Tuli joku kuukausi sitten varmaan jo aloteltua ennakkoa Suomen joukkueesta, unohtu tyystin, mutta laitetaan nyt esille ennen kuin tiedot ovat täysin vanhentuneita. Kaikkia lajeja en saanut valmiiksi, katsellaan syssymmällä.
Ammunta
Karsintajärjestelmä on sikäli muuttunut, että valtaosa paikoista jaetaan arvokisoissa, kun aiemmin maailmancupmenestys on tuonut kisapaikkoja.
Käytännössä siis kaikissa tulevissa arvokisoissa aina Pariisiin asti on paikkoja tarjolla.
Suomella on hyvät eväät saada ainakin haulikkolajeihin iso joukkue jalkeille. Tokion olympianelonen Eetu Kallioinen on yksi Suomen mitalitoivoista. Kiväärilajeissa Aleksi Lepältä on realistista odottaa kisapaikkaa.
Ammunnan kaltaisessa lajissa lopullista urheilijamäärää on vaikea ennustaa, todennkäköisesti asettuu sinne 3-5 urheilijan haarukkaan.
Golf
Suomi tullee aiempien kisojen tapaan saamaan kisoihin kaksi miestä ja kaksi naista.
Koripallo
Ensi vuoden MM-kisoissa on jaossa kaksi paikkaa Euroopalle. Suomi siis skaboissa myös mukana. Hyvällä kaavionnella ja Laurin jumalmoodilla, miksei.
Lisäksi käydään vielä yksi Euroopan karsintaturnaus myöhemmin, jossa yksi paikka jaossa.
Naisten turnaukseen tai 3x3 hassutteluihin Suomella ei liene asiaa.
Judo
Maailmanlistan kautta kisoihin yltää 17 parasta urheilijaa/painoluokka (yksi/maa). Lisäksi paikkoja jaetaan näiden lisäksi maanosien parhaille maille, joilla ei paikkoja vielä ole.
Martti Puumalainen on yksi Suomen mitalitoivoista. Raskaan sarjan mörssäri on tällä hetkellä maailmanlistalla sijalla 16. Muita suomalaisia ei ole näköpiirissä.
Yksi suomalaisjudoka siis nähtänee kisoissa.
Lentopallo
Suomen miesten joukkue pääsee mukaan ensi vuonna pelattavaan 24 maan karsintaturnaukseen, jotka on jaettu kolmeen eri kahdeksan maan turnaukseen, joista kaksi parasta etenee Pariisiin.
Rantalentopallossa paikkoja on jaossa mm. 2023 maailmanmestareille ja karsintaturnausten voittajille, mutta realistisin reitti lienee rankingin kautta, josta poimitaan 17 paria.
Suomalaispari Lahti-Ahtiainen on esiintynyt viime aikoina hyvin ja on kyseisellä listalla tällä hetkellä sijalla 29, mutta maakiintiöt huomioon ottaen siellä sijan 20 haminoissa.
Miesten pari Nurminen - Siren on sijan 100 haminoilla.
Paikkoja luvassa 0-2. Miesten lentisjoukkueelta kisapaikka vaatisi viimeaikaisiin esityksiin peilaten jotain käsittämätöntä tasonnostoa.
Paini
Ensimmäiset viisi paikkaa/sarja ovat jaossa vuoden 2023 MM-kisoissa. Tämän jälkeen Euroopan karsintaturnauksessa on jaossa vielä kaksi paikkaa ja lopuksi vielä maailman karsintaturnauksessa kaksi paikkaa. Tutusti yksi painija vain per maa per painoluokka.
Arvi Savolainen on terveenä ollessaan yksi Suomen mitalitoivoista. Konsta Mäenpää ja Elias Kuosmanen ovat myös potentiaalisia edustajia.
Painissa kuitenkin jo kisoihin pääseminen on niin kovan työn takana, että suomalaispainijoita nähtänee kisoissa 0-4 kappaletta.
