Olympialaiset teeveessä

[varis]

Televisiokamerat tulivat olympialaisiin mukaan jo vuonna 1936 Berliinissä, mutta lähetyksiä ei kaupungin ulkopuolelle suunnattu. Ihmiset pääsivät nauttimaan kisoista berliiniläisissä elokuvateattereissa. Lähetykset olivat luonnollisesti mustavalkoisia.

Sotien jälkeen ensimmäisissä kesäkisoissa Lontoossa vuonna 1948 tv-lähetyksiä nähtiin jo hieman laajemmalla alueella. Kisakuvaa jaettiin suur-Lontoossa noin 80 kilometrin säteelle lähetyspisteestä. Kyseisellä alueella oli tv-vastaanottimia vajaa satatuhatta kappaletta. Helsingin ja Melbournen kisoista ei tv-kuvaa otettu. Kisat tallennettiin filmille jälkipolville esitettäväksi.

Rooma muutti kaiken. Linkkien välityksellä kuva levisi suorana ympäri maapalloa, Suomeenkin.
Rooman kisoista suomalaisille tarjoutui ensimmäisen kerran mahdollisuus seurata omien urheilijoiden edesottamuksia suorassa lähetyksessä. Suomen Televisio näytti päivittäin keskimäärin neljä tuntia kisatapahtumia. Poikkeuksena oli 10. syyskuuta, jolloin kansalaiset saivat istua töllöttimen ääressä peräti seitsemän tuntia. Silloin oli kisojen ohjelmassa muun muassa jalkapallofinaali ja maratonjuoksu.

Suomen Televisio lähetti Rooman kisakaupunkiin pienen filmiryhmän, johon kuuluivat kuvaaja Veikko Roivas ja äänittäjä Kaarlo Nissilä. Selostajina olivat Matti Tuura ja Esko Kähkönen. Apuna selostajilla oli radiosta tuttu Paavo Noponen. Kansainvälisen kuvan lisäksi Suomen kansa sai nähdä omia urheilijoitaan lähempääkin, sillä Roivas ja Nissilä seurasivat tapahtumia suomalaisleirissä.
Kotimaan studioselostus oli jo siihen aikaan tuttua puuhaa, sillä kaikkia tapahtumia ei selostettu kisapaikoilta, koska niitä oli ympäri Roomaa. Esimerkiksi miekkailun ja ratsastuksen selostukset hoituivat Suomesta.

Neljä vuotta myöhemmin Tokiosta kuva levisi jo satelliittien välityksellä ja Meksikon kisoissa vuonna 1968 siirryttiin väriaikaan.

Tokion 1964 avajaiset pidettiin päiväsaikaan ja Soulissa jo aamupäivällä.

Barcelona 1992
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 4/page.png

Soul 1988
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 5/page.png

Moskova 1980
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 0/page.png
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 9/page.png

Montreal 1976
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 3/page.png

München 1972
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 7/page.png

Mexico City 1968
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png

Tokio 1964
https://data.richie.app/editions-eu/iss ... 8/page.png
https://i.ibb.co/JFx6ZFg/Tokio-1964-ava ... ataulu.png

[varis]

Tokion olympialaiset näkyvät Suomessa useilta kanavilta ja suoratoistopalveluista. Olympialaisiin tv-oikeudet omistavan Discoveryn Suomen yksikkö, Discovery Finlandin mukaan vapaasti katsottava TV5-kanava on olympialaisten aikana ympärivuorokautinen olympiakanava.
TV5:n lisäksi Discovery välittää kisoja tv-kanava Kutosella, jossa näytetään nyrkkeilyä ja koripalloa sekä Eurosportin kanavilla, joissa näkyy muun muassa tennis. Lisäksi suoratoistopalvelu Discovery+:lla näytetään kaikki olympiatapahtumat.

