Maaotteluhistoriaa

Tilastonikkareiden ja historiaveijarien lempiosasto.

Valvoja: Tuomaristo

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 07.04.2024 09.11

Suomi kävelyjen Cupissa (nyk. joukkuemestaruuskilpailut)

Maailma
Spoiler:
Miehet
3 Valentin Kononen 50 km 1995
3 Valentin Kononen 50 km 1997
6 Valentin Kononen 50 km 1993
12 Aleksi Ojala 35 km 2022
19 Veijo Savikko 50 km 1991
23 Valentin Kononen 50 km 1989
28 Veijo Savikko 50 km 1987
28 Antero Lindman 50 km 1995
29 Jarkko Kinnunen 50 km 2006
29 Jarkko Kinnunen 20 km 2012
33 Kari Ahonen 50 km 1993
34 Antero Lindman 50 km 1993
36 Antero Lindman 50 km 1987
37 Kari Ahonen 20 km 1989
37 Valentin Kononen 20 km 1991
38 Antero Lindman 50 km 1991
38 Antero Lindman 50 km 1999
43 Veijo Savikko 50 km 1993
43 Antero Lindman 50 km 1997
43 Timo Viljanen 50 km 2006
44 Matti Katila 50 km 1987
44 Veijo Savikko 50 km 1989
46 Jarkko Kinnunen 20 km 2016
47 Matti Heikkilä 50 km 1987
48 Jani Lehtinen 20 km 2002
49 Vesa Puukari 20 km 1987
49 Arto Hokkanen 50 km 1991
49 Jani Lehtinen 50 km 2008
50 Risto Nurmi 20 km 1995
50 Veijo Savikko 50 km 1995
53 Arto Hokkanen 50 km 1995
54 Juha Kinnunen 50 km 1997
56 Matti Heikkilä 50 km 1991
57 Pauli Pirjetä 20 km 1989
58 Antero Lindman 50 km 1989
58 Aleksi Ojala 20 km 2016
60 Pauli Pirjetä 20 km 1993
63 Pauli Pirjetä 20 km 1987
64 Kari Ahonen 20 km 1987
66 Timo Viljanen 50 km 2008
66 Antti Kempas 20 km 2012
69 Pauli Pirjetä 20 km 1991
77 Risto Nurmi 20 km 1991
77 Heikki Kinnunen 50 km 1999
79 Arto Hokkanen 20 km 1993
82 Matti Heikkilä 20 km 1993
87 Marko Kivimäki 20 km 1987
88 Jani Lehtinen 20 km 1995
88 Aleksi Ojala 20 km 2012
90 Matti Heikkilä 20 km 1989
DNF Marko Kivimäki 20 km 1989
DNF Matti Katila 50 km 1989
DNF Kari Ahonen 20 km 1991
DNF Risto Nurmi 50 km 1993
DNF Kim Lappalainen 20 km 1995
DNF Valentin Kononen 50 km 1999
DNF Jani Lehtinen 50 km 1999
DNF Jani Lehtinen 20 km 2004
DNF Antti Kempas 50 km 2008
DNF Aku Partanen 20 km 2012
DNF Aku Partanen 20 km 2016
DQ Matias Korpela 20 km 2016
DQ Eemeli Kiiski 50 km 2016
DQ Aleksi Ojala 50 km 2018

Naiset
2 Sari Essayah 10 km 1993
12 Sari Essayah 10 km 1995
16 Sari Essayah 10 km 1991
18 Tiia Kuikka 50 km 2018
24 Sirkka Oikarinen 10 km 1987
36 Mirva Hämäläinen 10 km 1987
36 Enni Nurmi 20 km 2022
37 Sari Essayah 10 km 1989
40 Helena Åstrom 10 km 1987
46 Anne Halkivaha 20 km 2012
59 Outi Sillanpää 20 km 2002
61 Karoliina Kaasalainen 20 km 2012
67 Heli Nevanpää 10 km 1989
69 Outi Sillanpää 20 km 1999
71 Anne Perttola 10 km 1995
73 Anneli Kuukkanen 10 km 1993
78 Anneli Kuukkanen 10 km 1991
80 Mirva Hämäläinen 10 km 1989
82 Anneli Kuukkanen 10 km 1989
89 Elina Risto 10 km 1997
90 Kaisa Suhonen 10 km 1995
92 Jonna Voronkoff 10 km 1997
93 Krista Ranta-Pere 10 km 1997
96 Tarja Jaskari 20 km 1999
97 Tarja Jaskari 10 km 1997
100 Elina Risto 20 km 1999
102 Kaisa Suhonen 10 km 1997
DNF Mira Saastamoinen 10 km 1993
DNF Tiia Kuikka 35 km 2022
DNS Outi Sillanpää 20 km 2004

