A-lohko: RSA, MEX, URU, FRA

[Verbal]

A-lohko:
Etelä-Afrikka, Meksiko, Uruguay, Ranska

Otteluohjelma:

Koodi: Valitse kaikki

11.06.2010   Etelä-Afrikka - Meksiko         Soccer City, Johannesburg
11.06.2010   Uruguay       - Ranska          Cape Town Stadium, Cape Town

16.06.2010   Etelä-Afrikka - Uruguay         Loftus Versfeld Stadium, Pretoria
17.06.2010   Ranska        - Meksiko         Peter Mokaba Stadium, Polokwane

22.06.2010   Meksiko       - Uruguay         Royal Bafokeng Stadium, Rustenburg
22.06.2010   Ranska        - Etelä-Afrikka   Free State Stadium, Bloemfontein

Aiemmat MM-kohtaamiset:

Koodi: Valitse kaikki

13.07.1930   al   Ranska        - Meksiko         4-1
19.07.1954   al   Ranska        - Meksiko         3-2
13.07.1966   al   Ranska        - Meksiko         1-1
15.07.1966   al   Uruguay       - Ranska          2-1
19.07.1966   al   Meksiko       - Uruguay         0-0
12.06.1998   al   Ranska        - Etelä-Afrikka   3-0
06.06.2002   al   Ranska        - Uruguay         0-0

Vuoden 1966 MM-kisoissa oli siis lähes identtinen alkulohko, jossa kohtasivat Ranska, Meksiko, Uruguay ja Englanti. Tuolloinkin lohkon täydensi siis kisaisäntä, joka lopulta marssi aina maailmanmestaruuteen asti. Lohkokakkoseksi selvisi tuolloin Uruguay.

[Verbal]

Tämä lohko on siis miltei identtinen kuin vuoden 1966 MM-kisojen ykköslohko, jossa toisensa kohtasivat Meksiko, Uruguay, Ranska ja isäntämaa Englanti. Nyt on siis vain isäntämaa vaihtunut. Tuolloin Englanti voitti lohkon ja eteni kotiareenoillaan aina maailmanmestaruuteen asti. Onko Etelä-Afrikasta samaan temppuun?

[Verbal]

Kilpailujen avauspäivä on jo ovella, ja tuolloinhan meille jalkapallon ystäville tarjotaan kaksi erinomaista ottelua A-lohkosta. Etelä-Afrikka isännöi Johannesburgissa Meksikoa, kun taas Uruguay ja Ranska hakevat avauspisteitä Kapkaupungissa. Jälkimmäisestä hieman myöhemmin.

Etelä-Afrikka - Meksiko
11.06.2010 17:00 @ Soccer City (Johannesburg), päätuomari Ravshan Irmatov (UZB)
YLE TV2 klo 16:10, selostus Antti Ennekari

Aiemmat kohtaamiset: 1-0-1, maaliero 2-5

Koodi: Valitse kaikki

06.10.1993   H    MEX - RSA   4-0   @USA
08.07.2005   GC   RSA - MEX   2-1   @USA

Etelä-Afrikka ja Meksiko ovat kohdanneet kahdesti, ja molemmilla kerroilla Yhdysvaltojen maaperällä. Vuoden 1993 harjoitusottelussa Meksiko päihitti Etelä-Afrikan selvänumeroisesti, mutta vuonna 2005 Gold Cup -turnauksessa vieraillut Etelä-Afrikka yllätti Meksikon metsästämällä 2-1 -voiton.

...

Isäntäjoukkue Etelä-Afrikka aloittaa kisat epämiellyttävistä asemista. Joukkuetta on ahkerasti povattu ensimmäiseksi MM-isännäksi kautta aikain, jonka taival päättyy jo alkulohkovaiheeseen. Helpolla isännät eivät varmasti tule pääsemään, mutta ainakin päävalmentaja luottaa omiinsa - jo viiden MM-lopputurnauksen kokemuksella. Brassi Carlos Alberto Parreira on jo pitkään omiensa mahdollisuuksien toistelemisen lisäksi keskittynyt painottamaan juuri avausottelun tärkeyttä. Eikä suotta. Jos kisaisännät onnistuvat satojen miljoonien tv-katsojien seuratessa yllättämään Meksikon, voi sellaisesta tuloksesta seuraava huuma siivittää isäntäjoukkueen pitkällekin.