Discoverylla on yhteistyösopimus Ylen kanssa, jonka myötä kisoja näytetään myös Ylen kanavilla.
Yle näyttää suorina lähetyksinä yleisurheilua, mutta sitä tulee suorina lähetyksinä myös Eurosportilta. Sen sijaan Discoverylla on yksinoikeus uintilajeihin ja koripalloon. Lisäksi kello 19–21 vain TV5:llä näytetään olympialaisia. Vaikka Discoveryllä on tv-sopimus olympialaisista, Yle sai valita suomalaiskatsojia perinteisesti eniten kiinnostavan yleisurheilun lajiksi, jota Discovery ei voinut ottaa yksinoikeudella itselleen.

https://press.discoveryfinland.fi/post/ ... ialaisista
TV1 on ilmeisesti pyhitetty yleisurheilulle. https://areena.yle.fi/tv/opas?t=2021-07-30

[Geb Mo]

Britanniassa elettiin vuotta 1948, kun olympialaisia pystyivät ensimmäisen kerran seuraamaan televisiosta ne, jotka olivat näköradiokojeen onnistuneet hankkimaan.

Esimerkiksi viimeisenä yleisurheilupäivänä 7. elokuuta BBC:n lähetys alkoi klo 14.30 ja päättyi 17.45. Yleisurheilun lisäksi ohjelmassa oli vesipalloa, uintia ja uimahyppyjä.
https://genome.ch.bbc.co.uk/schedules/service_bbc_television_service/1948-08-07

[Geb Mo]

Helsingin ja Melbournen kisoista ei tv-kuvaa otettu.

Helsingin kisojen aikaan kansainvälinen olympiakomitea alkoi entistä paremmin tuntea rahan arvon. Se vaati lähetysoikeuksista korvauksen, jota TV-yhtiöt eivät suostuneet pulittamaan. (Lähde: Bror-Erik Wallenius, Ylen tv-ohjelma, 2020.)

Helsingin kisoista tosin tehtiin virallisesta kisaelokuvasta poikkeava filmi, joka lähetettiin Amerikan televisiossa. Yhdysvaltain olympialähetyksiä on aina moitittu siitä, että ne näyttävät kisat viiveellä, jotta ne osuvat parhaaseen katseluaikaan. 50-luvulla tape delay meni ihan mahdottomuuksiin: 28-minuuttinen kisakooste "The Big Picture" esitettiin suuren lännen televisiossa vasta vuonna 1954.
https://www.youtube.com/watch?v=cX6xffQat24

Melbournen kisojen televisioinnista esiintyy ristiriitaisia tietoja. Joidenkin lähteiden mukaan kisat olisi välittänyt Melbournessa ja Sydneyssä paikalliselle yleisölle kolme australialaista TV-asemaa, joille oikeudet olisi myyty. Neuvottelut muiden TV-yhtiöiden kanssa menivät myttyyn.

Suomen Televisio lähetti Rooman kisakaupunkiin pienen filmiryhmän, johon kuuluivat kuvaaja Veikko Roivas ja äänittäjä Kaarlo Nissilä. Selostajina olivat Matti Tuura ja Esko Kähkönen. Apuna selostajilla oli radiosta tuttu Paavo Noponen. Kansainvälisen kuvan lisäksi Suomen kansa sai nähdä omia urheilijoitaan lähempääkin, sillä Roivas ja Nissilä seurasivat tapahtumia suomalaisleirissä.

Seiväsmestari Eeles Landström haastateltavana Fontana di Trevin edustalla:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/06/04/eelekselle-seivaspronssia-roomassa

Tokion 1964 avajaiset pidettiin päiväsaikaan ja Soulissa jo aamupäivällä.

Sen jälkeen avajaisseremonioita kuten myös olympiakisojen yleisurheilutapahtumia on hivutettu muka jonkinlaista tunnelmallisuutta tavoittaakseen iltaan ellei yöhön keinovalojen loisteeseen.

[chesswinner]

Mitä sellaista 80- ja 90-lukujen televisioinnissa oli, mitä nykyään ei ole?

Mulla on ikävä tuon ajan tv-lähetyksiä, mutta en osaa nimetä syytä.

