Urheilufoorumi

1. joulukuuta - Oliver Bierhoff

Oliver Bierhoff
Bierhoff on legendaarinen saksalainen noin 190 cm pitkä ja 80 kg painava jalkapallopelaaja. Hän on pelannut hyökkääjänä. Bierhoff on naimisissa.
Bierhoff on syntynyt Kalsruhessa 1.4. 1968. Hänen peliuransa kesti 1985-2003 ja hän on pelannut Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Saksassa. Italiassa hän on tehnyt yhteensä 103 maalia ja Saksan jalkapallomaajoukkueessa 37 maalia 70 ottelussa. Maaleista todennäköisesti historiallisesti tärkein on vuoden 1996 EM-kilpailujen loppuottelun maali. Saksa pelasi Tekkiä vastaan. Bierhoff oli vaihtomiehenä. Hän teki historian ensimmäisen arvokisafinaalin kultaisen maalin. Se ratkaisi mestaruuden Saksalle. Huomioitavaa on myös, että Bierhoff on kaksi maalia Suomea vastaan, Helsingissä.
Bierhoff pelasi maajoukkueessa myös 1998 sekä 2002 MM-kilpailut (hopeaa) sekä 2000 EM-kilpailut.
Nykyään Bierhoff on Saksan maajoukkueen joukkueenjohtaja. Lisäksi hän on toiminut kommentaattorina.

Minä itse muistan Biehoffin parhaiten vuoden 2001 jalkapallopelistä. Veljeni pelasi sitä usein, Saksan maajoukkueella. Muistan, kun selostaja sanoi usein Bierhoffin, Jancker:n (Carsten), Jeremies:n (Jens), Matthäus:n (Lothar), Scholl:n (Mehmet), Ziegen (Christian), Nowotnyn (Jens), Ballackin (Michael) sun muita nimiä. Lisäksi muistiini palautuu tuoreimmista jalkapallon EM-kilpailuista Saksan päävalmentajan turha toimitsijakielto ottelun ajaksi ja siirto katsomoon, jossa Bierhoff istui ottelua seuraamassa.

Bierhoffin vaikutus Saksan jalkapalloon on selkeä. Hän on ollut mukana voittamassa Saksalle mitaleja. Yhä nykyäänkin hän on saksalaisten suuri vaikuttaja jalkapallossa. Itse voisin nähdä hänet pelaajana vieläkin. Ajattelen hänestä kuitenkin tulevan päävalmentaja. Jos ei Saksassa, niin kenties Suomessa. Suomi tarvitsisi Bierhoffin tasoista valmentajaa.

Tehnyt: kirja

2. joulukuuta - Roger Federer


Roger on syntynyt 8.8.1981 Baselissa, Sveitsissä. Hän on 185 cm pitkä, painaa 85 kg ja oikeakätinen. Tenniksen peluun hän aloitti 8-vuotiaana, ja ammattilaisuus koitti vuonna 1998, jolloin ATP-ranking oli 301. Ensimmäinen turnausvoitto irtosi vuonna 2001 Milanosta, Italiasta. Ensimmäisen Grand Slam -voiton aika oli 2003 Wimbledonissa. Federerillä on myös ennätys maailmanlistan ykkösenä yhtäjaksoisesti vietetyistä viikoista. Hän oli maailmanlistan ykkönen yhteensä 237 viikkoa, kunnes joutui tämän vuoden elokuussa luovuttamaan paikkansa - ainakin tilapäisesti - Espanjan Rafael Nadalille.

Uran saavutuksia kaksinpelissä:

- 13 Grand Slam -voittoa
- 4 Masters Cup -voittoa
- 13 ATP Masters Series -turnausvoittoa
- 27 ATP-kiertueen voittoa
- palkintorahaa 44,593,957 $

Itselleni Roger Federer on tarjonnut uskomattomia elämyksiä tenniksen parissa. Itselläni ei välttämättä Jarkko Niemisen ohella ole varsinaista suosikkia tenniksessä, mutta kyllähän Federerin otteet kiinnostavat aina. Pelaajana lähes täydellinen, eikä varsinaisia heikkouksia ole.

Huvittavinta Rogerin pelaamisessa on se, että hän saattaa pelin sisällä pelata jonkin erän todella huonosti, tai ainakin osan siitä, mutta kuitenkin voittaa ottelun helpohkosti. Hän tuntuu välillä leikittelevän kentällä, mutta ratkaisupaikoissa on todella tehokas ja terävä. Saattaa hyvinkin vallata maailmanlistan ykköspaikan vielä uudestaan tulevaisuudessa.

By Crick

3. joulukuuta - Bjørn Dæhlie



Kesäkuun 19. päivänä vuonna 1967 pienessä Elverumin kunnassa syntyi Dæhlien perheeseen poika, joka myöhemmin nimettiin Bjørniksi. Maailma ei olisi koskaan nähnyt tätä kenties kaikkien aikojen hiihtourheilijaa tositoimissa, jollei miehen isä olisi jo pienestä pitäen patistanut nuorta Bjørniä liikunnan ja ulkoilun pariin. Erätaidot kehittyivät kalastellessa, patikoidessa ja jopa metsästäessä. Joukkueurheilun salat nuorukainen oppi pelaamalla jalkapalloa, ja siinä lajissa Bjørn halusi nousta myös huipulle.

Aina ei kohtalo kuitenkaan kuljeta odotettuun suuntaan. Kaksi vuotta Bjørnin syntymän jälkeen syntyi samassa kunnassa poika olympiatason hiihtäjä Jo Inge Bjørnebyelle. Nuoresta Stig Ingestä piti tulla hiihtäjä tai mäkihyppääjä, mutta hänestä tuli yksi 90-luvun kovimmista norjalaisjalkapalloilijoista, joka muun muassa edusti Liverpoolia lähes vuosikymmenen ajan. Bjørn Dæhliesta piti tulla jalkapalloilija, mutta lopulta mies eksyikin kokeilemaan maastohiihtoa - ja sille tielle hän myös jäi.

Dæhlien uran ensimmäinen suurvoitto tuli vuonna 1991 Val di Fiemmen MM-kisoissa, jossa mies nappasi hieman yllättäen vapaalla hiihtotyylillä 15 kilometrin MM-kultaa, jättäen symbolisesti hopealle edelliset vuodet lajia hallinneen ruotsalaisen Gunde Svanin. Tuon voiton jälkeen Dæhlie käveli voitosta voittoon.

Albertvillen olympialaisissa vuonna 1992 Dæhlie oli jo miltei voittamaton. Kaksi henkilökohtaista kultaa ja viestikulta täydentyi yhdellä hopeamitalilla. Putki oli avattu, eikä loppua näkynyt. Dæhlie kruunattiin hiihtokuninkaaksi vielä kaksissa olympialaisissa ja kaksissa MM-kisoissa. Ainoaksi tahraksi voitaneen merkitä Thunder Bayn MM-hiihdot vuonna 1995, jolloin Dæhlie kohtasi voittajansa - Kazakstanin karhun Vladimir Smirnovin. Dæhlien ainoa kultamitali kisoissa tuli viestihiihdosta, jota seurasi vielä 50 kilometrin kuninkuusmatka. Tuolta hiihtomaratonilta Dæhlien odotettiin hankkivan myös henkilökohtaisen kultamitalin, mutta tällä kertaa edes Smirnovin jättäminen taakse ei riittänyt. Tuohon aikaan kaikkien aikojen nopeimmassa 50 kilometrin kilpailussa yksi mies oli ylitse muiden - Italian Silvio Fauner.

