Kirjoittaja kirja » 20.01.2019 15.16
On hienoa, että kokeillaan erilaisia kilpailujärjestelmiä eikä ole aina sama hyppy + 10 km, mutta mielestäni tämän viikonlopun systeemi ei oikein toimi. Tämähän oli käytännössä 1) hyppy + 5 km, 2) takaa-ajo, 3) takaa-ajo. Ensimmäisen kilpailun painoarvo oli liian suuri, ja yhdellä onnistuneella hypyllä saattoi saada etua, joka kertautui kahteen muuhunkin kilpailuun. Ensimmäisen kisan lyhyt hiihto-osuus vain lisäsi mäen painoarvoa. Vastaavasti epäonnistunut hyppy pilasi kolme kilpailua.
Hiihto-osuuden painoarvo oli pitkään liiallinen ja kaikista kisoista tuli lähinnä massakirejä, mutta nyt parin kauden ajan tilanne tuntuu olleen tasapainoisempi. Tämä viikonloppu meni kuitenkin mielestäni toisesta suunnasta liialliseksi.
Olisin kannattanut kolmea erillistä kilpailua ja lisäpisteitä niiden yhteisaikojen perusteella. Olisin voinut myös pitkin hampain hyväksyä sunnuntain kilpailuun takaa-ajon perjantain ja lauantain yhteisaikojen perusteella. Mutta tämä meni täysin yli.
***
Petter Kukkonen otti hienosti omaan piikkiinsä suomalaisten vaisuuden. Tuntuu kuitenkin, että kritiikki on mennyt jo yli. Suomen viidestä kärkiurheilijasta yksi lopetti ja muillakin on ollut vaivoja, joten viime vuoden tulosten toistaminen oli utopiaa. Totta kai suomalaisten kausi on ollut pettymys, mutta suurimmat vaikeudet tuntuvat olevan mäkiosuudella eli mielestäni syyttävän sormen tulisi osoittaa pikemminkin Saapunkiin kuin Kukkoseen. Etenkin jos miettii, kuinka retuperällä Suomen joukkue oli Kukkosen aloittaessa päävalmentajana - paras suomalainen oli Ilkka Herola sijalla 40 maailmancupissa ja maiden pistetilanteessa Suomi oli yhdeksäs. Kukkoselle kuuluu suurin kunnia Suomen noususta taistelemaan joukkuekilpailussa jopa mitalisijoista, vaikka tämä kausi onkin ollut pettymys.
~kirja
Kaikkea ei voi saada.