Urheilufoorumi

Kirjoittaja **varis** » 29.03.2020 10.03

Kirjoittaja **varis** » 05.04.2020 03.28

Unkarin Sándor Iharos juoksee 1500 m:llä uuden maailmanennätyksen Helsingin olympiastadionilla 28.7.1955 sinetöiden Suomen tappion luvuin 92 - 120. https://www.youtube.com/watch?v=lhVHR0r1lyk

1. päivä
2. päivä
ja vielä...

Kirjoittaja **Geb Mo** » 09.09.2020 15.41

Piakkoin tulee kuluneeksi 98 vuotta Suomen ensimmäisestä yleisurheilumaaottelusta.

Härmän huippujoukkue matkusti syksyllä 1922 Pariisiin, jossa se kohtasi Gallian pojat.

Vanhoina aikoina ei Eurooppaan matkustettu Pohjan periltä noin vain. Joukkue meni ensin laivalla Tukholmaan ja sieltä Berliinin, josta monipäiväinen reissu jatkui Ranskan pääkaupunkiin.

Isännät olisivat halunneet pitää mittelön nelipäiväisenä, vieraat kaksivuorokautisena. Omituisella kompromissilogiikalla päädyttiin sitten yksipäiväiseen kamppailuun, joka pidettiin 23.9.1922 ja joka päättyi Suomen voittoon 102-78.

Kisat käytiin Tampereen Ratinan kokoisessa Stade Bergeyressä, joka sijaitsi Rue Edgar Poe -kadulla useimpien Pariisin-kävijöiden tunteman Buttes Chaumont -puiston vieressä. Stadion on jyrätty jo aikapäiviä sitten; nykyisin paikalla on asuintaloja.

Ottelun urakoijiin kuului Nurmi, joka ilmeisesti ennakoi tulevia kisoja ja voitti saman illan aikana sekä 1500 että 5000 metriä. Hän oli näinä aikoina jo kova stara, johon Ranskan lehdistökin kohdisti päähuomionsa ennakkojutuissaan. Wilen paiski töitä hartiavoimin kuin Ann-Louise Skoglund Finnkampenissa parhaimpina vuosinaan. Mies vei 400 metrin sileän kauden kotimaisella kärkiajalla 50,4 ja korkeat aidat sekä kiidätti kapulaa kummassakin viestissä. Illan viimeisessä taistossa eli 400 metrin aidoissa Wilen oli arvatenkin jo sen verran kuitti, että jäi neljänneksi. Pörhölä voitti kuulan ja tuli kiekossa kolmanneksi.

Kaksi SE:tä tehtiin lämpimiksi kuten siivekäs toteaa ketjun alussa: Kraemer korkeutta 187 ja Tuulos pituutta 715.

Helsingin Sanomien toimitukseen tuli tuloksista sähkösanoma jo ottelua seuraavana yönä klo 2, mutta siinä oli virheitä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393253?page=5

Korjatut tulokset ja kilpailuselostukset julkaistiin seuraavana päivänä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393219?page=3

Turun Sanomat:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1485045

Suomen Urheilulehden lievästi sanottuna perusteellinen kisaraportti, jossa on myös kuvia:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/854928?page=1

Kirjoittaja **varis** » 08.10.2020 14.10

Viimeiset maaotteluräpiköinnit Suomessa (w/o SWE)

vGBR Helsinki 7.6.1990
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 2/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=xLYIVIqVW94

vITA Helsinki 12.9.1991
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png
https://www.youtube.com/watch?v=TB0MYLtO0fY&t

Kirjoittaja **varis** » 08.10.2020 18.23

Kaikki mahdollinen Norjan maaotteluhistoriasta
https://www.friidrett.no/aktivitet/stat ... ndskamper/

Kirjoittaja **Geb Mo** » 08.10.2020 18.35

varis kirjoitti:Kaikki mahdollinen Norjan maaotteluhistoriasta
https://www.friidrett.no/aktivitet/stat ... ndskamper/

Norja pääsi maaotteluiden makuun viisi vuotta Suomea aikaisemmin, sillä ensimmäinen Norja-Ruotsi-Tanska-mittelö pidettiin Frognerin kentällä Oslossa eli silloisessa Kristianiassa 2.9.1917. Varsinaisesti Frogneria käytettiin pikaluisteluun (talvisin).