Ei kannata unohtaa että Etelä-Afrikka yllätti monet jo viime kesän Confederations Cupissa etenemällä alkulohkosta välieriin, ja taistelemalla tasapäisesti sekä välierissä Brasiliaa vastaan että pronssiottelussa Espanjaa vastaan. Eikä siinä vielä kaikki. Parreiran palattua Etelä-Afrikan peräsimeen joukkue on pelannut kaksitoista perättäistä harjoitusottelua tappioitta, ja aivan äskettäin se onnistui kaatamaan muun muassa Kolumbian ja Tanskan tasoiset maajoukkueet.

Parreiran Etelä-Afrikka on hiljalleen kehittynyt tyypillistä 4-4-2 -muodostelmaa toteuttavasta joukkueesta modernimmaksi 4-2-3-1 -ryhmittymäksi. Tasokkaiden hyökkääjien puuttuminen (varsinkin Benny McCarthyn jäätyä kisajoukkueesta) on kannustanut Parreiraa peluuttamaan vain yhtä ainoaa selvää kärkipelaajaa, ja toisaalta kolmea hyökkäävää keskikenttäpelaajaa. Kannattaa huomioida että nämä kolme todella ovat varsin keskellä pelaavia keskikenttäpelaajia, sillä nimelliset laitapelaajat leikkaavat runsaasti keskelle, jättäen tilaa takaa nouseville laitapuolustajille.

Puolustuksen avaus lienee varma toisen topparin tonttia lukuunottamatta. Matthew Boothilla oli ainakin Confederations Cupin perusteella etulyöntiasema kapteeni Aaron Mokoenan rinnalle, mutta näin syntyvää kaksikkoa on arvosteltu hitaudesta ja yksipuolisuudesta. Voikin olla, että Parreira valitsee toiseksi topparikseen mieluummin joko Siyabonga Sangwenin tai Bongani Khumalon. Itse uskoisin jälkimmäisen nappaavan paikan avauksesta.

Toinen kysymysmerkki koskee keskikentän puolustavia rooleja, joihin myös riittää vaihtoehtoja. Fulhamin Kagisho Dikgacoi olisi varma tapaus ilman keväisiä loukkaantumisiaan, ja siitä seurannutta puolikuntoisuutta. MacBeth Sibaya puolestaan tuntuu menettämään paikkansa avauksesta vaisujen harjoitusottelujensa takia. Uudet nousukkaat ovat Thanduyise Khuboni sekä Tanskaa vastaan erinomaisesti esiintynyt Reneilwe Letsholonyane, joka kenties tuolla yhdellä suorituksella lunasti itselleen paikan MM-kisojen avausottelun avauksesta.

...

Etelä-Afrikan tapaan myös Meksikon harjoitusottelut ovat sujuneet varsin onnistuneissa merkeissä. Ahkerasti toukokuusta alkaen harjoitusotteluita pelannut Meksiko hävisi kahdeksasta pelistään vain kaksi - ja niissäkin se pelasi mallikelpoisesti Englantia ja Hollantia vastaan. Voitot se nappasi muun muassa Italiasta ja Chilestä. Ei siis ihme, että meksikolaiset luottavat mahdollisuuksiinsa edetä jo viidettä perättäistä kertaa alkulohkosta jatkopeleihin. Kenties tällä viidennellä kerralla joukkue onnistuu myös selvittämään ensimmäisen jatko-ottelun voitokkaasti.

Ei mennä kuitenkaan asioiden edelle, vaikka Meksiko onkin pelannut mallikkaasti. Täytyy muistaa, että Meksikoa valmensi karsinnoissa peräti kolme eri valmentajaa, ja vasta Javier Aguirre onnistui pelastamaan Meksikon pienimuotoisen kriisin partaalta aina kisoihin asti. Aguirre on antanut runsaasti vastuuta muutamille nuorille pelaajille, ja se valinta on toistaiseksi poikinut osinkoja Aguirrelle. Muutama kokeneempi kettu on kuitenkin yhä erittäin tärkeässä roolissa Meksikon joukkueessa, ja sekä Rafael Márquezin että Andrés Guardadon toipumista avausotteluun Aguirre rukoilee varmasti päivittäin.

