Urheilufoorumi

Ensimmäisenä faktat esiin.

Suomi sai Tokion olympialaisista huikeat kaksi pronssia ja edellisissä kisoissa Riossa yhden pronssin. Tällaiset lillipiutti valtiot kuten San Marino on valovuosia edellä puhumattakaan siitä, että Suomi koki kaikkien aikojen nöyryytyksen, kun pikkuveli Virokin paineli Seamen ohi historian ensimmäistä kertaa. Suomi on pohjoismaiden häpeä pilkku tai eihän Suomi ole edes mikään pohjoismaa, vaan ihan täysi kehitysmaa, missä ei toimi posti, junat, hallitus eikä yhtään mikään.

Muutamien verrokimaiden mitalisaaliita

Tanska: 11
Ruotsi: 9
Norja: 7
Sveitsi: 13
Uusi-Seelanti: 20
Itävalta: 7

Mikä suomalaisessa urheilussa mättää? Monikin asia.

Aloitetaan vaikka sillä, että mihin näitä tukisummia kohdennetaan. Näin summia kohdettiin vuonna 2018:

SUOMEN OLYMPIAKOMITEA HUIPPU-URHEILUYKSIKKÖ
https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2 ... ittain.pdf

Neljä suurinta tukea saanutta lajiryhmää(kesälajit)

Yleisurheilu
Tukiohjelma: Investointilaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 499 800 e

Koripallo
Tukiohjelma: Investointilaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 415 000 e

Lentopallo + Beach volley
Tukiohjelma: Investointilaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 315 000 e + 70 000 e

Jalkapallo
Tukiohjelma: Investointilaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 239 400 e

Mainittakoon, että tällaisia lajeja on myös investoitu.


Salibandy
Tukiohjelma: Kansainvälisen tason joukkuelaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 130 000 e

Autourheilu
Tukiohjelma: Kansainvälisen tason yksilölaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 54 560 e

Keilailu
Tukiohjelma: Kansainvälisen tason yksilölaji
Tehostamistuen kokonaissumma: 52 000 e


No kuinkas monta mitalia tämä suuret ns. Investointilajit yleisurheilu, lentopallo, koripallo tai jalkapllo toivat kahden olympiadin aikana? Tasan nolla. Ei pelkästään olympiatasolla vaan kaikilla tasoilla oli sitten kysymys MM- tai EM-taso.

On aivan selvä asia, jos tällä SUOMEN OLYMPIAKOMITEAN HUIPPU-URHEILUYKSIKÖLLÄ on mitään järkeä päässä niin nämä yleisurheilut, jalkapallot, lentopallot ja koripallot lentävät investointilajien joukosta hevon vittuun.

Sen sijaan voidaan katsoa vaikka harrastajamääriä. Väitän, että kamppailulajit, uinti ja yllättäen voimistelu(naisten keskuudessa suosituin harrastelaji) ovat harrastajamääriltään jalkapalloa lukuun ottamatta paljon kovemalla tasolla kuin esim lentopallo, koripalllo tai yleisurheilu ja täten nousisivat uusiksi investointilajeiksi. Koripallo ja lentopallo ovat ihan lilliputtilajeja, mitä tulee harrastajamääriin. Voimistelussakin olisi vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia, mutta kun kaikki tuet menevät näihin lentopalloihin ja koripalloihin. Sitten ihan oikeasti nämä autourheilut, keilailut ja salibandyt - ei olympialajit pois kokonaan investoitavien lajien joukosta..tai voidaan katsoa vaikka urheilullista menestystä. Siitä huolimatta, että kamppailulajeja, uintia ja voimistelua on investoitu vähemmän niin urheilullista menestystä on kaikista näistä lajiryhmissä tullut kahden olympiadin aikana vähintään EM-tasolla ja uinnissa ja nyrkkeilyssä myös ihan olympiatasolla..

Korostan, että tämä koskee ainostaan kesälajeja.

Tässä olisi paljon muutakin, mutta aloitetaan tällä.