Kirjoittaja **varis** » 17.10.2020 09.41

1938 Tanska-Norja (33.430 - 34.531) "Suomen pistetaulukon mukaan"
https://www.friidrett.no/globalassets/a ... er1938.pdf

Kirjoittaja **varis** » 19.10.2020 13.23

Tanskan vuosikirjasta 1967 löytyy maaotteluittensa loppupisteet (siv. 16) http://statletik.dk/index.php/Yearbook

Muutama pohjoismainen maaottelutulos lienee kastissaan lyömätön.

13:19.0h Lasse Viren vESP,GBR Helsinki 25.7.1972
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Omituista höpinää Raaka-Rollelta, kun jo viikkoa myöhemmin Lasse juoksi Bisletillä soolona kympin SE:n.

Finnkampenin maaottelu-ME:itä lienevät
89.00 Seppo Räty Helsinki 29.8.1992
17.51 Christian Olsson Helsinki 5.9.2003
2.35 Stefan Holm Göteborg 4.9.2004 (ulkona)
6.00 Armand Duplantis Stockholm 25.8.2019
Toki myös mm. Vasalan 1:44.5h (EE) -72 ja Nevalan 92.64 -70 ovat kovaa valuuttaa.

Ruotsalaisilla estesepoilla saattaa olla kaksoisjohto
8:10.4h (WR) Anders Gärderud vNOR,GDR Oslo 25.6.1975
8:16.32 Dan Glans vGDR,NOR Halle 18.6.1977

Italian 800m ennätyskin täyttää kohta 50v
1:43.7h (WR) Marcello Fiasconaro vTCH Milano 27.6.1973

Kirjoittaja **Geb Mo** » 19.10.2020 15.39

varis kirjoitti:Omituista höpinää Raaka-Rollelta, kun jo viikkoa myöhemmin Lasse juoksi Bisletillä soolona kympin SE:n.

Valmentaja ja valmennettava ovat ilmeisesti vedättäneet lehdistöä puhumalla pehmoisia (samaa harrasti myöhempinä vuosina mm. Räty).

Viren juoksi 13.19. heinäkuun 25. päivänä ja Oslossa kympin 27.52 elokuun kolmantena. Ennen Oslon kisaa Haikkola sai olympiakomitealta viestiä, että Viren tarvitsee lisänäytön tullakseen valituksi Munchenin kympille. Niinpä tämä lähti Osloon. Haikkola on antanut lausuntojaan 25.7. ilmeisesti silta varalta, että näyttöpaikkaa ei kympille enää löydy. Tai sitten hämätäkseen kilpakumppaneita, esimerkiksi Bedfordia.

Kirjoittaja **varis** » 31.10.2020 18.24

ITA-GER maaottelussa 1939 Rudolf Harbigin 800 m:n ME 1.46,6 oli yksi kovimmista suorituksista ennen sotia, vaikkakin juoksu suoritettiin 500 metrin radalla ja Mario Lanzin toimiessa loistavana kirittäjänä.

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png

Uutta ennätystä saatiin odotella kesälle 1955 asti, jolloin sitä ensin kutiteltiin Kouvolan juhlakisoissa
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png
ja pari viikkoa myöhemmin vihdoin rikottiin kahden miehen voimin Oslossa
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png

Sota vei olympiamenestyksen ja itse miehenkin mennessään.

Toisessa maailmansodassa Harbig palveli ylivääpelin arvoisena joukkueenjohtajana 2. Laskuvarjojääkäridivisioonan 6. Laskuvarjojääkärirykmentissä. Hän katosi taistelussa Kirovogradin suunnalla Ukrainassa 5. maaliskuuta 1944. Hänen ruumistaan ei ole löydetty. Dresdenissä kilpaillaan vuosittain Rudolf Harbigin muistokilpailut ja siellä on hänen nimeään kantava stadion. Rudolf Harbigin nimeä kantava muistopalkinto annetaan vuosittain menestyneelle saksalaiselle yleisurheilijalle.

Kirjoittaja **varis** » 31.10.2020 20.00

Ruotsi ja Saksa ehtivät nimetä joukkueensa maaotteluun, joka oli määrä käydä Berliinissä 2.-3.9.1939.