Aguirre on harjoitusotteluissa pyörittänyt monenlaisia pelikuvioita, mutta Etelä-Afrikkaa vastaan todennäköisin lienee 4-2-3-1. Puolustuksen tarkkaa miehitystä on varsin vaikea ennakoida. Jos Márquez toipuu avaukseen, aloittanee hän topparina joko Ricardo Osorion tai Francisco Rodríguezin parina. Jos ei, niin viimeksi mainitut aloittavat yhdessä. Puolustuksen oikeaan laitaan tarjolla ovat puolestaan sekä erittäin hyökkäysorientoitunut Paul Aguilar että Efraín Juárez - nuoria miehiä molemmat.

Keskikentällä on kaksi epävarmuustekijää. Jos Aguirre uskaltaa heittää kokemattoman Aguilarin puolustuslinjaan, saattaa Efraín Juarez viedä Israel Castron paikan keskikentän pohjalta. Vielä suurempi kysymysmerkki on kokenut Cuauhtemoc Blanco, joka ei ehkä sittenkään ehdi päästä pelikuntoon avausotteluun mennessä. Tällöin kärkeen suunniteltu Guillermo Franco saattaakin pudota hänen tilalleen kymppipaikalle, jolloin yksinäisen kärjen paikalla aloittaisi ensi kaudeksi Manchester Unitediin siirtyvä vasta 22-vuotias Javier "Chicharito" Hernández. Tuskin maltan odottaa! Lopuksi, jos Andrés Guardado ei ole avausottelussa pelikunnossa, aloittaa Carlos Vela vasemmalla laidalla hänen sijastaan.

Avausottelu on monesti yllätyksellinen tapahtuma, ja sen ennustaminen on usein vaikeaa. Etelä-Afrikka on Parreiran johdolla saanut rivit kasaan, eikä se vuvuzela-konsertissa varmasti ole yhdellekään vastustajalle helppo pala purtavaksi. Isännät lähtevät rohkeasti metsästämään MM-historiansa toista voittoa, joskin laadukkaan hyökkääjään puuttuminen voi muodostua kynnyskysymykseksi. Onko Meksikolla sen parempia aseita Etelä-Afrikan muurin murtamiseen, sillä karsinnoissa yksikään sen hyökkääjistä ei onnistunut viimeistelemään yli kolmea maalia enempää - otteluita oli kuitenkin kahdeksantoista kappaletta. Olisiko nuoresta "Chicharitosta" Meksikon messiaaksi?

Ennakoitu avaus:

Koodi: Valitse kaikki

                    Khune

   Gaxa      Mokoena      Khumalo    Masilela

             Dikgacoi
                       Letsholonyane

 Pienaar            Modise          Tshabalala

                    Mphela



                  Hernández

 Guardado           Franco          dos Santos

             Torrado      Juárez

 Salcido    Rodríguez     Márquez     Aguilar

                    Ochoa

[rulezman]

Itte ainakin odotan A-lohkon avauskierroksesta, että Etelä-Afrikka hoitaa Meksikon luvuin 1-0 hurjan kannustuksen saattelemana, tiedä sitten jo Etelä-Afrikka tekisi Etelä-Korean tempun, ja etenisi pitkällekin... Uruguay tulee voittamaan Ranskan, siitä ei ole epäselvyyttä, ranskan surkea hyökkäys ei saa edelleenkään mitään aikaan, kiinaa vastaan harkkapelissäkin oli lukemattomia paikkoja, mutta viimeistely ei vaan onnistunut. Suarez iskee pari häkkiä ainakin, ja vaihtomies Abreu niittaa vielä kolmannen maalin verkkoon.

[Verbal]

Edellisestä viestistä unohtui ennakoimani avauskokoonpanot - nyt löytyvät nekin.

[SCHUMI]

Suarez iskee pari häkkiä ainakin, ja vaihtomies Abreu niittaa vielä kolmannen maalin verkkoon.

