Otetaanpa vielä hieman tarkempi katsaus Ranskan pelaajatilanteeseen.
Maalivahdit:Tarkkasilmäisimmät huomasivat avausviestistä Steve Mandandan keränneen Hugo Llorisia enemmän peliminuutteja karsinnoissa. Älkää antako tämän faktan hämätä, Lyonin ykkösvahti on tulevissa kisoissa myös Ranskan ykkösvahti, kunhan mies vain kahdella jalallaan pystyy tuolloin seisomaan. Vaakakuppi kahden miehen välillä heilui vielä karsintojen alussa tasaisesti puolelta toiselle, mutta nyt voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa Llorisin olevan sinipaitojen kiistaton ykköstorjuja.
Tähän kehitykseen on oikeastaan yksi hyvä syy. Hugo Lloris on parempi maalivahti. Käytännössä tämä on näkynyt häkellyttävänä tasaisuutena läpi kauden sekä Llorisin ilmiselvästi parempana kykynä käsitellä isojen pelien paineita. Kysykää esimerkiksi Real Madridilta. Steve Mandanda on ollut häiritsevän epätasainen koko kauden ajan Marseillen maaliviivalla, eikä ole torjunut oikeastaan yhtäkään huippuluokan ottelua. Kaiken maailman top-listoista voidaan käydä jos jonkinmoista keskustelua, mutta kuvaavaa on silti että Goal.com valitsi Steve Mandandan äskettäin
maailman yliarvostetuimmaksi pelaajaksi. Titteli se sekin on.
Moni haluaisi jopa kyseenalaistaa Mandandan asemaa kakkosvahtina ja jotkut pudottaisivat miehen jopa maalivahtikolmikosta. Domenech luottaa kuitenkin mieheen varmasti ainakin sen verran, että kisalippu leimataan taatusti.
Entäpä kolmosvahti sitten? Tällä hetkellä valinta näyttäisi kääntyvän varsin ansaitusti Bordeaux'n Cédric Carrassoon. Loukkaantumisten hidastama ura on nyt vahvassa nousussa, ja Carrasso on tällä kaudella osoittanut olevansa yksi Ranskan liigan parhaista maalivahdeista. Parhaaksi kilpailijaksi on tarjottu Monacon ykkösvahtia Stéphane Ruffier'tä, joka taitaa kuitenkin olla vielä liian kaukana Domenechin ajatuksista.
Karsintojen aikana maajoukkuekutsut kertaalleen saaneet, mutta ilman peliminuutteja jääneet Nicolas Douchez ja Yohann Pelé jäävät myös ilman MM-minuutteja. Sama kohtalo odottaa Mickaël Landreau'ta, joka on tällä kaudella ollut Lillen maalilla fantastisessa vireessä, mutta jolle Ranskan maajoukkue taitaa jo olla historiaa. Samaan kategoriaan kuuluu myös Sébastien Frey, joka lienee statistin rooliin Domenechin kaudella jo tottunut.
Keskuspuolustus:William Gallas on loukkaantumisesta toipuessaan Domenechin ykkösvalinta topparin tontille. Mutta kuka Gallasin rinnalle? Lähtökohtaisesti Éric Abidal, vaikka Barcelonassa mies pelaakin yleensä tutummalla vasemman laitapuolustajan tontillaan. Gallasin tapaan myös Abidal on sairastuvalla tällä hetkellä, joten Domenech varmasti toivoo toppariparinsa palaavan mahdollisimman nopeasti avauskokoonpanoihin seurajoukkueissaan.
Täysin ilman vaihtoehtoja ei Domenech kuitenkaan ole. Sevillan luottotoppari Sébastien Squillaci alkaa vihdoin saada vuorotellen hajoavat nilkkansa kuntoon, ja tämän vuoden puolella Squillaci on tainnut pelata vasta kahdessa ottelussa. Terveenä ollessaan Squillaci on kuitenkin Domenechin parhaita varavaihtoehtoja topparin tontille. Squillacin loukkaannuttua enemmän peliaikaa saanut Julien Escudé oli taannoisessa Espanja-ottelussa Ranskan harvoja ehjiä vakiotoppareita, mutta kuten niin monesti ennekin - Escudén esitys sinipaidassa jätti lähinnä toivomisen varaa.
