Suomen (mies)ampumahiihdon tason nousu

[rulezman]

Toistan edelleen, että maailmancupissa tällä hetkellä kiertävän kolmikon lisäksi Suomella on lupaavin porukka nuoria urheilijoita kuin ehkä koskaan aikaisemmin.
Tuukka Invenius, Otto Invenius ja Jaakko Ranta ainakin ovat kaikki urheilijoita, joilla on kaikki eväät nousta tulevina vuosina maailman huipulle. Karvisen veljekset, Tuomas Harjula, Patrik Kuuttinen jne.

Seppälän osalta tosiaan on aikamoisen ennenaikaista heittää hanskoja vielä tiskiib. Jo viime kaudella oli hiihdossakin top30-kaveri, siltä pohjalta on aika hyvä lähteä rakentamaan menestystä.

[M1999]

Seppälän kohdalla tosiaan on kovaa veikata nyt jo, ettei nouse top6 urheilijaksi, mutta kovuudesta huolimatta itsekin veikkaan niin (toivottavasti olen väärässä). Sen sijaan uskon esim. hiihdon puolelta Piipon ja varsinkin Korvan nousevan maailman kärkikastiin.

[joe]

Melko raakaa leimata Tero Seppäläkin menetetyksi lupaukseksi, josta ei ole nousemaan maailman huipulle. Tero kilpailee jo kolmatta kauttaan maailmancup-tasolla iässä, jossa Kaisalla ei ollut vielä yhtään MC-starttia. Terolla on nyt neljä Top25-sijoitusta. Kaisan piti odottaa ensimmäistään vielä vuoden vanhemmaksi. Ja sanoisin, että Kaisan alkuaikoina se oli helpompaa kuin nykyään.

Minä en ole sanonut Tero Seppälästä yhtään mitään vaan kertonut arvioni liittyen koko Suomen mies-maajoukkueeseen. Eikö saisi, ilman että saa kuulla olevansa "Tero Seppälän leimaaja"? Ja jos olen arvioissani väärässä olen sitä mielelläni.

Noin ylipäätään, siis jos nykymiehistöltämme halutaan joskus menestystä, minusta on aika koomista etsiä kehitystä keskustelusta jossa esitetään kaikkien miehiemme yhteispisteet ja sitten todetaan että 30 pistettä on enemmän kuin 20 pistettä. Ja samaan aikaan parhaat ampumahiihtäjät keräävät yksin 20 kertaa enemmän pisteitä kuin kaikki miehemme yhteensä. Minusta nuo 30p, 20p jne kausivertailut kertovat enemmän luontaisista kausivaihteluista kuin kehityksestä jossa näkyy tietynsuuntainen trendi. Kehitystä voi olla muttei se mitenkään riemunhuutoja nostattavalla tavalla näy.

[WebSlave]

Minä en ole sanonut Tero Seppälästä yhtään mitään vaan kertonut arvioni liittyen koko Suomen mies-maajoukkueeseen. Eikö saisi, ilman että saa kuulla olevansa "Tero Seppälän leimaaja"?

Leimata oli minulta ehkä jyrkähkö sananvalinta pelkälle mielipiteenilmaisulle. Mutta kommenttisi käsitteli koko miesmaajoukkuetta, joten se käsitteli siis myös Tero Seppälää, jonka minä nostin esiin. Minun mielestäni Seppälä on niin nuori, että koko uraa käsittäviä ennusteita on liian varhaista vetää. Toisaalta jokuhan varmaan Kaisankin ehti dumata ennen kuin menestystä alkoi tulla.

Noin ylipäätään, siis jos nykymiehistöltämme halutaan joskus menestystä, minusta on aika koomista etsiä kehitystä keskustelusta jossa esitetään kaikkien miehiemme yhteispisteet ja sitten todetaan että 30 pistettä on enemmän kuin 20 pistettä. Ja samaan aikaan parhaat ampumahiihtäjät keräävät yksin 20 kertaa enemmän pisteitä kuin kaikki miehemme yhteensä. Minusta nuo 30p, 20p jne kausivertailut kertovat enemmän luontaisista kausivaihteluista kuin kehityksestä jossa näkyy tietynsuuntainen trendi. Kehitystä voi olla muttei se mitenkään riemunhuutoja nostattavalla tavalla näy.

Minä en tuijottaisi pisteisiin lainkaan, vaan sijoitusten keskiarvoon. Pisteitä ei anneta lineaarisesti, eikä ne huomioi kaikkia sijoituksia, joten tulokset ovat vääristyneitä. Lisäksi pelkät maajoukkue-edustajat ovat liian pieni otos yleisemmän kansallisen tason arviointiin.