Minne jäi Forlan? ;) Kyllä nyt Diego saisi häkin tehdä

[Verbal]

Parreira on varsin selväsanaisesti ilmoittanut että Etelä-Afrikkaa pelaa avausottelussa juurikin ylempänä kuvaamallani kokoonpanolla. Eli Khumalo aloittaa topparina ja selostajien painajainen Reneilwe Letsholonyane luutii isäntien keskikentällä.

Meksikon kohdalla Rafa Márquez on ilmeisesti pelikunnossa, ja se tarkoittaneekin sitä että Meksikon avaus muistuttaa enemmänkin Meksiko -ketjussa taannoin kuvaamaani. Eli Márquez pelannee alimpana keskikenttäpelaajana rinnoillaan Gerrardo Torrado ja Efraín Juárez. Tuolloin muodostelmasta pudonnee pois kymppipaikan pelaaja, jolloin ainoa arvoitus on: aloittaako kärjessä Hernández vai Franco? Guardado ei vaikuttaisi olevan pelikunnossa, joten Vela aloittanee vasemmalla laidalla.

[rulezman]

Uruguayn kokoonpano on seuraavanlainen illan otteluun:

1 Fernando Muslera
20 Mauricio Victorino
2 Diego Lugano
3 Diego Godin
16 Maxi Pereira
11 Alvaro Pereira
15 Diego Perez
18 Egidio Arevalo Rios
17 Ignacio Gonzalez
9 Luis Suarez
10 Diego Forlan

Onko ihan puhdas 4-4-2?

[Verbal]

Uruguay - Ranska
11.06.2010 21:30 @ Green Town (Kapkaupunki), päätuomari Yuichi Nishimura (JPN)
YLE TV2 klo 21:00, selostus Niki Juusela

Aiemmat kohtaamiset: 2-2-1, maaliero 7-4

Koodi: Valitse kaikki

01.06.1924   O    FRA - URU   1-5
15.07.1966   MM   URU - FRA   2-1   @ENG
21.08.1985   H    FRA - URU   2-0
06.06.2002   MM   URU - FRA   0-0   @KOR
19.11.2008   H    FRA - URU   0-0

Kahden arvokisavoiton jälkeen Uruguay ei ole yli 40 vuoteen voittanut Ranskaa - kolmessa ottelussa. Toisaalta pienoisen harjoitusotteluvoiton jälkeen ei Ranskakaan ole kyennyt päihittämään vaaleansinisiä kahdessa viime ottelussa. Todellakin, kaksi edellistä näiden joukkueiden kohtaamista ovat päättyneet maalittomina. Näin kävi muun muassa vuoden 2002 MM-kisoissa alkulohkovaiheen toisella kierroksella, ja silloin tuo tulos käytännössä tuomitsi molemmat lohkonsa jämäsijoille. Tuossa ottelussa pelanneista vain Thierry Henry, Djibril Cissé ja Sebastián Abreu saatetaan nähdä huomennakin kentällä - tosin tuskin ketään avauksessa.

...

Uruguayn lähtöasetelmat kisoihin ovat kaksijakoiset. Monien mielestä vaaleansinisillä on käsissään laadukas pelaajanippu, mutta realiteet iskevät pari tiukkaa faktaa vasten kasvoja. Ensinnäkin, Uruguay puski MM-kisoihin pienestä portista kaadettuaan Costa Rican jatkokarsinnoissa vain yhden maalin turvin. Toisekseen, MM-esihistorian suurmaa on viimeisimmissä kisoissa ollut yleensä pisteautomaatti - sen 16 iimeisestä MM-ottelusta vain yksi on ollut voitokas: Uruguay voitti Etelä-Korean 1-0 tasan 20 vuotta sitten. Uruguaylla on siis avausottelussa Ranskan lisäksi päihitettävänään myös pieni historian peikko.

Nykyjalkapallossa 3-5-2 -muodostelma on harvinaisuus, ja Uruguay on yksi harvoja kolmen puolustajan linjan äänenkannattajia Etelä-Afrikassa. Tällaisen formaatin avainmiehiä ovat laiturit, jotka Uruguayn tapauksessa ovat kaksi Pereiraa: Maxi ja Álvaro (eivät muuten ole sukua). Heidän taitoihinsa Uruguayn peli ei kaadu, sillä kumpainenkin on erittäin nopeita ja myös kovakuntoisia pelaajia. Haasteena on ennemminkin vastata Ranskan todennäköiseen laitapainotteiseen peliin, joka perinteisesti pakottaa 3-5-2:n laitapuolustajat erittäin puolustaviin rooleihin, jolloin heidän hyökkäysavunsa jäävät vähälle näytille.