[Geb Mo]

Suomessa ei vielä 80-luvulla ollut melkein koko päivän kestäviä television olympialähetyksiä. Yleisurheilut lähetettiin suorana ja muista lajeista tuli pari kertaa päivässä parin tunnin kooste. Tosin jo Seoulissa 1988 yleisurheilulähetyksiä katkottiin mm. soudun loppukilpailuilla. Barcelonasta 1992 tuli muiden lajien kooste uinnin tai yleisurheilun päätyttyä. Mainittakoon, että Barcelonan painonnostoa selosti lahteleisesta paikallisradiosta napattu Mertaranta.

Kisat lähetettiin Ylen kanavalla. Ei puhettakaan, että Euroopan lähetysoikeudet olisi myyty jollekin kaupalliselle kanavalle edes osittain.

Kisat nähtiin vain televisiossa ja analogisena. Ylen Areenaa ja muita nettilähetyksiä ei vielä ollut. Tuskin olisi kaistakaan riittänyt. Jos koostelähetys ei kelvannut tai ei omistanut kotivideonauhuria, piti esimerkiksi Los Angelesin kisoja 1984 tapittaa kofeiinin voimalla yöt läpeensä. Teräväpiirtoa saati 3D:ei ollut. Kisastudioon saattoi lähettää faksin vuodesta 1992 eteenpäin.

Vielä Seoulin olympialaisiin saakka lähetys alkoi suoraan kisapaikalta ilman studiojaaritteluja. Ohjelman alkuun selostaja heitti lyhyen kuulutuksen: "Yleisradio, TV1 ja Los Angelesin Memorial Coliseum." Yleisesti ottaen lähetysten pääpaino oli urheilussa eikä niinkään kisastudion hassutteluissa.

TV-yhtiöistä ainakaan Yle ei valinnut omia, vaihtoehtoisia kuvalähteitään ennen Barcelonan kisoja 1992. Seoulista 1988 ei ole tietoa. Atlantan aikoihin 1996 internet oli jo suuren yleisön tietoisuudessa, ja kisajärjestäjillä oli oma WWW-sivusto mutta vielä 1992 tulokset piti katsoa teksti-tv:stä.

Kommentaattoreita ei käytetty vaan esimerkiksi yleisurheilua selosti kaksi Ylen vakituista urheilutoimittajaa. Kisälähetykset olivat kielellisesti ja puhetaidollisesti tasokkaampia kuin nykyisin, koska vain selostajat olivat äänessä, ja he olivat puheilmaisun ammattilaisia. Välittömästi kisan jälkeen tehdyt "miltäs nyt tuntuu" -haastattelut tulivat mukaan 1992. Ennen Barcelonaa menestyneimpia urheilijoita haastateltiin kisastudiossa, joka tuli illan päätteeksi tai seuraavan päivänä.

Vielä 80- ja 90-luvulla selostettiin enimmäkseen vain sitä, mitä katsoja ei itse nähnyt. Esimerkiksi koripallossa mainittiin sen pelaajan nimi, joka kulloinkin piti palloa. Liioittelu, mylviminen ja muotisanojen hokeminen loistivat yleensä poissaolollaan. Selostajien kieli oli huoliteltua. Suomalaista haastateltavaa puhuteltiin "sinä"-pronominillä umpivetelän säsättelyn asemesta.

Ainakin yleisurheilulähetysten ohjaus oli verkkaisempi kuin nykyisin. Alkuerissäkin oli aikaa käydä rataesitelyt läpi siten, että kamera kohdistui vuoron perään jokaiseen osallistujaan. Lajin näyttäminen alkoi suoraan siten, että ensin tuli ruutuun ratajärjestys, sitten esiteltiin osallistujat ja lopuksi käytiin kisa. Urheilijoita ei juoksutettu kentälle yksi kerrallaan jostain liekehtivästä lohikäärmeaukosta.

Radan reunaa pitkin samaa vauhtia juoksijoiden kanssa kiitävää robottikameraa tai kentän päällä vaijereiden varassa liikkuvaa kameraa ei ollut ennen Atlantaa 1996. Atlantassa keihäänheittäjä Natalia Shikolenko pamautti unelmaheittonsa vaijerikameraan ja keppi tuli alas jossain 30 metrin kohdalla. Kameran toimivuudesta tällin jälkeen ei ole tietoa.