Mielestäni tässä on perustavanlaatuinen lähestymistapaero. Joillekin vain aivan huippusijat merkitsevät mitään, kun taas esim. minä ja rulezman lähestymme enemmän kokonaisuuden kautta. Näen tulevaisuuden lupaavana niin miesten kuin naistenkin puolella, vaikkei se kovin paljon MC-pisteissä vielä näykään (pisteitä saavien määrässä toki vähän näkyy). Suuri syy optimismiini löytyy nimenomaan nuorista, joten MC-tuloksilla sitä ei voikaan vielä perustella.

Odotan mielenkiinnolla mitä heti Lahden nuorten MM-hiihtojen perään alkavilla ampumahiihdon nuorten MM-kisoilla on annettavaa. Viimeksi tuli 2 mitalia, nyt olisi potentiaalia useampaankin.

[joe]

Minä en tuijottaisi pisteisiin lainkaan, vaan sijoitusten keskiarvoon. Pisteitä ei anneta lineaarisesti, eikä ne huomioi kaikkia sijoituksia, joten tulokset ovat vääristyneitä. Lisäksi pelkät maajoukkue-edustajat ovat liian pieni otos yleisemmän kansallisen tason arviointiin.

Mielestäni tässä on perustavanlaatuinen lähestymistapaero. Joillekin vain aivan huippusijat merkitsevät mitään, kun taas esim. minä ja rulezman lähestymme enemmän kokonaisuuden kautta. Näen tulevaisuuden lupaavana niin miesten kuin naistenkin puolella, vaikkei se kovin paljon MC-pisteissä vielä näykään (pisteitä saavien määrässä toki vähän näkyy). Suuri syy optimismiini löytyy nimenomaan nuorista, joten MC-tuloksilla sitä ei voikaan vielä perustella.

Odotan mielenkiinnolla mitä heti Lahden nuorten MM-hiihtojen perään alkavilla ampumahiihdon nuorten MM-kisoilla on annettavaa. Viimeksi tuli 2 mitalia, nyt olisi potentiaalia useampaankin.

MC-pisteisiin liittyvä kertomuksesi on totta mutta nimenomaan sitä MC-pisteisiin perustuvaa kehittymistodistetta minä juuri kyseenalaistinkin. Samoin kommentoin vain nykymaajouettamme, en esim nuoria lajiharrastajia joista en paljoakaan tiedä. Noista MC-pisteistä mitä on saatu: ihan hatusta tempaisemalla tuntuu että miehemme saavuttavat noin suunnilleen samoja sijoja kuin ovat saavuttaneet koko 2010-luvun ajan - nimet ovat vain muuttuneet - mutta jos siellä edes jonkinlaista kehitystä on havaittavissa niin olkoonpas sitten niin ja hyvä juttu.

Ampumahiihto on lajiluonteensa mukaisesti sellaista - kuten myös mäkihyppy ja yhdistetyn hiihto - sitä ei juuri kukaan "harrasta" vaan lähes kaikki tai ainakin todella suuri prosentti on mukana lajin kilpailutoiminnassa myöskin. Kansallinen ampumahiihto saa mediassa aika vähän huomiota, joitakin vuosia sitten lajin SM-kisat televisioitiin, katsoin ne. Jäi se mielikuva että kussakin kisassa oli vain noin kymmenkunta osallistujaa (tai vähän alle jopa) joka on minusta aika vähän. Luulen että jos meillä olisi vähän enemmän lajiharrastajia edes jollakin tasolla, olisivat toki kelpuutettu mukaan kisoihin, eri asia tietysti on että haluavatko tulla. Käsittääkseni myöskään armeijassa (ainakaan omien kokemuksieni sekä lasteni ja muiden tuttujeni juttujen perusteella) ei harrasteta ampumahiihtoa, jossakin varuskunnassa ehkä, toivottavasti ainakin.

Jos Tero Seppälä tai joku muu mies-ampumahiihtäjämme nousee huipulle, olen erittäin iloinen. Olen vain koittanut kertoa että itse en ole nähnyt mitään merkkejä joka viittaisi siihen että näin tulisi tapahtumaan. Tämä on siis vain minun oma vajavainen käsitys asioista, kenenkään mieltä en halua pahoittaa.

