Ennakko-odotuksiin nähden kisat lievästi positiiviset. Se ei poista sitä tosiasiaa, että tasomme on riittämätön isoksi hiihtomaaksi (mukaanlukien myös yhdistetty ja mäkihyppy). Iivon mitali tai miesten viestimitali olisi tehnyt kisoista selvästi onnistuneet.
Tarkemmin katsottuna mielestäni Suomi on hiihdossa mennyt tietyillä osa-alueilla eteenpäin viime vuosista..niihin on selkeästi panostettu. Selkeiten tällaisia osa-alueita ovat nopeutta vaativat ylämäet (sprintti, viestiosuudet yms.). Teknisesti ollaan haettu niihin liu'un sijasta frekvenssiä ja juoksua. Myös vapaalla viimeiset nousut ovat parantuneet sprintti ja viesti matkoilla. Tästä löytyi monta esimerkkiä:
Mäki ja Hakola sprinttiviestissä, Joensuu ja Hakola viestin avausosuudella tulivat ryhmän kärkipäässä. Matintalo sprintissä tuli hienosti ylämäkeä, Pärmäkoski viestissä hieno sprinttinousu Digginssiä vastaan. Vuorinen tikkaa hyvin sprintissä ylämäkiä. Kaikissa mitalikamppailuiden kannalta ratkaisevissa hetkussä Suomalaiset olivat vahvoja näissä. Näin ei todellakaan ole ollut aikaisemmin viime vuosina.
Myös loppusuoran hiihtäminen osalla mennyt selvästi eteenpäin vauhdillisesti, teknisesti ja taktisesti. Jälleen käytännössä mitalikamppailuissa voitettiin nämä. Muutenkin taktisesti fiksuja suorituksia kautta linjan ehkä Iivoa lukuunottamatta (en hänen poukkoiluaan yhteislähdöissä ymmärrä).
Oman kaluston tunteminen ja suksivalinnat selkeästi parempaan suuntaan eli tässäkin hiihtäjän ammattitaidossa parannettu. Yhteistyö niin huollon kuin muiden hiihtäjienkin kanssa hyvällä tasolla.
Samalla kun ollaan tyytyväisiä kehitysasioihin, niin pitää koko ajan olla tarkkana mikä ei toimi ja korjata näitä. Yllättäen kisoissa ongelmaksi muodostui kestävyys ja varsinkin ylämäkeen hiihtäessä (sekä perinteisellä että vapaalla). Tämä joskus ollut käsittääkseni vahvuus. Nyt on harjoituslinjaa selvästi muutettu ja se näkyi. Myös Pasanen päävalmentajana otti kiinni tähän. Iivosta lähtien kukaan ei pärjännyt tuota pitkää ylämäkeä lähellekään kärjen tahdissa. Ja varsinkin Iivoa ihmettelen kun väitetään että keuhkokapasiteetti on huikea - ei todellakaan näkynyt? Roponen tuli ainakin omaan tasoonsa nähden mäen hyvin ylös. Nopeasti ajateltuna muistuu mieleen vain yksi onnistunut pitkän mäen kiipeäminen. Se tapahtui naisten viestin ankkuriosuudella Pärmäkosken toimesta, kun pysyi Digginssin perässä koko mäen.
Paljon puhetta herättäneeseen suksitaituruuteen ja laskutaitoon tarvitaan mielestäni myös parannusta. Toki Suomella on jo joitakin huippuja tässä, kuten Joni Mäki. Mutta kokonaisuutena ollaan jäljessä. On sitten tuuria tai ei niin kyllä ihan kuvissa näkyy suomalaisten arempi ja taitamattomampi laskeminen kuin maailman kärjellä. Sama koskee kurveja.
Mitä tulee hiihtäjien laatuun ja tulevaisuuteen niin tässäkin on sekä hyviä että huonoja puolia. Tärkeää että Matintalo, Joensuu, Mäki ja Hakola pääsivät mitalikantaan ja heistä on kuitenkin apua vielä joitakin vuosia. Muuten naisten ryhmä on vanhenemassa käsiin ja itselläni on vaikea uskoa että Kepa tai Krista enää henk.kohtaisesti pääsevät mitalitasolle. Johaug, Andersson, Karlsson niin kovia. Miehissä sprinttipuolella näyttää hyvältä, mutta normimatkoilla ollaan käsittämättömästi vain yhden hiihtäjän varassa - aika hälyttävää. Lepistön, Vuorelan, Hyvärisen, Mikkosen kehitysaskeleet ovat tuskallisen pieniä. Hyvää miehissä on Stålhbergin, Moilasen ja Anttolan tapaiset nuoret. Tässä suomalainen valmennus mielestäni punnitaan. Tuskin kukaan voi mennä sanomaan heistä ettei tyyppejä tai lahjakkuutta olisi. Jos näitä ei saada kv huipulle, niin ihan valmennuksen piikkiin menee.
Kisojen kolme onnistunut hiihtäjää:
1. Roponen (10.sija ja viestipronssi 42 vuotiaana)
2. Hakola (parisprintin ratkaiseva osuus ja viestissä toisena vaihtoon)
3. Lylynperä (sprintin 8.sija odotuksiin nähden kova suoritus
Kolme suurinta pettymystä:
1. Niskanen (isoin pettymys odotuksiin nähden - uransa huonoimmat arvokisat yhdessä Falun 2015 kanssa)
2. Kyllönen (karmeaa taaperrusta koko kisojen ajan)
3. Mikkonen (mitään ei odotettu, mutta onnistui nämäkin odotukset alittamaan)
Näkymät ensi vuoteen:
Olympialaisissa parempi matkavalikoima kuin tänä vuonna. Suomalaisille juuri sopivat lajit:
1. Miesten parisprintti perinteisellä (Hakola, Mäki ja varalla vielä Niskanen). Mielestäni Mäen ja Hakolan panostus harjoittelussa nimenomaan tähän ensi vuonna.
2. 15km perinteinen väliaikalähtö (paljon parempi Iivolle kuin 50km perinteisellä)
3. Naisten ja miesten viestit tasa-arvoisesti. Naisissa ratkaisevaa mille tasolle Kepa nousee ja kehittyvät Matintalo ja Joensuu vielä.
4. Naisten parisprintti (Matintalo, Pärmäkoski, Joensuu, jopa pieni särkymävara). Suhteessa paljon parempi heille kuin vapaan pariviesti
5. Naisten 10km perinteisellä (Kepalla ja Kristalla sijat 4-8 otettavissa). Mitaliin vaaditaan notain odottamatonta.
Toivottavasti analyysi kelpaa myös rulezmanille. Yritin olla mielestäni hyvinkin positiivinen
We are all born ignorant, but one must work hard to remain stupid.