Kirjoittaja **Geb Mo** » 08.11.2020 15.03

Finnkampen eli Ruotsi-Suomi-maaottelu pidettiin Tukholman olympiastadionilla 4.-5.9.1965.

Pika-aidoissa Ruotsi otti kaksoisvoiton. Tuleva valmennuspäällikkö Lanamäki sai tyytyä kolmanteen sijaan.

Perinteisessä ruotsalaislajissa korkeudessa jäi sinikeltaisilta kolmoisvoitto saamatta, sillä Lantti maksoi kalavelkoja ja kiilasi kakkoseksi.

Konkari Asplund veivasi moukarissa jälleen voittoon.

Nåjde ja Larsson ottivat vitosella selkeän kaksoisvoiton. Yksikään suomalaisista ei päässyt Nurmen vanhan ME:n alle. Samoin sinikeltaisten kaksoisvoittoon päättyi 400 metriä, jossa sentään Pippola rypisti kolmanneksi ajalla 47,9.

Maaottelunumerot alkoivat kääntyä huonoon suuntaan Ruotsin 200 metrillä ottaman kolmoisvoiton jälkeen.

Lagerqvist taivutti seipäällä 470, mutta se riitti vasta kolmanteen sijaan, sillä Kairento ja Pehkoranta säkenöivät 60-luvun alun suomalaislajissa.

Ceder kylvetti viimeisen kierroksen alussa rynnimään lähteneen Gärderudin, Väätäinen piti 1500 metrillä perää.

Uddebom limputti ennätyksensä 54,72 mutta se riitti vain kakkossijaan. Haglund voitti. Ruotsi-ottelussa myös 20 vuotta myöhemmin kiekkoa nurmelle viskonut Tuomola poimi jäännöspisteen pois kuleksimasta.

Monika Lindholdt ylitti 161 ja laskeutui sievästi jalat edellä patjalle tasapainonsa säilyttäen.

Vistam vei pitkän aitamatkan. Tuleva urheilupomo ja Lanamäen opiskelija- ja kämppäkaveri Jyväskylästä Ilkka sisäradalta repi neljänneksi.

Kinnunen napsi kepinheitossa toisen sijan. Ruotsalaisille jäi vain murusia, sillä härmän jätkät ottivat lajissa kolmoisvoiton Kuisman johdolla.

Ruotsi otti kympilläkin kolmoisvoiton. Itäisellä Uudellamaalla maaotteluselostusta radiosta kuunnellut muuan nuori mies nimeltään Viren päätti ryhtyä juoksemaan.

Pippolan raivokas rynnistys pitkän viestin loppusuoralla ei auttanut; Ruotsi otti lajivoiton. Kumpikin maaottelu meni isäntämaalle.

Lopuksi maaotteluanekdootti. Vuoden 1965 Finnkampen oli ensimmäinen, jota Häyrinen selosti radioon. Moukarissa leka lensi katsomoon. Urbaanin legendan mukaan pääselostaja Tiilikainen loihe lausumaan hätäätnyneenä: "Käypä, Raimo, tarkistamassa, ettei se vain osunut kehenkään suomalaiseen."

https://youtu.be/ALXwSHp8y3c?t=1159
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1965
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_Suomi%E2%80%93Ruotsi-yleisurheilumaaottelu_1965

Kirjoittaja **varis** » 08.11.2020 16.29

Geb Mo kirjoitti:Itäisellä Uudellamaalla maaotteluselostusta radiosta kuunnellut muuan nuori mies nimeltään Viren päätti ryhtyä juoksemaan.

Hannuksen ja Laitisen opuksessa mainitaan: "Ainoa myönteinen näkökulma tässä hävityksessä lienee se, että Myrskylässä kotonaan television ääressä ottelua seurannut 16-vuotias koulupoika Lasse Viren päätti yrittää tosi mielellä kykyjään kestävyysjuoksijana."

https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 2/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 0/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 1/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 6/page.png

Kirjoittaja **Geb Mo** » 20.11.2020 16.57

Ruotsi-Suomi Tukholman olympiastadionilla 2.-3.8.1975

Gärderud pesee esteissä Kantasen täsmälleen samalla taktiikalla kuin voitti olympiakultaa vuotta myöhemmin: kaasu pohjaan 300 metriä ennen maalia. Jermuosastolta Ala-Leppilampi neljäs ja Kuha viides. Gärderud uhkui tarmoa ja kepitti suomalaiset myös kovavauhtisella 1500 metrillä (3.39,5), vaikka sitä kisaa ei filmillä ole.