[rulezman]

Ampumahiihdon SM-kisoihin viime keväänä oli ilmoittautunut miehissä yleiseen sarjaan 47 urheilijaa ja 19 -ja 21-vuotiaisiin yhteensä 29 urheilijaa.
13-15 vuotiaissa oli mukana yhteensä 58 poikaa.

Seuraava urakka lieneekin siis tarkastella, että kuinka kilpailijamäärät ovat vuosien saatossa kehityneet. Siihen ehkä siis tuonnempana.

[joe]

Ampumahiihdon SM-kisoihin viime keväänä oli ilmoittautunut miehissä yleiseen sarjaan 47 urheilijaa ja 19 -ja 21-vuotiaisiin yhteensä 29 urheilijaa.
13-15 vuotiaissa oli mukana yhteensä 58 poikaa.

Seuraava urakka lieneekin siis tarkastella, että kuinka kilpailijamäärät ovat vuosien saatossa kehityneet. Siihen ehkä siis tuonnempana.

Nuo kisat joista mainitsin olivat kaksipäiväiset. Minulla on tapana tallettaa tällaisia kisoja mutta pahaa pelkään että jäivät tallettamatta, voin tarkastaa asian. Ja lisäksi, edelleen muistaakseni, tähtiurheilijamme Mäkäräinen ja Eder (silloinen Laukkanen) eivät olleet mukana kumpanakaan kisapäivänä. Pääosin kai samoja nimiä molempina päivinä, saattoi olla joitakin jotka olivat vain toisessa.
Toinen asiaan liittyvä kysymys on se että mitä muita kansallisen tason kisoja meillä on ampumahiihdossa SM-kisojen lisäksi? Mukaanlukien kesäkauden ampumajuoksu/rullahiihto.

[rulezman]

https://www.biathlon.fi/kilpailijoille/ ... kalenteri/

[WebSlave]

Suomessa on ainakin viime aikoina ollut ihan kohtuullisesti nuoria, joita vähitellen nousee yleiseen sarjaan. Toki harrastajamäärät ovat murto-osa maastohiihdon vastaavista.

Täksi kaudeksi muodostettiin Puuilo Cup, joka on kansallinen ykköstason kilpailusarja niille, jotka eivät kansainvälisiin tehtäviin ole yltäneet. Se on parannus entiseen, jolloin kenttä kisojen suhteen oli käsittääkseni melko hajanainen. Lisäksi on paikallisempaa Pohjanmaa Cupia ja nuorten Lapua Cupia.

Ampumajuoksuja järjestetään ihan mukavasti, mutta ampumarullahiihto on aika heikoissa kantimissa. Tulosarkiston perusteella rullis-SM:iä on ennen 2016 kesää järjestetty satunnaisemmin, ja osin pyörätieradoilla. 2016 valmistui Imatran rullarata, ja siitä lähtien täällä on kisattu joka kesä, SM-arvolla (2016, 2018) tai ilman (2017). 2017 oli siis peräti kaksi rullakisaa, kun Kontiolahti järjesti SM:t - ja järjestää taas 2019. Imatran kisaa ei ensi kesälle vielä ole kalenterissa, mutta eiköhän sekin sinne ilmesty. Toiveissa olisi että rullakisoja tulisi lisää, sillä onhan tänne tietääkseni rakennettu parinkin rullaradan yhteyteen myös ampumapenkka. Ongelma lienee enempi se, ettei muualla kuin Imatralla ja Kontiolahdella (ja ehkä Vuokatissa) ole riittävää pituutta tai mahdollisuutta varioida hiihtokierroksen pituutta, mikä AH:ssa on aika olennaista, jos sääntöjä halutaan noudattaa.

Maastohiihdossa tuo rullapuoli on vielä surkeampi. Edes SM-kisat ei kiinnosta maajoukkueurheilijoita, jotka mielummin kisaavat ulkomailla.

[rulezman]

Jo etukäteen pitää tänne raapustaa, että Pohjois-Amerikan kiertue tulee vääristämään tämän kauden maapisteitä, ja muitakin tilastoja, aika lailla. Suomelta ei ilmeisesti Mäkäräisen lisäksi ole välttämättä ketään muita lähdössä rapakon toiselle puolelle. Ainakin Seppälä hakee MM-kuntoaan Minskistä EM-kisoista.

[M1999]

Mä en näissä mieti niinkään tilastoja. Eihän Iivo Niskasenkaan menestyksestä tai kehityksestä voi aina sanoa suoraan kauden tilastojen perusteella - riippuu mihin satsaa, onko mukana Tourilla, sprinteissä yms.