Kenttälajien TV-toteutusten virtuaaliviivoja ei tunnettu 80- ja 90-luvuilla. Selostaja Jokinen tosin näki Seoulin olympialaisten selostamoon sadan metrin päähän, että Korjuksen heitto on 16 senttiä Zeleznyä pidempi, koska aloitti juhlinnan jo ennen kuin mittatikku oli tökätty ketoon.

Mainoskyltit puuttuivat radan reunoilta. Mainoskyltit tulivat Sydneyn kisoihin 2000. Tosin niissä mainostettiin vain olympialaisia itseään, esimerkiksi teksti "Sydney 2000".

Yleisurheilun selostajat vuorottelivat 80-luvulla. Yhtenä päivänä esimerkiksi Jokinen ja Salmi, seuraavana Myllymäki ja Liukkonen. Nykyisin sama vakioporukka tahkoaa kaikki päivät läpi paitsi Rion ja Dohan kisoissa, joissa vakiopoppoo päästettiin hotellille huilaamaan maratonien ja kävelyjen ajaksi.

[chesswinner]

Tuo verkkainen tunnelma voisi olla se yksilöity syy.

Ja ihan yleissyynä tietty se enemmän urheilua ja vähemmän turhaa sontaa.

[Urheilunkuluttaja]

Verkkainen tunnelma, mentiin suoraan asiaan. Ei tunnin mittasia studioosuuksia missä kaikenmaailman "asiantuntijat" kertovat mielipiteitään. Ei pengottu urheilijoitten kirjeitä (lue. twitter/insta päivityksiä.) ym. turhaa.

Myös nykyinen PC hysteeria häiritsee. Myllymäki ei selostais montaakaan kisaa nykypäivänä

Myös aika kultaa muistot. Jos tv tarjonta kisoista ois yhtä suppea kun silloin ennen niin sitähän tulis hulluksi
Silloinhan se ei haitannut, ku ei paremmasta tienny, faijakin väitti ettei suomeen tuu ikinä urheilukanavaa (mistä haaveilin) Koska meikäläisä on liian vähän Onneksi oli väärässä

[M1999]

Verkkainen tunnelma, mentiin suoraan asiaan. Ei tunnin mittasia studioosuuksia missä kaikenmaailman "asiantuntijat" kertovat mielipiteitään. Ei pengottu urheilijoitten kirjeitä (lue. twitter/insta päivityksiä.) ym. turhaa.

Myös nykyinen PC hysteeria häiritsee. Myllymäki ei selostais montaakaan kisaa nykypäivänä

Myös aika kultaa muistot. Jos tv tarjonta kisoista ois yhtä suppea kun silloin ennen niin sitähän tulis hulluksi
Silloinhan se ei haitannut, ku ei paremmasta tienny, faijakin väitti ettei suomeen tuu ikinä urheilukanavaa (mistä haaveilin) Koska meikäläisä on liian vähän Onneksi oli väärässä

Samaa mieltä kyllä tuosta lopusta. Kyllä nykyään asiat on paremmin. Nähdään kaikki mitä halutaan. Itse en kyllä haaveile paluusta vanhaan, vaikka hämärästi jotain 80 ja 90 luvuilta muistankin. Kyllä ainakin tv tuotanto urheilusta oli silloin niin paljon surkeampaa.

[Volmari]

Geb Molta ansiokas kronologia. Itse en olisi kaikkia asioita noin tarkasti muistanut.

Yhden lisähuomion, joka koskee urheilulähetyksiä yleensäkin, nostaisin kuitenkin pöydälle. Nimittäin ennen suorissa lähetyksissä oli aikaa käydä läpi tulosluettelo urheilija urheilijalta läpi kunnolla niin että pääsi tekemään pään sisällä analyysit itse kunkin urheilijan ja edustamansa valtion onnistumisista tulosten suhteen. Nykyään tulokset vain vilautetaan. Ja mitä tulee tuohon lähetysten verkkauteen, ei voi kuin kiittää, että juoksujen aavistuslähtöjä on karsittu tehokkaalla kädellä.