Ja sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, että ovatko olympiamitalit niin tärkeä tavoittelemisen arvoinen asia, että niitä metsästäessä rahallinen panostus pitää siirtä lajeihin, mikä ei massaa kiinnosta viiden renkaan kisojen ulkopuolella?

Itse ainakin nautin yleisurheilun ja juurikin suomalaisten yleisurheiluhuippujen seuraamisesta olympialaistenkin ulkopuolella. Mediahuomiosta ja katsojaluvuista päätellen sadattuhannet suomalaiset ovat samaa mieltä.

Toki ois kiva, jos se ehtymätön rahalähde löytyisi jostain, niin voitaisiin vaikka rakentaa koskimelontaratoja joka pitäjään, niin varmasti tulostakin tulisi. Velodrome samoin voisi rakentas ympäri Suomea, ratapyöräilyssä on paljon mitskuja jaossa.

rulezman kirjoitti:Ja sitten päästäänkin taas siihen ongelmaan, että ovatko olympiamitalit niin tärkeä tavoittelemisen arvoinen asia, että niitä metsästäessä rahallinen panostus pitää siirtä lajeihin, mikä ei massaa kiinnosta viiden renkaan kisojen ulkopuolella?

Eikö panostus pidä laittaa sinne missä lajia eniten harrastetaan eli mikä ihmisiä kiinnostaa eniten? Eihän mikään yleisurheilu voi kiinnostaa, jos ne ei ole kiinnostuneita edes harrastamaan lajia, vaikka kysymyksessä on erittäin matalan harrastamiskynnyksen laji. Minun ihan empiirinen havaintoni on se, kun menen urheilukentälle(siinä on uimahalli, yleisurheilukenttä, lentopallobaana ja korikenttä mm.) niin kun menen kentälle uimahallin vierestä niin aina porukkaa tulee ja menee sieltä uimahallilta, mutta siellä yleisurheilukentällä ei koskaan kukaan ole yleisurheilemassa, mutta siellä jatkuvasti pelataan jalkapalloa ja viereiset tenniskentät ovat aina ihan täynnä. Olen ehkä 5-vuoden aikana kerran nähnyt, kun joku on siellä juoksemassa kenttää ympäri(kertaakaan en ole nähnyt,että joku olisi jotain moukaria heittämässä). Paljon on siinä kentän vierellä aika aikoin myös voimitelijoita(vaikka se ei varsinaisesti edes mikään voimistelu paikka ole). Koripalloa en ole nähnyt kenenkään pelaavan ja vain pari kertaa olen nähnyt jonkun lentopalloporukan. Kamppailulajien kurssit ovat aina ihan täynnä porukkaa.

Kyllä ihmisiä näyttää nämä lajit kiinnostavan olympiarenkaiden ulkopuolellakin, kun ovat valmiita harrastamaankin niitä omalla vapaa ajalla.

rulezman kirjoitti:Itse ainakin nautin yleisurheilun ja juurikin suomalaisten yleisurheiluhuippujen seuraamisesta olympialaistenkin ulkopuolella.

Voit ihan rauhassa seurata niitä piirikunnallisia kisoja Pihtiputaalla millon lystäät. Isossa maailmassa nämä tällaiset kisat eivät kiinnosta ketään. Esim puolet saksalaisista ei edes tiedä kuka on Johannes Vetter.

rulezman kirjoitti: Mediahuomiosta ja katsojaluvuista päätellen sadattuhannet suomalaiset ovat samaa mieltä.

Jääkiekko, hiihto, formulat ja ainakin jalkapallo keräävät merkittävästi enemmän katsojia TV:ssä ja ovatkin paljon TV-ystävällisempiä lajeja kuin yleisurheilu(vrt ampumahiihto). Yleisurheilulla on tietty kannattakunta lähinnä siinä vanhemassa ikäpolvessa ns. Viren sukupolvessa, mutta nuorten keskuudessa se ei ole suosittua ja on kuihtuva laji Suomessa. Suomessa vain tämä poliittinen järjestelmä laahaa perässä ja on täysin takapajuinen - elää vielä jossain vanhoissa glorian Paavo Nurmi ajoissa.