Dæhlien uran viimeiseksi arvokilpailuksi jäi vuoden 1999 MM-kisat Ramsaussa, jossa hiihtokuninkaaksi nousi monet kerrat Dæhlielle hävinnyt Mika Myllylä. Dæhlien ura päättyi hieman odotettua aikaisemmin, kun mies joutui rullasuksilla harjoitellessaan onnettomuuteen. Kovin vakavasta onnettomuudesta ei ollut kyse, mutta se katkaisi Dæhlien harjoituskauden pahasti, eikä norjalainen enää toivuttuaan löytänyt motivaatiota aloittaa raskasta harjoittelua alusta.

Dæhlie ei ole hiihtouransakaan jälkeen jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan mies on pitänyt kiirettä urheiluvaatealalla. Miehen oma mallisto on hiihtomaailmassa arvostettua laatua, ja esimerkiksi Suomen Hiihtoliitto on useasti tehnyt yhteistyötä Dæhlien omistaman yrityksen kanssa.

- Verbal

Tähän aiheeseen saa siis halutessaan pistää kommenttaja luukuista...

4. joulukuuta - Serhi Bubka



Ukrainalaisella Luhanskin kaupungilla oli kunnia nähdä kenties kaikkien aikojen yleisurheilijan syntymä päivälleen 45 vuotta sitten, kun neljäs joulukuuta 1963 maailmaan astui Serhi Nazarovyt Bubka. Tuohon aikaan Luhansk oli vielä Neuvostoliittoa, ja sen nimenä oli ajoittain Voroilovgrad - marsalkka Kliment Voroilovin mukaan. Nuori Serhi harrasti aktiivisesti useita lajeja, kunnes hän tapasi seiväsvalmentaja Vitali Petrovin, joka muutti vasta lapsen iässä olleen nuorukaisen elämän täysin.

Eri lähteiden mukaan Bubkan väitetään aloittaneen seiväshypyn aikaisintaan yhdeksänvuotiaana ja viimeistään yksitoistavuotiaana. Varmaa on vain se, että Bubka oli 15-vuotias kun hän muutti Vitali Petrovin ohjeesta Donetskiin, jossa harjoitusolosuhteet olivat huomattavasti paremmat. Petrov keskittyi ennen kaikkea Bubkan tekniikan kehittämiseen, ja jo nuorena Bubkan tekniikka oli maailman eliittiä.

Ensimmäisen kerran Bubka astui suuren yleisön tietoisuuteen Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983, jolloin Neuvostoliiton väreissä hypännyt Bubka ylsi uransa ensimmäiseen arvokisakultaan tuloksella 5,70. Tuo tulos ei vielä hätyytellyt maailmanennätystä, vaan uusia ennätyslukemia päästiin tarjoilemaan vuosi myöhemmin. 26. toukokuuta 1984 Bubka hyppäsi Bratislavassa tuloksen 5,85 - ja ensimmäisen seitsemästätoista ulkoradan maailmanennätyksestään.

Seuraavat kymmenen vuotta seiväshyppy oli Serhi Bubkan näytöstä. Bubkan täydelliseksi hioutunutta tekniikkaa ei enää tarvinnut erityisemmin harjoitella, ja mies saattoi keskittyä voimaominaisuuksiensa kehittämiseen. Bubkan etumatka haastajiin kasvoi vuosi vuodelta, ja esimerkiksi yleisurheilun MM-kisoissa piti odottaa vuoteen 1999, ennen kuin seiväskulta meni jollekin muulle kuin Bubkalle - tuolloin venäläiselle Maksim Tarasoville.

Maailmanmestaruuksien lisäksi Bubka paransi kymmenen vuoden aikana maailmanennätystä toden totta kaikkiaan 35 kertaa: 17 ulkoradoilla ja 18 sisäradoilla. Kuuden metrin haamuraja meni rikki jo kesällä 1985, joskin sisäradoilla Bubka joutui odottamaan ennätystä vuoteen 1989 asti. Samoihin aikoihin Neuvostoliiton valta alkoi rakoilla, ja pian myös Bubkan syntymämaa Ukraina julistettiin itsenäiseksi valtioksi. Vuodesta 1991 alkaen Bubka pääsi edustamaan Ukrainan maajoukkuetta sinikeltaisissa trikoissa.

MM-kultien ohella palkintokaappi ei täyttynyt Bubkalla olympiamitaleista. Vuonna 1984 ylivoimaisena pidetty Bubka ei päässyt Los Angelesiin, sillä Neuvostoliitto ja muut itäblokin maat boikotoivat kisoja. Ainoa kultamitali tuli Soulissa vuonna 1988, mutta sen jälkeen hana tyrehtyi. Barcelonassa vuonna 1992 Bubka epäonnistui kolmessa ensimmäisessä hypyssään, ja jäi ilman tulosta. Neljä vuotta myöhemmin Atlantassa sitkeä jalkavamma piti Bubkan katsomon puolella.

Bubkan ura päättyi 90-luvun loppupuolella, vaikka vielä vuonna 1997 Bubka onnistui voittamaan MM-seipään nimiinsä. Urheilu-uran jälkeen Bubka on keskittynyt työskentelemään huippu-urheilun parissa esimerkiksi KOK:n ja IAAF:n jäsenenä. Vuosina 2002-2006 Bubka istui myös Ukrainan parlamentissa.

- Verbal

Minäkin muistan Bierhoffin, Janckerin ja kumppanit vanhoista futispeleistä

5. joulukuuta - Ben "Pussihousu" Johnson



Benkku on yksi Kanadan suurimmista yleisurheilijoista, niin käytettyjen dopingien määrässä, kuin jalkojen paksuudessakin, toki myös sprintterinäkin ehdoton ykkönen, varsinkin, kun kaikki luultavasi siihen aikaan jonkinlaisia aineita käyttivät, Ben vain sattui jäämään kiinni.
Ben oli pääasiassa 100 metrin juoksija, Kanadan paras.

Syntymänimeltään Benjamin Sinclair Johnson, pikku-Benjamin näki päivänvalon 30. joulukuuta 1961 pienellä Jamaikalle kuuluvalla Falmouthin saarella, muutti Kanadaan, Ontarioon vuonna 1976. Tapasi huippuvalmentajan, joka huomasi heti Benin reisilihakset ja otti tämän tiimiinsä, siitä alkoi todenteolla juoksu ura.