Junioritähti (mm. nuorten Euroopan mestari 1500 metrillä 1973) Inger Knutsson kukistaa 3000 metrillä Euroopan mestari Nina Holmenin ja paukuttaa maailmantilaston kakkosajan 8.51,04. Siihen se sitten jäikin. Loukkantumisten vuoksi jäivät Montrealin olympialaiset käymättä ja ura taputeltiin pakettiin lopullisesti vuonna 1978.

Vuoden 1975 maaottelu muistetaan myös skandaalinkäryisestä 5000 metrin juoksusta, jossa Päivärinta leikki kissaa ja hiirtä Nåjden kera. Kumpikin kutitteli toinen toisensa kylkiluita, joten punainen kortti nostettiin hippakaksikolle. Sitäkään pätkää ei välähdyksessä ole, joskin asiaan palattiin myöhemmin yhdessä Turhapuro-elokuvassa.

Kumpikin aikuisten maaottelu meni Suomelle.

https://youtu.be/dTWYayYxXlE?t=486
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1975

Kirjoittaja **varis** » 20.11.2020 17.16

Geb Mo kirjoitti:Vuoden 1975 maaottelu muistetaan myös skandaalinkäryisestä 5000 metrin juoksusta, jossa Päivärinta leikki kissaa ja hiirtä Nåjden kera. Kumpikin kutitteli toinen toisensa kylkiluita, joten punainen kortti nostettiin hippakaksikolle. Sitäkään pätkää ei välähdyksessä ole, joskin asiaan palattiin myöhemmin yhdessä Turhapuro-elokuvassa.

https://youtu.be/o_HGpv5Bn98
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

Kirjoittaja **Geb Mo** » 28.11.2020 21.51

Ruotsi-Suomi Tukholman olympiastadionilla 19.-20. elokuuta 1967

Mexicon olympiafinaalissakin esiintynyt Forssander nuolee toisen peräkkäisen voiton pika-aidoissa. Tuleva valmennuspäällikkö Lanamäki toinen, ja eroa oli tällä kertaa enää 0,2 sekuntia (vuotta aikaisemmin kaksi kertaa enemmän).

Ikinuori Asplund veivasi jälleen moukarin voittoon. Tällä kerralla leka pysyi häkissä ja heittosektorissa.

Ruotsin Dahlgren kierähti korkeudessa voittoon. Edellinen lajivoitto Suomeen tuli vuonna 1961, jolloin Hellen liiskasi mestarihyppääjä Petterssonin.

Ruotsin parhaisiin naisyleisurheilijoihin 60-luvulla kuulunut Karin Wallgren kirmaisi ylivoimaiseen voittoon 200 metrillä. Myöhemmin kenties ikuisen SE:n (22,39) pamauttanut Mona-Lisa Strandvall (myöh. Pursiainen) 16-vuotiaana kolmas.

400 metrin loppusuoraa väännettiin jäykin koivin. Masentava kolmoisvoitto Ruotsille. Kuntonsa kadottanut Pippola viimeinen.

Yrjölön esitykset Ruotsi-ottelussa paranivat. Nyt tuli voitto tuloksella 18.54.

Gärderud teki selvää jälkeä vitosella, mutta kolme seuraavaa sijaa tupsahtivat härmäläisten syliin: Ala-Leppilampi, Mattila, Koskinen.

Ulla-Britt Wieslander kipaisi voittoon 80 metrin aidoissa. Tuleva EM-finalisti Sirkka Norrlund toinen.

Kuhalle maailman kärkitulos

Hienoinen häivähdys Suomen juoksu-urheilun tulevasta noususta saatiin esteissä, jossa askeetikko Kuha paukutteli maailman kärkituloksen ja SE:n 8.29,8. Tosin olympiavoittaja Roelants hölkkäsi samalla areenalla 1,2 sekuntia paremman tuloksen viikkoa myöhemmin. Kuha oli ensimmäisiä suomalaisia yleisurheilijoita, jotka matkustivat talvikaudella lämpimiin etelän maihin rääkkäämään itseään. Rahoituksen järjestämiseksi tosin piti käydä monta painiottelua liiton herrojen kanssa.