U20 (top8)
3 Heta Veikkola 10 km 2022
5 Taika Nummi 10 km 2016

Joukkueet (top8)
5 M 50 km 1993
8 M 50 km 1991
8 M 50 km 1995

Eurooppa
Spoiler:
Miehet
2 Aleksi Ojala 50 km 2021
6 Aku Partanen 20 km 2023
9 Valentin Kononen 50 km 1998
9 Valentin Kononen 20 km 2000
10 Jarkko Kinnunen 20 km 2009
15 Antero Lindman 50 km 1998
18 Joni Hava 20 km 2023
19 Antti Kempas 50 km 2005
20 Eemeli Kiiski 50 km 2015
21 Aku Partanen 20 km 2011
23 Antti Kempas 50 km 2007
24 Jarkko Kinnunen 20 km 2015
25 Heikki Kukkonen 20 km 2013
26 Aku Partanen 20 km 2015
26 Aleksi Ojala 20 km 2023
28 Heikki Kukkonen 20 km 2011
28 Jerry Jokinen 20 km 2023
30 Aleksi Ojala 20 km 2015
33 Jani Lehtinen 20 km 2003
35 Matias Korpela 20 km 2015
36 Jani Lehtinen 20 km 2001
36 Jarkko Kinnunen 20 km 2007
40 Jarkko Kinnunen 20 km 2005
45 Aleksi Ojala 20 km 2013
45 Elmo Koivunen 20 km 2017
47 Antti Kempas 20 km 2001
49 Jani Lehtinen 20 km 2007
52 Heikki Kinnunen 20 km 2000
54 Arto Matilainen 20 km 2000
58 Eero Turpeinen 20 km 2001
DNF Jani Lehtinen 50 km 1998
DNF Pekka Matilainen 20 km 2000
DNF Jani Lehtinen 50 km 1998
DNF Jani Lehtinen 50 km 2005
DNF Antti Kempas 50 km 2011
DNF Eemeli Kiiski 20 km 2013
DNF Jarkko Kinnunen 50 km 2013
DNF Aku Partanen 50 km 2013
DNF Aleksi Ojala 50 km 2019
DNF Joni Hava 20 km 2021
DQ Eemeli Kiiski 20 km 2011
DQ Aku Partanen 20 km 2017
DQ Aleksi Ojala 50 km 2017
DNS Juha Kinnunen 50 km 1998

Naiset
14 Tiia Kuikka 50 km 2019
19 Karoliina Kaasalainen 20 km 2009
19 Elisa Neuvonen 20 km 2017
25 Anne Halkivaha 20 km 2013
27 Karoliina Kaasalainen 20 km 2011
28 Anne Perttola 10 km 1996
29 Enni Nurmi 20 km 2019
31 Kaisa Suhonen 10 km 1996
31 Elisa Neuvonen 20 km 2021
31 Heta Veikkola 20 km 2023
32 Tarja Jaskari 10 km 1996
33 Anniina Kivimäki 20 km 2021
35 Tiina Muinonen 20 km 2001
35 Tiia Kuikka 20 km 2021
37 Outi Sillanpää 20 km 2005
37 Venla-Nora Nirkkonen 20 km 2023
38 Heidi Lindewall 20 km 2001
38 Anne Halkivaha 20 km 2011
41 Outi Sillanpää 20 km 2001
43 Outi Sillanpää 20 km 2003
44 Outi Sillanpää 20 km 2000
47 Marja Penttinen 20 km 2003
52 Outi Sillanpää 10 km 1998
53 Elina Risto 10 km 1998
56 Tarja Jaskari 10 km 1998
DNF Jonna Voronkoff 10 km 1998
DNS Tiina Muinonen 20 km 2005

U20 (top8)
3 Aku Partanen 10 km 2009

Joukkueet (top8)
4 M 20 km 2023
8 M 20 km 2015
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5507
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 26.05.2024 17.49

Saksan yleisurheilumaaottelujen tulokset 1921-1937:
https://de.wikipedia.org/wiki/Deutsche_Leichtathletik-L%C3%A4nderk%C3%A4mpfe_1921

Niin oudolta kuin se kuulostaakin kävivät teutonit ensimmäisen yleisurheilumaaottelunsa vasta vuonna 1921.

Poliittisten syiden vuoksi ei liene ollut mahdollista otella Ranskaa tai Englantia vastaan 1920-luvun alussa. Maiden välisistä verileikeistä Verdunissa ja Sommessa oli kulunut vain muutama vuosi. Käytiin sitten taistoon puolueetonta Sveitsiä vastaan rata- ja kenttäurheilun jalossa taidossa. Matsista käkikellomaata vastaan tulikin vuosittainen perinne.

Ensimmäinen maaottelu Ranskaa vastaan käytiin vuonna 1926. Ranskalaiset tulivat silloin kuokkimaan Sveitsi-Saksa-otteluun, joka käytiin rajakaupunki Baselissa.

Viimein sitten vuonna 1929 tohdittiin otella ensimmäisen kerran brittejä vastaan Düsseldorfissa (naisoletetut) ja Lontoossa (miesoletetut).
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 26.05.2024 18.47

Ranskan yleisurheilumaaottelut alkoivat Tukholman olympialaisten jälkimainingeissa 1.9.1912 Brysselissä, jossa vastaan asettui Belgia.

Ja mikäs siinä, puhuttiinhan Belgian eteläosissa tuttua kieltä, ja sörsselitkin olivat varmaan syömäkelpoisia.