Eikö panostus pidä laittaa sinne missä lajia eniten harrastetaan eli mikä ihmisiä kiinnostaa eniten? Eihän mikään yleisurheilu voi kiinnostaa, jos ne ei ole kiinnostuneita edes harrastamaan lajia,

Robbarin harhat ne ei koskaan pääse pettämään Yleisurheilu on vuosikymmeniä kuulut Suomen seuratuimpiin urheilulajeihin. Suosituimman yksilölajin asema myös harrastajamäärissä on selvä, vaikka hiihto onkin aika-ajoin päässyt uhittelemaan.

Koripalloa en ole nähnyt kenenkään pelaavan ja vain pari kertaa olen nähnyt jonkun lentopalloporukan.

Huittista tälle erikseen, vaikka toki koko kappale aikamoista skeidaa Omien empiiristen havaintojeni mukaan koriskentillä näkee lähestulkoon aina heittelijöitä. Myös omien empiiristen havaintojen perusteella seurayleisurheilua harrastaa Kotkankin kokoisessa kylässä satoja lapsia. Olen myös havainnut varsin paljon juoksevia ihmisiä ympäri pitäjiä
Toki, harvoin siellä uimahallissa muita näkee kuin eläkeläisiä. Onko vesijuoksu suosittu urheilulaji?

Kyllä ihmisiä näyttää nämä lajit kiinnostavan olympiarenkaiden ulkopuolellakin, kun ovat valmiita harrastamaankin niitä omalla vapaa ajalla.

Totta, nyrkkeilyn arvokilpailut keräävät jatkuvasti samanlaista mediahuomiota ja katsojalukuja kuin yleisurheilun vastaavat, saatikka edes Pihtiputaan keihäskarnevaalit. Eikus...

Voit ihan rauhassa seurata niitä piirikunnallisia kisoja Pihtiputaalla millon lystäät. Isossa maailmassa nämä tällaiset kisat eivät kiinnosta ketään. Esim puolet saksalaisista ei edes tiedä kuka on Johannes Vetter.

Kamppailulajien olympiavoittajat tunteekin sitten nimeltä...?

Jääkiekko, hiihto, formulat ja ainakin jalkapallo keräävät merkittävästi enemmän katsojia TV:ssä ja ovatkin paljon TV-ystävällisempiä lajeja kuin yleisurheilu(vrt ampumahiihto).

Mikä ajaa ihmisen moisen disinformaation levittämiseen?

Järjestyksessään Suomalaisten mielessä mielenkiintoisimmat lajit ovat: Jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, jalkapallo ja ampumahiihto.

Mutta nyt kun oot hei linjoilla ja kisat ohi, niin palannet mielikseni siihen keihäsdilemmaan!

Urheilun seuraamisaktiivisuuteen vaikuttaa luonnollisesti paljon, miten sitä on nähtävissä ilmaisilta tv-kanavilta. Vain tosifanit ovat valmiita maksamaan esimerkiksi yleisurheilun Timanttiliigan, hiihdon maailmancupin ja jalkapallon Mestarien liigan lähetyksistä. Ampumahiihdon maailmancupia katsotaan jopa korvikkeena maastohiihdolle, kun maastohiihdon mc siirtyy maksukanaville. Formuloista ei ole enää juuri kukaan suomalainen kiinnostunut ja harva rallistakaan, kun vertaa 1980-lukuun.

Myös oman paikkakunnan lajikulttuuri vaikuttaa seuraamisintoon. Jääkiekko-ottelut kiinnostavat MM-kisojen ulkopuolella lähinnä vain liigapaikkakunnilla. Sama koskee yleensä muitakin pallopelejä, paitsi jalkapallolla on tässä suhteessa matalin kynnys.

