti Neuvostoliiton suuntaan. Samassa hengessä olivat liikkeellä myös Marskin kisojen järjestäjät.

Ensimmäisten Marskin kisojen päätapaus oli Viipurin Urheilijoiden riveihin palanneen Matti Järvisen ja Berliinin olympiavoittajan Gerhard Stöckin keihäskilpailu. Järvinen oli 43-vuotiaana veteraanina edelleen hyvässä kunnossa ja voitti tuloksella 63,84. Stöck heitti hänkin kelpo kaaren, 58,43.

Kilpailuiden ohjelmaan kuului sotilasviesti Mannerheimin kotitalolta stadionille. Stadionilla paras kilpailu nähtiin 3 000 metrin estejuoksussa, jonka voitti Olavi Rinteenpää ajalla 9.09,4. Rinteenpää sijoittui runsaat puolitoista kuukautta myöhemmin samalla areenalla olympiakisoissa neljänneksi.

Vuonna 1953 Marskin kisoihin osallistuivat ranskalaiset huippujuoksija Alain Mimoun ja Patrick El Mabrouk. Mimoun voitti 5 000 metriä ajalla 14.18,8. Mabrouk oli 1 500 metrillä toinen. Hän hävisi kirikamppailun kahdella kymmenyksellä Ilmari Taipaleelle, jonka voittoaika oli 3.51,2. Tapahtuman järjestäjänä toimi VU:n lisäksi Helsingin Toverit, joka nimestään huolimatta oli SVUL:n seura.

Marskin kisojen järjestäminen jatkui 1960-luvulle saakka. Kilpailujen nimi vääntyi leikkimielisesti Marksin kisoiksi.

Tšekkoslovakialaiset jäivät pois Marskin kisoista 1956 poliittisista syistä

Vuonna 1956 VU järjesti Marskin kisat yhdessä Helsingin Poliisi-Voimailijoiden kanssa. Keihäslegenda Matti Järvinen palkattiin pääjärjestäjäksi. Järjestäjien Tšekkoslovakiasta kutsuman ja kustantaman joukkueen oli määrä osallistua kisoihin. Tšekkoslovakialaisia ei kuitenkaan nähty Olympiastadionilla, vaikka he olivat saapuneet Suomeen.

”Marskin kisat onnistuivat kohtalaisesti, rahaakin tuli hiukan, vaikka tsekkiläiset aiheuttivat skandaalin. Sopimuksen mukaan heidän joukkueensa tuli Helsinkiin ja heille maksettiin matkarahat. Mutta kilpailupäivän aamuna he matkustivatkin takaisin sen kummempia puhumatta. ”Määrätyltä’ taholta heitä oli todennäköisesti informoitu siihen, että kisat saivat poliittisen luonteen. Menettelyä on pidettävä petoksena, koska he olivat aiheuttaneet suuret kustannukset, joista selviäminen vei monia vuosia.”

Suomen Urheiluliitto yritti usean vuoden ajan selvittää asiaa aluksi lähetystön kanssa ja myöhemmin suoraan Tšekkoslovakian yleisurheiluliiton kanssa. Selvyyttä ei näyttänyt tulevan. VU:n näkökulmasta SUL ei myöskään paneutunut tšekkoslovakialaisten kovisteluun riittävän pontevasti.

Ikävän tapahtuman selvittely-yritykset näyttivät raukeavan. Alkukesällä 1961 Tšekkoslovakian yleisurheiluliitto kuitenkin ehdotti, että heidän 12-miehinen Moskovan matkustava joukkueensa saapuisi heinäkuun lopussa VU:n järjestämiin kilpailuihin. Tšekkoslovakialaiset maksaisivat matkansa Moskovasta Helsinkiin, minkä jälkeen VU:n vastuulla olisi ylöspito ja paluumatka Prahaan. VU ei halunnut kustantaa matkaa, joka oli jo kertaalleen maksettu. Seura yritti kuitenkin neuvotella tšekkoslovakialaisten kanssa, vaikka kilpailujen järjestäminen nopealla aikataululla näytti mahdottomalta.

”Todettiin, jälleen kuinka valtiojohtoinen urheilu ei tajua vapaaehtoisuuden pohjalla toimivan vaikeuksia. Eihän meillä täällä voida noin vain nappia painamalla järjestää kilpailuja, ei ainakaan kannattavia kansainvälisiä. Heinäkuu on kaikin puolin sopimaton, kansa on kesälomilla, ja mökeillään, ei heitä saa kentälle. Lisäksi meillä ei ollut tiedossa millaisia miehiä heidän joukkueessaan oli, tšekkien taso oli viime vuosina tuntuvasti laskenut. Jotta yleisö edes vähän innostuisi, täytyisi tšekkien lisäksi hankkia nimekkäitä urheilijoita eri maista, eikä se käy päinsä enää keskellä vilkasta kilpailukautta, jolloin jokaisella on jo sovittu ohjelmansa.