Belgian kanssa oteltiin tästä eteenpäin vuosittain - paitsi ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin oli muuta puuhaa.

Vuonna 1921 alkoivat vuosittaiset maaottelut myös Britanniaa vastaan - olivathan maat rähjänneet maailmansodassa samalla puolella ja kuuluivat voittajavaltoihin.

Kontakteja otettiin myös hieman eksoottisempiin maihin kuten Ruotsiin ja Suomeen, jonka patonginpurijat kohtasivat syksyllä 1922 Pariisissa. Suomalaiset ottivat maaottelun tosissaan, kuten aina, ja matkustivat Eurooppaan ehdottomalla ykkösjoukkueellaan. Gallian pojilla ei ollut paljon jakoa, c'est la vie. Vasta 1920-luvun jälkipuoliskolla alkoivat ranskalaiset päästä juonesta kiinni, ja maaottelut Suomea vastaan tasoittuivat.

https://www.athle.fr/asp.net/main.html/html.aspx?htmlid=222
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 27.05.2024 21.43

Yksi vanhimpia yleisurheilumaaotteluja on Harvardin ja Yalen yliopistojen yhdistetyn joukkueen matsi Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen yhdistettyä joukkuetta vastaan. Sitä kutsutaan myös Transatlantic Seriesiksi tai vain lyhenteellä HYOC.

Maaottelusta voidaan pitkin hampain puhua, koska Harvardin-Yalen joukkue tulee Yhdysvalloista ja Cambridgen-Oxfordin poppoo Britanniasta.

Ottelu käytiin ensimmäisen kerran vuonna 1899 Lontoossa. Britit voittivat niukasti pistein 5-4.

Sen jälkeen joukkueet ovat kohdanneet suunnilleen kerran kahdessa vuodessa. Vuorotellen ovat jenkit soutaneet Lontooseen ja britit Amerikkaan.

Kamppailun pistelasku poikkeaa hieman Suomi-Ruotsi-maaottelusta. Jokaisesta lajivoitosta saa yhden pisteen se tiimi, jonka edustaja sattuu lajin ykköseksi sijoittumaan. Tulosluettelossa kakkoseksi tai alemmaksi päätyvien hikoilu menee hukkaan.

Pientä sekaannusta aiheuttaa se, että ottelu on usein käyty Harvardin yliopiston kentällä Cambridgessa, Suur-Bostonin alueella, eikä areenalla siis siten ole tekemistä Cambridgen yliopiston kanssa, joka toimii Britanniassa.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.06.2024 09.19

Puola on perinteisesti risteillyt Euroopan maiden yleisurheiluhierakiassa sijojen 5.-7. kulmilla, vaikka vuonna 1973 Suomi pudotti maan niiden kuuden joukkueen joukosta, jotka etenivät Euroopan cupin finaaliin.

Puola kävi ensimmäisen yleisurheilumaaottelunsa Suomen tapaan vuonna 1922. Prahassa käydyssä mittelössä asettui vastaan muita ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneitä tai muodostuneita slaavilaisia veljesmaita: Tšekkoslovakia ja Jugoslavia (virallisesti Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta).

Maaottelun pistelasku oli nykypäivän näkökulmasta takaperoinen: pojoja jaettiin yksilölajin voittajalle 1, toiseksi tulleelle 3, kolmannelle 5 jne. Tšekit ja slovakit keräsivät vähiten bongoja ja voittivat koko roskan, Jugoslavia porhalsi toiseksi ja polskit jäivät rumasti viimeiseksi.

Tulostaso ei noussut kummoiseksi, sillä eurooppalaista yleisurheilua hallitsivat 1920-luvun alussa pohjoismaat sekä pohjoisen Länsi-Euroopan maat. Alueet Saksasta itään ja kaakkoon ehkä Unkaria lukuun ottamatta hiihtelivät varjojen mailla. Unkariin tunnettiin sattuneesta syystä tiettyä vetoa Suomessa, ja maaotteluakin yritettiin junailla.

Puolan yleisurheilutaso taas alkoi kohota vasta 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa, jolloin muun muassa Janusz Kusociński nousi kestävyysjuoksussa maailmantasolle.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.06.2024 14.22

Kuva

Alankomailla oli joitakin maailmanluokan yleisurheilijoita varhaisina aikoina. Heistä ehkä menestynein tai ainakin kuuluisin oli kolmet olympiakisat käynyt Adriaan Paulen, jonka Erik Wilén kylvetti 400 metrillä Göteborgin suurissa kansainvälisissä kisoissa vuonna 1923. Myöhemmin Paulen toimi kansainvälisen yleisurheiluliiton puheenjohtajana ja kielsi draamaprinsessa Bob Seagrenia puliveivaamasta seipäiden kanssa.

Puukenkämaa kävi ensimmäisen maaottelunsa Rotterdamissa 2. heinäkuuta 1911 rakasta etelänaapuriaan Belgiaa vastaan. Puhuttiinhan Belgian pohjoisosassa tutun kuuloista kieltä, ja muutenkin olivat varmaan kunnollista väkeä.