Arvokisataipaleensa hän aloitti vuonna 1983 Helsingistä, vailla suurempaa menestystä, välieriin asti toki ylsi. Mutta todellinen jättipotti tuli vuotta myöhemmin LA:n Olympialaisissa, kolmostila satasella ja viestistä niinikään pronssista metallia kaulaan.
Kolme vuotta myöhemmin sitten Rooman MM-kisoissa rävähti, uskomaton juoksu, mestaruus uudella maailmanennätysajalla, 9,83, uusi pikajuoksun valtias oli tehnyt todellisen ihmejuoksun.
Mutta sitten loppui kanan lento ennenkuin ehti alkaakkaan, vuotta myöhemmin Soulissa satasen finaalissa pussihousun kokoisilla jaloillaan Benkku juoksi aivan käsittämättömän ajan, 9,79, Olympiavoitto.
Ei kestänyt sitten montaakaan tuntia, kun kuului uutinen, "Ben Johnson on kärähtänyt dopingista" Siinä meni mitali ja glooria.

Ben ei kuitenkaan luovuttanut, vaan teki pari vuotta myöhemmin comebackin, ja paluu oli kyllä komea. 17 tuhatta fania oli tullut seuraamaan, kuinka Ben juoksee 50 metriä aikaan 5,77, viidellä kympillä hän kyllä pärjäsikin hyvin, jäi vain neljä sadasosaa maailmanennätyksestä...
Kun kakku oli lusittu ja hän osallistui vielä Tokion MM-kisoihin ja Barcelonan olympialaisiin.
Mutta sitten kävi käry ja elinikäinen kilpailukieltu tuli, siihen loppui Benin lento...

Ben keskittyi vain satasen juoksuun, ei edes yrittänyt pärjätä tuplamatkalla, mikä oli jopa harvinaista.
Hallissa hän toki 60 metriä juoksi, maailmanmestaruudenkin voitti vuonna 1985 Pariisissa.

Minä ainakin muistan Benin parhaiten hurjista jaloistaan
"Katsokaa noita jalkoja, nehän ovat kuin pussihousut"
Legendaarinen lausahdus Soulista.
Vain MC Hammerin housut pistävät Benin jaloille kampoihin, mutta mistäs sitä tietää onko Hammerin housuissa mitään, kukaanhan ei Hammeria ole ikinä koskettanut
Ben voidaan siis virallisesti julistaa pussihousujen kuninkaaksi!

Itse en toki vielä ollut edes syntynyt, kun Ben oli terävimmässä iskussaan, mutta muistan hyvin, kun aina vähän pienempänä katselin Soulin satasen finaalia, on kyllä hyvin jäänyt päähän.

Nykyjään Ben toimii mainoshommissa, hyvin on ilmeisesti rahoille poikinut, hänellä on myös oma vaatemallisto...
Hän myös valmentaa nuoria kanadalaisia sprinttereitä Ontariossa.




Jutusta saatte kiittää rulezmania

6. joulukuuta - Kaisa "Kappa" Mäkäräinen



Kaisa on ampumahiihtäjä, hyvä sellainen, ja erittäin kaunis, tällä hetkellä Suomen paras, ja yksi naisten kaikkien aikojen parhaista (eipä niitä naisia nyt niin paljoa olekkaan huipulla ollut..)

Kyseessä nuori, vuonna 1983 syntynyt urheilija, joka edustaa Kontiolahden urheilijoita, kuten niin moni muukin ampumahiihtäjä...
Menestystä Kappa on ehtinyt jo kerätä hienosti, vaikka ura on vasta alkupuoella.
Ampumahiihtoon tutustui vasta vuonna 2003, kun katsoi Hanti-Mansiskin MM-kisoja telkkarista, siitä sitten kipinä lähti, sitä ennen oli toki paljon hiihtoa harrastanut.
Minä itse muistan, kuinka kaudella 2005-2006 pistin Kaisan merkille, kun maailmancupissa kiersi, Olympialaisiin ei valitettavasti päässyt, mikä oli liitolta täysin järjetön ratkaisu.
Kaudella 06-07 Kappa sitten alkoi vakiinnuttamaan paikkaansa pisteillä, heittelyä tuli toki rajusti edelleen, mutta kauden huippu nähtiin Pokljukan yhteislähdössä, jossa Kappa ylsi palkintosijoille, seitsemänneksi.
Seuraava kausi siitä oli sitten todellinen läpimurto, Kaisa vakiinnutti todenteolla paikkansa pisteillä, jopa kympin joukossa. 15 joulukuuta se sitten tapahtui Pokljukassa, ensimmäinen palkintopallisija, ja heti pomppasi komeasti toiseksi.
Kaudella tuli vielä kolmas sija ja hienoja tasaisia sijoituksia kympin sakkiin, läpimurto oli nyt tehty. Maailmancupissa Kaisa olikin sitten lopulta aivan upeasti kolmastoista.
Tulevalle kaudelle voidaan sitten odottaa vielä enemmän, ensimmäinen voitto kiikarissa.

MM-kisoissa Kappa oli parhaimmillaan Anterselvassa, jossa tuli normaalikisasta kahdeksas ja sprintistä seitsemäs sija, vuotta myöhemmin Östersundissa ei sitten onnistunut, kisat menivät täysin penkin alle...

Hiihtäänä Kaisa on koko cupin parhaimmistoa, kun sille päälle sattuu, läheskään aina ei kyllä satu... Ammunnassa on vielä vähän parantamisen varaa, mutta kyllä nolla-ammuntojakin tulee. Ja selostajat aina hokevat, että Kaisa on hyvä tuuliampuja, mutta silti tuulisella säällä tuntuu aina vain menevän huonosti...

Rulla-ampumahiihdonkin puolella Kaisa on menestystä niittänyt, kesän 2007 kaksinkertainen maailmanmestari, sprintistä ja takaa-ajosta kultaa tuli.

Ylen hiihtoasiantuntija Jarmo Punkkinen pyörii Kaisankin taustavoimissa, kuntovalmentajana.



rulezman

7. joulukuuta - Hermann "Herminaattori" Maier



Herminaattori syntyi seitsemäs joulukuuta vuonna 1971 Itävallassa pienessä Altenmarktin alppikylässä.
Maier on yksi kaikkien aikojen alppihiihtäjistä, nelinkertainen maailmancupin voittoaja, kolminkertainen olympiamitalisti, joista kaksi kultaista, sekä kuusinkertainen MM-mitalisti.

Parhaat vuotensa Herminaattori ajoitti 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun parille ekalle vuodelle.
Hän on ollut aina kova vauhtilaskija, syöksy ja super-G vahvimmat lajit, suurpuikastakin tullut hyvää menestystä, pujotteluun ei rahkeet riitä, sitäkin tosi on kokeiltu, mutta huonolla menestyksellä...