800 metrillä Ruotsi otti jälleen kolmoisvoiton. Loppusuoralla hyytynyt Väätäinen viides ja täysin sammunut Pippola jälleen kuudes.

Mexicon finaalissakin keppiä nakannut Nilsson otti kolmostilan. Nevalan ja Kinnusen kaksoisvoitto on valitettavasti saksittu rainasta pois.

Haglundin kourasta kakku matkusti niin pitkälle, että voitto oli selvä. Bruch paransi (2.) verrattuna edellisiin maaottelusijoituksiin, kun taas Kahma valvoi edelleen peräpäätä (6.)

Ivanoff taivutti seivästä 500 ja otti voiton kotiin.

Gärderud hoiteli myös 1500 metriä, ja kaksi muutakin ruotsalaista vääntäytyi parhaan suomalaisen edelle.

Suomi otti kummassakin maaottelussa selkäänsä, joskin lukemat olisivat voineet olla rumemmatkin, kun otetaan huomioon se, että Suomen maajoukkue putosi Euroopan cupissakin C-ryhmään.

https://youtu.be/iwRokSxpq7g?t=969
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/10-000-metrin-kolmoisvoitto-ruotsista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1967
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_Suomi%E2%80%93Ruotsi-yleisurheilumaaottelu_1967

Kirjoittaja **Geb Mo** » 06.02.2021 11.17

Saksan liittotasavalta-Suomi Hampurissa 22.-23.9.1956

Vuonna 1956 toimi Suomessa tasavallan presidenttinä vastavalittu Kekkonen. Sota-ajalta periytynyt elintarvikkeiden säännöstely oli päättynyt kaksi vuotta aikaisemmin, jolloin viimeisenä oli asetettu vapaaseen tarjontaan kahvi.

Suomen yleisurheilumaajoukkue matkusti syyskuun lopulla Hampuriin, jossa iski yhteen Saksan liittotasavallan kanssa. Maat olivat kohdanneet Dortmundissa 1954 ja Helsingissä edellisenä vuotena, jolloin vieraat olivat vieneet härmäläisiä 111-103. Suomalaisten pitkä kausi 1956 oli alkanut jo kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin Ranska oli niitattu kotikentällä. Syyskuun alussa kukistui Ruotsi.

Tuleva ME-mies ja countrylaulaja Lauer nuoli pika-aitojen voittoon Euroopan ennätyksellä 13,9. Myös toinen isäntien aituri Steines (14,0) pyyhkeili parhaan suomalaisen Siukolan (14,7). 10-ottelussa Lauer takoi filmin ulkopuolella pisteet 7201. Lasseniukselle SE-lukemat 6991 (nykytaulukolla 7062).

Sileä suoranmitta ei mennyt havumetsien urhoilta yhtään paremmin kuin pika-aidat: kolmikko Ketola-Rekola-tuleva urheilujohtaja Rasinperä sai tutkia saksalaisten kantapäiden anatomiaa takaapäin.

EE seipäässä

Seipäässä oli toinen meininki. Euroopan mestari ja vastikään mannekiinikaunottaren vihille vienyt Landström vempautti maanosan ennätyksen 451. Toiveet nousivat parin kuukauden päässä häämöttäviä Melbournen olympialaisia ajatellen. Siellä Suomen kaikkien aikojen seiväsmiehiin kuuluva jäi kuitenkin seitsemänneksi.

1500 metrillä Vuorisalo ja Salsola kypsyttivät vuorovedolla sakemanneja. Viimeisen kierteen päättyessä Salsola leikkasi terävästi kakkosaradalle ja liiskasi takamatkalta Dohrowin. Vuorisalo kolmas.

Püll ja Salminen kierähtivät 199. Kumpikaan ei matkustanut marraskuussa Australiaan, mutta Salminen kilautti kolme vuotta myöhemmin maailmantilaston kahdeksannelle tilalle oikeuttavan SE:n 210.