Purjehdus
Luokat ovat purjehduksessa taas vähän uudistuneet ja suomalaisten menestyslajit RS:X ja Finnjollat on korvattu IqFoililla ja uudella leijalautailuluokalla. Lisäksi 470-luokka käydään sekajoukkuein.
Paikkoja kisoihin aletaan jakamaan ensi vuoden elokuun MM-kisoista alkaen.
Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen ovat Suomen suurimpia mitalitoivoja kisoissa saavutettuaan Nacra17-luokassa tänä vuonna EM-hopeaa ja MM-pronssia.
Kaarle Tapper js Monika Mikkola ovat sitten vaikkapa vahvoja olympiaehdokkaita Laser-luokissa.
Tuuli Petäjä-Siren sensijaan ilmoitti lopettavansa uransa, koska ei kokenut, että uudessa IqFoil-sarjassa eväitä menestykseen olisi.
Eiköhän luokkamuutostenkin myötä Suomesta saada 4-7 urheilijan kokoinen jengi kasaan.
Pyöräily
Maantiepyöräilyssä kisoihin pääsee maarankingin kautta, jos maa kuuluu 45 parhaan maan joukkoon. Lisäksi joitain yksittäisiä paikkoja on jaossa MM-kisoissa ensi vuonna.
Lotta Henttala suunnittelee mitä ilmeisimmin paluuta äitiysloman jälkeen. Miehissä Jaakko Hänninen tekee myös hyvää uraa ammattilaistallissaan.
Miehissä Suomi on tällä hetkellä sijalla 68 ja naisissa 56.
Ratapyöräilyssä, BMX-pyöräilyssä tai maastopyöräilyssä Suomen edustuspaikat lienevät epätodennäköisiä.
Uinti
Uinnin osalta kisarajoja aletaan rikkomaan vuoden 2023 huhtikuusta eteenpäin. Kisoihin voi yltää suoralla A-kisarajalla, tai mahdollisesti rikkomalla B-rajan.
Tämän kauden ajoilla tähän mennes Pariisin suoran kisarajan olisivat rikkoneet ja Ida Hulkko (100m rintauinti) ja Matti Mattson (200m rintauinti).
Näiden lisäksi ainakin AP Liukkosella, Laura Lahtisella, Fanny Teijonsalolla, Veera Kivirinnalla, Jenna Laukkasella, Louna Kasviolla, Ronny Bränkärillä ja Olli Kokolla on realistiset saumat kisarajaan yltää.
Tällä hetkellä valistunut arvio uimareiden määrästä olisi 4-6 uimaria, mutta uinnin kaltaisessa lajissa vajaassa parissa vuodessa voi tapahtua isojakin loikkia.
Sulkapallo
Keväällä 2023 aletaan rankingia seurailemaan ja 35 parasta pääsee suoraan mukaan.
Kalle Koljonen olisi tällä hetkellä menossa kisoihin Tokion tapaan.
Naisissa Nella Nyqvistille nämä kisat taitavat tulla vähän liian äkkiä.
Yksi edustaja lienee todennäköisin vaihtoehto.
Tennis
Tämänhetkisen rankingin mukaan Emil Ruusuvuori ja Harri Heliövaara yltäisivät kisoihin, Emil kaksinpeliin ja Harrin kaverina nelinpeliin.
Lisäksi jos Harri yltää maailmanlistalla kympin kärkeen (tällä hetkellä sijalla 11.), niin saa kaverikseen ottaa myös jonkun muunkin pelurin, joka on maailmanlistalla 300 joukossa. Patrik Niklas-Salminen on viime vuosina keskittynyt neluriin ja koputteleekin siinä kohta jo sadan kärkeä.
Otto Virtanen on myös noussut listalla kohisten, mahdollisuuksien rajoissa yltää tuonne 60 joukkoon maailmalistalla, mikä toisi kisapaikan.
Naisissa ei eväät millään kenelläkään riitä.
2-4 tennispeluria siis tällä hetkellä realistinen arvio.
Yleisurheilu
25-30 urheilijaa voidaan hyvinkin Pariisissakin nähdä, mutta ensi kesän jälkeen voidaan heittää valistuneempia arvioita.

