Maastohiihto

[terva]

Ruotsilla yhä voitelumoka?

[rulezman]

45 sekkaa. Iivo lähti ainakin täysillä jahtiin.
Riselta hyvä avaus.

[rulezman]

Mieletön avauskierros Jaksaako Iivo, tai ylipäänsä kukaan tuota?

[terva]

Ranskalla ja Ruotsilla selkeästi luisto ongelmia. Iivo painaa. Kohta nelikko tasoissa

[rulezman]

Iivo mitään huilia tarvi, heti ohi ja karkuun!

[terva]

No mitä nyt, Iivo viimeisenä letkassa

[rulezman]

Kyllähän tää aikamoiset odotukset latasi sunnuntaille.

Saapa nähdä miten Perttu jaksaa. Eiköhän ankkuriosuudelle saada kunnon mähinät.

[rulezman]

Perttu löysi kyllä ihan maagisesti jostain vielä virtaa, oli mäen puolessa välissä ihan kuollut jo.

Mutta olipahan Burmannilta ja Parisselta mahtivedot, Holundin vauhtia melkein.

[rulezman]

Viimeisen nousun jos Joni kestää, niin pronssia tulee.

[rulezman]

Ranskalle hattua päästä, Lapierre oli todellakin mies paikallaan.

Jälkikäteen voidaan viisastella, että Iivo olisi pitänyt laittaa vapaalle ja Perttu kakkoselle, niin tulos olisi voinut olla toinen.

[Volmari]

Turhan helposti Suomen mitali karkasi ankkuriosuudella, mutta olipa mielenkiintoinen viesti. Ranskalle onnittelut hiihtomitalista.

[M1999]

Paha pettymys. Tähän mennessä kisojen selkein alisuoritus. Kyllähän tuo toki kulminoitui aika paljon Mäkeen. Heikko hiihto Jonilta. En usko että mikään olosuhde tai järjestys olisi muuttanut tilannetta, koska Mäki oli tänään niin heikko että olisi luultavasti kuitenkin jäänyt tilanteessa kuin tilanteessa.

Iivolta sellainen hiihto, että ehkä vielä jotain toivoa. Eniten yllätyin että pystyi tulemaan Iversenin kanssa viimeisessä mäessä tasoihin. Itse sanoisin että nimenomaan juoksi sen ylös. Ehkä määrittelemme juoksun eri tavalla.

[rulezman]

Iivolta sellainen hiihto, että ehkä vielä jotain toivoa. Eniten yllätyin että pystyi tulemaan Iversenin kanssa viimeisessä mäessä tasoihin. Itse sanoisin että nimenomaan juoksi sen ylös. Ehkä määrittelemme juoksun eri tavalla.

Jos tuo oli sitä Kläbö-juoksua mielestäsi, niin todellakin olet pahoin hakoteillä.
Jos kokoajan olet puhunut ihan normaalista ylämäkien juoksemisesta, niin eihän se liity Kläböön mitenkään. Ihan samanlaista juoksua vaikkapa Eirik Brandsdal esitti Rukalla vuonna 2014 sprintissä kuin 2019 muutkin miehet (pl. Kläbö) Rukalla samaisessa kisassa 2019. Samat sanat pätevät Fosslin vuoden 2015 Rukan voittohiihtoon. (Rukan sprinttejä löytyy youtubesta helposti ja loppumäki on otollinen esimerkki, siksi tuon Rukaa näin paljon esille).

Mistä tässä siis nyt keskustellaan? Kläbön lanseeramasta juoksusta, jota tällä hetkellä oikeastaan vain Valnes pystyy apinoimaan, vai ihan nornaalista latua pitkin juoksemista, jossa usein on ainakin vähän liu'utusta mukana, suksen pitoaluetta käytetään hyväkseen ja hyvin usein etenkin jyrkimmillä kohdilla sukset menevät enemmän v-muotoon (kuten Iivollakin tänään)?
Oletin, että puhutaan juurikin ensinnä mainitusta, koska Kläbön toit keskusteluun. Ilmeisesti olin väärässä.

Kläbön lanseeraama tyyli eroaa muista siitä, että jalka nousee huomattavasti korkeammalle ja liukua ei ole ollenkaan. Sukset myös osoittavat vain ja ainoastaan eteenpäin. Käytännössä Kläbön ylämäkijuoksu on juoksue sukset jalassa kuin muilla on parhaimmillaankin kyseessä suksijuoksue.
Luonnollisesti kyseinen tapa on nopein vain todella jyrkillä pätkillä, mitä loivemmaksi menee, sitä enemmän liu'uttaminen tuo vauhtia ja säästää toki myös energiaa. Kläbön tyylihän on ihan älyttömän kuormittava, jonka vuoksi juuri kukaan ei sitä käytäkkään.

Jos kyseessä on sitten ihan oikeasti kova ylämäki, kuten vaikkapa Otepään sprinttirata tai Lahden MM-hiihtojen parisprintti, niin Kläbökin joutuu pahimmissa paikoissa turvautumaan haarakäyntiin.