Uutistoimisto AP:n filmillä ei valitettavasti nähdä 400 metrin juoksua, jossa Hellsten väläytti rautaista olympiakuntoaan rutistamalla SE:n 46,5. Maaottelun neljännen SE:n limputti Lindroos (52,87). Sitäkään ei rainalla ole.

Niukka maaotteluvoitto Suomelle, 231,5-229,5.

https://www.youtube.com/watch?v=3RBnWLd3XB8

Kirjoittaja **varis** » 06.02.2021 12.18

Tässäkään 9 minuutin kohdalta alkavassa koosteessa ei noita SE-suorituksia näytetä. https://www.filmothek.bundesarchiv.de/video/586244

Hellstenin maaottelu-urakka Hampurissa alkoi hammaslääkärikäynnillä.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Pisteitä noinkin paljon, sillä ohjelmassa olivat myös 10-ottelu ja maraton, jossa Suomen koko kuusikko ehti maaliin ennen ensimmäistäkään sakemannia.
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Kirjoittaja **Geb Mo** » 20.04.2021 16.30

Suomi-Ruotsi-Saksa-maaottelu

1. päivä 7.9.1940

Hitler alkoi heinäkuussa 1940 hautoa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Samalla alkoivat Saksan ja Suomen suhteet lämmetä. Ikään kuin vihjeenä poliittisen tilanteen muuttumisesta lisättiin Suomi-Ruotsi-maaotteluun kuokkavieraaksi Saksa.

Maaottelu alkoi suomalaisilta hyvin, sillä Storskrubb paukutteli pitkissä aidoissa SE:n 53,2, jolla tuli kolmas sija vuoden 1940 maailmantilastossa. Vaikka Euroopassa tulostaso alkoi laskea sotimisen vuoksi, yleisurheiltiin Amerikassa vielä täyttä päätä, ja tilastotuloksilla oli jotakin merkitystä.

Suoranmitalla tuleva urheilulääketieteen tohtori Mellerowicz liiskasi olympiafinalisti Strandbergin. Lisää saksalaisvoittoja tuli pituudessa, jossa seiväshyppääjä (!) ja toinen tuleva lääkäri Glötzer lojautti tammilankulta ennätyksensä 737. Olympiavoittaja Woellke, jonka partisaanit surmasivat Valko-Venäjällä vuonna 1943, otti helpon voiton kuulassa pökkämällä 16,06. Se tosin oikeutti vasta maailmantilaston 10. sijaan.

Ruotsalaisten tuleva ylivoima keskipitkillä ja pitkillä matkoilla alkoi näkyä. Jansson ja Andersson ottivat kevyen kaksoisvoiton eurooppalaisella maililla. 5000 metriä puolestaan hallitsivat Hägg ja Kälarne. Ennen talvisotaa maailmanennätyksiä takonut Mäki oli kuin varjo entisestään ja jäi viidenneksi.

400 metrin (46,0) ja 800 metrin (1.46,6) ME-mies ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen jäsen Harbig kävi ottamassa rutiinvoiton 400 metrillä tuloksella 47,9. Neljä vuotta myöhemmin mies kaatui Ukrainassa epäselvissä olosuhteissa.

Ensimmäisen päivän jälkeen Saksa johti maaottelua (75 pistettä) ennen Ruotsia (69) ja Suomea (67).

https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_606253

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi%E2%80%93Ruotsi-maaottelu_1940
https://seura.fi/ilmiot/historia/rauhantaistelu-keskella-sodan-myrskyja/
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44799?show=full
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/834364

Kirjoittaja **varis** » 09.05.2021 20.01

Maaotteluissa tehdyt maailmanennätykset

100m
*10.29 Peter Radford GBR vFRA Paris 13.9.1958
10.2 Heinz Fütterer FRG vJPN Yokohama 31.10.1954
10.2 McDonald Bailey GBR vYUG Beograd 25.8.1951
10.3 Ralph Metcalfe USA vJPN Nishinomiya 15.9.1934

800m
1:43.7 Marcello Fiasconaro ITA vTCH Milano 27.6.1973

1500m
3:40.8 Sándor Iharos HUN vFIN Helsinki 28.7.1955
3:49.0 Luigi Beccali ITA vGBR Milano 17.9.1933