Koska kuitenkin nyt olisi ainoa tilaisuus saada edes pieni korvaus tšekkien taholta, tartuttiin tarjoukseen. Laineen ehdotuksesta päätettiin neuvottelujen pohjaksi ottaa se, että tšekit maksaisivat myös kotimatkansa. Laine, joka jutun vuoksi oli ollut ’tulessa’ jo monta vuotta, sai valtuudet ajaa asiaa. Tšekit eivät kuitenkaan suostuneet maksamaan kotimatkaa Helsingistä eikä tiedusteluumme joukkueen kokoonpanosta ja mahdollisista kilpailupäivistä tullut vastausta lainkaan. Tähän päättyi lopullisesti tämä ’kirjeottelu’, joka ei meitä vieläkään oikein naurata, koska rahallinen isku tuntuu vieläkin, ja koska emme mielestämme saaneet SUL:lta sitä tukea, mitä siltä oli oikeus pyytää.”

Kirpeä kommentti on peräisin vuodelta 1968 ilmestyneestä VU:n 50-vuotishistoriikistä. Puolalaisten kanssa kilpailuyhteistyö sujui sen sijaan vaikeuksitta. VU:n järjestämissä kisoissa nähtiin vuosina 1957 ja 1958 muun muassa keihäänheittäjien eliittiin 1950–1960-luvuilla luvulla kuulunut Janusz Sidło.

[Geb Mo]

Nurmi 10 000 m 30.40,2 ME

Nurmi juoksi ensimnmäiset ME:nsä 22.6.1921 eli tänään 100 vuotta sitten.

10 000 m Tukholmassa 30.40,2. Kuuden mailin väliaika 29.41,2. Alkumatkan vauhti oli säälimätöntä: puolimatkan väliaika 15.06,1.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 01?page=13
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 430?page=6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 952?page=9

"Suomalainen juoksijailmiö Nurmi juoksi 10,000 metriään ajassa joka tekee hänet kiistämättä kaikkien aikojen parhaaksi pitkien matkojen juoksijaksi." -Aftonbladet

[Geb Mo]

Herrat Ihamäki ja Jäntti pajattavat muun muassa Jim Thorpesta:
https://open.spotify.com/episode/1CmztTKjn49ReCdxoM9N0e

[varis]

Uusi, mielenkiintoinen tuttavuus oli tämä Joni Jäntti. En kuitenkaan nopealla googlauksella löytänyt hänen Urheilijalista-sivustoaan.

[Geb Mo]

Dokumenttielokuva Alberto Juantorenasta julkaistaan Euroopassa 2.-3. elokuuta 2021:
https://www.worldathletics.org/news/news/alberto-juantorena-running-for-the-revolution-film-release

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alberto_Juantorena

[Geb Mo]

Viimeinenen suuri juoksija (2014):
http://www.askokorpela.fi/harraste/urheilu/ViimeinenSuuriJuoksija-AriPusa-HS-20141109.htm

[chesswinner]

Jostain syystä pärähti mieleen varhainen muisto kouluvuosilta. Elettiin 80-luvun puoliväliä, en muista oliko vuosi -85 vaiko -86.

Meitä oli 3 kaverusta ja pallon potkimisen sijaan tykkäsimme käydä heittämässä keihästä. Olimme kaikki noin 35 metrin äijiä, joka on vähän toisella kymmenellä oleville nassikoille ihan ok tulos.

Eleltiin kesäloman ensimmäisiä päiviä kun olimme taas heittelemässä. Tällä kertaa siellä oli kaksi meitä noin 10 vuotta vanhempaa sälliä jotka jäi katsomaan heittelyämme. Välillä kuului kannustavia huutoja, välillä vinkkejä tyyliin "pidempi veto", "lisää pitoa" jne.

Lopulta toinen äijistä joutui lähtemään. Toinen tuli lähemmäksi ettei tarvinnut huutaa ja kysyi sopiiko vähän neuvoa. Silloin opimme joitakin perusasioita jotka vaikutti heittojen pituuksiin välittömästi noin 5 metriä, ja sen kesän lopulla joka jätkällä ennätys oli lähempänä 50 kuin 40 metriä.

Koutsia me ei silloin vielä tunnistettu, tuumittiin vaan, että kai se jotain osaa kun vinkit auttoi heti.