Hyökkäysvoittoista peliä ja edes jonkinasteista pallonhallintaa Uruguayn päävalmentaja Oscar Tabarez varmasti toivoo, sillä kärjessä piilee kuitenkin Uruguayn vahvin valtti. Tuore Eurooppa liigan finaalisankari Diego Forlán muodostaa yhdessä Ajaxin Luis Suárezin kanssa yhden kisojen pelätyimmistä kärkipareista. Eikä valtit edes lopu tähän, sillä vaihtopenkiltä löytyy kuusi maalia karsinnoissa viimeistellyt Sebastián Abreu.

Uruguay ehti jo julkistaa avausmiehityksensä yli vuorokauden ennen ottelun alkuvihellystä. Kaksi yllätystäkin nähtiin. Walter Garganon sijaan keskikentän alimpana miehenä nähdään Egidio Arévalo Ríos ja kolmimiehisen puolustuslinjan kolmas jäsen ei olekaan ennustusten mukaisesti Andrés Scotti, vaan Mauricio Victorino. Kumpikin avauksen yllätysmiehistä on edustanut Uruguayta maajoukkuetasolla alle kymmenen kertaa, eli on mielenkiintoista nähdä miten miehet sopeutuvat Uruguayn millimetrin tarkkaan muodostelmaan.

...

Uruguayn lisäksi myös Ranskan kisapaikka oli hiuskarvan varassa. Ratkaiseva jatkokarsintaottelu Irlantia vastaan olisi voinut päättyä hyvinkin huonosti - ja vieläpä kotiyleisön edessä, mutta Thierry Henryn käsivirhe avasi lopulta sininutuille paikan lopputurnauksesta. Jalkapallomaailman vihat niskaansa saaneen joukkueen tilanne ei helpottunut keväällä, kun muutama joukkueen tähtikasvo sotkettiin mukaan prostituutioskandaaliin. Tämän lisäksi Ranskan maajoukkue on kotimaassaankin suosionsa pohjalukemissa, ja päävalmentaja Raymond Domenech on Ranskan vihatuin mies.

Ulkoisten tekijöiden lisäksi myös pelilliset kysymykset vainoavat Ranskan valmistautumista. Toukokuussa alkaneeseen harjoitusotteluputkeen Domenech esitteli uuden 4-3-3 -formaatin, jonka tarkoituksena oli ratkaista joukkueen ongelmat hyökkäyspäässä siirtämällä Ribéry omalle paikalleen, nostamalla loistokauden pelannut Florent Malouda avaukseen penkille Barcelonassa jämähtäneen Thierry Henryn tilalle ja vähentämällä Gourcuffin vastuuta tuomalla hyökkäkseen yhden lisäpelaajan. Rohkaisevan alun jälkeen suoritukset laskivat tasaisesti, huipentuen viimeisessä harjoitusottelussa Kiinalle kärsittyyn 1-0 -tappioon.

Kaikesta huolimatta Domenech marssittanee saman avauksen kentälle myös tänä iltana. Nimekkäällä hyökkäyksellä on 90 minuuttia aikaa saada palat loksahtamaan paikalleen, tai valmentajan armeliaisuus saattaa loppua. Huolestuttavaa Ranskan kannalta on se, että hyökkäävämässä muodostelmassa Ranskan puolustuskin on alkanut näyttää epävarmemmalta, ja vain Hugo Llorisin torjunnat saattavat huonona päivänä pitää ranskalaismaalin suljettuna.

Ranskan pelissä tyypillistä on näennäinen pallonhallinta, mutta toisaalta myös ennalta-arvattavuus, sillä harjoituspeleissä hyökkäykset lähtivät (liian?) usein vasemman laidan - eli Ribéryn - kautta. Käytännössä vastustajan riitti vain tilkitä tuo laita, ja Ranskan hallinta oli neutralisoitu tehottomaksi pallonsiirtelyksi. Vastahyökkäyksissä Ranska osoitti haavoittuvaisuutta, sillä viidellä hyökkäävämmällä pelaaja tuntui olevan jopa hämmästyttävän vähän puolustusvastuuta.