Mulle se suomalaisten nousu on silloin todellista, kun ihmiset alkavat odottaa jotain muita sijoja kuin sijoja 30-60. Kun ollaan jatkuvasti näihin samoihin sijoihin tyytyväisiä tai ajatellaan että ne on realistisia, niin en pysty nousua näkemään.

[rulezman]

Amerikan kiertueen missaaminen saatya hyvinkin maksaa Suomen miesjoukkueelle yhden maapaikan menetyksen ensi kaudelle. Tällä hetkellä Suomi on maarankingissä sijalla 17, viimeisellä paikalla, joka oikeuttaa ensi kaudeksi neljään maapaikkaan. Puola vaanii takana n. 200 pisteen päässä ja Viro n. 300 pinnan päässä. Niin Puolalla kuin Virollakin on joukkueet Amerikassa mukana. Oletettavaa on, että nousevat Suomen kanssa suunnilleen tasoihin Amerikan jälkeen. MM-kisay tulevat siis ratkaisemaan.
Mikään valtava katastrofo toki yhden maapaikan menettäminen ei olisi, mutta vähän se vaikeuttaisi nuorten sisäänajoa maailmancuppiin.

[WebSlave]

Canmoren massalähtöjen muuttuminen sprinteiksi lisää entisestään Puolan ja Viron mahdollisuuksia.

[rulezman]

Puola meni jo eilisen kisan jälkeen Suomen ohi, Virokin ihan kannassa jo. Jos Östersundissa ei nähdä todellisia huippuonnistumisia, niin yksi maapaikka lähtee ensi kaudeksi pois. Sikäli mitään ihmeellistä siinä ei ole, 2010-luvulla vain tällä kaudella on Suomella ollut oikeus neljään paikkaan.

[rulezman]

Tänään kolme suomalaismiestä pisteillä samassa kisassa, aika kauas pitää mennä, että päästään samaan.

[WebSlave]

Tänään kolme suomalaismiestä pisteillä samassa kisassa, aika kauas pitää mennä, että päästään samaan.

Mietin samaa, ja hetken ajattelin lähteä tarkistamaan, että milloin viimeksi, mutten sitten jaksanut.

Eihän se maapaikan menetys tosiaan mikään grande katastrof olisi, koska Suomella on nyt tasan kolme maailmacup-tasoista miestä (ainakin pisteiden saamisen valossa). Jos neljäs paikka menetetään, J.Rannalla ja T. Inveniuksella ei kuitenkaan olisi edes mahdollisuutta auttaa paikan takaisin saamisessa, vaikka hypähtäväisivätkin pisteidensaamistasolle. Joku vakiokolmikosta pitäisi ensin syrjäyttää.

Naisten puolella alkaa olla sama tilanne, kun pisteiden haaliminen on valitettavasti lähes yksinomaan Kaisan harteilla. Suomi on sielläkin sijalla 17.

[rulezman]

Otetaanpa sitten vielä lyhyt katsaus suomalaismiesten kauteen.

Maailmancupin pisteitä Tero keräsi 43, Olli 42 ja Tuomas 12. Yhteensä siis 97 MC-pistettä suomalaisille. Viime kaudella saldo oli 76 pistettä. Täytyy toki muistaa, että olympialaisten hyviä sijoituksia ei laskettu viime kauden MC-pisteisiin. Toisaalta taas tällä kaudella Suomen koko maajoukkue jätti kaksi MC-viikonloppua välistä. Grönman ja Hiidensalo myös sairastuivat Anterselvan kisojen alla ja koko viikonloppu jäi välistä.

Enemmän MC-pisteitä Suomen joukkue saavutti viimeksi kaudella 09-10, Paavo Puurusen ja Timo Antilan aikoihin.

Yhteensä Suomen kolmikko kisasasi tällä kaudella 42 MC/MM-kisaa, näistä 12:sta irtosi pistesija. Kuitenkin peräti 30. kisassa oltiin 60 joukossa, mikä sekin on jo kovassa ampumahiihtosirkuksessa kohtuullinen suoritus. Kertoo siis siitä, että tasaisaisuus ja on löytynyt suorittamiseen ja floppikisoja ei juurikaan enää kenellekään kolmikosta tule.

Maiden välisessä Cupissa Suomi jäi tosiaan sijalle 19. ja ensi kaudelle on vain kolme edustuspaikkaa per kilpailu. Jos Suomi olisi edes B-joukkueella lähtenyt Amerikan kiertueelle mukaan, niin sijoitus olisi todennäköisesti ollut 16 tai 17, eli neljäs paikka olisi pysynyt. No, turhapa sitä jossittelemaan, Amerikan kiertueen väliin jättäminen teki selvästi hyvää poikien loppukautta ajatellen.