Toinen Espanja-ottelussa mukana ollut vakioveijari oli Lyonin oma Jean-Alain Boumsong. Boum-Boumin otteet Lyonissa vaihtelevat, mutta ainakin mies on pysynyt terveenä ja pelannut varsin säännöllisesti. Domenech tuskin itsekään toivoo joutuvansa tilanteeseen jossa Boumsong olisi MM-kisojen avauskokoonpanossa, mutta kisakoneeseen turjake saattaa siltikin nousta kansainvälisen kokemuksensa ansiosta.
Loukkaantumisten pakottamana Domenech kutsui Espanja-otteluun ensimmäisiä maajoukkueminuuttejaan metsästäneet Adil Ramin ja Michaël Cianin. Jälkimmäinen pääsi lopulta avaukseen asti, eikä ollut aivan yhtä huono kuin Escudé. Bordeaux-topparin kisalippu riippuu sekä miehen seurajoukkueen loppukeväästä että maajoukkuekollegojen terveystilanteesta. Varteenotettava vaihtoehto Ciani kuitenkin on, ja ainakin allekirjoittaneen mielestä parempi kuin muuten varsin samanlainen Boumsong. Adil Ramin MM-matka jäänee haaveeksi.
Sitten on vielä tapaus Philippe Mexès. Roma-toppari ansaitsisi monen mielestä vähintäänkin varatopparin paikan, mutta Domenechin suosioon mies ei ole ikinä päässyt. Tilanteen muuttumista tuskin edesauttaa se, että Mexès on Romassa joutunut taipumaan kolmostopparin rooliin Nicolas Burdisson tieltä.
Laitapuolustus:Bacary Sagna keräsi oikealla laidallaan koko maajoukkeen isoimmat peliminuutit karsinnoissa, eikä kukaan uhkaa Sagnan asemaa nytkään. Hieman pelottavaa sinänsä, sillä Sagnan loukkaantuessa Domenechilla on reserveissä oikeastaan vain Rod Fanni, eikä Rennesin mies ole missään nimessä mikään sateentekijä. Sagnan loukkaantuessa Domenechilla on vaihtoehtoina todellakin vain kasa Ranskan liigajyriä.
Vasemmalla laidalla tilanne on suorastaan päinvastainen. Toki Patrice Evran asema ykkösvaihtoehtona on miltei kiistaton, mutta ManU:n miehen takana on paljon nuoria ja hyviä vaihtoehtoja. Todennäköisin Evran varamies on Arsenalin Gaël Clichy, joka on todella nopea, mutta todella epätasainen myös.
Clichyn niskaan hengittää etenkin Lyonin Aly Cissokho, joka ei missään nimessä ole kaukana Arsenalin miehestä, ja Domenech on varmasti huomannut saman asian. Ehtiikö Cissokho kisakoneeseen asti? Ehkäpä kuitenkin vain mikäli Lyon tekee Cissokhon avulla ihmeitä Mestarien liigassa. Mainitsemisen arvoinen on myös Bordeaux'n keskityskone Benoît Trémoulinas, joka taitaa edelleen olla Ranskan liigan syöttötilastossa jaetulla ykköstilalla, mutta jolla on hieman liian monta estettä ylitettävänä kisakoneeseen päästäkseen.
Alempi keskikenttä:Monen mielestä Raymond Domenechin yksi perisynneistä on toden totta peluuttaa kahta puolustavaa keskikenttäpelaajaa. Nämä kaksi keskikenttäpelaajaa ovat perinteisesti olleet Lassana Diarra ja Jérémy Toulalan. Kumpikin on erinomaisia pelaajia alaspäin pelatessa, mutta hieman rajoittuneita pelinrakentamisen suhteen. Niin kauan kuin Domenech on Ranskan päävalmentajana, ei kahden puolustavan keskikenttäpelaajan muodostelmassa nähdä muutoksia, eikä Lassin ja Toulalanin vaihtoehdoista löydy ainakaan merkittävästi hyökkäysvoittoisempia pelaajia.
Bordeaux'n Alou Diarra on todennäköisesti ensisijainen vaihtoehto samalle tontille. Diarra on viimeistään tällä kaudella osoittanut olevansa Ranskan mestarijoukkueen tärkeimpiä palasia, sillä hänen poissaollessaan Bordeaux'n puolustus on yleensä näyttänyt merkittävästi epävarmemmalta.
