23.-31.7.
Jousiammunta kuului olympiaohjelmaan jo vuosina 1900, 1904, 1908 ja 1920. St. Louisissa 1904 ja Lontoossa 1908 ohjelmassa oli myös naisten kilpailuja. Lajivalikoima oli runsas mutta vaihteleva. Yhtenäisten kansainvälisten sääntöjen puutteessa KOK poisti jousiammunnan kisaohjelmasta Antwerpenin 1920 jälkeen.
Vuonna 1931 perustetun Kansainvälisen jousiammuntaliiton FITA:n pyrkimys saada laji takaisin olympiakisoihin toteutui vasta Münchenissä 1972. Kisaohjelmassa on tästä lähtien ollut vain yksi henkilökohtainen kilpailu sekä miehille että naisille. Kilpailumuotona oli vuosina 1972–84 nk. kaksinkertainen FITA-kierros (2 x 144 nuolta 90, 70, 50 ja 30 m matkoilta). Soulissa 1988 mitalit jaettiin 8 ampujan finaalissa. Barcelonasta 1992 lähtien on sijoitukset ratkottu pudotuskierroksilla ampuja ampujaa vastaan. Kolmihenkiset joukkuekilpailut miehille ja naisille tulivat mukaan olympiaohjelmaan Soulissa 1988.
Tässäkin urheilumuodossa on Tokiossa uutena lajina sekajoukkuekilpailu.
Suomen Jousiampujain Liiton säännöt rekisteröitiin vuonna 1947. Suomen olympiamitalitilin avasi Münchenissä 1972 pronssia voittanut Kyösti Laasonen. Moskovassa 1980 Tomi Poikolainen voitti kultaa miesten ja Päivi Meriluoto pronssia naisten kilpailussa. Tuoreimman olympiamitalin toi miesten joukkue Barcelonasta 1992. Tomi Poikolainen, Jari Lipponen ja Ismo Falck voittivat pudotuskierroksilla suosikkijoukkueet USA:n ja Ranskan, mutta joutuivat finaalissa itse Espanjan yllättämiksi.
Paikkoja kisoihin on jaossa vielä touko-kesäkuun vaihteen Turkin Euroopan mestaruuskilpailuissa, joissa tarjolla on neljä maanosapaikkaa yksilökilpailussa. Lisäksi kesäkuun lopussa ammutaan Pariisin maailmancupin kisojen yhteydessä maailmankarsinta, josta vielä kolme joukkuetta ja yksi yksilökilpailija voi edetä Tokioon.
Rion olympiaedustaja Taru Kuoppa sijoittui edellisissä EM-kisoissa vuonna 2019 yhdeksänneksi. Miehissä joukkue Antti Tekoniemi–Samuli Piippo–Antti Vikström on tavoitellut paikkaa joukkuekilpailussa.
Suomi olympialaisten jousiammunnassa
