Urheilufoorumi

24.7.-8.8.

Nyrkkeily tuli mukaan olympiakisoihin St. Louisissa 1904. Pysyvästi se on kuulunut ohjelmaan Antwerpenistä 1920 lähtien. Sarjojen määrä oli korkeimmillaan kaksitoista vuosien 1984–2000 kisoissa. Naisten nyrkkeily tuli ohjelmaan Lontoossa 2012: kilpasarjoja naisten olympianyrkkeilyssä on kuitenkin vain kolme. Miesten sarjojen määrä on vuodesta 2012 lähtien ollut kymmenen. Välierien häviäjät ottelivat Lontoon kisoihin 1948 saakka vielä pronssimitalista. Vuodesta 1952 lähtien mitalistin arvo on myönnetty kummallekin. Helsingin kisojen välieräottelijat – joukossa neljä suomalaisnyrkkeilijää – saivat kuitenkin pronssiset mitalinsa vasta jälkikäteen vuonna 1970.

Tokiossa naisilla on viisi kilpasarjaa ja miehillä enää kahdeksan.

Suomen Nyrkkeilyliitto perustettiin vuonna 1923. Olympiakehässä Suomen nyrkkeilijät esiintyivät ensi kerran Amsterdamissa 1928. Neljän vuoden kuluttua Los Angelesissä Bruno Ahlberg voitti ensimmäisen mitalin, pronssia välisarjassa. Vuonna 1936 Berliinissä oli jo kultamitalin vuoro, voittajana välisarjan Sten Suvio. Hänen lisäkseen olympiavoittoon on yltänyt vain Pentti Hämäläinen, joka otti kääpiösarjan kultamitalin kotikehässä Helsingissä 1952. Seuraavissa kisoissa pronssin voittanut Hämäläinen on myös Suomen ainoa kaksien olympiakisojen nyrkkeilymitalisti. Suomi voitti vähintään yhden mitalin kuusissa peräkkäisissä olympiakisoissa vuosina 1952–72. Viimeisin olympiakehässä esiintynyt suomalainen miesnyrkkeilijä on Joni Turunen, joka otteli Sydneyssä 2000.

Mira Potkosesta tuli vuonna 2016 ensimmäinen suomalainen naispuolinen olympianyrkkeilijä ja samalla olympiamitalisti. Potkosen pronssi oli myös Suomen ainoa mitali Rio de Janeiron olympiakisoissa.

Euroopan maanosakarsinta keskeytyi juuri koronapandemian puhkeamisen keskellä maaliskuussa 2020. Sen jälkeen Kansainvälisen olympiakomitea ja sen Kansainvälisen nyrkkeilyliiton tilalle olympiakarsinnoista vastaavaksi asettama Boxing Task Force muuttivat karsintajärjestelmää.

Pariisin maailman karsintaturnaus peruttiin kokonaan, ja sen sijaan loput paikat jaetaan rankingin perusteella. Euroopan olympiakarsintaturnaus jatkuu kesäkuussa samasta tilanteesta, johon jäätiin keskeytyshetkellä maaliskuussa 2020, joten kisapaikkaa tavoittelevat suomalaisista vielä Mira Potkonen ja Muhammad Abdilrasoon. Turnauksessa jaetaan paikkoja painoluokasta riippuen 4-8, ja rankingin perusteella paikkoja on tarjolla vain yksi per maanosa jokaiseen painoluokkaan.

40 vuoden ikäraja olisi normaalitilanteessa estänyt Potkosen pääsyn kisoihin, mutta Tokion kisojen lykkääminen vuodella tarkoitti myös sitä, ettei tämä pykälä koske vuoden 2021 kisoja.

Suomi nyrkkeilyn olumpiakehässä

Keväällä 2020 Lontoossa keskeytettyä Euroopan olympiakarsintaturnausta jatketaan vihdoin perjantaista eteenpäin Pariisissa. Suomalaisista mukana ovat vielä Mira Potkonen ja Muhammad Abdilrasoon.