Jostain syystä Suomi ei koskaan käynyt varsinaista maaottelua tulppaanimaata vastaan, vaikka suunnilleen samantasoinen Belgia kohdattiin kolme kertaa. Toki Euroopan cupissa ja sen perillisissä on väännetty kättä tuon tuostakin.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 03.07.2024 19.09

Miltä näyttäisi Suomi-Ruotsi-maaottelu, jos se käytäisiin samoilla säännöillä kuin Brittiläisen imperiumin ja Yhdysvaltain väliset taistot, jotka pidettiin heti olympialaisten jälkeen vuosina 1920, 1924 ja 1928?

Jenkit tulivat Euroopan kisoihin isolla valtamerihöyryllä, joka esimerkiksi vuonna 1928 ankkuroitiin Amsterdamin satamaan. Laiva toimi samalla joukkueen majapaikkana. Kotimatkalla pysähdyttiin Lontoossa ja käytiin ohimennen hikoilemassa maaottelu Stamford Bridgellä.

Maaottelujen ratalajit käytiin viestikilpailuina ja joukkuejuoksuina. Ohjelmassa oli esimerkiksi 4x100 jaardin viesti ja 4x120 jaardin aitajuoksun sukkulaviesti. Viestissä tai joukkuejuoksussa pumpulilangan katkaissut poppoo vei lajivoiton 1-0. Kenttälajit ratkottiin hieman samalla tavalla: lajivoitto sille tiimille, joka sai korkeimman summan, kun joukkueen jäsenten tulokset laskettiin yhteen.

Ainakin yleisön olisi helpompi seurata maaottelun juoksulajeja. Viestikilpailun voittajajoukkue keräisi maaottelupisteen ja sillä siisti. Kenttäalajeissa tilanne olisi hankalampi: yhteenlaskua jouduttaisiin harjoittamaan koko ajan. Tosin tietotekniikka on keksitty.

Maaottelut ainakin laajenisivat sadan vuoden takaisilla säännöillä, koska jokaiseen lajiin tarvittaisiin joukkuesta neljä henkilöä nykyisen kolmen asemesta.
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 11.07.2024 22.37

Suomi–Neuvostoliitto-juoksumaaottelu 14.-15.7.1974

Urheilu ja ulkopolitiikka kietoutuvat saumattomasti yhteen. Uljaina suomettumisen vuosina 1970-luvun puolivälissä Suomi kävi kahden vuoden sisällä neljä yleisurheilumaaottelua Neuvostoliittoa vastaan. Niistä erikoisin oli 50 vuotta sitten käyty juoksumaaottelu, jossa oli täytteenä myös joitakin kenttälajeja.

Rooman ennakot

Jotain esimakua tulevasta Rooman EM-kisojen menestyksestä ehkä saatiin, sillä ulkomailla talven yli harjoitellut Nina Holmén puksutti 3000 metrillä voittoon Suomen ennätyksellä 8.59,0. Sillä vallattiin maailmantilastosta kakkosaskelma. Samalla liiskaantui suhteellisen kova menijä sirpin ja vasaran maasta, Tamara Pangelova. Maailmanennätyksen haltija Ludmila Bragina ei osallistunut. Tosin Roomassa hän sai katsella Holmenin piikkareiden kuviointeja takaapäin.

Holménilta löytyi varsin mojovaa kirivoimaa, sillä maaottelussa viimeinen kierros meni ajassa 62,8. Sama kiihdytys teki täystuhoa Rooman EM-kilpailuissa puolisentoista kuukautta myöhemmin.

Salin urakoi

Riitta Salin niputti 200 metrillä nipun venäläisiä, mm. Marina Sidorovan. Voittoaika 23,1 oli daamin ennätys. Mona-Lisa Pursiainen himmaili neljänneksi (23,7).

Salinille maittoi urakointi, sillä hän osallistui myös pitkään viestiin, jossa ankkuriosuuden yksityisaika 50,2 takasi voiton Neuvostoliitosta ajalla 3.30,8. Se alitti myös Urheiluliiton asettamaan tulosrajan Rooman EM-kisoihin, jossa syntynyt noteeraus pysyy edelleen ennätysten vihkossa.

Suoranmitalla Pursiainen kihautti ajan 11,5 ja paalitti kansainvälisen tason juoksijan Ludmila Maslakovan. Työt jatkuivat 4x100 metrin viestissä, jossa Suomen joukkue Tuula Rautanen – Mona-Lisa Pursiainen – Riitta Salin – Ulla Lax paukutteli Suomen ennätyksen 44,3.

Suomen satunnaisista hyvistä esityksistä huolimatta Neuvostoliitto vei naisten matsin pistein 79-56.

Väätäistä ei näkynyt

Miesten ottelu käytiin nelimiehisin joukkuein. Ensimmäinen päivä oli synkkä, sillä Neuvostoliitto kohelsi nelosvoittoon 400 metrin aidoissa ja 1500 metrillä sekä kolmoisvoittoon kympillä. Viidenneksi kipaisi peninkulmalla nuori lupaus Kaarlo Maaninka. Juha Väätäistä mainostettiin lehdistössä ennen maaottelua – ehkä rummutus toisi lisää väkeä lehtereille. Hänen piti juosta kymppi, mutta stadionilla ei miestä näkynyt. Muutaman viikon kuluttua hallitseva Euroopan mestari ilmoitti lopettavansa.