Soulin olympiafinaalia katsoessa sitten huomasin, että on tuo Korjus jotenkin tutun näköinen. Hetken jouduin miettimään että mistä.

Sittemmin se toinenkin kaveri paljastui Jyrki Blomiksi, eli sekään ei ihan tietämättömänä huudellut, kuten niin usein on nykyaikana tapana.

[Volmari]

Mielenkiintoinen muisto. Saako kysyä, mikä oli paikkakunta?

[chesswinner]

Vehkalahti, tarkemmin Husulan urheilukenttä (kuuluu nykyisin Haminaan).

[varis]

Urheilutiedon SM-kisojen 2019 kys. 14:
IF Raseborg sai Kalevan kisojen miesten keihäänheitosta kaksi mitalia 2018, kun Oliver Helander voitti ja Teo Takala sijoittui kolmanneksi. Edellisen kerran Kalevan kisojen miesten keihäässä oli mennyt kaksi mitalia samaan seuraan vuonna 1987.
a) Mikä oli seura?
b) Ketkä olivat kyseiset kaksi mitaliheittäjää?

[chesswinner]

En olis montaa sekuntia tarvinnut.

Voittotulosta en enää sentilleen muista, mutta ajan huomioiden se oli surkea, 78 ja 79 metrin välissä jotakin.

[varis]

78,34 ei nyt aivan surkea ollut, mutta kun Rädyllä on jalka paskana ja Finnkampenissakin tuli turpaan,
ei odotukset kovin korkealla ole MM-Rooman suhteen...





Maailman kausitilasto

Kotimainen kausitilasto
1 83.54 SE Seppo Räty TohmajU 27.4.62 1 MM Roma ITA 30.8.1987
80.54 Seppo Räty 2 eliitti Ylivieska 5.7.1987
2 79.52 Tapio Korjus VehkVei 10.2.61 3 mo Stockholm SWE 22.8.1987
3 79.46 Eero Heikkinen NivU 22.7.55 1 Kuortane 6.6.1987
3 79.46 ME19 Juha Laukkanen LaukkLu 6.1.69 1-18 SM Joutsa 19.7.1987
79.32 Seppo Räty 1 eliitti Saarijärvi 20.6.1987
5 79.28 Jyrki Blom VehkVei 11.5.62 4 mo Stockholm SWE 22.8.1987 80.48 -86
6 78.78 Arto Manninen LahdA 2.1.62 5 mo Stockholm SWE 22.8.1987
78.68 Seppo Räty 1 mo Tampere 17.6.1987
78.46 Juha Laukkanen 1-18 karn Pihtipudas 9.7.1987
78.34 Tapio Korjus 1 SM Kuopio 16.8.1987

[Geb Mo]

Dokumentti eräästä arvokisojen alisuorittajasta nähdään Suomen televisiossa uusintana ja ilmeisesti kolmannen kerran:
https://areena.yle.fi/1-4243286

[Geb Mo]

Dokumentti eräästä arvokisojen alisuorittajasta nähdään Suomen televisiossa uusintana jo ilmeisesti kolmannen kerran:
https://areena.yle.fi/1-4243286

[Geb Mo]

.

[varis]

Tällaiset videot ladataan koneelle, niin ei tarvitse odotella uusintoja. https://flickfetch.net/

[Volmari]

Tällaiset videot ladataan koneelle, niin ei tarvitse odotella uusintoja. https://flickfetch.net/

Tuota ohjelmaa tuli käytettyä muutamia vuosia paljonkin jäsen Tervan vinkistä, mutta kyllästyin, kun Yle asetti ulkomaisten dokumenttien suomenkielisille tekstityksille niin tehokkaat estot, etteivät ne onnistuneet edes erillisellä ohjelmalla. Toisaalta Areenassa on nyttemmin varsin pitkiäkin esitysaikoja. Saa nyt sitten nähdä kuinka pitkään, mikäli Helsingin Sanomien jollekin EU-instanssille Ylen Areenasta tekemä valitus menee läpi.

[varis]

Tuota ohjelmaa tuli käytettyä muutamia vuosia paljonkin jäsen Tervan vinkistä, mutta kyllästyin, kun Yle asetti ulkomaisten dokumenttien suomenkielisille tekstityksille niin tehokkaat estot, etteivät ne onnistuneet edes erillisellä ohjelmalla.

Sen vuoksi sitä ohjelmaa noin kerran vuodessa päivitetään. Tämä kuuluu myös osastoon ladataan koneelle ja poltetaan levylle. https://areena.yle.fi/1-6280