Maier on ollut myös uransa aikana pahoissa onnettomuuksissa. Naganon olympialaisissa on jäänyt mieleen Maierin hurja ilmalento syöksyssä, näytti erittäin hurjalta, mutta ei siinä sitten niin pahasti käynyt. Ja mikä ihmeellisintä, sen jälkeen hän nappasi vielä kaksi kultaa, siinä vasta sisua mieheltä!
Vuonna 2001 Maier oli sitten pahassa moottoripyöräonnettomuudessa, auto törmäsi häneen ja hänen jalkansa meinattiin jo amputoida, Maier ei tähän suostunut, silloin viimeistään luultiin, että ura on jo ohi.
Mutta eihän Maier luovuttanut, teki komean paluun tammikuussa 2003, heti pari viikkoa myöhemmin nappasi jo voiton Kitzbühelin super-G:ssä.

Ja Maier jatkaa edelleen uraansa, loppua ei näy, on ilmoittanut jatkavansa aina Vancouveriin asti, toivotaa että säästyy loukkaantumisilta.
Herminaattori osoitti kyllä olevansa kunnossa, voitti marraskuun viimeisenä vuonna 2008 Lake Louisen super-G:n melko ylivoimaisesti, Herminaattori on tehnyt paluun.

Maier on napannut urallaan yhteensä 54, 14 suurpuikassa, 24 Super-G:ssä, 15 syöksyvoittoa ja yksi alppiyhdistetystä.
Yhteensä 95(!) kertaa jätkä on yhteensä ollut palkintopallilla, aivan hurja määrä.

Minä itse arvostan Herminaattorin kaikkien aikojen alppihiihtäjäksi, jättää jopa Ingemar Stenmarkin jalkoihinsa.
Aina olen Maierista pitänyt, on mahtava laskija ja mahtava persoona, alppimaailma kaipaa tuollaisia laskijoita.
Ja riskejä ei Herminaattori tosiaankaan karta, niin kovaa menee, kuin on mahdollista, mitään ei pelkää, ei millään muulla asenteella voi pärjätäkkään noin upeasti...



rulezman

8. joulukuuta - Maria Mutola

Maria De Lurdes Mutola syntyi vuonna 1972 Chamanculn kaupungissa Mosambikissa, Yksi Mosambikin kaikkien aikojen urheilijoista ja yksi kovimmista kahden ratakierroksen juoksijoista.

Vielä 14-vuotiaana Maria pelaili jalkapalloa, hyväkin siinä oli, mutta sitten päätti siirtyä juoksun puolelle, se toden totta kannatti.
Maria osallistui jo Soulin olympialaisiin vasta 15 vuotiaana, silloin matka tosin jo tyssäsi alkueriin, mutta siinä vaiheessa Maria tuli jo tutuksi maailmalle.
18-vuotiaana sitten Tokiossa tuli kotiinviemisiksi peräti neljäs sija, jäi vain vähän mitaleilta. Vuotta myöhemmin Barcelonassa tuli sitten vähän heikompi juoksu "vasta" viides sija....
Göteborgin MM-kisoissa hänet sitten valitettavasti diskattiin alkuerissä. Mutta sitten viimeinkin vuotta myöhemmin Atlantan olympialaisissa, Mosambikille maan historian ensimmäinen olympiamitali, prinssinen sellainen, vuotta myöhemmin Ateenassa sama temppu toistui.
Sydneyssä sitten pankki räjähti, upea olympiavoitto, Mosambikin ensimmäinen. Vuotta myöhemmin Edmontonissa sama juttu, kultaa, kuten myös kaksi vuotta myöhemmin Pariisissa, Maria oli silloin täysin lyömätön.
Hän voittikin Kultaisen liigan kaudella 2003, ja nappasi itse koko potin.

Hallissa Maria on sitten ollut todellinen hirmu, yhteensä seitsemän mestaruutta, hopea ja pronssi, viimeisen mitali vielä uipeasti päätösvuodelta 2008.

Ura lähti sitten kyllä laskuun siinä Ateenan olympialaisten jälkeen, kun sieltä ei sitten enää tullutkaan toivottua menestystä ja Maria jäi mitalitta, toki sen jälkeen vielä hallissa tuli menestystä, muttei enää ulkona arvokisoissa.

Ennätys Marialta on kasilla aivan hurja, 1,55,19, se olikin erittäin pitkään Afrikan ennätys, 14 vuotta, kunnes kaudella 2008 Pamela Jelimo viimein rikkoi sen.
Maria ilmoitti lopettavansa uransa vuoteen 2008, Pekingissä oli vielä mukana, pääsi finaaliin.

Ja lihaksiahan Marialla on enemmän, kuin suurimmalla osalla miesjuoksijoista, juoksutyylikin on erittäin "miehinen"
Itselleni Mosambikin Tähti oli aina se ykkösjuoksija, aina häntä olen kannustanut, mahtava ura hänellä oli, hatunnoston paikka.



rulezman

9. joulukuuta - Valentino Rossi


Valentino Rossi on italialainen 16.2.1979 syntynyt ratamoottoripyöräilijä.
Rossi on monilahjakkuus. Hän on kokeillut rallia, DTM:ää ja ajanut F1-testejä. Hän jopa suunnitteli siirtymistä F1:seen.
Rossi kilpaili Aprilialla kaudet 1996-1999. Kauteen 2003 hän ajoi Hondaa, ja kaudelta 2004 alkaen hän on ajanut Yamahalla. Hänen vakituinen numeronsa on 46, sillä hänen isänsä käytti sitä.
Rossi on voittanut liki kaiken mahdollisen. Ansioluetteloon kuuluu yksi 125- sekä 250-kuutioisten maailmanmestaruus. MotoGP:ssä (ent. 500 kuutiota) hän on saalistanut kuusi kertaa mestaruuden.
Hän on saanut lempinimen the Doctor hänen tärkeistä ohituksistaan tärkeissä paikoissa ja uhkarohkeudestaan. Aina hänen voitettuaan mestaruuden muutama valittu ihminen on tullut radalle tekemään jotain yleisön viihdytykseksi Rossin kanssa. Rossi on mm. kaatanut 'keiloja', leikkinyt tohtoria ja ajanut kypärä, johon oli virallinen ihminen kirjoittanut todistuksen mestaruudesta, päässään kunniakierroksen.

