24.7.-4.8.
Painonnosto oli mukana jo ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896, jolloin kilpailtiin kahden ja yhden käden nostoissa. Pysyvästi se on kuulunut olympiaohjelmaan Antwerpenistä 1920 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön myös painoluokkajako. Yhden käden nostot poistuivat olympiakisoista Pariisin 1924 jälkeen. Nostomuodoiksi vakiintuivat tämän jälkeen tempaus, työntö ja punnerrus, joista viimeksi mainittu poistettiin ohjelmasta vuoden 1972 Münchenin kisojen jälkeen. Naisten painonnosto lisättiin olympiaohjelmaan Sydneyssä 2000.
Tokiossa miehiltä on poistettu kääpiösarja (ohjelmassa 1948-2016), joten sekä miehillä että naisilla on nyt seitsemän painoluokkaa.
Suomen Painonnostoliitto perustettiin vuonna 1934. Jo sitä ennen esiintyi olympialavalla ensimmäisenä suomalaisena Rudolf Ekström, joka Antwerpenissä 1920 nosti raskaan keskisarjan raskaimmat raudat mutta tuli hylätyksi virheellisen tekniikan vuoksi. Seuraavan kerran suomalaisia painonnostajia nähtiin olympiakisoissa vuonna 1948. Tämän jälkeen Suomi on jäänyt ilman edustusta vain yhden kerran (2004).
Suomen painonnoston kulta-aika osui 1960- ja 1970-luvun vaihteeseen. Ensimmäisen olympiamitalin, saman tien kultaisen, nosti Kaarlo Kangasniemi vuonna 1968. ”Kulta-Kalle” oli samalla Méxicon kisojen ainoa suomalainen olympiavoittaja. Münchenissä 1972 Jouko Leppä sijoittui superraskaassa sarjassa neljänneksi samalla tuloksella pronssimitalistin kanssa. Seuraavaa olympiamitalia saatiin kuitenkin odottaa itäblokin maiden boikotin sävyttämiin Los Angelesin kisoihin 1984 saakka. Jouni Grönman ja Pekka Niemi voittivat molemmat pronssimitalin, Niemi niin yllättäen, että hän ei ehtinyt palkintojenjakoonkaan.
Suomen ensimmäinen olympiaedustaja naisten painonnostossa oli Karoliina Lundahl, joka esiintyi Sydneyn olympialavalla 2000.
Lajin olympiavalinnat ovat lukuisten dopingtapausten vuoksi poikkeuksellisessa tilassa. Moni rangaistuksen saanut maa saa nimetä kisoihin vain yhden mies- ja naisnostajan, vielä useampi kaksi. Vaikka sanktioita ei olisikaan, maakohtainen maksimikiintiö on neljä naista ja neljä miestä. Tästä johtuen kisapaikkoja saattaa aueta, vaikka rankingsijoitukset eivät siihen oikeuttaisikaan.
Kevään suurimmat rankingpisteet ovat jaossa 3.-11. huhtikuuta Venäjän EM-kisoissa, joihin Suomesta lähtee kaikkiaan 11 urheilijaa. Ranking umpeutuu 30. huhtikuuta. Tokioon valitaan jokaisesta sarjasta 13 kilpailijaa. Anni Vuohijoki, Meri Ilmarinen, Marianne Saarhelo ja Eero Retulainen ovat rankingsijoilla 24-39 ja elättelevät vahvimmin olympiatoiveita.
Suomi olympialaisten painonnostossa