Suomesta ei valitettavasti ole viime vuosien aikana tullut yhtään sprintteriä maailman huipulle sellaiselle tasolle, että näitä olisi mielestäni mielekästä vertailla Kläböön, Valnesiin tai vastaaviin luonnonoikkuihin.

Lähtökohtaisesti ei myöskään pidä ajatella, että jos sprintteri ei juokse mäkeä ylos, niin tämä johtuu puutteellisesta tekniikasta. Kuten aiemmin jo sanoin, juokseminen on tehokkainta vain varsin jyrkässä mäessä (liian jyrkässä ei toki kukaan juokse) ja yksinkertaisesti monellakaan ei ole enää eväitä juosta tehokkaasti kisan loppuvaiheessa, vaikka haluja olisikin. Jokainen huippusprintteri kykenee aika varmasti juoksemaan mäen ylös suorin jaloin, mutta onko tämä sitten aina viisasta? Missään nimessä ei, koska sen mäen jälkeen seuraa yleensä se loppusuora, missä olisi ihan suotavaa olla paukkuja jäljellä.
Tässä tulee taas esiin yksi Kläbön vahvuuksista, miehen kestävyysominaisuudet ovat sprintteriksi aivan valtavat. Vaikka joku onnistuisikin mäen roikkumaan perässä, niin Kläböllä on vielä voimia iskeä loppusuoralle. Pitkälti tämän ansiosta löi nyt Oberissakik Valnesin selvähkösti.

Jatkan mieluusti keskustelua tästä mielenkiintoisesta aiheesta, jos joku jäi vielä painamaan mieltä. Mut älä pliis jätä roikkuu hei, näin pitkän viestin kirjoitin

[Volmari]

Jatkan mieluusti keskustelua tästä mielenkiintoisesta aiheesta, jos joku jäi vielä painamaan mieltä.

Eikös keskustelua (väittelyä) tuosta aiheesta ja esimerkiksi Suomen hiihdon yleisestä tilasta olisi parempi käydä Maastohiihto-osiossa vaikkapa ketjussa Yleistä hiihtolajeista. Siellä nämä ikuisuusaiheet säilyisivät jatkettavaksi Obertsdorfin kisojen jälkeenkin.

[M1999]

Itse olen koko ajan ajatellut tuota ylämäkijuoksua yleisesti. Kläbön otin esimerkkinä vain siksi että hänellä se on selkeintä ja näkyvintä. Tekee juoksua monesti myös normimatkoilla. Samoin tekee muuten Lapalus, joka ei käytännössä liu'uta ollenkaan missään vaiheessa kun hiihtää mäkiä.

En siis tarkoittanut juoksua vain Kläbö tyylillä. Vaikka tällainen maallikko olenkin niin väitän että myös suomalaiset juoksevat tai suksijuoksevat selvästi aikaisempaa enemmän ja myös nopeammin. Se piiiiiitkä dieselmäinen liu'uttaminen joka hemmetin mäkeen on onneksi vähentynyt merkittävästi.

[rulezman]

Samoin tekee muuten Lapalus, joka ei käytännössä liu'uta ollenkaan missään vaiheessa kun hiihtää mäkiä.

Lapalus tekee näin, koska luottoa sukseen ei löydy ja perinteisen tekniikka on muutoinkin aikalailla vajavaista. Millään muotoa tuo Lapaluksen hyppiminen ei ole tehokas etenemistapa. Skiathlonissahan mies oli ihan kuollut pertsan jälkeen, kun hyppi jokaisen mäen ylös, hyytyi pääletkasta ja keskeytti kisan vapaalla.

Edelleen, jokainen urheilija pystyy tietyntyyppiset mäessä juoksemaan ylös, mutta harvoin se on lopputuloksen kannalta fiksuinta.

Komeasti se Hakolakin muutes juoksi viime vuoden Falunin sprintissä molemmissa ylämäissä karkuun muilta sprintin alkuerissä.
Suomenkin parhaat miessprintterit (Iivokin, jos maasto näin vaatii ja mahdollistaa) ovat juosseet mäkiä muiden mukana ylös vuosikausia. Luonnollisesti se voi vähän vääristää havainnointikykyä, että Suomen huippusprintterit ovat varsin harvassa ja eivät finaalitasolla kovin usein viihdy.

Ihan samalla tavalla se Iivo juoksi Lillehammerin sprinttinousua ylös 2016 kuin eilenkin. Iivo oli tällöin sprintissä neljäs.

Mäen jyrkkyydestä ja kelistä sitten riippuu, että kuinka pitkälle mäkeä kannattaa vetää pitkää liukua. Yleensä jos voimia vaan riittää ja suksi toimii, niin liuku voi olla jopa ylivoimaisen tehokas tapa edetä.

[M1999]

Samoin tekee muuten Lapalus, joka ei käytännössä liu'uta ollenkaan missään vaiheessa kun hiihtää mäkiä.