Vuonna 2001 Rossi voitti 500-kuutioisten mestaruuden. Hän voitti kaudella jopa yksitoista kilpailua! Kaudella 2002 sarja muuttui Moto GP:ksi. Rossi voitti ensimmäisen kilpailun ja yhdeksästä ensimmäisestä kahdeksan! Kaudella Rossi voitti yhteensä jopayksitoista kilpailua. Mestarin nimi oli selvä.
Kaudella 2003 Rossi voitti mestaruuden. Tältä kaudelta hän otti myös uransa uskomattomimman voiton. Ja mikä parasta, näin sen.
Kyse oli Phillip Islandsin kilpailusta 2003. Rossi kolaroi Troy Baylissin kanssa. Siitä syystä hän sai kymmenen sekunnin aikasakon, joka annettaisiin kilpailun jälkeen. Rossi kuitenkin paahtoi kovaa ja antoi kaikkensa. Se kannatti.
Hän oli maalissa jopa viisitoista (!) sekuntia ennen toiseksi sijoittunutta ja aikasakostaan huolimatta sai viiden sekunnin voiton.
Kauden 2003 jälkeen ilmassa kierteli paljon huhuja. Rossin huhuttiin jopa siirtyvän ajamaan rallia. Rossi siirtyi Yamahalle. Ja voitti mestaruuden.
Kausi 2005 oli selvästi Rossin uran pisterikkain. Hän keräsi yli kolmesataa pistettä, tarkalleen 367, ja voitti mestaruuden, joka oli jo viides peräkkäinen. Rossin eri toiseksi sijoittuneen Marco Melandriin oli uskomaton 147. (Melandri sai 220 pistettä ja kolmanneksi sijoittunut Nicky Hayden 206 pistettä.)
2006 oli Rossille hankala, sillä he kärsivät teknisistä ongelmista. Rossi jäi toiseksi Nicky Haydenin voittaessa mestaruuden. Kaudella 2007 sama laulu jatkui: Rossilla oli teknisiä ongelmia ja renkaat eivät kelvanneet hänelle. Casey Stoner voitti mestaruuden.
Rossi sai tahtons läpi. Kaudella 2008 hänellä oli Bridgestonen renkaat. Mestarin titteli sai tutun omistajan. Rossin.

Saavutuksia:
Eniten voittoja ja nopeimpia kierroksia kaudella Moto GP:ssä
Eniten palkintopallipaikkoja ja voittoja Moto GP:ssä
Eniten pisteitä kaudella Moto GP:ssä
Eniten voittoja kaudella 125-kuutioisissa

Rossin sanomaa:
"I'm Valentino Rossi. And I want to be a person, not an icon. "

"I would have probably stolen cars - it would have given me the same adrenaline rush as racing."

"For me the tracks are not as important as the psychology"

"When I made the decision to move to Yamaha many people thought it was a stupid thing to do, even my father and Jeremy Burgess. But I was already committed and have never looked back since."

"I don't like Formula 1 very much. If you take away Schumacher, then maybe Jacques Villeneuve and Juan Pablo Montoya, they're all the same. The cars have so much technology the drivers don't have to do anything. Even if I win many races , I still have to fight and we have overtaking and excitment"

"I said to Max: 'What are you doing idiot?' And then there was some pushing and shoving. Then a security guard grabbed me and someone took Max"

"I try to have a different relationship with the bike. I don't give it a name, but I always speak with it. I don't know if the other riders do the same. This is not only a piece of metal - there is a soul. The bike talks back too. But not with a voice, with the components"

" All Honda are bastards "

"For sure there are good points, but there are very much worse points. When you go to dance in a nightclub, when you go with your friends to have a snack at McDonalds, people want to speak to you, take pictures. At first, I was very much friendly - too much. No I have learned to be a shit. To say no!"

"When I looked at my best lap time I thought it was like a symphony of violins - perfect, so I decided that if I won I would do this celebration across the finish line!"

"It's nice to have on or two girls chasing you, but when there's one thousand, it's not good!"

"125 racing was more like a game. 250 started to become serious and this is more serious, because this bike is dangerous...it's necessary every time to be quiet and respectful with the bike. Very respectful."

(About his turtle tattoo) "Because I like the animal a lot. I had it as a mascot from when I was very young."

"The Doc Rossi is born a night together with Drudi (designer author of the Rossi helmets), because in Italy there are thousands of Dr. Rossi. He is a crazy scientist that take the place of Valentinik that has worldwide troubles. He (Valentinik) is always busy op peace-keeping in the Universe he has a lot to do and he cannot come to the races no more..."

"Fear? Every time I crash. Very much. When crashing, every time - it's not a good sensation. Every time, the track is more hard. It hurts more."

"I had to become a motorcross rider at 220km/h and I can guarantee you that's not a nice experience on a 500. Then I went passed him and gave him a little wave - I was just nervous, it's the race you know?"

"I never liked him. Even as a kid seeing him on television, he never appealed to me. A good rider but not a good guy. We never talk and I don't understand why he started to put me down in the Italian press. He even said I became famous by speaking ill of him."

"I've had enough with this old story rider-bike. Honda is strong in breaking, me too. On breaking I pass them everywhere"

"Passing Biaggi on the last lap was like the best orgasm"

"To be Valentino Rossi - that is, Valentino Rossi the famous personality - means many positive things, many advantages, and also many privileges. But it also means paying a very high price for that same popularity."

"Riding a race bike is an art - a thing that you do because you feel something inside."

"I also own a Yamaha motorbike but always respect the speed limit!"

I become racing Valentino from Friday morning. I try to stay my normal character - with jokes and laughter if possible - but in a race weekend I work always at 100% and try to use every minute to arrive stronger in the race. But I try not to become too serious."

"Anyone who spies on another is not a son of Mother Mary"

"Before I like Schwantz very much. He's my favourite rider of all time. Also Doriano Romboni. But mainly Kevin (and) ofcourse Mick. And also Wayne Rainey and Wayne Gardner. The true riders of 500"


Rossista sanottua:
In my opinion Rossi is fantastic for MotoGP. The fans and motorcycle enthusiasts appreciate his skill and his outgoing personality has lifted the profile of the sport" - Mick Doohan

"Rossi is mentally strong and he never gives up" - Mick Doohan

" He is a magician. He's mesmerizing. ... he's the fastest man on two wheels. It's speed but it's also balance. ... Rossi has a sort of innate sense of balance that's beyond mortal man." - Brad Pitt

"It is always a great emotion to watch Valentino ride in that way." - Davide Brivio

"It seems Valentino can ride pretty much anything." - Colin Edwards

"He pulled out something like his 700th miracle and you can only take your hat off to a great champion." - Colin Edwards

"We are not talking about Valentino because he is on another planet after what he has done today." - Carlos Checa

" Valentino breaks other people's spirits by dominating practise and qualifying" - Randy Mamola

"To tell you the truth I think he's just been playing with the other guys, he's got them beaten even before they go out on the track" - Wayne Rainey

"I think there are other riders out there with the ability to compete with him but every time they come out of their shells he just beats them back in again" - Wayne Rainey

"Valentino is the kind of talent that comes along to any sport only once in a generation" - Giacomo Agostini

"I think the motivation Valentino has shown this year is a demonstration of his love for the sport" - Giacomo Agostini

"The quality of the opposition is strong but Valentino has something extra. Every race is a new adventure to him and he is excited to meet each challenge" - Giacomo Agostini

"He hasn't had terrible motorcycles to ride but everything he rides he wins on... everything. His PR, promotion and merchandising is head and shoulders above anything I would ever dreamt of having, plus he's Italian!" - Kenny Roberts Sr.

"This year Valentino has had everything covered, he hardly ever makes a mistake. In fact, throughout his career I've barely seen him make a mistake, certainly not off the track, and that helps him to stay focused on it" - Kenny Roberts Sr.

" Rossi is a natural born motorcycle racer, like Tiger Woods is a natural born golfer - Kenny Roberts Sr.