Juuri vastahyökkäykset lienevät Uruguayn ase Ranskaa vastaan. Huomionarvoista on se, että Uruguaylla on huomattavasti pelottavampi hyökkäyskoneisto kuin yhdelläkään niistä joukkueista, joita vastaan Ranska oli vaikeuksissa jo harjoitusotteluissa. Mutta kuinka paljon Uruguayn laiturit saavat hyökkäysvapauksia, kun puolustusvelvoitteitakin löytyy? Entä onko Ignacio González kotiin jätetyn Cristian Rodríguezin veroinen roolissaan kahden hyökkääjän takana? Kysymyksiin saamme vastauksen vielä tänä iltana.

Ennakoitu avaus:

Koodi: Valitse kaikki

                   Muslera

      Victorino     Lugano       Godín

M. Pereira                          A. Pereira
              Pérez    Arévalo Ríos

                   González

              Forlán      Suárez



                    Anelka

  Ribéry                               Govou

             Malouda     Gourcuff

                   Toulalan

   Evra       Abidal      Gallas       Sagna

                    Lloris

[Verbal]

Jaha, rulezmankin ehti kokoonpanoa postaamaan.

Onko ihan puhdas 4-4-2?

Kuten ylle kirjoitin ja luonnostelin, lähinnä 3-5-2 -muodostelmasta on tuossa kyse. Victorinoa ja Riosia voidaan todellakin pitää yllätyksinä tässä avauksessa.

[Verbal]

Kaksi yllätystä avausottelun avauksissa. Lucas Thwala Etelä-Afrikalla vasempana laitapuolustajana Tsepo Masilelan sijasta, ja Meksikon ykkösvahtina yllättäen 37-vuotias Óscar Pérez.

[rulezman]

Olipahan kyllä Mphelalla paikka lopussa, Meksikon puolustus kyllä ihan ulapalla, tolppaan vaan kilahti...
Tasan 1-1 ottelu siis päättyi, Meksiko kyllä hallitsi peliä, hyökkäsi ehkä vähän liiankin hanakasta, ja näin puolustukseen tuli aukkoja, näin Tshabalala pääsi tälläämään upean vedon maaliin. Meksikon maalissa sitten nukahti isäntien puolustus Mokoenan johdolla ihan täysin, kolme Meksikon pelaajaa oli vain maalivahtia vastaan, ja Barca toppari Rafael Marquez kylmänviileästä sijoitti pallon maaliin.
Ja Antin kannattaisi kyllä sääntöjä vähän opetella, kyllä nyt tollanen paitsiosääntö pitäisi tietää, minäkin tiesin..


Ja sitten Ranskan kaatoon.

[Verbal]

Muuten odotetut avaukset illan toisessa ottelussa, paitsi että Raymond Domenech on nostanut Abou Diabyn avaukseen Florent Maloudan kustannuksella. Pientä kärhämää taustalla?

[Verbal]

Paljon jäi parannettavaa kumpaisellekin joukkueelle avausottelusta.

Etelä-Afrikan avaus oli varsin odotettu, mitä nyt Lucas Thwalan avauspaikka hieman kummastutti. Puoliajalla Thwala saikin väistyä avaukseen odotetun Masilelan tieltä, ja tämä oli välittömästi Thwalaa parempi molempiin suuntiin pelatessa. En vieläkään käsitä miksi Thwala oli nimetty avaukseen.

Ensimmäisellä jaksolla pallo poltti isäntien jaloissa, ja ainoa hyökkäysvariantti tuntui olevan pitkä "toivotaan, toivotaan" -pallo kohti kärjessä yksin pelannutta Katlego Mphelaa. Tauon jälkeen eteläafrikkalaiset saivat pelin juonesta kiinni, ja joukkueen keskikentällä alkoi jopa näkyä syöttökombinaatioita. Avausmaali syntyi kuitenkin vastahyökkäyksestä, kun Siphiwe Tshabalala pelattiin nopeasti vapaaksi, ja mies ampui pallon komeasti ohi Meksikon kääpiövahti Perezin.