Lisäksi muistuttaisin, että firmojen mainoskyltit puuttuvat olympia-areenoilta toki edelleenkin, koska olympialaiset ovat "epäkaupalliset kisat".

[Volmari]

Silloinhan se ei haitannut, ku ei paremmasta tienny, faijakin väitti ettei suomeen tuu ikinä urheilukanavaa (mistä haaveilin) Koska meikäläisä on liian vähän Onneksi oli väärässä

Eihän se urheilukanava ollut kuin muutaman vuoden ajan vuosituhannen puolivälissä toteutetun digi-tv:n jälkeen. Muistaakseni kanavapaikalla 5 tai 7. Mutta tilalle tuli Ylen Areena, joka mahdollistaa urheilulähetykset vaikka kellon ympäri internetin kautta.

[RobinHood]

TV-lähetyksissä häiritsee nämä kaiken maailman "asiantuntijat". Esimerkiksi jalkapallon EM-kisoja on hirveä seurata, kun selostamisessa mukana on tämä selostamisesta mitään tietämätön "asiantuntija". 80-luvulla tämä otteluiden selostaminen oli PAALJON korkeammalla tasolla. Esim. Antero Mertaranta on erinomainen selostaja, kun hän selostaa ottelua yksin ilman mitään "asiantuntijaa". Esimerkki https://www.youtube.com/watch?v=HexO2JmIQUk

Samoin nämä stuidioiden hassutellut on ihan turhia tyyliin Jauhojärvi vastaan Palander vatsatanssissa. Näitä en seuraa yhtään.

Samoin urheilijoiden turhanpäiväiset haastattelut, jossa lauotaan ne samat latteudet kerta toisensa jälkeen, on ihan turhia erityisesti kesken kisalähetyksen. Kaikkein hölmöintä oli se, kun jossain hiihtolähetyksessä haastateltiin jotain ö-luokan suomalaista sijoilla ynnä muut, kun samaan aikaan kisassa tapahtui ratkaisu.

[Geb Mo]

Lisäksi muistuttaisin, että firmojen mainoskyltit puuttuvat olympia-areenoilta toki edelleenkin, koska olympialaiset ovat "epäkaupalliset kisat".

Tämä siis koskee tavallisia liikeyrityksiä. Olympiakomitea itsessään on kuitenkin rahantekokone, ja vuodesta 2000 lähtien on olympiakisoissa näkynyt laitamainoksia, joissa olympiakomitea mainostaa omia kisojaan. Kyltissä lukee "Sydney 2000", "Athens 2004" jne.

https://fineartamerica.com/featured/0019121-olympic-games-athens-2004-costas-aggelakis.html

[Googol]

Minun ensimmäiset kunnolliset muistikuvat on Naganosta 1998. Isoimmat muutokset tuosta on, että nykyään ei tarvitse tyytyä siihen lajiin, mitä TV:stä tulee, ja nyt parissa viimeisissä kisoissa lähetysten jakautuminen useammalle yhtiölle.

Tuosta jälkimmäisestä, KOK tuntuu pyrkimään mahdollisimman isoon rahastukseen juuri nyt, välittämättä kisojen tulevaisuudesta. Eli kisat myydään maksukanaville, joista niitä ei näe kuin valmiiksi kiinnostuneet, jenkkien annetaan sanella aikataulut vaikka heille kisat ovat enemmän jotain kummallista tosi-tv:tä kuin urheilua, ainoa panostus somenäkyvyyteen on jokaisen lyhyenkin, toki periaatteessa laittoman, klipin poistaminen näkyvistä, jne. Veikkaisin, että parin kymmenen vuoden päästä muistellaan yhtä kaiholla näitä vuosia, kuin nyt osa 80-90-lukua.

[M1999]

TV-lähetyksissä häiritsee nämä kaiken maailman "asiantuntijat". Esimerkiksi jalkapallon EM-kisoja on hirveä seurata, kun selostamisessa mukana on tämä selostamisesta mitään tietämätön "asiantuntija". 80-luvulla tämä otteluiden selostaminen oli PAALJON korkeammalla tasolla. Esim. Antero Mertaranta on erinomainen selostaja, kun hän selostaa ottelua yksin ilman mitään "asiantuntijaa". Esimerkki https://www.youtube.com/watch?v=HexO2JmIQUk

Samoin nämä stuidioiden hassutellut on ihan turhia tyyliin Jauhojärvi vastaan Palander vatsatanssissa. Näitä en seuraa yhtään.