"From what I have seen this year Valentino is simply in another league to the other riders, he is very impressive" - Eddie Lawson

"The young riders all want to be the new Valentino, but Valentino is unique and nobody can be the same." - Frankie Chili

"Valentino Rossi... He's the guy who's setting the pace. He's the guy who's setting the standard." - Nicky Hayden

"I am not thinking about the championship. I'm expecting that to be between Valentino and Rossi." - Marco Melandri

"He is the show, he is MotoGP at the moment." - Shane Byrne

Itseni mielestä Rossi ja Michael Schumacher muodostavat kaikkien aikojen parhaiden moottoriurheilijoiden kerhon. Ihailen Rossia ja haluan nähdä, mihin hän pystyy tulevaisuudessa.
Tehnyt: kirja

Ei hullumman näkönen toi Kaisa.

Erittäin hienoja ''luukkuja'' olet tehnyt :)
On ilo lukea noista kaikista urheilijoista. Onnittelen

-fisuu kirjoitti:Erittäin hienoja ''luukkuja'' olet tehnyt :)
On ilo lukea noista kaikista urheilijoista. Onnittelen

Kiitoksia, hyvä ettei ole mennyt kova työ hukkaan

10. joulukuuta - Paavo Puurunen

Paavo Puurunen syntyi 28. elokuuta 1973, Pave on yksi suomen kaikkien aikojen parhaista ampumahiihtäjistä, nykymiesurheilijoista ehdottomasti paras.
Pave aloitti kilpailemisensa ampumahiihdon maailmancupissa kaudella 95/96, napsi parina ensimmäisenä kautena tasaisesti piteitä, aivan mitään huippusuorituksia ei kuitenkaan vielä kohdalleen sattunut...
Mutta kausi 98/99 oli todellinen läpimurto maailman eliittiin, Holmenkollenin yhteislähdöstä upea nelossija, joka myös lopulta jäi Paavon maailmancupin parhaaksi sijoitukseksi, ja Hochfilzenin takaa-ajon seitsemäs sija.
Kausi 99/00 oli ehkä sitten jopa vähän parempi, tasaisesti sijoituksia 15 sakkiin ja maailmancupissa lopulta yhteispisteissä komea 19 sija, Paavon paras kausi pisteiden valossa.
Mutta sitten seuraavalla kaudella tapahtui jotain aivan ihmeellistä, Paavo Puurunen voitti MM-kultaa Pokljukan normaalikisasta! Koko suomen kansa hullaantui ja viimeistään silloin kaikki ampumahiihdon ystävät Paavosta kuulivat.
Seuraavina kausina sitten Paavo jatkoi tasaista pisteiden napsimistaan ja kymppisakkiin sijoittumistaa, Hansi-Mansiskin MM-kisoissa sitten tuli vielä kolmostila takaa-ajosta, sekin aivan mahtava kisa ja viimeisin MM-mitali suomen ampumahiihdolle.
Torinossa sitten vielä Paavo aivan upeasti taisteli yhteislähdön neljänneksi, kausi oli muuten ollut vaisu, mutta sai hyvin kunnon ajoitettua. Oli vielä viimeisen ammunnan jälkeen mitalissa kiinni, mutta Björndalen hiihti ohi...
Siihin kauteen Pave ilmoitti sitten lopettavansa, ja niin hän myös teki...
Mutta ladulle veti veri takaisin, jatkomispäätös tuli vuonna 2007, tavoitteena Vancouver!

Pave on aina ollut suosikkiampumahiihtäjäni, muutenkin hyvä tyyppi.
Melko hidas hiihtäjä kyllä, mutta korvaa sen aivan mahtavalla ammunnallaan, ja hiihdossa hakkaa kuitenkin muut suomalaiset 100-0, Paavo tekee varmasti vielä tämän vuoden puolella paluun maailmancuppiin.

11. joulukuuta - Oliver Kahn



Kaikkien aikojen paras maalivahti ja yksi kaikkien aikojen jalkapalloilijoista, niin kentän ulkopuolella, kuin kentälläkin, niin maalivahdin alueella, kuin muuallakin.

Oliver Kahn syntyi vuonna 1969 15. kesäkuuta Karlsruhessa. Ammattiuransa Olli aloittikin Karlsruher SC:ssä, jossa hän pelasi vuosina 88-94, yhteensä 124 peliä.
Mutta sitten tuli siirto Müncheniin, kun Bayernilta jäi maalivahdin paikka vapaaksi, innoissaan Olli otti paikan vastaan ja edustikin Bayernia seuraavat 14 vuotta, komealla menestyksellä.
Bayernissa tuli muunmuassa:
Kuusi Saksanmestaruutta, viisi Saksan Cupin mestaruutta, viisi liigacupin voittoa, UEFA-Cupin ja Mestareiden Liigan voitot.

Saksan maajoukkueessa Oltsa debytoi vuonna 1995, oli pari vuotta sitten kakkosmolarina, kun Andreas Köpke piti ykkösmolarin virkaa.
EM-kultaa tuli vuonna 96, silloin Kahn oli kakkosmolarina, kuten Ranskan MM-kisoissakin.
Vuonna 2000 sitten taivaanportit aukenivat ja Olli nousi ykkösmolariksi Köpken jätettyä maajoukkueen, Hollaniin & Belgian EM-kisoissa ei kulkenut, kuten ei koko Saksallakaan.

Mutta sitten, kaksi vuotta myöhemmin Japanin & Etelä-Korean MM-kisat olivat sitten todellinen jättipotti, Olli suoritti kisojen aikana paljon komeita paraatipelastuksia, ja torjuikin yhteensä viisi nollapeliä.
Saksa pääsikin lopulta finaaliin Brasiliaa vastaan, Ollilta siinäkin muutama erittäin hyvä pelastus, mutta myös yksi erittäin paha munaus, joka saattoi jopa vielä Brasilian mestaruuteen...
Mutta silti Olli palkittiin kisojen parhaaksi pelaajaksi, luonnollisesti myös parhaaksi maalivahdiksi.

Mutta sitten tuli herra nimeltä Jürgen Klinsmann Saksan peräsimeen vuonna 2006, Olli menetti ykkösmolarin paikkansa Jens Lehmannille kotikisoissa.
Lehman pelasikin kaikki pelit, lukuunottamatta pronssiottelua, mihin Ollui täysin oikeutetusti otettiin mukaan, samaan otteluun Olli myös ilmoitti maajoukkueuransa lopettavan.

Mutta Bundesliigassa meno vielä jatkui, sattui huonompia ja parempia hetkiä, refleksit kuitenkin olivat hidastumaan päin, kun ikää alkoi tulla lisää, kaudella 2007/2008 Olli ilmoittikin lopettavansa uransa, yksi jalkapallohistorian suurimmista persoonista oli jättänyt pelikentät.