Lapalus tekee näin, koska luottoa sukseen ei löydy ja perinteisen tekniikka on muutoinkin aikalailla vajavaista. Millään muotoa tuo Lapaluksen hyppiminen ei ole tehokas etenemistapa. Skiathlonissahan mies oli ihan kuollut pertsan jälkeen, kun hyppi jokaisen mäen ylös, hyytyi pääletkasta ja keskeytti kisan vapaalla.

Edelleen, jokainen urheilija pystyy tietyntyyppiset mäessä juoksemaan ylös, mutta harvoin se on lopputuloksen kannalta fiksuinta.

Komeasti se Hakolakin muutes juoksi viime vuoden Falunin sprintissä molemmissa ylämäissä karkuun muilta sprintin alkuerissä.
Suomenkin parhaat miessprintterit (Iivokin, jos maasto näin vaatii ja mahdollistaa) ovat juosseet mäkiä muiden mukana ylös vuosikausia. Luonnollisesti se voi vähän vääristää havainnointikykyä, että Suomen huippusprintterit ovat varsin harvassa ja eivät finaalitasolla kovin usein viihdy.

En vaan maallikkona ymmärrä tätä sun piiiitkän liu'un ihannoimista. Kyllä suurin osa huipuista vetää kovalla frekvenssillä ylös mäkiä (Johaug, Karlsson, Andersson, Diggins, Stadlober ja iso osa norjalaisista naisissa). Miehissä enemmän liu'uttajia. Miksi näin? Koska miehillä enemmän voimaa, pystyvät tekemään puristavaa lihastyötä enemmän. Siksi ihmettelen miksi naiset tikkaavat mäkiä ylös, jos se on kuluttavampaa? Aika epäloogista

Ihan samalla tavalla se Iivo juoksi Lillehammerin sprinttinousua ylös 2016 kuin eilenkin. Iivo oli tällöin sprintissä neljäs.

Mäen jyrkkyydestä ja kelistä sitten riippuu, että kuinka pitkälle mäkeä kannattaa vetää pitkää liukua. Yleensä jos voimia vaan riittää ja suksi toimii, niin liuku voi olla jopa ylivoimaisen tehokas tapa edetä.

[M1999]

Sori lainasin väärin, mutta ehkä saat selvää.

Ja tottakai mäen jyrkkyys ja vauhti merkitsevät. Mutta en ihannoisi yleisellä tasolla tuota piiiitkääää liukua vaan mieluummin nopeampitempoista frekvenssiä

[rulezman]

Riippuu myös aika paljon urheilijan ruumiinrakenteesta, että miten pitkä liuku sopii. Vaikea kuvitella, että vaikkapa jonkun parimetrisen Odd Björnille juokseminen olisi sopinut paremmin kuin miehen tavaramerkkinä tunnettu komea liuku.
Kläbö varsin pienikokoisena mieshiihtäjänä hyötyy ruuminrakenteestaan selvästi. Toki joku Bolshunov isona miehenä kykenee melkein luonnonvastaisesti tulemaan melkein Kläbön tahtia ihan vain raa'an voiman avulla.

Siinä olet täysin oikeassa, että mäkien liu'uttaminen on vähentynyt selvästi ja tuollaisia Hjelmesttejä ei enää juuri kisoissa nähdä. Pitkältihän tämä johtuu siitä, että huippunimien hartiapankki on kasvanut ihan valtavasti. Nykyisin mäet mennään vaikka tasatyöntöä ylös, jos siinä ei häviä aivan tuhottomasti.

Jyrkän ylämäen liu'uttamalla ylöstulo vaatii myös aikalailla täydellistä luottoa sukseen. Ja hyvää pitoa. Nykyhiihdossahan on varsin yleistä, että pidosta tingitään luiston kustannuksella. Tämäkin osaltaan selittää, miksi juokseminen (tai haarakäynti) on yleistynyt viimr vuosi(kymmeninä).

Itse en ainakaan ole huomannut, että etenkään Suomen mieshiihtäjät mitenkään erityisemmin olisivat muita perässä ylämäkitaidoissaan. Vääristää vain katsojaa, kun Kläbön tapainen luonnonoikku tulee ja dominoi mäissä(kin) ihan miten tahtoo.
Naisissa ei toki kyetä vastaamaan ylämäissäkään maailman kärkinimille, mutta eipä sitä oikeastaan kyetä vastaamaan millään muullakaan osa-alueella.

Siksi ihmettelen miksi naiset tikkaavat mäkiä ylös, jos se on kuluttavampaa?

Oli tosiaan kokoajan puhe siitä, että Kläbön lanseeraama juoksu on todellakin "normaalia" kuluttavampaa. Naisista käytännössä kukaan ei tähän ainakaan tällä hetkellä kykenekään.
Kyllä ne naisetkin (miehetkin toki) yleensä mäet liu'uttavat niin pitkälle kuin pystyvät ja sitten vasta loppuvaiheessa löyvät juoksuksi tai haarakäynnille, yleensä haarakäynnille.

[M1999]

Pystyn tästä viestistäsi olemaan suurelta osin samaa mieltä. Hyvä kirjoitus