Tasoitusmaali tuli lopulta myös varsin odotetulla tavalla. Koko ottelun ajan Etelä-Afrikka oli ollut kulmapotkutilanteissa täysin hukassa, ja lopulta sellaisessa tapahtuneesta sekoilusta Meksiko rankaisi. Ilman näitä erikoistilanneongelmia Etelä-Afrikan päivän suoritus olisi saanut jopa hyvän arvosanan. Parreira oli saanut jalkeille hyvin järjestäytyneen yksitoistikon, jonka peliä ilmeisesti häiritsi alussa vain pieni jännitys.

Meksiko puolestaan käytti avausjaksolla hyväkseen laitapuolustajien, ja erityisesti oikealla laidalla pelanneen Paul Aguilarin nousuja. Aguilarin nousut loivat monesti Etelä-Afrikan puolustukseen tilanteita, jossa yksi meksikolainen oli ilman vartiointia. Ilmeisesti Aguilar kuitenkin väsähti edestakaisin juoksemiseen, ja lopulta mies vaihdettiin ensimmäisenä meksikolaispelaajana pois - hyvin sujuneesta ottelusta huolimatta.

Meksikon hyökkäysvoittoisen taktiikan ongelmana oli hidas puolustus, jonka linja nostettiin usein vieläpä hämmentävän ylös. Tätä seikkaa nopeat eteläafrikkalaiset jonkin verran hyödynsivät, ja kenties lopulta liian vähänkin. Hyökkäyksestä puolestaan tuntuu puuttuvan viimeistelijä, joka laittaisi pallot saamistaan paikoista riittävällä prosentilla häkkiin. Vaiva, joka on kiusannut meksikolaisia jo karsinnoista asti.

Javier Aguirren surkein ratkaisu oli ottaa puolikuntoinen Cuauhtemoc Blanco kentälle tappiotilanteessa. Blancon tarkoituksena oli levittää Meksikon hyökkäyksiä laidoille, mutta miehellä ei ollut kuntoa eikä nopeutta sellaiseen rooliin. Jo viiden minuutin kentälläolon jälkeen konkari puuskutti pahannäköisesti. Miksi esimerkiksi Pablo Barrera jätettiin penkille?

Meksikon puolustuksessa oli isoja aukkoja, jotka parempi joukkue olisi käyttänyt rankemmin hyväkseen, ja toisaalta samanlaisia lahjamaaleja ei Meksikolle välttämättä kovin montaa tarjota, kuin minkä Etelä-Afrikka vierailleen tarjosi. Paljon ratkomista on siis Meksikonkin suunnalla tehtävä ennen toista ottelua.

[Verbal]

Uruguay - Ranska 0-0.

Uruguay avasi Oscar Tabarezin lupaamalla kokoonpanolla, eli joukkueen tutulla 3-5-2 -muodostelmalla, jossa Ignacio González pelasi huomattavasti muuta keskikenttää ylempänä, ja oikeastaan hyvin lähellä hyökkäävää kaksikkoa.

Uruguayn ongelmaksi pelin aikana koitui juuri se mitä ennakossani arvioin:

Haasteena on ennemminkin vastata Ranskan todennäköiseen laitapainotteiseen peliin, joka perinteisesti pakottaa 3-5-2:n laitapuolustajat erittäin puolustaviin rooleihin, jolloin heidän hyökkäysavunsa jäävät vähälle näytille.

Todellakin, Uruguayn laitalinkit joutuivat laskeutumaan toistuvasti Ranskan laitahyökkääjien perään, sillä kolmen miehen keskuspuolustus ei yksin pystynyt seuraamaan leveältä rintamalta hyökkäävää Ranskaa. Tämä taisi riisua Uruguayn parhaan aseen, sillä Pereirat eivät ensimmäisen puoliajan alun jälkeen erityisemmin enää nousseet hyökkäyksiin mukaan, ja käytännössä kentällä oli seitsemästä kahdeksaan puolustavaa Uruguaylaista. Ignacio Gonzálezin oli lisäksi todennäköisesti tarkoitus nousta tukemaan hyökkäyskaksikkoa paremmin, sillä Forlán ja Suárez jäivät kärjessä varsin yksin, ja kaiken kukkuraksi he pelasivat kovin kaukana toisistaan.