Tässä on joitain lukuja Suomen harrastetuimmista lajeista
https://www.tuni.fi/moreenimedia/2018/1 ... lintoihin/

Jalkapallo: 140 170
Jääkiekko: 76 000
Salibandy: 65 100
Yleisurheilu: 31 400
Koripallo: 19 000
Pesäpallo: 16 100
Voimistelu: 15 200
Lentopallo: 12 200
Suunnistus: 11 200

Tilasto on sinänsä typerä, koska se laskee vain rekistöröityneet harrastajat. Esimerkiksi hiihdossa ja monissa muissa yksilöurheiliulajeissa ei ole rekistöröityjä harrastajia. On arvioitu, että ainakin n. 800 000 suomalaista harrastaisi hiihtoa......ja kyllähän sen näkee noissa hiihdon SM-kisoissakin, joissa on merkittävästi kovempi taso kuin esim. yleisurheilun Kalevan kisoissa, joiden esim. 10km:n kisat on ihan huumoriosastoa. Esimerkiksi minut lasketaan varmaan jalkapallon harrastajaksi, mutta ei potkunyrkkeilyn harrastajaksi, vaikka miellän itseni enemmän potkunyrkkeilyn harrastajaksi.

RobinHood kirjoitti:Tilasto on sinänsä typerä, koska se laskee vain rekistöröityneet harrastajat. Esimerkiksi hiihdossa ja monissa muissa yksilöurheiliulajeissa ei ole rekistöröityjä harrastajia. On arvioitu, että ainakin n. 800 000 suomalaista harrastaisi hiihtoa.....

Totta. Ja pitäisihän hölkkääjätkin laskea yleisurheilun harrastajiksi. Yleisurheilun harrastajiksi tuossa on tuskin tilastoitu edes kaikkia ikäkausiurheilijoita ja hiihdon harrastajiksi nuoria, jotka osallistuvat seuran tai kunnan hiihtokouluihin. Molemmissa lajeissahan voi jopa kilpailla ilman kilpailulisenssiä.

Mielestäni suurin tai ainakin valtavan iso ongelma suomalaisessa urheilussa on se, että nyt(kin) kahden pronssin jälkeen hehkutetaan kuinka onnistuneet kisat olivat suomalaisurheilijoilta. Se kisasuoritus ehkä oli pääosin onnistunut, mutta kaikki se mitä ollaan tehty ennen kisoja vuosien aikana on ollut pahasti pielessä ainakin siis verrattuna näihin yllämainittuihinkin verrokkimaihin. Tätä ei tunnu ottavan kukaan huomioon, eikä tästä nouse keskustelua. Jos keskitytään näin paljon yksittäiseen suoritukseen ei tajuta että se työ tehdään arjessa ja siellä harjoittelussa. Tämä on Suomessa täyttä puuhastelua

Esimerkiksi Ronaldo ei tee maalia sen takia että pystyy pelissä ylittämään itsensä jollain loistavalla suorituksella, vaan hän tekee maalin koska on toistanut miljoonia kertoja näitä laadukkaasti harjoittelussa pelien ulkopuolella ja pitää itsensä urheilijana huippukunnossa.

M1999 kirjoitti:Mielestäni suurin tai ainakin valtavan iso ongelma suomalaisessa urheilussa on se, että nyt(kin) kahden pronssin jälkeen hehkutetaan kuinka onnistuneet kisat olivat suomalaisurheilijoilta. Se kisasuoritus ehkä oli pääosin onnistunut, mutta kaikki se mitä ollaan tehty ennen kisoja vuosien aikana on ollut pahasti pielessä ainakin siis verrattuna näihin yllämainittuihinkin verrokkimaihin. Tätä ei tunnu ottavan kukaan huomioon, eikä tästä nouse keskustelua. Jos keskitytään näin paljon yksittäiseen suoritukseen ei tajuta että se työ tehdään arjessa ja siellä harjoittelussa. Tämä on Suomessa täyttä puuhastelua

Esimerkiksi Ronaldo ei tee maalia sen takia että pystyy pelissä ylittämään itsensä jollain loistavalla suorituksella, vaan hän tekee maalin koska on toistanut miljoonia kertoja näitä laadukkaasti harjoittelussa pelien ulkopuolella ja pitää itsensä urheilijana huippukunnossa.

Ja sieltä se taas tuli. Analysoitko muutes jalkapallovalmentajana yksittäistä ottelua ollenkaan? Vai keskitytäänkö pelin jälkeen vain tuomitsemaan tai ylistämään aiempaa harjoittelua ja omistautumista uralle? Kaiken järjen mukaan toimit näin, koska yleisurheilussa tämä ainakin olisi viestiesi perusteella toimintatapasi.