Vitosella suuri yleisö sai ensimmäisen kerran tutustua virolaiseen kilometrinnielijään Enn Sellikiin, joka voittikin koko roskan. Lupaava turkulainen hongankolistaja Martti Vainio ylitti maalilinjan kahdeksantena ja alitti 14 minuuttia kahdella sekunnilla.

Borzovin tappio

Neuvostoliitto otti maaottelun ihan tosissaan. Jopa kaksinkertainen olympiavoittaja ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen Valeri Borzov suvaitsi saapua Helsinkiin. Hän tosin otti satasella selkäänsä maanmieheltään, olympianelonen Aleksandr Korneljukilta.

Stadioninpuolikkaalla puhisi voittoon Antti Rajamäki, Karijoen Tappara. Voittoaika 20,5 jäi vain kymmenyksen Suomen ennätyksestä, jota piti hallussaan Ossi Karttunen. Tainionkosken sfinksi hoiti kakkostilan kotiin ajalla 20,9. Borzov ei osallistunut.

Rajamäki noitui maalissa. “Kaarre ei mennyt lainkaan putkeen eikä jalka noussut tarpeeksi. On siinä vielä paljon korjaamista.”

Sinivalkoiset ottivat ratakierroksellakin kaksoisvoiton. Markku Kukkoaho kaasutti 46,2 ja Karttunen 46,8. Numerot kelpaisivat nykyaikanakin.

Paukusta maaliin

Vladimir Ponomarjev rypisti voittoon 800 metrillä. Olympiavoittaja Pekka Vasala rutisti kolmanneksi ja ilmasotakoulussa palvellut Markku Taskinen hyökkäsi neljänneksi.

Tapio Kantanen johti estekisaa lähdöstä maaliin. Voittoaika 8.26,0 ei ollut pöllömpi. Kuntourheilijana itseään pitänyt Jouko Kuha jolkotteli kahdeksanneksi ja ripitti maalissa mediaa: “Lehdistö odottaa aina vain huipputuloksia ja lässyttää kaikenlaista turhaa eikä paneudu todellisiin ongelmiin.”

Neuvostoliitto voitti miesten maaottelun lukemin 346-220.

Lähteitä
Helsingin Sanomat 15.7.1974
Helsingin Sanomat 16.7.1974
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 11.07.2024 23.27

Geb Mo kirjoitti:Neuvostoliitto voitti miesten maaottelun lukemin 346-220.

Saman eron eri luvuin tarjoaa SUL:n 100-vuotiseepos: 337-211.
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5507
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 08.09.2024 09.17

Norjan kenties maailman parhailta tilastosivuilta löytyy maajoukkueurheilijansa aakkosjärjestyksessä suoritusten kera.
https://www.friidrett.no/aktivitet/stat ... ndskamper/

Sieltä käy ilmi, että kuulantyöntäjä Bjørn Bang Andersen on kolunnut 88 maaottelua.
Huhut Yrjölän Matin ME-määrästä (73) voidaan siis jättää omaan arvoonsa.

Spoiler:
1957 EST 4 14.94
1957 HUN 3 15.51
1958 EST 1 16.02
1958 FRA 1 16.15
1958 SWE 1 16.34
1958 GBR 3 15.83
1961 FRG 3 16.85
1961 SWE 4 16.40
1963 EST 2 17.38
1963 HUN 3 17.18
1963 SWE 1 17.64
1963 POL 3 17.66
1963 FRG 1 17.89
1964 GBR 2 17.26i
1964 SWE-NOR 1 17.81
1964 GBR 3 17.36
1964 SWE 3 17.46
1965 GBR 3 17.79i
1965 GDR 1 17.84
1965 ECup/sf 3 17.59
1965 SWE 2 17.46
1965 ITA 2 17.60
1966 NOR 1 18.60 NR
1966 SWE 2 17.75
1966 NOR 3 17.79
1966 FRA-GBR 2 17.83
1967 ECup/sf 3 18.40
1967 ITA 1 18.40
1967 SWE 1 18.54
1967 NOR 3 17.75
1968 EST-TCH 1 18.35
1968 SWE 3 18.00
1968 NOR 1 18.20
1969 FRG 2 18.72
1969 NOR 1 19.07
1969 SWE 1 19.45
1969 GBR 1 18.55
1970 FRA 2 19.04
1970 ECup/q 1 19.02
1970 ECup/sf 3 18.22
1970 SWE 2 18.82
1970 GDR 3 18.28
1970 TCH 1 18.98
1971 EST-ROM 2 18.73
1971 SWE 4 18.82
1971 POL 4 18.86
1972 ESP-GBR 3 18.91
1972 SWE 3 19.30
1972 ROM 2 19.28
1973 FRG 1 19.36
1973 SWE 3 19.78
1973 GDR-URS 6 19.09
1974 SWE 3 19.34
1974 URS 5 18.54
1974 GBR 3 18.66
1975 FRG-POL 4 18.66
1975 ECup/sf 3 19.05
1975 ECup/F 7 18.56
1975 SWE 4 19.01
1975 URS 4 19.38
1975 ITA 1 19.40
1976 NOR 2 19.70
1976 SWE 5 18.70
1976 FRA 2 19.46
1977 GBR 3 18.87
1977 ECup/sf 4 18.49
1977 SWE 3 18.98
1977 POL 2 18.92
1978 SWE 5 18.60
1978 GBR 3 19.07
1978 FRG 3 18.27
1979 FRA 5 18.04
1979 SWE 4 18.87