Vanha kettu Patrick Vieira siirtyi Manchester Cityyn tammikuussa toiveenaan kahmia peliaikaa ja siten taistella vielä paikasta kisajoukkueessa. Domenech heitti entisestään bensaa liekeille toteamalla, että Vieiralla on pelatessaan hyvät mahdollisuudet nousta kisakoneeseen ja saada vieläpä kapteeninnauha itselleen. Kello tikittää, mutta ainakaan vielä Vieira ei ole kovin suurella kauhalla peliminuutteja seurajoukkueessaan kahminut.
Edellä mainittujen herrasmiesten lisäksi Domenechin reserveissä ovat Milanin terrieri Mathieu Flamini, Lillen keskikenttää johtava Rio Mavuba sekä aavistuksen hyökkäävämmän vaihtoehdon tarjoavat Marseillen Benoît Cheyrou ja Arsenalin Abou Diaby. Cheyrou sai ensimmäisen maajoukkuekutsunsa Espanja-otteluun, mutta minuuttiakaan ei miehen vyölle vielä kertynyt. Diabyllakin on tilillään vasta kaksi maajoukkue-edustusta.
Ylempi keskikenttä:Zidane-alueen nykyinen hallitsija on Bordeaux'n nuori kuningas Yoann Gourcuff. Gourcuffin peliruuhka (Ranskan liigaa, Mestarien liigaa, cup-turnauksia, maajoukkuekomennuksia) on näkynyt selvänä väsymyksenä alkukeväästä, mutta parissa viime ottelussa nuori mies on taas näyttänyt parasta osaamistaan. Espanja-ottelussa täysin vastustajan keskikentän pimentämän Gourcuffin on oltava parhaassa iskussaan Etelä-Afrikassa, mikäli Ranska mielii menestystä nykyisellä peliformaatillaan.
Vaihtoehdoista paras on Arsenalin Samir Nasri, joka on keväällä saanut kiitettävästi vastuuta menestyksekkäästi eteenpäin porskuttavan lontoolaisjoukkueen keskikentällä. Nasri on kätevä pelaaja kisajoukkueessa myös monipuolisuutensa takia, koska tarvittaessa miehen voi heittää myös melkeinpä kummalle tahansa laidalle.
Kolmas vaihtoehto on Toulousen vasta 20-vuotias Moussa Sissoko, joka vielä syksyllä latoi ankarasti maaleja Ranskan liigassa. Tahti on keväällä hieman hiipunut, eikä Sissokosta vielä ole Ranskan maajoukkueen tahtipuikkoa tosipeleissä heiluttamaan. Pistäkää kuitenkin nimi mieleen tulevien vuosien varalle.
Laitahyökkääjät:Karsinnoissa Franck Ribéry ei loukkaantumisten vuoksi kahminut minuutteja, mutta tärkeitä maaleja syntyi senkin edestä. Tällä hetkellä on varsin selvää että Ribéry on Ranskan maajoukkueen tärkein pelaaja, joka kuitenkin vasten tahtoaan pelaa väärällä laidalla (ja mies on monesti tehnyt sen median kautta selväksi).
Tämä väärä laita on siis oikea laita, jonka haasteesta puhuin jo edellisessä viestissäni. Mikäli Ribéry siirretään omimmalle paikalleen, muodostuu itsestään selvän Henryn sijoittamisongelman lisäksi aukko oikealle laidalle, jonka täyttäjiksi on ehdokkaita, mutta kovin vähän luonnollisia oikeita laitureita.
Sidney Govou on ainoastaan ainoa todellinen oikea laitahyökkääjä, joka kyseisellä paikalla myös ahkerasti pelasi karsinnoissa Ribéryn poissaollessa. Todellisuus on kuitenkin se, että Govoun parhaat vuodet alkavat jo olla takanapäin, eikä mies ole parhaina päivinäkään ollut maailmanluokkaa - mitä Ranskan maajoukkueen pelaajalta sopii nykypäivänä odottaa. Domenechin listalta Govou kuitenkin vähintäänkin varamiehenä löytynee.
Pikemminkin keskelle sopiva Samir Nasri voi tarvittaessa pelata oikealla, ja sitten on vielä tapaus Hatem Ben Arfa. Media oli joulukuussa tuomitsemassa Ben Arfaa jo menetetyksi lupaukseksi, ja miehen siirtoa Marseillesta odotettiin kuin kuuta nousevaa. Marseille piti kuitenkin miehestä tiukasti kiinni, ja keväällä mies on noussut joukkueen avaukseen erinomaisten esitysten johdosta. Lähinnä vasemmalla laidalla tosin, mutta tarvittaessa Ben Arfakin pystyy oikealla pelaamaan. Ben Arfaa seurataan Ranskassa tarkasti loppukeväästä, sillä kisamatka on lähellä, mistä myös osoituksena Domenechin kutsu seuraamaan Espanja-ottelua penkille.