Tilasto on sinänsä typerä, koska se laskee vain rekistöröityneet harrastajat.

Voi Robbari Robbari, älä nyt taas tahallasi näin hölmöä esitä.

Tottakai analysoin yksittäistä peliä. Sen perusteella huomataan mitä on tehty hyvin ja missä on epäonnistuttu harjoittelussa. Yksittäisten kisojen tai pelin suoritukset eivät synny tyhjästä. Ne ovat seurausta siitä arkitekemisestä. Siksi sen harjoittelun esilletuominen ja kriittinen tarkastelu olisi 100x tärkeämpää kuin tuoda esiin yksittäistä suoritusta. Huomaa ettet tosiaan ajattele asioita valmennuksellisesti, vaan pelkästään fanina ja penkkiurheilijana. No se sinulle suotakoon, ihan niinkuin minullekin valmennuksellinen ajattelu

Suomessahan ongelma on ammattivalmentajien puute. Nimenomaan ammattivalmentajien, jotka tekevät valmentamista kokopäiväisesti ja päätoimisesti. Ainoa laji missä tämä on kunnossa on jääkiekko. Sama jääkiekosta tuttu systeemi pitäisi tuoda kaikkiin lajeihin ja nimen omaan näihin tiettyihin yksilöurheilulajeihin ja pitäisi siirtyä yksilöurheilussa kohti maajoukkuevetoista toimintaa.

Vähintään pitäisi olla esim. yleisurheilun kaltaisissa lajeissa seuranta valmennusjohdolta ja maajoukkueelta, jos urheilija/valmentaja harjoittelee erikseen. Silloin ei hukattaisi ainakaan näin helposti Oliver Helanderin tai Alisa Vainion tapaisia urheilijoita, joiden harjoittelua ei ole ilmeisesti vuosien aikana seurattu yhtään. Ovat tehneet omissa kuplissaan valmennuksellisia ratkaisuja jotka ovat olleet täydellisen surkeita. Näitä täytyy jatkossa pystyä valvomaan ja myös puuttua jos tehdään vääriä ratkaisuja.

Annetaan sille henk.koht valmentajalle koulutusta, ohjeita, ollaan tukena ja puututaan vääriin ratkaisuihin. Tarvittaessa jos henk.koht valmentaja ei ota neuvoista vaaria, niin henkilömuutos valmentajaan. Ei lahjakkaimpia urheilijoita voi antaa minkään amatööriin käsiin Suomessa.

Onkohan suurella osalla yleisurheiluvalmentajista minkäänlaista koulutusta alalle? Tarkoitan sellaisia eritasoisia kursseja, joita esimerkiksi jalkapallossa vaaditaan tietyille sarjatasoille kilpailulisenssiä varten.

M1999 kirjoitti:Tottakai analysoin yksittäistä peliä. Sen perusteella huomataan mitä on tehty hyvin ja missä on epäonnistuttu harjoittelussa. Yksittäisten kisojen tai pelin suoritukset eivät synny tyhjästä. Ne ovat seurausta siitä arkitekemisestä. Siksi sen harjoittelun esilletuominen ja kriittinen tarkastelu olisi 100x tärkeämpää kuin tuoda esiin yksittäistä suoritusta. Huomaa ettet tosiaan ajattele asioita valmennuksellisesti, vaan pelkästään fanina ja penkkiurheilijana. No se sinulle suotakoon, ihan niinkuin minullekin valmennuksellinen ajattelu

Ihan mielenkiinnosta, miksi sinulle sitten on niin iso peikko yksittäisen kilpailun analysoiminen vaikkapa yleisurheilussa? Yleisurheilussa, kuten kaikissa muissakin urheilulajeissa, yksittäisen kisan lopputulokseen vaikuttaa paljon muutkin asiat kuin ennen kisaa tehdyt valmennukselliset ja vastaavat asiat.