Kunnianosoituksia:

Bundesliigan paras maalivahti: 1994, 1997-1999, 2001
Euroopan paras maalivahti: 1999, 2001, 2002
Maailman paras maalivahti (IFFHS:n valinta): 1999, 2001, 2002
Maailmanmestaruuskilpailujen paras pelaaja 2002
Maailmanmestaruuskilpailujen paras maalivahti 2002
UEFAn Fair Play -palkinto 2001

Olli on tosiaan aina ollut suuri persoona, naama punaisena karjunut kentällä niin vastustajille, kuin omillekin, juuri tuollaisia persoonia jalkapallomaailma kaipaa.
Huhujen mukaan Olli olisi myös joskus puraissut vastustajan korvasta palasen, huhun todenperäisyyttä epäilen

Olli on maailman paras maalivahti, ja tulee aina olemaan, ainakin minulle.





rulezman

(Koittakaa ymmärtää myöhästyminen, keuhkokuume.)

12. joulukuuta - Miika Rantatorikka



Miika Rantatorikka on 32-vuotias hyvinkääläinen Hyvinkään Tahkon pesäpallojoukkueen pelinjohtaja.
Miikalla on kaksi lasta. Hän on ammatiltaan erityisluokan sekä liikunnanopettaja alakoulussa Hyvinkäällä. Saavutuksiin kuuluu mm. pesäpallon SM-kultaa ja Vuoden pelinjohtajan palkinto vuodelta 2007.

Miika aloitti uransa pesäpallon parissa 7 vuoden ikäisenä korttelipesiksessä. Hän kahmi silloin paljon mitaleja. Myöhemmin hän pelaili Hämeenlinnan joukkuessa kuten myös Riihimäellä. Noita kahta vuotta lukuunottamatta Rantatorikka on aina pelannut Hyvinkään Tahkossa.
Superpesikseen hän siirtyi vuonna 1997. Miika lopetti uransa 2006. 2004 Miika aloitti valmentamisen ja on ollut Tahkon pelinjohtajana kaksi kautta.

Itse olen tuntenut hänet vuodesta 2006 alkaen. Olen pääasiassa puhunut Miikan kanssa, mitä nyt joitain lippuja olen saanut halvemmalla kuin muut. Miika on jaksanut olla ystävällinen, vaikka onkin kiireinen. Se on yksi syy, miksi itse pidän hänestä.
Tätä juttua varten kysyin häneltä muutamia asioita:
Ensi kauden tavoite? "Mitalit ovat ehdoton tavoite, mutta kykymme riittää kyllä kultaan."
Suosikki ensi kaudelle? "Molemmat finalistit ovat kyllä yhä edelleen vahvoja. Lisäksi sanon Tahkon, kova joukkue vieläkin."
Keneltä pelaajalta odotat eniten? "Kaikki pelaajamme ovat hyviä ehdokkaita."
Miksi juuri Tahko voittaisi mestaruuden? "Tahko saattaa voida yllättää muut. Meillä ei ole heikkoa osa-aluetta ja kokemusta riittää."

Tehnyt: kirja

~kirja

14. joulukuuta - Heikki Ikola

Heikki Ikola syntyi 9. syyskuuta vuonna 1947 Jurvassa, sieltä sai lähtönsä Suomen kaikkien aikojen menestynein ja paras ampumahiihtäjä.
Ensimmäisen arvokisamitalinsa hän saavutti vuoden 1972 Sapporon olympialaisista, se tuli tosin viestistä ja väri oli hopeinen, Heikki hiihti kolmannen osuuden.
Kaksi vuotta myöhemmin Minskin MM-kisoissa sitten sama temppu toistui, taas kerran Neuvostoliitto oli kovempi, nyt Heikki oli jo nostettu ankkuriksi. Samoista kisoisa tuli 20 kilsan matkalla harmittava nelostila...
Vuotta myöhemmin Anterselvassa saldo oli vielä komeampi, kaksi kultaa ja nelostila. Suomi onnistui viimeinkin jättämään suuren ja mahtavan Neuvostoliiton taakseen viestissä, Heikki onnistui kukistamaan ankkuriosuudella kovan kilpakumppaninsa Nikolay Kruglovin, kuten 20 kilsan kisassakin Heikki jätti Kruglovin kakkostilalle.
Innsbruckin Olympialaisissa vuotta myöhemmin sitten osat kääntyivät, Kruglov voitti Heikin melko ylivoimaisesti normaalikisassa, ja Neuvostoliitto oli parempi viestissä, ei saanut Ikola ikinä kultaa olympialaisista...
Mitalien kahmiminen sitten jatkui aina Lahden MM-kisoihin asti ja vuoteen 1981, onnistui kukistamaan Frank Ullrichin normaalikisassa, Heikki ampui nollat.

Vuoden urheilijaksi Heikki valittiin vuosina 75 ja 81, Galgaryssä ja Albertvillessä Heikki oli suomen ampumahiihtojoukkueen päävalmentajana.

Nykyään Heikki sitten selostelee Ylelle ampumahiihtoa, on mukava nauttia hänen asiantuntevista kommenteistaan, aika hyvin onnistuu Tapolan möhläykset korjailemaan, ainakin Heikin ääni pysyy aina tyynen rauhallisena, en muista ikinä edes kuulleeni Heikin korottaneen ääntään, vaikka Varis voittaisikin kisan 8)
Laskekaapa joskus huviksenna montako kertaa Heikki sanoo lähetyksen aikana "tänä päivänä"

15. joulukuuta - Michael Schumacher

Kuten melkein kaikki tietävät, Schumi on entinen todella menestynyt F1-ajaja.
Michael syntyi 3.1.1969 Saksassa. Hänen kilpailu-uransa alkoi jo neljän vuoden iässä ja silloinkin hän kaappasi useita mikroautoratavoittoja. Jo 1991 hän tuurasi vankilaan joutunutta Jordanilla Belgian osakilpailussa F1-luokassa ja aika-ajoissa hän ylsi sensaatiomaisesti seitsemänteen ruutuun! Itse kilpailussa hän joutui keskeyttämään aivan alussa kytkimen hajottua. Benetton nappasi Schumin, joka sai loppukaudella neljä pistettä, heti.

Kaudella 1992 Schumi pääsi jo voittajien kerhoon, voittaen Belgian GP:n. Schumacher voitti tallikaverinsa Martin Brundlen kauden kaikissa aika-ajoissa ja päätyi pistetaulukossa sijalle kolme. Kauden 1994 tallikaveri Riccardo Patrese hävisi myös kaikissa aika-ajoissa Schumille. Loppupiteissä sijoitus oli yhdellä huonompi kuin edelliskautena, neljäs.
Kausi 1995 alkoi Schumilta todella vahvasti. 7:stä ensimmäisestä kilpailusta tuli kuusi voittoa ja yksi kakkossija. Schumi kuitenkin hylättiin myöhemmin kaksi kertaa ja sau kahden kilpailun ajokiellon. (ajoi radalla mustista lipuista huolimatta) Mestaruus ratkesi kyseenalaisella tavalla Damon Hillin kanssa. Schumi ajoi ulos, rikkoi autonsa ja jatkoi ajamista rikkinäisellä autolla. Hill yritti ohittaa, mutta Schumi kiilasi Hilli, joka joutui keskeyttämään, kylkeen. Mestaruus meni Schumille.