Oscar Tabarez ei osoittanut toisella puoliajalla minkäänlaista halua voittaa ottelua. Tietysti 0-0 tasapeli Ranskaa vastaan saattaa tyydyttää, mutta nyt vaihdoista puuttui kunnianhimo lähteä voittamaan ottelua. Kaikki vaihdot tapahtuivat saman paikan pelaajien kesken, eli muodostelma ei vaihtunut missään vaiheessa. Edes Nicolás Lodeiron koominen 15 minuutin suoritus (kaksi keltaista, ulosajo) ei toisaalta vaarantanut Uruguayn asemaa, sillä se toi lähinnä lisää liikkumatilaa Jérémy Toulalanille - miehelle jonka avut hyökkäyspäässä ovat varsin rajalliset.

Ranskan yllätysratkaisu oli ottaa Abou Diaby avaukseen Florent Maloudan tilalle. Vaikea sanoa miten Malouda olisi avauksessa pärjännyt, mutta ainakin Diaby oli yksi Ranskan parhaista - jollei paras - pelaaja.

Domenechin 4-3-3 piti Uruguayn laitalinkit varattuina, kuten yllä todettiin, mutta toisaalta olisin myös toivonut enemmän osallistumista hyökkäyksiin Ranskan laitapuolustajilta. Nyt Ranska oli käytännössä koko ajan selvästi alimiehitetty hyökkäyksessä, eivätkä laitapuolustajien taustajuoksut tuonneet lainkaan variaatioita yksipuoliseen hyökkäämiseen. Tähän kun vielä lisätään se, että Ranskan hyökkäspeli perustui yksinyrittämiseen, ei missään vaiheessa vaikuttanut todennäköiseltä, että Ranska onnistuisi Uruguayn puolustusmuurin ohittamaan.

Historiallisia tilastoja katsomalla huomaa, että peli oli tosiaan jo kolmas perättäinen 0-0 näiden veljesten välillä. Tulos ei missään tapauksessa ollut yllättävä, mikäli on seurannut Ranskan viimeisiä harjoituspelejä, ja mikäli uskoo Tabarezin todella tyytyneen tällaiseen tulokseen. Maalien syntyminen olisi edellyttänyt Tabarezilta toisenlaista taktiikkaa, tai laitalinkkien vapauttamista hyökkäykseen.

A-lohko

Koodi: Valitse kaikki

Etelä-Afrikka    1    0  1  0    1-1    1
Meksiko          1    0  1  0    1-1    1
Ranska           1    0  1  0    0-0    1
Uruguay          1    0  1  0    0-0    1

[rulezman]

Reilun tunnin kuluttua käynnistyy siis toinen kierros, isännät saavat vastaan Uruguayn. Täällä päin ainakin luotetaan vahvasti "La Celesteen", Ranksaa vastaan Diego Forlan väläytteli jo, mutta puolustus oli liian vahva, Etelä-Afrikan puolustuksen ei pitäisi samaan yltää, ainakin jompikumpi kaksikosta Forlan & Suarez tulee avaamaan maalitilinsä, toivotaan että molemmat.

[rulezman]

Niinhän siinä kävi, ei ollut isännillä mitään saumoja Uruguayta vastaan, joka lähti peräti kolmen miehen yläkerralla peliin, Cavani oli otettu avaukseen, ei kyllä hän mitenkään vakuuttanut. Forlan oli kyllä kovassa iskussa, kaks maalia jo teki, toinen tosin pilkulta (upea pilkkukin oli) ja toinen vähän onneekkasti Etelä-Afrikan pelaajasta, mutta kaikki lasketaan. Harmi ettei Suarez saanut sitä maalia tehtyä, toki kalasti pilkun ja syötti komeasti Pereiran maalin. No, Meksikoa vastaan sitten Suarezkin avaa maalitilinsä. Puolustuskin toimii kyllä erinomaisesti, kaksikko Godin & Lugano on kuin muuri, Jorge Fucilekin oli erinomainen laidallaan. Jos samanlainen peli jatkuu, niin ties minne kaksinkertainen maailmanmestari yltää.