Edelleen on minusta todella heikkoa valmentamista, että yksittäisen (vieläpä uran tärkeimmän) kisatapahtuman analysointi skipataan käytännössä kokonaan. Varsinkin esimerkiksi taktisten ratkaisujen osalta, kun useilla on ensimmäistä kertaa maailman valiot samalla viivalla vastassa. Samoin toki itsessään olympialaiset kisatapahtumana pitää kyetä analysoimaan ihan erikseen, että vaatiiko tämänkaltainen kisarupeama jatkossa eri lähestymistapaa verrattuna piempiin kisoihin. Tokihan myös tärkeää on analysoida, että miten valmistava leiri onnistui kisoja ajatellen.
Se toki sinulle näin penkkiurheilijana ja yleisurheilun sivustaseuraajana suotakoon astetta kapeampi lähestymiskulma.
Ihmettelen kuitenkin, että ammatti(toivottavasti et kuitenkaan)valmentaja tuntuu olevan näin pihalla urheilumaailmasta ja sen lainalaisuuksista.

Onkohan suurella osalla yleisurheiluvalmentajista minkäänlaista koulutusta alalle? Tarkoitan sellaisia eritasoisia kursseja, joita esimerkiksi jalkapallossa vaaditaan tietyille sarjatasoille kilpailulisenssiä varten.

Osa on varmasti itseoppineita, mutta ainakin Vierumäki ja Kuortane järjestävät ihan yleisurheiluvalmentajille suunnattuja kursseja.

Olen useaan otteeseen tuonut esille näissäkin kisoissa yksittäisten kisasuoritusten yhteydessä taktiset valinnat, viimeistelyt tai vaikkapa lämmittelyt. Esimerkiksi niissä tuuri keskusteluissa toin näitä esiin, kun jääräpäisesti halusit nostaa (lähes) pelkkää tuuria esiin. Mutta hienoa että nyt jo pystyt itsekin näitä näkemään syinä tuurin sijasta. Hyvää edistymistä

Ja tiedoksi sulle, en ole ammattivalmentaja vaikka on tarjottu. En koe olevani tarpeeksi hyvä ja sitoutunut siihen

Volmari kirjoitti:Onkohan suurella osalla yleisurheiluvalmentajista minkäänlaista koulutusta alalle? Tarkoitan sellaisia eritasoisia kursseja, joita esimerkiksi jalkapallossa vaaditaan tietyille sarjatasoille kilpailulisenssiä varten.

En tiedä YU: kohdalla tarkalleen, mutta jos ei ole niin tilannehan on aivan uskomaton ja ei tarvi ihmetellä ettei meillä ole kv tason huippuja. Mars, mars koulutuksiin ja aivan helvetin äkkiä

M1999 kirjoitti:Olen useaan otteeseen tuonut esille näissäkin kisoissa yksittäisten kisasuoritusten yhteydessä taktiset valinnat, viimeistelyt tai vaikkapa lämmittelyt. Esimerkiksi niissä tuuri keskusteluissa toin näitä esiin, kun jääräpäisesti halusit nostaa (lähes) pelkkää tuuria esiin. Mutta hienoa että nyt jo pystyt itsekin näitä näkemään syinä tuurin sijasta. Hyvää edistymistä

Huonosti olet tuonut esille, jos se on tarkoitus ollut. Mitä olen viesteistäsi saanut selkoa, niin itse kissuorituksia et "arvioi" ollenkaan, vaan säilytät kaiken aiemman tekemisen kontolle. Mielestäni on suorastaan rikollisen hölmöä pitää se katse noin jääräpäisesti menneisyydessä. No, onneksi tosiaan valtaosa ihmisistä kykenee analysoimaan ja arvioimaan käsillä olevaa urheilusuoritustakin.

Missään nimessä en yritä sattumaa tai tuuritekijöitä nostaa päätekijäksi. Puhun näistä sinun kanssasi siitä syystä, koska jostain kumman syystä et näiden tekijöiden olemassaoloa halua/kykene hyväksymään. Voin toki keskustella kanssasi muistakin tekijöistä, mutta pääpiirteittäin niistä (harjoittelun laadun tärkeys, motivaatio yms.) ollaan kaiketi samaa mieltä, niin koen tämän, pään seinään hakkaamisen huomattavasti antoisampana.