Ja sitten vielä se kauden sijoituskeskiarvo kolmen kovimman urheilijan sijoituksien perusteella. Vertailun vuoksi:

Koodi: Valitse kaikki

09-10: 57,1
10-11: 50,8 (Pave lopetti tähän kauteen)
11-12: 66,3
12-13: 63,4 (Kauppinen oli 10. kauden avauksessa, edelleen viimeisin sijoitus kymppisakkiin)
13-14: 59,7
14-15: 61,2 (Kauppinen lopetti)
15-16: 75,2 (Ei yhtään MC-pistettä)
16-17: 61,7 (Paluu MC-pinnoille Hiidensalon ja Grönmanin voimin)
17-18: 64,1 (Useita hyviä sijoituksia kolmen urheilijan voimin, mutta tasaisuus puuttui)

Tällä kaudella keskiarvosijoitus on: 51,1.
Tämän vuosikymmenen toiseksi paras keskiarvosijoitus siis.

Jos vielä katsotaan yksittäisiä urheilijoita, niin Tero Seppälän ammuntaprosentti oli kaudella 76%, Hiidensalolla 81% ja Grönmanilla mukava 86%.
Hiihtovauhdeissa Tero oli loppukaudesta suunnilleen sijan 25-40 hujakoilla, eli vauhti ladulla riittää jo nyt huippusijoituksiin, jos ammunta pelaa. Hiidensalo häviää Seppälälle suunnilleen sen yhden sakon verran ladulla, Grönman vielä jonkin verran enemmän.

Jos vielä nopea katsaus lahjakkaaseen nuorisokaartiin. 18-vuotias Otto Invenius nappasi tosiaan MM-pronssia ikäluokassaan sprintissä. Otto on todella kova hiihtäjä, ammunnan kanssa ollut vielä ongelmia. Eväitä maailman huipulle on.
Jaakko Ranta kiersi paljon maailmancuppiakin tällä kaudella, mutta kovimmat meriitit löytyvät nuorten sarjoista. Kaksissa junnujen arvokisoissa (avoimet EM-kisat ja MM-kisat) Rannan sijoitukset olivat 4, 6, 11 ja 12. Tämän lisäksi viesteissä tuli useampi sijoitus kymmenen sakkiin.
Myös Tuukka Invenius oli parhaimmillaan viides junnujen MM-startissa.

Summa summarum; Alkukausi oli vähän vaisu, mutta MM-kisoihin koko konkkaronkka sai hyvin nostettua tasoaan. Pisteitä olisi helposti voinut kertyä selvästi enemmänkin, sijoituksia välille 41-50 tuli peräti 11. kappaletta.

Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa kautta. Toivottavasti liiton ja valmennuksen osalta saadaan hommiin jotain järkeä. Toivottavasti myös Danilo Müller jatkaa huoltopäällikkönä, Oslossa ainakin Suomen miehet kilpaa kiittelivät suksiaan. Pahin valittajahan se Kaisa taitaa tuolla olla. Ei taida Kaisa olla mikään maailman helpoin ihminen.

[vilsu]

Tästä on hyvä jatkaa kohti tulevaa kautta. Toivottavasti liiton ja valmennuksen osalta saadaan hommiin jotain järkeä. Toivottavasti myös Danilo Müller jatkaa huoltopäällikkönä, Oslossa ainakin Suomen miehet kilpaa kiittelivät suksiaan. Pahin valittajahan se Kaisa taitaa tuolla olla. Ei taida Kaisa olla mikään maailman helpoin ihminen.

Ei nyt liity pelkästään miehiin, mutta Müller ei jatka.

https://www.ess.fi/urheilu/urheilu-uutiset/art2529542

[WebSlave]

Nyt olisi tarjolla ihan käppyrääkin nuorten viimeaikaisesta tasonnostosta. Vertailussa sijoitusten lisäksi hiihtonopeus, osumatarkkuus ja penkkatyöskentely.

Nuorten MM 2012-2019 (pdf)

Lähde Biathlon.fi

[rulezman]

Suomi on viimeksi saanut vähintään viisi miestä MC-pinnoille kaudella 98/99. Toki tällöin pinnoja sai vain 25 miestä, mutta toisaalta taso oli paljon kapeampi.

Nyt Suomella siis tälle kaudelle löytyy jo viisi pistemiestä ja vaikkapa Tuomas Harjulalla on vielä pinnatili avaamatta.