Potkonen ja tämä toinen molemmat hävinneet ottelunsa ja karsintaturnauksen kautta eivät ainakaan olympialaisiin pääse. Potkonen päässee kisoihin kuitenkin rankingin kautta, mutta sanomattakin selvää on, että ei hän mikään selkeä mitalisuosikki ole....niin jos ne olympialaiset edes järjestetään. Jos niitä ei järjestetä niin siinä menisi Potkoseltakin about 5-vuotta elämästä hukkaan.

RobinHood kirjoitti: Potkonen päässee kisoihin kuitenkin rankingin kautta, mutta sanomattakin selvää on, että ei hän mikään selkeä mitalisuosikki ole....niin jos ne olympialaiset edes järjestetään. Jos niitä ei järjestetä niin siinä menisi Potkoseltakin about 5-vuotta elämästä hukkaan.

Eikä kai se viisi vuotta elämästä hukkaan mene, jos sinä aikana suurin nautinto on ollut lyödä toista naista turpaan ja saada välillä itsekin turpaansa. Rion jälkeen on muuten saanut kolme arvokisamitalia.

Keihäänheittäjä Harri Haatainen ei voittanut aikuisvuosinaan yhtäkään arvokisamitalia, mutta eipä Potkosen kanssa suunnilleen saman ikäisenä valittanut, että elämästään meni lukuisia vuosia hukkaan.

Volmari kirjoitti:
Eikä kai se viisi vuotta elämästä hukkaan mene, jos sinä aikana suurin nautinto on ollut lyödä toista naista turpaan ja saada välillä itsekin turpaansa. Rion jälkeen on muuten saanut kolme arvokisamitalia.

Olympialaisia varten hän on harjoitellut ja tuet maksettu. Kaikki muu on tullut oheistuotteena.

Aatteleppa, jos nyrkkeily onkin Miralle vain työnomainen harrastus, mikä ei olekaan ainoa sisältö elämässä?

Potkosen avauskierroksen vastustaja mitä ilmeisimmin Ranskan Hamadouce, toisella kierroksella odottaa Korean Oh ja ratkaisevassa ottelussa mitalia ajatellen sitten Turkin Yildiz tai Argentiinan Sanchez. Mitä ilmeisimmin ihan ok arpa.

Hamadouchen Potkonen voitti pari vuotta sitten EM-finaalissa. Kova vastus siis, mutta voitettavissa.

Vedonlyöntifirmojen papereissa Mira on kaavioiden julkistuksen jälkeen nelossuosikki. Vahvasti vaikuttaa siltä, että jos Ranskam tytön onnistuu kukistamaan avauskierroksella, niin mitali on jopa todennäköinen.

Kyllä on kova tämä Potkosen jatkokaavio. Seuraavaksi on vastassa 2x Aasian mestari ja MM-pronssimitalisti vuodelta 2018. Jos siitä selvittää tiensä niin vastassa todennäköiusesti on sitten tämä turkkilainen Euroopan mestari ja MM-hopea mitalisti vuodelta 2019. Toinen puoli olisi ainakin paperilla ollut helpompi.

RobinHood kirjoitti: Toinen puoli olisi ainakin paperilla ollut helpompi.

Ei olisi.

Potkoselle hävinnyt ranskalainen Maiva "Myrkky" Hamadouchen sai kokea katkeraa myrkkyä sisimässään. Hamadouchen: "En kunnioita Potkosta. Potkonen ei ansainnut voittoa".
https://www.is.fi/olympialaiset/art-2000008154081.html

Potkonen on armoton taistelija, eikä niinkään taktinen nyrkkeilkijä. Hän ei ole yhtä taitava tai tekninen, kuin jotkut muut nyrkkeilijät, mutta Potkosella on tämmöinen ns. " the beast mode". Kun joku haastaa Potkosen oli se kuka tahansa, Potkonen ottaa aina haasteen vastaan, eikä koskaan peräänny.

Tällainen nyrkkeilijä on Potkonen.
https://elmotv.com/mira-potkonen-otti-n ... sityksena/

Kaikki lasketaan ja kyllähän tuollainenkin ominaisuus kantaa. Pakkohan sitä tiettyä taistelijan vikaa on pakko olla, jos meinaa menestyä.