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009848692.html
Se on hyvä tietokilpailukysymys, että kenellä on eniten maaotteluedustuksia Myrskylässä.

Vastauksena tarjotaan Paunosten parempaa puoliskoa, mutta tätä pitänee tutkia tarkemmin...
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5507
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 26.09.2024 22.07

Kuva

UNKARI-SUOMI-MAAOTTELU

Budapest, Unkari, 5.-6.7.1930

Ajatus yleisurheilumaaottelusta Unkaria vastaan oli muhinut Suomen urheilujohtajien pääkopassa jo 1910-luvulta lähtien. Vasta vuonna 1930 syntyi valmista, kun Suomen ehkä hieman varamiehinen joukkue matkusti laiva–juna-yhdistelmällä Tallinnan ja Varsovan kautta kauden ainoaan maaotteluunsa Budapestiin.

Matka tukalassa, yli 30 asteen helteessä kesti neljä päivää, joten härmäläisten poppoo oli kuittia poikaa jo ennen kuin yhtäkään maaottelulajia oli ehditty rehkiä. Lopullisesti suomalaiset lannistuivat henkisesti Varsovassa, jossa saivat kuulla unkarilaisten mestaruuskisoissaan takomista mojovista tuloksista.

Pikajuoksut pommiin

Suomalaiset ottivat pahasti takkiinsa pikajuoksuissa. Pustan pojat kirmaisivat kaksoisvoittoon niin 100, 200 kuin 400 metrillä. Bengt Sjöstedtillä käpälä tosin nousi sen verran, että puristi sivulajissaan 200 metrillä ennätyksensä 22,6, mutta se ei riittänyt. Unkarin István Sugar otti makean voiton ajalla 22,1, johon ylsi myös István Raggambi. 1000 metrin viestikin meni isännille, vaikka Erik Wilén päästeli osuudellaan kuin mies.

Sjöstedt oli muutenkin menopäällä, sillä hän nuolaisi pika-aidoissa ykköseksi ajalla 15,1. Sitä ei hyväksytty viralliseksi Suomen ennätykseksi, koska liian moni häkki menetti kisan aikana tasapainonsa. Kokenut jermu Erik Wilén varmisti kaksoisvoiton.

Olympiapronssimitalisti Eino Purje liiskasi 1500 metrin kiritaistelussa Unkarin Miklós Szabon, joka liittyi alle neljän minuutin kerhoon raapaisemalla maansa ennätyksen 3.59,8. Tuleva vitosen olympiavoittaja Lauri Lehtinen hiihteli varjojen mailla.

Kaksoisvoitot Suomen kilometrinnielijöille

Pidemmillä matkoilla kulki havumetsien miehillä sileitä pikamatkoja paremmin. Volmari Iso-Hollo ja Ilmari Posti repivät kaksoisvoiton vitosella. Sijat 1-2 napsittiin myös kympillä, joskin Iso-Hollo ja Posti vaihtoivat paikkaa.

Hienolla tyylillä hypännyt Lajos Balogh lunasti jo maansa mestaruuskisoissa antamansa odotukset ja voitti vaakasuuntaan ilman välilaskuja hyppäämisen tuloksella 731. Martti Tolamo potkaisi 720 ja valtasi kakkossijan.

Keihäässä Amsterdamin uusintaottelu

Suomen yleisurheilun aamunkoin menestyslaji eli diskonviskonta meni härmäläisiltä huonommin kuin oli etukäteen laskettu, Unkarin István Donogán kellisti Suomen Eino Kentän ja vastaavasti Kálmán Marvalits limputti pidemmälle kuin jäännöspisteeseen tyytynyt Lauri Lindstedt.

Keihäässä käytiin maailmanluokan kisa. Matti Järvinen (68,25) ja Eino Penttilä (66,86) kepittivät lopulta alkukierroksilla kisaa johtaneen Amsterdamin olympiahopeamitalistin Béla Szepesin (66,40, Unkarin ennätys). “Uljaampia kilpailuja mitä mailmassa konsanaan on nähty”, herkisteli Turun Sanomien kirjeenvaihtaja.

Järvisen kaari oli maailman 12:nneksi pisin vuonna 1930. 11 paremmasta tuloksesta 10 oli Maailman-Matin omaa käsialaa.