Samoin urheilijoiden turhanpäiväiset haastattelut, jossa lauotaan ne samat latteudet kerta toisensa jälkeen, on ihan turhia erityisesti kesken kisalähetyksen. Kaikkein hölmöintä oli se, kun jossain hiihtolähetyksessä haastateltiin jotain ö-luokan suomalaista sijoilla ynnä muut, kun samaan aikaan kisassa tapahtui ratkaisu.

En nyt ihan kunnolla muista ainakaan 80-luvun selostuksia, mutta ainakin 90-luvulla selostajat eivät osanneet kertoa juuri mitään taktisista asioista edes arvokisojen aikaan. Nykyselostajat paljon valveutuneimpia pelin selostajia. Käyttävät futikseen kuuluvia termejä - pelin avaaminen, korkea prässi, laitakaistat, ylivoiman luomiset yms. Lisäksi osaavat kertoa paljon, paljon, paljon enemmän eri pelaajista ja heidän vahvuuksistaan.

Joku 90 luvun selostaja, vaikkapa Mertaranta saattoi puhua karvaamisesta futiksessa.

Joten kyllä mielestäni nykyiset selostajat avaavat peliä 100× paremmin kuin aiemmin. Tämä heidän tehtävä on - ei se kuinka puhuvat kieliopillisesti oikein. Sillä nyt ei ole nykymaailmassa paskankaan merkitystä ja hyvä niin.

Siinä mielessä selostajat eivät edes välttämättä tarvitse asiantuntijoita vierelleen

[rulezman]

Onhan nykypäivänä urheilun seuraaminen tehty osaltaan jo liiankin helpoksi. Tällainen itseni kaltainen urheilutilastoautistikaan harvoin enää osaa vain katsoa vain ja ainoastaan sitä kisalähetystä telkkarista, vaan aina pitää siinä sivussa olla lajista riippuen reaaliaikainen liveseuranta, lajikohtainen striimi tai netin keskustelupalsta auki.

Muistan, kun joskus 15 vuotta sitten teinivuosina jonnekin foorumeille jaoin illan yleisurheilukisoista (RIP Urheilukanava) tuloskatselmuksen yms, niin paperillahane piti kirjottaa ja postata sitten illalla tai seuraavana aamuna nettiin

Kai se sitä teettää, kun nykyisin on ihmisille aivan valtavasti virikkeitä saatavilla. Käytännössä jokainen voi vaivattomasti katsoa melkein ihan mitä vaan ja ihan koska vaan.

[Geb Mo]

Olympiakisat radiossa

Olympiakisoja selostettiin höyryradiossa ensimmäisen kerran vuonna 1924 Pariisissa. Lähetykset tosin kuuluivat vain Ranskassa ja ranskan kielellä. Selostajana toimi alan pioneeri Edmond Dehorter, joka seurasi tapahtumia muun muassa kuumailmapallosta Colombesin stadionin yläpuolella. Törkeyden kruunasi se, että kuumailmapalloon oli myyty olympiasääntöjen vastaisesti mainoksia. BBC lähetti jokaisena kisapäivänä radiossa lyhyen, Lontoossa koostetun yhteenvedon.

Suomen Yleisradio ei kisoja selostanut, koska yhtiö perustettiin vasta vuonna 1926. Amerikkalaisia radioyhtiöitä ei myöskään Pariisissa näkynyt, vaikka maassa oli jo 1920-luvun alusta lähtien selostettu radiossa innokkaasti pallopelejä ja ammattinyrkkeilyn otteluita.

Amsterdamin ja Los Angelesin kisoista ei ole paljon kerrottavaa. Olympiakomitea nimittäin pelkäsi, että radiolähetykset haihduttavat yleisön katsomoista, joten se kielsi lähetykset vuosien 1928 ja 1932 kisoista. Todennäköisesti myös sanomalehdet painostivat olympiakomiteaa laittamaan porttikiellon kilpailevalle medialle.

