5.-7.8.Nykyaikainen viisiottelu on olympialiikkeen isän paroni Pierre de Coubertinin keksintö. Antiikin olympiakisoissa kilpailtiin viisiottelussa, jonka lajeja olivat pikajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto ja paini. Coubertin kehitti tämän sijalle ”nykyaikaisen” kilpailulajin, jonka oli tarkoitus mitata ratsuväkisotilaan tarvitsemia taitoja. Osalajeiksi tulivat ratsastus, miekkailu, pistooliammunta, uinti ja maastojuoksu. Nykyaikainen viisiottelu tuli paronin ehdotuksesta mukaan olympiakisoihin Tukholmassa 1912. Vuosina 1952–92 olympiaohjelmaan kuului myös joukkuekilpailu. Naiset saivat oman olympiakilpailunsa Sydneyssä 2000.
Viisiottelun kilpailutapa ja osalajien suoritusjärjestys on muuttunut olympiahistorian aikana useaan kertaan. Gundersen-menetelmä kilpailun päättävässä maastojuoksussa otettiin käyttöön vuonna 1984. Vuoden 1992 kisoissa kilpailun kesto lyhennettiin viidestä päivästä neljään, ja esteratsastus sijoitettiin maastojuoksun sijaan päätöslajiksi. Vielä suurempi muutos tehtiin Atlantassa 1996, kun kilpailu typistettiin yhden päivän mittaiseksi. Lajien suoritusjärjestykseksi tuli ammunta, miekkailu, uinti, esteratsastus ja maastojuoksu.
Lontoosta 2012 lähtien nykyaikainen viisiottelu on suoritettu neliotteluna: miekkailua, uintia ja ratsastusta seuraa ampumajuoksu, jossa käytetään laserasetta.
- Kalpamiekkailussa otellaan yhteen pistoon, eikä siinä hyväksytä kaksoispistoja. Kilpailussa kaikki ottelevat kaikkia vastaan.
- Uinnissa matkana on 200 metriä. Tyyliä tai kääntymistekniikkaa ei ole määritelty.
- Esteratsastus suoritetaan kentällä 350–400 metrin radalla, jolla on kaksitoista estettä, yksi kolmoiseste ja yksi kaksoiseste. Esteiden enimmäiskorkeus on 120 cm. Hevoset arvotaan kilpailijoiden kesken. Kilpailija saa 20 minuuttia ennen kilpailusuoritusta hevosen verryteltäväksi ja pääsee vasta silloin ratsaille.
- Ampumajuoksun matka on 3 200 metrin maastojuoksu. Juoksuun lähdetään takaa-ajolähdöllä. Ensimmäisenä maaliin saapuva on myös kokonaiskilpailun voittaja. Laserilla ammutaan neljä kertaa ja välissä juostaan 800 metriä. Aikaa viiden taulun pudottamiseen 20 laukauksella on enintään 50 sekuntia. Pudottamatta jääneistä tauluista ei saa rangaistusta.
Suomi lähetti ensi kerran edustajia olympiakisojen nykyaikaiseen viisiotteluun jo vuonna 1920: Emil Hagelberg sijoittui Antwerpenissä seitsemänneksi. Ensimmäisen mitalin, joukkuekilpailun pronssin, Suomi voitti kotikisoissa 1952, jolloin kilpailupaikkana toimi Hämeenlinna. Parhaimpaan olympiamenestykseensä suomalaiset viisiottelijat ylsivät Melbournessa 1956, josta kotiin tuomisina oli kolme mitalia. Paras suomalaisottelija sekä 1952 että 1956 oli Olavi Mannonen, jonka yhteissaaliiksi tuli yksi olympiahopea ja kaksi pronssimitalia. Suomi saavutti joukkuepronssia vielä Münchenissä 1972, mutta sen jälkeen ei menestystä ole tullut. Vuoden 1984 jälkeen ei suomalaisia viisiottelijoita ole olympiakisoissa nähty.
Laura Salminen on riisutun olympiarankingin sijalla 9, kun Tokioon pääsee listan kahdeksan parasta. Kesäkuussa jaetaan kuitenkin vielä kolme paikkaa Kairon MM-kilpailuiden parhaille. Ranking sulkeutuu MM-kisojen jälkeen 14. kesäkuuta.