Unkari voitti maakilpailun numeroin 85-76. Suomessa alkoi selittely heti tappion jälkeen. Sinivalkoiset lasit päässä todettiin, että unkarilaiset olivat pystyneet harjoittelemaan lumettomilla kentillä jo nelisen kuukautta, kun taas suomalaiset tähtäsivät kuntonsa vasta elokuulle.

Omituista kyllä, kirjailija Yrjö Halme antautui Helsingin Sanomissa ehdoitta:

“Meidän on totutettava itsemme ja miehemme ajattelemaan, miten pieniä ja vähäväkisiä me sentään olemme.”


Osa suomalaisista jatkoi Keski-Euroopan turnettaan matkustamalla heti maaottelun jälkeen Prahan kutsukilpailuihin. Järvinen ja Kenttä suuntasivat Tukholmaan.

Suomen suurimmat sanomalehdet lähettivät kirjeenvaihtajansa Budapestin otteluja seuraamaan. Mediahuomion tosin hori samana viikonloppuna Helsinkiin suuntautunut talonpoikaismarssi, jossa poliittinen laitaliike Vihtori Kosolan johdolla osoitti mieltään toista äärisuuntausta vastaan. Maaottelutappiota ei oikeastaan huomattu laajemmissa piireissä lainkaan ja jos huomattiinkin, se unohtui vakavampien asioiden myllerryksessä varsin pian.

Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 6.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1827906?page=8
Uusi Suomi 6.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806598?page=1
Turun Sanomat 6.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929319?page=4
Helsingin Sanomat 7.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1827903?page=4
Uusi Suomi 7.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1806597?page=1
Turun Sanomat 7.7.1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1929320?page=1
Urheilija 8/1930 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/864011?page=15 (kuvia)


Edit: Korjattu Penttilän keihästulos.
Viimeksi muokannut Geb Mo päivämäärä 27.10.2024 21.55, muokattu yhteensä 2 kertaa
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja Geb Mo » 01.10.2024 15.51

Kuva
Keller kepittää Kurkelan. Kuva: Urheilija 11/1932.

RANSKA–SUOMI: HÄRMÄLÄISET VOITOKKAINA GALLIAN MAILLA

Stade de Colombes, Pariisi, 9.10.1932

Lokakuun alussa 1932 matkusti Suomen yleisurheilumaajoukkue laiva–juna-yhdistelmällä Ruotsin ja Saksan halki Pariisin, jossa käytiin neljäs maaottelu Ranskaa vastaan. Tälläkin kerralla matka kesti 3-4 päivää mutta sää ei ollut niin tukala kuin Unkariin körötellessä kaksi vuotta aikaisemmin.

Vastustaja hövelinä

Edellinen maaottelu Ranskaa vastaan oli käyty Pariisissa vuonna 1929. Periaatteessa gallialaisten olisi pitänyt tulla sen jälkeen vastavuoroisesti Suomeen. Ranskalaiset esittivät kuitenkin tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä: he tarjoutuivat maksamaan havumetsien miesten matkan valojen kaupunkiin.

Sen verran frangit olivat kuitenkin arvokkaita, että maaottelusta poistettiin useita lajeja, jottei kokonaista komppaniaa tarvitsisi kärrätä Ranskanmaalle. Ohjelmasta lempattiin tienposkeen 200 metriä sekä suomalaisille kohtalaisen edulliset 10 000 metriä, 400 metrin aidat, kolmiloikkaus ja moukari. Viestejä oli yksipäiväisessä maakilpailussa vain yksi eli 1000 metriä.

Sää ei suosinut ottelua. Taivaalta roiski vettä niskaan ja rata oli pehmeä. Yleisöä vääntäytyi Colombesin lehtereille “vain” 15 000 päätä.

Keräilyharvinaisuus: sinivalkoinen pikajuoksuvoitto

Unkarilaiset olivat vieneet kaksi vuotta aikaisemmin Suomen pikajuoksijoita kuin mätää kukkoa. Nyt komento muuttui. Voimistelunopettaja Palle Virtanen Porvoosta päästeli voittoon satasella, vaikka pistoolin sylkiessä tulta runttasi vantterana jantterina lähtökuopat muusiksi ja jäi pari metriä muusta poppoosta. Kaistapäistä vauhtia aloittanut olympiakävijä Börje Strandvall hoiteli puolestaan yksikaarteisen 400 metrin kisan suhteellisen hyvällä ajalla 49,2.

Olympiakisoissa keskeyttänyt Jean Keller oli liiskannut olympiavoittaja Harri Larvan Ranska-ottelun 800 metrillä 1929. Tällä kerralla ranskalaisen kantapäitä sai seurata takaapäin Suomen joukkueen nuoriso-osastoon kuulunut 1500 metrin tuore Suomen mestari Kosti Kurkela.

Purje paalitti Martinin

Los Angelesissa epäonnistunut Eino Purje voitti ehkä hieman yllättäen 1500 metriä. Matkalla ei kytätty vaan suomalainen päästeli alusta lähtien täysin purjein ja jätti 3.57-voittoajallaan 800 metrin entisen maailmanennätysmiehen Séra Martinin viiden sekunnin päähän. Purjeen tehtävää ehkä helpotti se, että Ranskan liitto oli muutama kuukausi aikaisemmin heivannut maailmanennätysjuoksija Jules Ladoumèguen radoilta ruskeiden kirjekuorien vuoksi.