5000m
13:50.8 Sándor Iharos HUN vPOL Budapest 10.9.1955
13:51.2 Vladimir Kuts URS vTCH Praha 23.10.1954

3000m ej
8:10.4 Anders Gärderud SWE vNOR,GDR Oslo 25.6.1975
8:19.8 Ben Jipcho KEN vFIN,ITA Helsinki 19.6.1973
8:32.0 Jerzy Chromik POL vUSA Warszawa 2.8.1958
8:35.6 Sándor Rozsnyói HUN vTCH Budapest 16.9.1956
8:40.2 Jerzy Chromik POL vHUN Budapest 11.9.1955
8:41.2 Jerzy Chromik POL vTCH Brno 31.8.1955

110m aj
14.4 Eric Wennström SWE vNOR Stockholm 25.8.1929

400m aj
*48.6 Jean-Claude Nallet FRA vUSA Paris 8.7.1970 (low altitude)
49.2 Glenn Davis USA vHUN Budapest 6.8.1958
50.4 Yuriy Lituyev URS vHUN Budapest 20.9.1953

4x100m
39.1 USA vURS Moskva 15.7.1961
40.8 GER vFRA Berlin 2.9.1928
*41.0 GER vSUI Düsseldorf 31.7.1927

korkeus
2.30 Dwight Stones USA vFRG,SUI München 11.7.1973
2.29 Pat Matzdorf USA vURS Berkeley CA 3.7.1971
2.28 Valeriy Brumel URS vUSA Moskva 21.7.1963
2.26 Valeriy Brumel URS vUSA Stanford CA 22.7.1962
2.24 Valeriy Brumel URS vUSA Moskva 16.7.1961

seiväs
5.81 Vladimir Polyakov URS vGDR Tbilisi 26.6.1981
5.80 Thierry Vigneron FRA vESP,GBR Mâcon 20.6.1981
5.28 Fred Hansen USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
5.13 John Pennel USA vGBR London August 5.8.1963
5.10 John Pennel USA vPOL Warszawa 26.7.1963
4.12 Charles Hoff NOR vDEN,SWE København 3.9.1922

pituus
*8.35 Josef Schwarz FRG vUSA Stuttgart 15.7.1970 (low altitude)
8.28 Ralph Boston USA vURS Moskva 16.7.1961

kolmiloikka
16.59 Oleg Ryakhovskiy URS vUSA Moskva 28.7.1958
*15.82w Kenkichi Oshima JPN vUSA Osaka 16.9.1934
*15.75 Masao Harada JPN vUSA Osaka 16.9.1934

kuula
22.22 Udo Beyer GDR vUSA Los Angeles CA 25.6.1983
22.00 Aleksandr Baryshnikov URS vFRA Paris 10.7.1976
20.68 Dallas Long USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
20.35 Dallas Long USA vURS Los Angeles CA 25.7.1964
*19.26 Parry O'Brien USA vURS Philadelphia PA 18.7.1959
17.79 Jim Fuchs USA vNord Oslo 28.7.1949
16.20 František Douda TCH vPOL Praha 24.9.1932
16.04 František Douda TCH vAUT Brno 4.10.1931

kiekko
62.45 Al Oerter USA vPOL Chicago IL 1.7.1962
52.42 Harald Andersson SWE vNOR Oslo 25.8.1934
*52.20 Harald Andersson SWE vNOR Oslo 25.8.1934

moukari
86.66 Yuriy Sedykh URS vGDR Tallinn 22.6.1986
70.67 Hal Connolly USA vURS Stanford 21.7.1962
61.25 Sverre Strandli NOR vFIN Oslo 14.9.1952
59.57 Imre Németh HUN vPOL Katowice 4.9.1949
59.00 Erwin Blask GER vSWE Stockholm 27.8.1938

keihäs
91.72 Terje Pedersen NOR vTCH Oslo 2.9.1964
87.12 Terje Pedersen NOR vBenelux Oslo 1.7.1964

.............

100m
10.88 Marlies Göhr GDR vUSA Karl-Marx-Stadt 9.7.1982
*10.9 Renate Stecher GDR vBUL,GBR Leipzig 30.6.1973
11.0 Eva Glesková TCH vHUN Budapest 1.7.1972
11.1 Wyomia Tyus USA vURS Kiev 31.7.1965
*11.3 Wilma Rudolph USA vURS Moskva 15.7.1961
11.5 Fanny Blankers-Koen NED vFRA Amsterdam 13.6.1948
*11.9 Tollien Schuurman NED vBEL Deventer 23.7.1933

200m
21.71 Marita Koch GDR vCAN Karl-Marx-Stadt 10.6.1979
*22.4 Renate Stecher GDR vBUL,GBR Leipzig 1.7.1973
*22.7 Irena Kirszenstein POL vURS Chorzow 1.7.1967
22.7 Irena Kirszenstein POL vUSA Warszawa 8.8.1965
*24.5 Stanislawa Walasiewicz POL vJPN Poznan 19.8.1934
*25.2 Nellie Halstead GBR vGER Hannover 23.8.1931

400m
*50.78 Riitta Salin FIN vSWE Helsinki 18.8.1974
52.2y Kathy Hammond USA vCAN Champaign IL 12.8.1972
*56.0 Zoya Petrova URS vPOL,ROM Moskva 15.7.1951

3000m
8:27.2 Lyudmila Bragina URS vUSA College Park MD 7.8.1976
8:45.4 Grete Waitz NOR vDEN Oslo 21.6.1976
8:46.6 Grete Andersen NOR vGDR,SWE Oslo 24.6.1975
8:52.8 Lyudmila Bragina URS vUSA Durham NC 6.7.1974

100m aj
12.25 Ginka Zagorcheva BUL vGRE,TCH Drama 8.8.1987
*12.7 Teresa Sukniewicz POL vGDR,HUN Erfurt 27.9.1970

400m aj
55.74 Tatyana Storozheva URS vGDR,POL Karl-Marx-Stadt 26.6.1977
56.51 Krystyna Kacperczyk POL vFRG Augsburg 13.7.1974

4x100m
42.10 GDR vCAN Karl-Marx-Stadt 10.6.1979
*44.2 POL vFRG Lódz 13.9.1964
44.3 USA vURS Moskva 15.7.1961
45.6 URS vGBR Moskva 11.9.1955
45.6 URS vHUN Budapest 20.9.1953
53.2 TCH vFRA Paris 21.5.1922

4x400m
3:28.8 GDR vFRA Paris 5.7.1972

korkeus
1.91 Iolanda Balas ROM vBUL Sofia 16.7.1961
1.605 Lien Gisolf NED vBEL Maastricht 18.8.1929

pituus
7.45 Heike Drechsler GDR vURS Tallinn 21.6.1986
*6.79w Tatyana Shchelkanova URS vGBR London 17.6.1966
6.48 Tatyana Shchelkanova URS vUSA Moskva 16.7.1961
6.28 Galina Vinogradova URS vGBR Moskva 11.9.1955

kuula
20.43 Nadezhda Chizhova URS vGDR,POL Moskva 29.8.1971
20.09 Nadezhda Chizhova URS vPOL,GDR Chorzow 13.7.1969
15.02 Anna Andreyeva URS vROM Ploesti 9.11.1950

kiekko
76.80 Gabriele Reinsch GDR vITA Neubrandenburg 9.7.1988
67.32 Argentina Menis ROM vFIN,SWE Constanza 23.9.1972
65.48 Faina Melnik URS vFRG Augsburg 24.6.1972
63.96 Liesel Westermann FRG vGBR Hamburg 27.9.1969
57.43 Tamara Press URS vUSA Moskva 15.7.1961
47.12 Gisela Mauermayer GER vPOL Dresden 25.8.1935
27.39 Yvonne Tembouret FRA vGBR Paris 23.9.1923

keihäs
65.06 Ruth Fuchs GDR vBUL Potsdam 11.6.1972
62.70 Ewa Gryziecka POL vROM,FRG Bucuresti 11.6.1972
48.63 Herma Bauma AUT vTCH Wien 12.9.1948
48.21 Herma Bauma AUT vHUN Wien 29.6.1947

(ei maanosat, kansainyhteisöt, kaupunkiottelut, cupit...)
(*) enemmän tai vähemmän epävirallisia

Lähde: https://www.worldathletics.org/heritage ... rds-on-sal

Urheilufoorumi

Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Re: Maaotteluhistoriaa

Paikallaolijat