Voin vielä avata ajatusmaailmaasi esimerkin voimin, korjaa toki jos olen väärässä. Mielestäsi urheilijan loukkaantuminen ei ole huonoa tuuria, vaan siihen vaikuttaa urheilijan oma tekeminen (valmistautuminen, harjoittelun järkevyys yms.)
Valitettavasti tilanne ei näin ole, kun puhutaan yksittäisestä loukkaantumisesta, joka lähestulkoon aina on vain ja ainoastaan huonoa tuuria. Pitkässä juoksussa toki sitä loukkaantumisriskiä urheilija kykenee tiettyyn pisteeseen asti pienentämään omalla laadukkaalla ja fiksulla tekemisellään.
Luinko ajatuksiasi kuin avointa kirjaa?

En ole täysin varma mitä tarkoitit tuolla viimeisellä kappaleella loukkaantumisista, mutta jos uraa ajatellaan niin useat vammat ovat mielestäni nimenomaan juuri laaduttoman harjoittelun ja/tai huonon kokonaispaketin syytä (hierojat, fyssarit yms.). Yksittäisesä loukkaantumisessa voidaan nostaa huonoa tuuria isommalle, mutta silti se ei ole niissäkään ainoa syy. Jos yksittäisiä loukkaantumisia on useampia niin sitä mukaa tuurin osuus vähenee ja laaduttoman harjoittelun osuus kasvaa.

Itse olen näissä loukkaantumisasioissa nimenomaan tuonut isosti Helanderia, Vainiota, Kuuselaa esiin..juuri sellaisia urheilijoita jotka jatkuvasti ovat loukkaantuneena tai puolikuntoisia.

Wilma Murto kertoo että vasta tänä vuonna tekemiseen on löydetty tasapaino valmennuksen ja kokonaispaketin osalta ja yllättäen hän on tänä vuonna säilynyt terveenä. Aikaisempina vuosina oli koko ajan jotain vammaakin kauden aikana. Joten kyllä se oma hyvä tekeminen on aivan ylivoimaisesti suurin syy urheilijannterveenä pysymiseen. Tuurin osuus on niin pieni, että sitä ei ole mielekästä tuoda esiin ollenkaan + että sen esiin tuominen saattaa joillakin olla hyvä tekosyy siihen, että omaa tekemistä ei tarvi tarkastella

Ja tästä päästäänkin taas kehää kiertämällä vaikka Tokion miesten pituuskisaan, jossa monilla urheilijoilla oli tuuria suuntaan jos toiseenkin.
Vai kiistätkö edelleen sen, että yllämainitussa yksittäisessä kisassa ei ulkoisilla tekijöillä olisi vaikutusta? Jos edelleen kiistät, niin nostan kyllä kädet pystyyn ja luovutan. Betoniseinään on ikävä hakata päätä, lastulevy vielä menee.

Saanen vielä esittää yhden hypoteettisen kysymyksen, kun kerta vauhtiin taas päästiin maanantain ratoksi.

Olet jalkapallovalmentaja. Tärkeässä pelissä sinulla on kentällä joukkueesi ehdoton tähtipelaaja, joka on taidoiltaan ylivertainen. Avauksessa sinulla on myös joukkueesi heikoin lenkki, taidoiltaan selvästi muita jäljessä.
Itse ottelussa joukkueesi "huonoin pelaaja" pelaa elämänsä parhaan pelin. Vastavuoroisesti tähtipelaaja pelaa omaan tasoonsa nähden surkeasti. Jos pelaajien suorituksia pitäisi arvioida toisiinsa, niin ne olivat samanlaiset.

Minkälaista palautetta annat kyseisille pelaajille ottelun jälkeen?
Jos vastaus on jotain muuta kuin "identtistä", niin viime aikoina antamaltasi logiikalta putoaa valitettavasti pohja pois.
Jos taas vastaus on "identtistä", niin itse ainakin kutsuisin sitä huonoksi valmentamiseksi.