Lauri Lehtinen ja Volmari Iso-Hollo ravasivat näytöstyyliin kaksoisvoittoon vitosella. Ranskalaiskaksikko hävisi yli minuutin. Pariisilaisyleisö harvemmin näki pitkien matkojen olympiavoittajia samaan aikaan kaksin kappalein radalla, joten reaktiot olivat sen mukaisia. Helsingin Sanomat iski runosuonta:

“Yleisö osoitti pitkin matkaa innokkaasti suosiotaan suomalaisille olympialaisvoittajille, joiden vaivattomasta ja kauniista juoksusta kuvastui selvästi vauhdin riemu”


Maailmanennätystä edellisenä vuonna sivunnut Bengt Sjöstedt nuolaisi voittoon pika-aidoissa. Jo kymmenen vuotta aikaisemmin Ranska-ottelussa häkkejä ylitelleet jermut Henri Bernard ja Erik Wilén tappelivat kakkospisteistä. Ranskan kaveri voitti.

Paulin revanssi – Ranskan ennätys 750 pituudessa

Etelä-Pohjanmaan sällit Ilmari Reinikka ja Veikko Peräsalo murtautuivat kansainväliseen kastiin loikkaamalla 190 sentin korkeudella killuneen riman yli. Pöytäkirjaan kirjattiin kaksoisvoitto Suomelle.

Isäntien parhaasta potkusta vastasi pituudessa Robert Paul, joka lojautti lankulta Ranskan ennätyksen 750. Se oli makea noteeraus, sillä Paul oli jätetty rannalle ruikuttamaan Los Angelesin olympiakisoista. Arvatenkin siitä suivaantuneena hän oli jo ennen maaottelua pöllytellyt santakasaa kaksi kertaa 748 sentin päässä.

Kiekossa isänniltä hyppäsi kehään maailmanluokan kaksikko Paul Winter ja Jules Noël, jotka olivat kahmineet kolmos- ja nelossijat Los Angelesista ja limputtaneet kauden aikana 50 metrin kummallekin puolelle. He olivat olleet mukana jo vuoden 1929 maaottelussa Suomea kaatamassa. Höyhennys jatkui vuonna 1932, joskin tällä kerralla Noël peri voiton ranskalaisten jäsentenvälisissä.

Kolmanneksi heitti Urheilija-lehdelle maaottelusta raportoinut ja jatkosodassa kaatunut Olavi Vaalamo, jonka lapsenlapsenlapsi Topi Raitanen tunnetaan estejuoksun Euroopan mestarina.

Keihäästä puuttui olympiavoittaja Matti Järvinen, joka oli liuennut Los Angelesin kisojen jälkeen kilpailuturneelle maailmalle. Suomen mestaruuteen oikeuttaneen kaaren (olympiaedustajien poissa ollessa) aikaisemmin kesällä tirvaissut Eero Ihanamäki ja Enkelten kaupungin pronssimitalisti Eino Penttilä hoitivat kuitenkin kaksoisvoiton kotiin.

Suomi vei maaottelun selkein luvuin 78–62. Suomi–Ranska-yhteenottojen maratontaulukossa sinivalkoiset siirtyivät 3–1-johtoon. Maaottelupisteiden maratontaulukossa Finlande taas lisäsi etumatkaansa lukemiin 249–210, jos jätetään huomiotta vuoden 1923 mittelö, johon Ranska ei saanut edes täyttä remmiä kasaan. Vuoden 1932 Ranska-ottelun jälkeen Suomi oli kaikista käymistään maaotteluista kerännyt 5 kokonaisvoittoa ja 4 tappiota.

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Sulo Kolkka paketoi yleisurheilukauden 1932 maaottelukolumninsa päätteeksi:

“Olympialaiskesä on kuitattu komiasti ja asiaankuuluvasti.”


Lehtileikkeitä
Helsingin Sanomat 10.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 195?page=1
Uusi Suomi 10.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 666?page=1
Turun Sanomat 10.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 255?page=1
Hufvudstadsbladet 10.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... 349?page=1
Viikko-Sanomat 15.10.1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 417?page=4
Urheilija 11/1932 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikak ... 23?page=10
Geb Mo
Elävä legenda
 
Viestit: 1151
Liittynyt: 26.05.2020 15.42

Re: Maaotteluhistoriaa

ViestiKirjoittaja varis » 01.10.2024 19.37

https://x.com/TopiRaitanen/status/90133 ... H_X8A&s=19

46.75 Olavi Vaalamo 1 NC Helsinki/E 7.8.1932
45.87 Kalevi Kotkas 7 OG Los Angeles 3.8.1932
Avatar
varis
Elävä legenda
 
Viestit: 5507
Liittynyt: 31.07.2015 13.31

Edellinen

Paluu Tilastohöpinöitä, historiaa yms.

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa