24.7.-2.8.
Ammunta kuului asiaan jo ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896. Se on ollut ohjelmassa kaikissa kisoissa lukuun ottamatta vuosia 1904 ja 1928. Alkuvuosina kisaohjelmaa kasvattivat monenkirjavat joukkuekilpailut. Vuodesta 1932 lähtien olympiakisoissa on kuitenkin kilpailtu vain henkilökohtaisista mitaleista.
Naisampujat saivat osallistua miesten joukossa olympiakisoihin ensi kerran Mexicossa 1968. Ensimmäiset naisten omat kivääri- ja pistoolilajit tulivat ohjelmaan Los Angelesissä 1984. Barcelonassa 1992 kiinatar Zhang Shan voitti kultamitalin skeetissä, minkä jälkeen naiset ovat saaneet ampua omista mitaleistaan myös haulikkolajeissa.
Olympiakisojen kivääriammuntalajien kehitys on kulkenut kevyempien aseiden ja lyhempien ampumamatkojen suuntaan. Sotilaskiväärilajit jäivät pois ohjelmasta vuoden 1924 jälkeen. 300 metrin vapaakiväärikilpailu oli ohjelmassa viimeisen kerran Münchenissä 1972. Pienoiskiväärin makuukilpailu on kuulunut kisaohjelmaan jatkuvasti vuodesta 1932, kolmiasentokilpailu vuodesta 1952 lähtien. 10 metrin ilmakiväärikilpailusta tuli olympialaji vuonna 1984.
Pistooliammunnan olympiaohjelmaan on vuodesta 1936 lähtien kuulunut sekä 50 metrin yksittäislaukauskilpailu (vapaapistooli) että 25 metrin sarjalaukauskilpailu (olympiapistooli). Naisten urheilupistoolikilpailussa yhdistyvät molemmat ammuntatavat. 10 metrin ilmapistoolikilpailu tuli mukaan olympiaohjelmaan Soulissa 1988.
Haulikolla ammuttiin jo Pariisissa 1900, jolloin ohjelmassa oli savikiekkoammunnan lisäksi myös elävien kyyhkysten ammuntaa. Skeet tuli trapin rinnalle olympialajiksi vuonna 1968, ja kaksoistrap lisättiin valikoimaan Atlantassa 1996. Liikkuvaan maaliin ammuttavat riistamaalilajit kuuluivat myös olympiaohjelmaan vuoteen 2004 saakka.
Tokion ammuntalajit ovat muuttuneet siten, että kolme vain miehille suunnattua kilpailutapahtumaa (50 m kivääri makuulta, 50 m pistooli ja kaksoistrap) on korvattu kolmella sekajoukkuekilpailulla: 10 m ilmakivääri, 10 m ilmapistooli ja trap.
Suomen Ampujainliitto (nykyisin Suomen Ampumaurheiluliitto) perustettiin vuonna 1919. Suomalaisampujia osallistui olympiakisoihin kuitenkin jo Lontoossa 1908, ja Tukholmassa 1912 Nestori Toivonen voitti Suomelle ensimmäisen mitalin, pronssia hirviammunnan kertalaukauskilpailussa. Suomi onkin osallistunut vuodesta 1908 lähtien kaikkien olympiakisojen ammuntakilpailuihin.
Suomi on saavuttanut ammunnassa yhteensä 21 olympiamitalia. Kesäolympiakisojen urheilumuodoista enemmän mitaleita on voitettu vain yleisurheilussa, painissa ja voimistelussa. Suomen menestyksekkäin olympia-ampuja on ollut Pentti Linnosvuo, joka voitti vapaapistoolin kultaa 1956 sekä varsinaisessa päälajissaan olympiapistoolilla hopeaa 1960 ja kultaa 1964. Tokiossa 1964 kultamitalin voitti myös Väinö Markkanen vapaapistoolilla. Rauno Biesin pronssi olympiapistoolilla 1984 on Suomen viimeisin olympiamitali pistoolilajeissa.
Suomalaisampujat menestyivät hyvin 2000-luvun alkuvuosikymmenen olympiakisoissa. Juha Hirvi ampui pienoiskiväärin täysottelussa hopeaa Sydneyssä 2000 ja Marko Kemppainen skeetissä samoin hopeaa Ateenassa 2004. Pekingissä 2008 ammunta oli Suomen paras mitalilaji. Satu Mäkelä-Nummelasta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ammunnan olympiavoittaja. Aiemmin samana päivänä oli juhlittu Henri Häkkisen pronssimitalia.
Olympialaisten maapaikkoja on jaossa sekä haulikko-, kivääri- että pistoolilajeissa Kroatian EM-kisoissa, jotka järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa.
Tokioon valittu
Satu Mäkelä-Nummela, trap
Maapaikka, miesten skeet (maapaikan hankkinut urheilija: Lari Pesonen, maailmancup, Changwon, KOR 11.5.2019).
Suomi olympialaisten ammunnassa