Seuraavalla kaudella Schumi ajoi Ferrarilla voittaen kolme kilpailua. Sijoitus oli kolmas, Williamsit olivat edellä.
1997 muistetaan taisteluna Jacques Villeneuven kanssa. Viimeistä kilpailua ennen Schumilla oli pisteen johto. Villeneuve oli ohittamassa Michaelia sisäkautta - kuten 1995 - ja Schumacher kiilasi kylkeen joutuen itse keskeyttämään. Villeneuve ajoi maaliin mestarina. Lisäksi FIA mitätöi kakkossijan pisteissä.

1998 mestaruus ratkesi viimeisessä kilpailussa. Schumin auto sammui ja rengas hajosi, joten hän jäi toiseksi Häkkisen voittaessa mestaruuden. 1999 Schumin jalka murtui kauden puolivälissä. Häneltä jäi kauden loppupuolisko väliin lukuunottamatta kahta viimeistä kilpailua. Häkkinen sai jälleen mestaruuden.
Vuonna 2000 mestaruud ratkesi loppupuoliskolla. Schumacherin loppu oli vahvempi kuin Häkkisen ja yhdeksällä voitollaan Michael sai mestaruuden. Sama laulu jatkui 2001: Mestaruus varmistui jo viisi kilpailua ennen kauden loppua.

Vuosi 2002 muistettaneen Schumin uran toiseksi parhaana. Hän voitti seitsemästätoista kilpailusta yksitoista eli noin 65% kauden kilpailuista. Mestaruus ratkesi seitsemä kilpailua ennen kauden päätöstä Schumille.

2003 mestaruuskamppailu oli kolmen kauppa: Juan-Pablo Montoyan, Kimi Räikkösen sekä Michael Schumacherin. Viimeisessä kilpailussa Schumilla oli kuusi voittoa taskussaan, Montoyan mahdollisuudet mestaruuteen olivat ohi ja Kimillä oli enää teoreettinen mestaruusmahdollisuus. Kimi kuitenkin taisteli, ja mestaruus meni kahdella pisteellä Schumille. Kaudella nähtiin myös uusi pistelaskujärjestelmä, joka mahdollisti tiukan taistelun; vanhalla tavalla ero olisi ollut suurempi.

Kaudella 2004 Schumi murskasi muut! Kauden 13:sta ensimmäisestä kilpailusta 12 meni saksalaiselle, koko kauden 18:sta kilpailusta 13 (melkein 75%).

Mestaruus kaudella 2005 meni Fernando Alonsolle. 2006 Ranskassa Schumi otti ennätyksellisen kahdeksannen voiton radalla. Italiassa hän ilmoitti lopettavansa uransa kauden jälkeen. Hän voitti kilpailun. MTV3 oli ensimmäisenä maailmassa kertomassa Schumin uran loppumisesta ja Kimin siirtymisestä Ferrarille.
Ennen Japanin GP:tä Schumi johti sarjaa. Hänellä oli voitto enemmän kuin tasapisteissä olleella Alonsolla. Kuitenkin Japanissa Schumin murskajohto vaihtui moottorin hajoamiseen hieman ennen maalia kuuden vuoden tauon jälkeen ja Alonson voittoon. Viimeisessä kilpailussa polttoaineenpaineen katoaminen pilasi aika-ajot ja ruuduksi muodostui 10. Kierroksella 7 Schumi ohitti Giancarlo Fisichellan ja samalla rengas hajosi. Varikkokäynti tiputti hänet viimeiseksi. Lopulta Schumi nousi neljänneksi. Alonso kruunattiin mestariksi.

Yli vuoden tauon jälkeen kaudeksi 2007 Schumista tuli Ferrarin kolmas kuljettaja. Hänen kokemustaan oli tarkoitus hyötykäyttää. Sensaatiomaisesti Schumi paukautti taululle kahtena peräkkäisenä testipäivänä nopeimmat kierrokset! Yli vuoden tauon jälkeen hän osoitti, että vauhtia riittäisi vieläkin.

Saavutuksia:
249 GP-kilpailua
Pisimpään hallitsevana maailmanmestarina: 4 vuotta, 11 kuukautta ja 17 päivää (8. lokakuuta 200025. syyskuuta 2005) (ennätys)
91 voittoa (ennätys)
68 paalupaikkaa (ennätys)
76 nopeinta kierrosta (ennätys)
1369 pistettä (ennätys)
Palkintosijoja: 154 (ennätys)
Eturivin lähtöpaikkoja: 115 (ennätys)
Pistekeskiarvo per GP-startit: 5,52 (ennätys)
Kierroksia johdossa: 5108 (ennätys)
Johdettujen kilometrin määrässä 24116,028 (ennätys)
Peräkkäisiä pistesijoja: 24 (ennätys)
Peräkkäisiä palkintosijoja: 19 (ennätys)
Voittoja samalla radalla: 8 voittoa Magny-Coursissa (ennätys)
Joka GP:ssä palkintokorokkeelle yhdellä kaudella
GP-startteja saman tallin autolla: 179 kpl Ferrarilla (ennätys)
Hattutemput (voitto, paalupaikka ja nopein kierros samassa kilpailussa): 22 (ennätys)
Maailmanmestari 1994, 1995, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004 (ennätys)
Peräkkäisiä maailmannmestaruuksia: 5 (ennätys), 20002004
Yhden kauden voittoennätys, 13 kpl (2004)
Suurin voittopistemarginaali MM-sarjassa: 67 (2002) (ennätys)
Aikaisimmassa vaiheessa kautta varmistunut MM-titteli: 2002 (varmisti mestaruuden heinäkuussa, kun 6 kisaa oli vielä ajamatta) (ennätys)
Eniten kaksoisvoittoja: Schumacher ja Rubens Barrichello 24 (20002005) (ennätys)
Yhden kauden piste-ennätys, 148 (2004)
Yhden kauden voittoennätys ilman mestaruutta, 7 (jakaa Alain Prostin ja Kimi Räikkösen kanssa, 2006)
Yhden kauden piste-ennätys ilman mestaruutta, 121 (2006)
Peräkkäisten voittojen ennätys, 7 (2004)*
Voittoprosentti per GP-startit: 36,7
Peräkkäisiä kausia, joilta jokaiselta väh. yksi voitto, 15 (19922006) (ennätys)
On ainoa kuljettaja, joka on voittanut mestaruuden kahdella eri vuosituhannella

Schumacher on naimisissa ja on saanut kaksi lasta.


Itse olen sitä mieltä, että Rossin kanssa Schumi muodostaa kaikkien aikojen parhaan urheilijakaksikon. Heidän menestyksensä on jotain uskomatonta, jotain sanoinkuvaamatonta. Näkisin mielelläni Schumin yhä kilpailemassa, hänen vauhtinsa riittäsi vieläkin.

Tehnyt: kirja