Lista pelaajista jotka ovat parempia muissa rooleissa, mutta jotka tarvittaessa pärjäävät oikealla laidalla, on pitkä. Lisätään tähän listaan vielä Nicolas Anelka, jonka tosiaan esimerkiksi maajoukkuelegenda Bixente Lizarazu sijoittaisi oikealle Henry-Ribéry -dilemman ratkaisuna. Ei täysin poissuljettu vaihtoehto sekään, mutta Domenechin ajatusmaailmaan sekään ratkaisu ei taida mahtua.
Vasemmalla laidalla pelaa siis lähtökohtaisesti Thierry Henry, vähäisestä Barcelonan peliajastaan huolimatta. Domenechin papereissa Henryn suora korvaaja on Florent Malouda, joka puhtaana vasurina ei puolestaan oikealle laidalle istu. Malouda pelaa hyvää kevättä Chelseassa, ja sen turvin mies noussee kisakoneeseen jälleen kerran.
Keskushyökkääjät:Nicolas Anelka on Domenechin mielessä Ranskan ykköshyökkääjä, kävi miten kävi. Thierry Henryn sopimattomuus ainoaksi kärjeksi on kaikkien tiedossa, ja kahden hyökkääjän järjestelmää ei nykyvalmentajan aikana Ranskassa nähdä. Anelkan ensisijainen korvaaja olisi ensisijaisesti ollut Karim Benzema, mutta miehen vähäinen peliaika Real Madridissa arvelluttaa
monsieur Domenechia, eikä aivan syyttä.
Vaihtoehtojakin on tarjolla, ja erittäin mielenkiintoisia sellaisia. Louis Saha pelaa erinomaista kautta Evertonissa, ja pieni vamma esti miestä edustamasta maajoukkuetta taannoisessa Espanja-ottelussa. Tuolloin tilaisuuden käytti hyväkseen Kreikan liigan maalitilastoa hallitseva Djibril Cissé, joka suoritti varsin näyttävän paluun maajoukkueeseen Espanja-ottelun viime minuuteilla. Monesti epäonnisesti kisajoukkueen ulkopuolelle jätetty Cissé saattaakin tällä kertaa olla Domenechin yllätyskortti MM-kisoissa.
Toulousen André-Pierre Gignac pelasi karsinnoissa säännöllisesti, ja iski itsensä Ranskan karsintojen parhaaksi maalintekijäksi yhdessä Thierry Henryn kanssa. Kausi Ranskan liigassa on kuitenkin mennyt loukkaantumismurheiden vuoksi täysin poskelleen, ja juuri tällä hetkellä Gignac pelkää tosissaan kisapaikkansa puolesta. Nähtäväksi jää milloin mies toipuu pelikuntoon, ja millaisia esityksiä mies ehtii Domenechille tarjota ennen kisajoukkueen valintaa.
Jotta soppa olisi täydellinen, on siihen vielä lisättävä 2008 EM-joukkueen yllätysvalinta Bafetimbi Gomis, joka pelaa kohtalaista kautta Lyonin kakkoshyökkääjänä, vaisusti pelaavan Nizzan joukkueen maalitykki Loïc Rémy. Karsinnoissa kentälläkin käväissyt PSG:n Péguy Luyindula on pudonnut junasta, kuten myös miehen seuratoveri Guillaume Hoarau sekä Rennesin Jimmy Briand.
Domenechin todennäköinen valinta:- Koodi: Valitse kaikki
Anelka
?
Henry Gourcuff Ribery
Malouda Nasri Govou
Toulalan L.Diarra
? A.Diarra
Evra Abidal Gallas Sagna
Clichy ? Squillaci Fanni
Lloris
Mandanda
Carrasso
Ilman loukkaantumisia siis näin, ja kysymysmerkit ovat kaiken vaikeimmat paikat arvata. Toppareiksi lähinnä tyrkyllä Escudé, Boumsong ja Ciani. Keskikentän pohjalle Flamini, Vieira ja Cheyrou. Hyökkäykseen Benzema, Saha, Cissé ja Gignac. Jos Domenech haluaa mukaan kaksi hyökkääjää edelliseltä listalta, niin neljäs puolustava keskikenttäpelaaja saattaa jäädä rannalle ruikuttamaan.