Mielenkiintoinen kausi tulossa.
Anssi Koivuranta ei sairauden takia ole kyennyt fysiikkaharjoitteluun. Hän keskittyy vuoden ajan vain mäkihyppyyn.
Hannu Manninen jatkaa vielä. Kesän perusteella hän on hyvässä vireessä yhä edelleen.
Janne Ryynänen on Mannisen ykköshaastaja Suomessa, mutta tuskn pärjää Manniselle.
Jaakko Tallus lopetti viime kauden jälkeen.
Ketäs suomalaisia huipulle on tulossa? Manninen vanhenee eivätkö Koivuranta ja Ryynänenkään todella nuoria enää ole. Ketään huippuja Suomesta ei ole tulossa. Toki on Lauri Asikaista, Jim Härtullia ja Ville Tuppuraista, mutta valitettavasti tällä kaudella menestys ja ehkä jopa pistesijat suomalaisten osalta ovat Mannisen ja Ryynäsen harteilla.
Muista maista kovia haastajia Manniselle ja Ryynäselle löytyy.
Saksa on kova. Frenzel ja Edelmann ovat nuoria ja kehitttyneet paljon. Kircheiseninkaan paras vire ei ole vielä päättymyt.
Norja tarjoaa jälleen kourallisen laadukkaita urheilijoita: Moan, Tande, Schmid... Moan lienee ainoana terävimmässä kärjessä.
Itävalta on, kuten aina, kivikova. Nuorempaan kaartiin kuuluvat Kreiner ja Gruber, vanhempaan Gottwald ja Stecher.
Amerikka taistelee Itävallan kanssa parhaan joukkueen tittelistä. Lodwick, Spillane, Demong, Camerota.
Japanikin täytyy muistaa. Aivan kärjessä ei urheilijoita ole, mutta Watabe, kobayashi ja Kato ovat vielä nuoria.
Kun soppaan lisätään Lamy-Chappuis Ranskasta ja Churavy Tsekistä, sekoitus on valmis. Myös Italian Pittin voi uhata kärkeä.
Suomalaisten kannalta jännittämisen paikka lienee lähinnä Mannisen menestys, ja joukkuekilpailuja ei tarvitse katsoakaan. Kuitenkin edessä on jännittävä kausi. Kärkitaistossa on paljon nuoria. Kuinka paljon he ovat kehittyneet? Jaksavatko myös vanhukset vielä? Kysymyksiä on ilmassa.
~kirja