Vuosina 1928 ja 1932 tärkeimmiksi olympiauutisia välittäviksi sähköisiksi medioiksi nousivat kauppojen valotaulut, joilla kuulutettiin tuoreimpia tuloksia. Esimerkiksi italialainen pikkupoika ja tuleva yleisurheiluasiantuntija Quercetani innostui lajista vuonna 1932 sen jälkeen, kun luki kotikaupungissaan Firenzessä ostoskeskuksen valotaululta, että Beccali on voittanut 1500 metriä.

Ensimmäiset kunnon radiokisat pidettiin Berliinissä 1936. Kisoihin mennessä olympiakomiteakin oli oivaltanut, että radiolähetykset lisäävät lipunmnyyntiä kisoihin eivätkä vähennä. Suomen Yleisradio lähetti pari selostajaa paikalle tohtori Jukolan johdolla. Ruotsiksi eetteriin puhui von Willebrand. Osa kisalähetyksistä meni maailmalle vain Lahden radioaseman kautta. Suoraa lähetystä tuli yleensä yleisurheilukilpailuista klo 16-19. Yleisurheilun lisäksi seurattiin ainakin uintia, painia, nyrkkeilyä ja jalkapalloa.

Kisatulokset kaikuivat entistä nopeammin myös radiottomien tietoon. Helsingissä pitivät bussi- ja raitiovaunukuljettajat tapanaan kailottaa matkustamoon tuoreet tiedot Berliinissä. Lisäksi joillekin julkisille paikoille kuten esimerkiksi lehtitalojen edustoille oli asennettu kaiuttimia, joiden eteen kokoontui sata- ellei tuhatmäärin väkeä kuuntelemaan Yleisradion ohjelmaa. Nykyisin voisivat lähetysoikeuksien omistajat kenties suutahtaa moisesta.

Vuoteen 1936 mennessä oli keksitty väline, jolla pystyi tallentamaan radio-ohjelmia. Kyseessä oli levy, jolle kykeni kaivertamaan ohjelmaa muutaman minuutin kerrallaan. Osa levyistä on säilynyt:
https://haku.yle.fi/?service=elava-arkisto&q=berliinin+1936

[varis]

Ekat päivät on helppoja, sitten tulee tänka på, mitä ja miksi?

Päivä -2
03.00 Softball AUS-JPN (ensimmäinen kilpailutapahtuma)
11.30 Naisten jalkapallo SWE-USA (Riossa Ruotsi voitti USA:n välierissä)
14.30 Naisten jalkapallo AUS-NZL (Oseanian derby)

Päivä -1
03.00 Softball USA-CAN (Amerikan derby)
10.30 Miesten jalkapallo EGY-ESP (vaikka Salah ei olekaan mukana)
14.30 Miesten jalkapallo BRA-GER (Rion olympiafinaalin uusinta)
21.01 Tokion matka kahdelle
Dokumentti Arvi Savolaisen ja Elias Kuosmasen kaksintaistelusta kohti Tokion olympialaisia. Alunperin molemmat painivat 97 kg:n painoluokassa, mutta kolmen vuoden mittaisen seurannan aikana syntyi dramaattisia käänteitä.

Päivä 0
02.30 Soudun alkueriä
07.00 Miesten joutskarin sijoitusammunnat (Antti Vikström)
13.00 Kisastudio, kisat alkavat!
14.00 29. kesäolympiakisojen avajaiset

No, vielä on muutama päivä aikaa planeerata.
https://totallympics.com/topic/2039-sum ... /#comments

[M1999]

On muuten hyvä päiväkohtainen ohjelma tämä linkki minkä laitoit. Sopivasti finaalit korostettu keltaisella.

[Urheilunkuluttaja]

Oisko kellään laittaa linkkiä mistä ton Pehmispallo avaumatsin pystyy katsomaan ?
Discovery ja Yle eivät tietenkään panosta olympialaisiin